(1)

Unioni ja sen jäsenvaltiot ovat tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) yleissopimuksen (3), jäljempänä ’Århusin yleissopimus’, sopimuspuolia, joista kullakin on kyseisestä yleissopimuksesta johtuvat sekä omat että jaetut vastuut ja velvoitteet.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1367/2006 (4) hyväksyttiin edistämään Århusin yleissopimuksesta johtuvien velvoitteiden täytäntöönpanoa antamalla säännöt yleissopimuksen soveltamisesta unionin toimielimiin ja elimiin.

(3)

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta 11 päivänä joulukuuta 2019 antamassaan tiedonannossa komissio sitoutui harkitsemaan asetuksen (EY) N:o 1367/2006 tarkistamista siten, että parannetaan kansalaisten ja valtioista riippumattomien ympäristöjärjestöjen, jotka ovat yksilöidyllä tavalla huolissaan ympäristöön vaikuttavien hallintotoimien yhteensopivuudesta ympäristölainsäädännön kanssa, mahdollisuuksia hallinnolliseen ja oikeudelliseen muutoksenhakuun. Komissio sitoutui myös toteuttamaan toimia parantaakseen kansalaisten ja valtioista riippumattomien järjestöjen oikeussuojan saatavuutta kansallisissa tuomioistuimissa kaikissa jäsenvaltioissa. Tätä varten se antoi 14 päivänä lokakuuta 2020 muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden edistämistä ympäristöasioissa EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa koskevan tiedonannon, jossa se toteaa, että ”ympäristöasioita koskevan muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden noudattamisen varmistaminen sekä Euroopan unionin tuomioistuimessa että unionin tuomioistuinten asemassa olevissa kansallisissa tuomioistuimissa on tärkeä toimenpide Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisen siirtymän tukemiseksi ja vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan roolia demokraattisen toimintaympäristön vartijana”.

(4)

Århusin yleissopimuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti asetuksen (EY) N:o 1367/2006 mukaiset tuomioistuinmenettelyt eivät saa olla niin kalliita, että se olisi este menettelyyn osallistumiselle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin tuomioistuimen, jäljempänä ’unionin tuomioistuin’, erioikeutta kustannusten jakamiseen. Näin ollen unionin toimielimet ja elimet pyrkivät pitämään niille tällaisista menettelyistä aiheutuvat kulut ja siten myös kulujen korvauspyynnöt kohtuullisina.

(5)

Kun otetaan huomioon Århusin yleissopimuksen 9 artiklan 3 ja 4 kohdan määräykset sekä Århusin yleissopimuksen valvontakomitean päätelmät ja lausunto tapauksessa ACCC/C/2008/32, unionin oikeus olisi saatettava muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevien Århusin yleissopimuksen määräysten mukaiseksi tavalla, joka on yhteensopiva unionin oikeuden perusperiaatteiden ja sen tuomioistuinvalvontaa koskevan järjestelmän kanssa.

(6)

Neuvoston päätöksellä (EU) 2018/881 (5) neuvosto pyysi tekemään tutkimuksen unionin vaihtoehdoista löytää ratkaisuja Århusin yleissopimuksen valvontakomitean esittämiin päätelmiin tapauksessa ACCC/C/2008/32 ja tarvittaessa esittämään tämän jälkeen ehdotuksen asetuksen (EY) N:o 1367/2006 muuttamisesta. Lisäksi Euroopan parlamentti pyysi asetuksen (EY) N:o 1367/2006 muuttamista toimintasuunnitelmasta luontoa, ihmisiä ja taloutta varten 15 päivänä marraskuuta 2017 (6), EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arvioinnista 16 päivänä marraskuuta 2017 (7) ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta 15 päivänä tammikuuta 2020 (8) antamissaan päätöslauselmissa.

(7)

Århusin yleissopimuksen 9 artiklan 3 kohdassa määrätään, että kukin sopimuspuoli varmistaa kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti, että yleisöön kuuluvilla, jotka täyttävät sopimuspuolen kansallisessa lainsäädännössä asetetut vaatimukset, on mahdollisuus saattaa tuomioistuimessa tai muussa uudelleentarkastelumenettelyssä uudelleen tutkittavaksi sopimuspuolen kansallisen ympäristöön liittyvän lainsäädännön säännösten kanssa ristiriidassa olevien päätösten, toimien tai laiminlyöntien asiasisällön tai niihin liittyvien menettelyjen laillisuus. Asetuksessa (EY) N:o 1367/2006 säädetty hallinnollinen uudelleentarkastelu täydentää unionin yleistä tuomioistuinvalvontaa koskevaa järjestelmää, jonka puitteissa yleisöön kuuluvilla on mahdollisuus saattaa hallintotoimet uudelleen tutkittaviksi riitauttamalla asian suoraan unionin tasolla Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 263 artiklan neljännen kohdan nojalla ja SEUT 267 artiklan mukaisesti turvautumalla kansallisiin tuomioistuimiin. Kansallisilla tuomioistuimilla SEUT 267 artiklan nojalla olevat oikeus ja velvollisuus esittää ennakkoratkaisupyyntö unionin tuomioistuimelle ovat kyseisen järjestelmän olennaisia osia. SEUT 267 artiklan, siten kuin unionin tuomioistuin on sitä tulkinnut, mukaan jäsenvaltioiden kansalliset tuomioistuimet muodostavat unionin oikeuden yleisinä tuomioistuimina erottamattoman osan unionin oikeussuojajärjestelmää (9).

(8)

Asetuksessa (EY) N:o 1367/2006 säädetty sisäisen uudelleentarkastelun rajoittaminen yksittäistapauksia koskeviin hallintotoimiin on ollut pääasiallinen peruste jättää tutkimatta valtioista riippumattomien ympäristöjärjestöjen esittämät pyynnöt, jotka koskevat kyseisen asetuksen 10 artiklan mukaista sisäistä uudelleentarkastelua myös soveltamisalaltaan laajempien hallintotoimien osalta. Sen vuoksi on tarpeen laajentaa kyseisessä asetuksessa vahvistetun sisäisen uudelleentarkastelumenettelyn soveltamisalaa siten, että se sisältää soveltamisalaltaan yleiset muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset.

(9)

Asetuksen (EY) N:o 1367/2006 soveltamisala kattaa ympäristölainsäädännön nojalla toteutetut toimet. Århusin yleissopimuksen 9 artiklan 3 kohta taas kattaa sellaisten toimien tai laiminlyöntien uudelleen tutkimisen, jotka ovat ympäristölainsäädännön kanssa ”ristiriidassa”. Sen vuoksi on tarpeen täsmentää, että sisäinen uudelleentarkastelu olisi suoritettava sen tarkistamiseksi, onko hallintotoimi ristiriidassa ympäristölainsäädännön kanssa.

(10)

Kun arvioidaan, sisältääkö hallintotoimi säännöksiä, jotka saattavat vaikutustensa vuoksi olla ristiriidassa ympäristölainsäädännön kanssa, on tarpeen tarkastella, voisivatko tällaiset säännökset vaikuttaa kielteisesti SEUT 191 artiklassa asetettujen unionin ympäristöpolitiikan tavoitteiden saavuttamiseen. Jos voivat, sisäisen uudelleentarkastelumenettelyn olisi katettava myös toimet, jotka on toteutettu pantaessa täytäntöön muita politiikkoja kuin unionin ympäristöpolitiikkaa.

(11)

SEUT 263 artiklan mukaan, siten kuin unionin tuomioistuin on sitä tulkinnut, toimella katsotaan olevan ulkoisia vaikutuksia, ja siitä voi siten esittää uudelleentarkastelua koskevan pyynnön, jos sen tarkoituksena on tuottaa oikeusvaikutuksia suhteessa kolmansiin osapuoliin. Valmistavia säädöksiä, suosituksia, lausuntoja ja muita ei-sitovia toimia, jotka eivät tuota oikeusvaikutuksia suhteessa kolmansiin osapuoliin ja joilla ei näin ollen voida katsoa olevan ulkoisia vaikutuksia unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti, ei pitäisi siten katsoa asetuksessa (EY) N:o 1367/2006 tarkoitetuiksi hallintotoimiksi (10).

(12)

Oikeudellisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi toimella katsotaan olevan oikeusvaikutuksia ja siitä voidaan näin ollen esittää uudelleentarkastelua koskeva pyyntö SEUT 263 artiklan mukaisesti siten kuin unionin tuomioistuin on asiaa tulkinnut (11). Kun toimella katsotaan olevan oikeusvaikutuksia, siitä seuraa, että toimesta voidaan sen muodosta riippumatta esittää uudelleentarkastelua koskeva pyyntö, sillä sen luonteen määrittelyssä otetaan huomioon sen vaikutukset, tavoite ja sisältö (12).

(13)

Jotta asianmukaisen uudelleentarkastelumenettelyn toteuttamiseen olisi riittävästi aikaa, on aiheellista pidentää määräaikoja, jotka asetuksessa (EY) N:o 1367/2006 on vahvistettu hallinnollista uudelleentarkastelua koskevan pyynnön esittämiselle, ja määräaikoja, joita sovelletaan unionin toimielinten ja elinten vastaamiseen tällaisiin pyyntöihin.

(14)

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön (13) mukaisesti niiden valtioista riippumattomien ympäristöjärjestöjen tai muiden yleisöön kuuluvien, jotka pyytävät hallintotoimen sisäistä uudelleentarkastelua, on uudelleentarkastelua koskevan pyyntönsä perustelemiseksi ilmoitettava olennaiset tosiseikat tai oikeudelliset perustelut, joilla voidaan perustella uskottavia – merkittäviä – epäilyjä.

(15)

Asetuksen (EY) N:o 1367/2006 mukaisen uudelleentarkastelumenettelyn soveltamisalan olisi katettava sekä uudelleen tutkittavaksi saatetun toimen asiasisällön että siihen liittyvien menettelyjen laillisuus. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti SEUT 263 artiklan neljännen kohdan ja asetuksen (EY) N:o 1367/2006 12 artiklan mukaiset kanteet eivät voi perustua sellaisiin perusteisiin tai todisteisiin, joita ei esitetä uudelleentarkastelua koskevassa pyynnössä, sillä muutoin estettäisiin tällaisen pyynnön perustelemista koskevan vaatimuksen, joka sisältyy asetuksen (EY) N:o 1367/2006 10 artiklan 1 kohtaan, tehokas vaikutus ja muutettaisiin tällä pyynnöllä vireille saatetun menettelyn kohdetta (14).

(16)

Perussopimusten ja kansallisten tuomioistuinten itsemääräämisoikeuden periaatteen mukaisesti asetuksen (EY) N:o 1367/2006 soveltamisalaan eivät kuulu jäsenvaltioiden viranomaisten toteuttamat toimet, mukaan lukien sellaiset jäsenvaltioiden tasolla toteutetut kansalliset täytäntöönpanotoimenpiteet, joita edellytetään muussa kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävässä unionin oikeuden mukaisessa säädöksessä.

(17)

Valtioista riippumattomilla ympäristöjärjestöillä ja muilla yleisöön kuuluvilla olisi oltava oikeus pyytää unionin toimielinten ja elinten hallintotoimien ja hallinnollisten laiminlyöntien sisäistä uudelleentarkastelua asetuksessa (EY) N:o 1367/2006, sellaisena kuin se on muutettuna tällä asetuksella, säädettyjen edellytysten mukaisesti.

(18)

Oikeuksiensa heikentymistä osoittaessaan yleisöön kuuluvien olisi osoitettava, että heidän oikeuksiaan on loukattu. Tästä esimerkkinä voi olla tällaisten oikeuksien käyttämisen perusteeton rajoittaminen tai este.

(19)

Yleisöön kuuluvien ei tarvitse osoittaa, että asia koskee heitä suoraan ja erikseen SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa, sellaisena kuin unionin tuomioistuin on sitä tulkinnut (15), tarkoitetulla tavalla. Jotta kuitenkin vältetään tilanne, jossa yleisöön kuuluvilla on rajoittamaton oikeus pyytää sisäistä uudelleentarkastelua (”actio popularis”), mitä Århusin yleissopimuksessa ei edellytetä, yleisöön kuuluvien olisi osoitettava, että asia vaikuttaa heihin suoraan suureen yleisöön verrattuna, esimerkiksi unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti (16) kyse voi olla yleisöön kuuluvien terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvasta välittömästä uhasta tai sellaisen oikeuden rajoittamisesta, joka heillä on unionin lainsäädännön nojalla ympäristölainsäädännön väitetyn rikkomisen vuoksi.

(20)

Osoittaessaan, että asia koskee riittävästi yleistä etua, yleisöön kuuluvien olisi yhdessä osoitettava niin se, että ympäristön laadun säilyttämisessä, suojelussa ja parantamisessa, ihmisten terveyden suojelussa, luonnonvarojen harkitussa ja järkevässä hyödyntämisessä tai ilmastonmuutoksen torjumisessa on kyse yleisestä edusta, kuin se, että heidän uudelleentarkastelua koskevaa pyyntöänsä tukee riittävän moni luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö eri puolilla unionia, keräämällä tukijoilta joko fyysiset tai sähköiset allekirjoitukset.

(21)

Jotta voidaan varmistaa tehokkaat sisäiset uudelleentarkastelumenettelyt ja erityisesti se, että uudelleentarkastelua koskevat pyynnöt täyttävät soveltuvin osin asetuksessa (EY) N:o 1367/2006 säädetyt edellytykset ja että niissä esitetään olennaiset tosiseikat tai oikeudelliset perustelut, joilla voi perustella uskottavia – merkittäviä – epäilyjä unionin toimielimen tai elimen esittämän arvioinnin suhteen (17), yleisöön kuuluvien edustajana olisi oltava joko asetuksessa (EY) N:o 1367/2006, sellaisena kuin se on muutettuna tällä asetuksella, vahvistetut edellytykset täyttävä valtioista riippumaton ympäristöjärjestö tai juristi, jolla on kelpoisuus esiintyä jonkin jäsenvaltion tuomioistuimessa.

(22)

Jos unionin toimielin tai elin saa useita saman toimen tai laiminlyönnin uudelleentarkastelua koskevia pyyntöjä ja se yhdistää tällaiset pyynnöt arvioidakseen ne yhdessä menettelyssä, unionin toimielimen tai elimen olisi käsiteltävä kukin pyyntö erikseen vastauksessaan. Etenkään se, että jotakin tällaista pyyntöä ei voida ottaa käsiteltäväksi menettelyllisistä syistä tai että se hylätään asiasisällön vuoksi, ei saisi vaikuttaa muiden samassa menettelyssä arvioitavien uudelleentarkastelua koskevien pyyntöjen käsittelyyn.

(23)

Tapausten käsittelyn tehokkuuden varmistamiseksi unionin toimielinten ja elinten olisi pyrittävä soveltamaan asetuksen (EY) N:o 1367/2006 11 artiklassa vahvistettuja edellytyksiä johdonmukaisesti.

(24)

Avoimuuden ja tapausten tehokkaan käsittelyn varmistamiseksi unionin toimielinten ja elinten olisi sallittava ottaa käyttöön verkossa toimivia järjestelmiä sisäistä uudelleentarkastelua koskevien pyyntöjen vastaanottamista varten.

(25)

Jäsenvaltiot eivät voi saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, eli yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamista Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamiseksi unionin toimielimiin ja elimiin, vaan ne voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa vain unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(26)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan periaatteita, jotka on vahvistettu Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, erityisesti tarvetta sisällyttää ympäristönsuojelun korkea taso unionin politiikkoihin (37 artikla), oikeutta hyvään hallintoon (41 artikla) ja oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen (47 artikla). Tällä asetuksella edistetään hallinnollista uudelleentarkastelua ja tuomioistuinvalvontaa koskevan unionin järjestelmän toimivuutta ja vahvistetaan siten perusoikeuskirjan 37, 41 ja 47 artiklan soveltamista sekä edistetään samalla SEU 2 artiklaan kirjattua oikeusvaltioperiaatetta.

(27)

Asetus (EY) N:o 1367/2006 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti,