(1)

Asetuksella (EU) N:o 1294/2013 (3) perustettu Tulli 2020 -ohjelma ja sitä edeltävät ohjelmat ovat merkittävällä tavalla tukeneet tulliviranomaisten välisen tulliyhteistyön helpottamista ja parantamista sekä niiden hallinnollisten, inhimillisten ja tietoteknisten valmiuksien kehittämistä. Koska monet tulliviranomaisten toimet ovat luonteeltaan rajatylittäviä, tehokkaampi ja tuloksellisempi tapa tällaisen yhteistyön kehittämiseksi on tarjota jäsenvaltioille kehys, jonka puitteissa sitä voi tehdä, perustamalla komission unionin tasolla toteuttaman tulliohjelman. Lisäksi Tulli 2020 -ohjelma on osoittautunut kustannustehokkaaksi ja tuonut todellista lisäarvoa muihin kahdenvälisesti tai monenvälisesti perustettuihin tulliyhteistyön puitteisiin. Tulli 2020 -ohjelma on myös edistänyt unionin ja jäsenvaltioiden taloudellisten etujen suojaamista tukemalla tullien tehokasta kantamista. Yhdenmukaistetut tullimenettelyt ovat lisäksi tärkeitä, jotta voidaan saavuttaa toisiaan vastaavat tulokset petosten ehkäisemisessä ja laittomien rajatylittävien tavaravirtojen torjunnassa. Sen vuoksi on aiheellista, tehokasta ja unionin edun mukaista jatkaa tulliyhteistyön alan rahoitustoimia perustamalla uusi ohjelma eli Tulli-ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’.

(2)

Tulliliitto on 50 vuoden ajan ollut yksi maailman suurimpiin kaupparyhmittymiin kuuluvan Euroopan unionin kulmakivistä. Tulliliitto on merkittävä esimerkki unionin onnistuneesta integraatiosta, ja se on välttämätön sisämarkkinoiden asianmukaiselle toiminnalle sekä yritysten että kansalaisten eduksi. Tulliliitto on kehittynyt huomattavasti tänä aikana, ja tulliviranomaiset suorittavat nyt rajoilla tuloksekkaasti monia erilaisia tehtäviä. Viranomaiset työskentelevät yhdessä ja pyrkivät helpottamaan laillista ja oikeudenmukaista kauppaa, vähentämään byrokratiaa, keräämään tuloja kansallisiin talousarvioihin ja unionin talousarvioon sekä auttamaan kansalaisten suojelussa terrorismi-, terveys- ja ympäristöuhkia ja muita uhkia vastaan. Tulliviranomaiset ovat tärkeässä roolissa terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden ja vilpillisen kilpailun torjunnassa erityisesti ottaessaan käyttöön unionin tason yhteisen riskinhallintajärjestelmän tullialalla ja valvoessaan käteisvirtoja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseksi. Kun otetaan huomioon tulliviranomaisten laaja toimeksianto, ne ovat tosiasiallisesti johtavia tavaroiden tarkastamisesta vastaavia viranomaisia unionin ulkorajoilla. Unionista voi tulla vahvempi ja kunnianhimoisempi vain, jos tarvittavat resurssit ovat saatavilla. Näin ollen ohjelman ei tulisi koskea pelkästään tulliyhteistyötä vaan siitä olisi annettava tukea myös laajemmin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 (4) 3 artiklassa säädetyille tulliviranomaisten tehtäville eli unionin kansainvälisen kaupan valvonnalle, millä edistetään sisämarkkinoiden ulkoisen ulottuvuuden, yhteisen kauppapolitiikan ja unionin muiden kauppaan liittyvien yhteisten politiikkojen täytäntöönpanoa sekä toimitusketjujen yleistä turvallisuutta.

Sen vuoksi tämän asetuksen oikeusperustan olisi katettava tulliyhteistyö Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 33 artiklan mukaisesti, sisämarkkinat SEUT 114 artiklan mukaisesti ja yhteinen kauppapolitiikka SEUT 207 artiklan mukaisesti.

(3)

Ohjelmalla olisi autettava jäsenvaltioita ja komissiota tarjoamalla kehys toimille, joiden tarkoituksena on tukea tulliliittoa ja tulliviranomaisten välistä yhteistyötä ja niiden toimien yhdenmukaisuutta, edistää unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudellisten etujen suojelemista, taata unionin ja siellä asuvien henkilöiden turvallisuus ja edistää näin kuluttajansuojaa, suojella unionia sopimattomilta ja laittomilta kaupallisilta menettelyiltä helpottaen samalla laillista liiketoimintaa sekä helpottaa laillista kauppaa, jotta yritykset ja kansalaiset voivat saada täysimääräiset hyödyt sisämarkkinoista ja maailmankaupasta.

(4)

Tulliala on dynaaminen toimintapolitiikan ala, jolla on edessään uusia haasteita, kuten globalisaatio, uudet petos- ja salakuljetustavat ja digitalisaatio. Nämä haasteet lisäävät tulliviranomaisten tarvitseman tuen määrää ja edellyttävät innovatiivisia ratkaisuja. Ne myös tuovat korostetusti esiin tarpeen tehostaa tulliviranomaisten välistä yhteistyötä.

(5)

Kustannustehokkuuden varmistamiseksi ohjelmassa olisi hyödynnettävä mahdollisia synergioita muiden asiaan liittyvillä aloilla toteutettavien unionin toimenpiteiden kanssa; näitä ovat verotuksen alan yhteistyötä koskevan Fiscalis-ohjelman perustamisesta annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella perustettava Fiscalis-ohjelma, tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella, jäljempänä ’tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälinettä koskeva asetus’, perustettava tullitarkastuslaitteiden rahoitusväline, unionin petostentorjuntaohjelman perustamisesta annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella perustettava unionin petostentorjuntaohjelma, rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella perustettava rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusväline (BMVI), sisäisen turvallisuuden rahaston perustamisesta annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella perustettava sisäisen turvallisuuden rahasto, sisämarkkinoita, yritysten, mukaan luettuna pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä, kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualaa ja Euroopan tilastoja koskevan ohjelman perustamisesta annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella perustettava sisämarkkinaohjelma,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/241 (5) perustettu elpymis- ja palautumistukiväline ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/240 (6) perustettu teknisen tuen väline.

(6)

Kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys, tämän asetuksen mukaisilla toimilla olisi Pariisin sopimuksen (7) täytäntöönpanoa koskevien ja 25 päivänä syyskuuta 2015 hyväksytyn YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista koskevien unionin sitoumusten mukaisesti edistettävä unionin tavoitetta käyttää vähintään 30 prosenttia unionin talousarvion kokonaismäärästä ilmastotavoitteiden tukemiseen ja unionin tavoitetta käyttää 7,5 prosenttia vuotuisesta talousarviosta luonnon monimuotoisuuteen vuonna 2024 ja 10 prosenttia sekä vuonna 2026 että vuonna 2027 ottaen samalla huomioon ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden nykyiset päällekkäisyydet.

(7)

Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (8) 18 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä. Kaikkien odottamattomien menojen pitäisi liittyä suoraan ohjelman tavoitteisiin, jotta niihin voidaan myöntää rahoitusta. Ohjelman rahoituspuitteiden olisi katettava tarvittavat ja asianmukaisesti perustellut menot, jotka aiheutuvat ohjelman hallinnoinnista ja sen tuloksellisuuden arvioinnista, edellyttäen että kyseiset toimet liittyvät ohjelman yleisiin ja erityisiin tavoitteisiin.

(8)

Kolmansien maiden liittymis- ja assosiaatioprosessin tukemiseksi liittyvien maiden, ehdokasmaiden, mahdollisten ehdokasmaiden ja Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien maiden olisi voitava osallistua ohjelmaan tiettyjen edellytysten täyttyessä. Ohjelmaan voisivat osallistua myös muut kolmannet maat niiden osallistumisesta mihin tahansa unionin ohjelmaan tehdyissä erityisissä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

(9)

Ohjelmaan sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2018/1046 (9), jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt.

(10)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Kyseisissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(11)

Tulli 2020 -ohjelman mukaisesti sovelletut toimet ovat osoittautuneet asianmukaisiksi, ja ne olisi säilytettävä. Jotta ohjelman toteuttaminen olisi yksinkertaisempaa ja joustavampaa ja sen tavoitteet olisi siten helpompi saavuttaa, toimet olisi määriteltävä vain yleisinä luokkina ja luettelemalla kuvaavia esimerkkejä konkreettisista toimista. Ohjelmalla olisi yhteistyön ja valmiuksien kehittämisen kautta myös tehtävä tunnetuksi ja tuettava innovaatioiden käyttöönottoa ja vipuvaikutusta, jotta valmiuksia toteuttaa tullialan keskeisimmät painopistealat voitaisiin entisestään parantaa. Tästä ohjelmasta rahoitettavat toimet olisi päätettävä tai niitä olisi mukautettava siten, että parannetaan niiden tehokkuutta tai asianmukaisuutta, jos ne missä tahansa vaiheessa osoittautuvat riittämättömiksi.

(12)

Pian hyväksytään tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälinettä koskeva asetus. Jotta kaikkien tullialaan ja tullitarkastuslaitteisiin liittyvien yhteistyötoimien johdonmukaisuus ja horisontaalinen koordinointi voitaisiin säilyttää, on aiheellista panna kaikki tällaiset toimet täytäntöön yhdellä säädöksellä eli tällä asetuksella, joka sisältää yhden sääntökokonaisuuden. Sen vuoksi tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineestä olisi tuettava ainoastaan avustuskelpoisten tullitarkastuslaitteiden ostamista, ylläpitämistä ja päivittämistä, kun taas tällä ohjelmalla olisi tuettava kaikkia muita asiaan liittyviä toimia, kuten laitetarpeiden arviointia koskevia yhteistyötoimia tai tarvittaessa ostettuihin laitteisiin liittyvää koulutusta.

(13)

Tullitietojen ja muiden niihin liittyvien tietojen vaihtaminen on olennaisen tärkeää tullialan moitteettoman toiminnan varmistamiseksi, ja se ulottuu huomattavasti tulliliiton sisällä tapahtuvia vaihtoja pidemmälle. Eurooppalaisiin sähköisiin järjestelmiin tehtävät mukautukset tai laajennukset yhteistyön mahdollistamiseksi ohjelmaan osallistumattomien kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa voisivat olla unionin edun mukaisia. Näin ollen kun eurooppalaisten sähköisten järjestelmien vastaavia mukautuksia tai laajennuksia voidaan perustella asianmukaisesti tällaisella edulla, niihin olisi voitava saada ohjelmasta rahoitusta.

(14)

Kun otetaan huomioon globalisaation merkittävyys, ohjelmassa olisi edelleen annettava mahdollisuus varainhoitoasetuksen 238 artiklassa tarkoitettujen ulkopuolisten asiantuntijoiden osallistumiselle. Tällaisiin ulkopuolisiin asiantuntijoihin olisi pääasiassa kuuluttava valtion viranomaisten edustajia, mukaan lukien ohjelmaan osallistumattomien kolmansien maiden valtion viranomaiset, sekä tutkijat ja kansainvälisten järjestöjen, talouden toimijoiden tai kansalaisyhteiskunnan edustajat. Ulkopuolisten asiantuntijoiden valitsemisen asiantuntijaryhmiin olisi perustuttava 30 päivänä toukokuuta 2016 annettuun komission päätökseen komission asiantuntijaryhmien perustamista ja toimintaa koskevien horisontaalisten sääntöjen vahvistamisesta. Komission olisi valittava ulkopuoliset asiantuntijat, jotka osallistuvat yksityishenkilöinä ohjelman puitteissa järjestettäviin kertaluonteisiin tapahtumiin, kuten yksittäisiin kokouksiin ja konferensseihin, myös osallistujamaiden ehdottamien asiantuntijoiden joukosta. On tarpeen varmistaa, että yksityishenkilöinä nimitetyt ulkopuoliset asiantuntijat, joiden edellytetään toimivan riippumattomasti ja julkisen edun mukaisesti, toimivat puolueettomasti ja että heidän työhön liittyvistä velvollisuuksistaan ei aiheudu mahdollisia eturistiriitoja. Kaikkien ulkopuolisten asiantuntijoiden valintaa ja osallistumista koskevien tietojen olisi oltava julkisesti saatavilla. Tavoite varmistaa sidosryhmien tasapuolinen edustus ja sukupuolten välisen tasa-arvon periaate olisi otettava huomioon ulkopuolisten asiantuntijoiden valinnassa.

(15)

Komission 19 päivänä lokakuuta 2010 antamassa tiedonannossa ”EU:n talousarvion kokonaistarkastelu” vahvistaman rahoitusohjelmien johdonmukaisuuden ja yksinkertaistamisen varmistamista koskevan sitoumuksen mukaisesti resurssien olisi oltava yhteisiä muiden unionin rahoitusvälineiden kanssa, jos ohjelmassa suunniteltujen toimien tavoitteet ovat samat useilla rahoitusvälineillä, edellyttäen, että tämä ei johda kaksinkertaiseen rahoitukseen. Ohjelmaan kuuluvilla toimilla olisi varmistettava johdonmukaisuus tulliliittoa ja tulliviranomaisia tukevien unionin resurssien käytössä.

(16)

Odotuksena on, että suurin osa ohjelman talousarviosta kohdennetaan tietoteknisten valmiuksien kehittämistoimiin. Näiden tietoteknisten valmiuksien kehittämistoimien joukossa ensisijaisia ovat sellaisiin sähköisiin järjestelmiin liittyvät toimet, jotka ovat välttämättömiä tulliliiton täytäntöönpanon ja tulliviranomaisten tehtävien toteuttamisen kannalta. Eurooppalaisten sähköisten järjestelmien yhteiset ja kansalliset osat olisi määriteltävä tässä asetuksessa. Yhteisten ja kansallisten osien yhdistelmät ovat mahdollisia. Lisäksi toimien soveltamisala sekä komission ja jäsenvaltioiden vastuualueet olisi määriteltävä selkeästi.

(17)

Tämä asetus olisi pantava täytäntöön työohjelmilla. Kun otetaan huomioon tavoitteiden keskipitkän tai pitkän aikavälin luonne ja ajan mittaan saadut kokemukset, työohjelmien keston olisi voitava olla useita vuosia. Siirtyminen vuotuisista työohjelmista monivuotisiin työohjelmiin vähentäisi sekä komission että jäsenvaltioiden hallinnollista rasitusta. Monivuotisten työohjelmien olisi katettava enintään kolme vuotta.

(18)

Ohjelman mukaisesti toteutettavissa toimissa olisi otettava huomioon tullialaa koskevat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tulokset ja suositukset, erityisesti 5 päivänä joulukuuta 2017 annettu erityiskertomus nro 19/2017 ”Tuontimenettelyt: oikeuskehyksen puutteet ja täytäntöönpanon tehottomuus vaikuttavat EU:n taloudellisiin etuihin” sekä 10 päivänä lokakuuta 2018 annettu erityiskertomus nro 26/2018 ”Mikä on viivästyttänyt tullin tietoteknisten järjestelmien toteuttamista?”.

(19)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (10) mukaisesti.

(20)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (11) 22 ja 23 kohdan nojalla ohjelmaa olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällyttävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan ohjelman käytännön vaikutuksia vertailukelpoisesti ja kattavasti. Väliarviointi olisi toteuttava viimeistään neljän vuoden kuluttua ohjelman toteutuksen käynnistymisestä ja loppuarviointi viimeistään neljän vuoden kuluttua ohjelman päätökseen saattamisesta, ja niillä olisi edistettävä tehokasta päätöksentekoprosessia, joka koskee tullialan yhteistyötä seuraavien monivuotisten rahoituskehysten puitteissa. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että väli- ja loppuarvioinneissa on mukana tyydyttävät ja riittävät tiedot ja että kyseiset arvioinnit toimitetaan ajoissa. Ohjelman väli- ja loppuarviointien lisäksi olisi osana tulosraportointijärjestelmää laadittava vuosittaisia tilannekatsauksia, joiden avulla seurataan ohjelman toteuttamista. Näiden katsausten olisi sisällettävä yhteenveto kyseessä olevana vuonna toteutettujen ohjelman toimien yhteydessä saaduista kokemuksista ja tarvittaessa ilmenneistä esteistä ja puutteista. Nämä vuosittaiset tilannekatsaukset olisi toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

(21)

Jotta voidaan reagoida asianmukaisesti politiikan painopisteiden muutoksiin, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat ohjelman erityisten tavoitteiden saavuttamista mittaavia indikaattoreita koskevan luettelon muuttamista ja tämän asetuksen täydentämistä seuranta- ja arviointikehyksen perustamista koskevilla säännöksillä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(22)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (12) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (13), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (14) ja (EU) 2017/1939 (15) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (16) mukaisesti.

Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(23)

Kolmannet maat voivat osallistua ohjelmaan kansainvälisen sopimuksen nojalla tehdyn päätöksen tai muiden oikeudellisten välineiden perusteella. Tähän asetukseen olisi lisättävä erityinen säännös, jossa edellytetään, että kolmannet maat myöntävät toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(24)

Avustuskelpoiset kustannukset olisi määritettävä viittaamalla avustuskelpoisten toimien luonteeseen ja niin, että mukaan luetaan muun muassa kokouksiin ja niiden kaltaisiin tapahtumiin osallistuvien henkilöiden matka- ja oleskelukulut tai tapahtumien järjestämiseen liittyvät kulut. Ohjelmasta myönnettävään rahoitukseen olisi sovellettava varainhoitoasetuksessa tarkoitettuja periaatteita, kuten tasapuolisen kohtelun periaatetta sekä suhteellisuus- ja avoimuusperiaatteita, ja siinä olisi varmistettava, että sen varoja käytetään optimaalisesti sen tavoitteiden saavuttamiseksi.

(25)

Tämän asetuksen mukaiset rahoitusmuodot ja toteutustavat olisi valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityiset tavoitteet ja saada toivotut tulokset, ottaen erityisesti huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja ennakoitu noudattamatta jättämisen riski. Kyseisten rahoitusmuotojen ja toteutustapojen yhteydessä olisi harkittava kertasuoritusten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä rahoitusta, joka ei liity varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin kustannuksiin.

(26)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli tullialan yhteistyötä koskevan unionin ohjelman perustamista, vaan se voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(27)

Jotta varmistetaan jatkuvuus tuen tarjonnassa asiaankuuluvalla toimintapolitiikan alalla ja jotta ohjelman toteutus voidaan käynnistää monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 alusta, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti ja sitä olisi sovellettava taannehtivasti 1 päivästä tammikuuta 2021.

(28)

Tällä asetuksella korvataan asetus (EU) N:o 1294/2013, joka olisi sen vuoksi kumottava,