(1)

Covid-19-pandemia on vain yhden vuoden aikana onnistunut muuttamaan digitalisaation roolia ja merkitystä yhteiskunnissamme ja talouksissamme sekä kiihdyttämään sen tahtia. Palvelujen lisääntyvän digitalisoitumisen myötä käyttäjillä ja yrityksillä on entistä voimakkaampi tarve saada käyttöönsä verkossa toimivia tunnistamis- ja todentamiskeinoja sekä keinoja vaihtaa digitaalisesti idetiteettiin, attribuutteihin tai pätevyyteen liittyviä tietoja tavalla, joka on turvallinen ja takaa korkeatasoisen tietosuojan.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 910/2014 (1), jäljempänä ’eIDAS-asetus’, tavoitteena on mahdollistaa valtion tarjoaman sähköisen tunnistamisen rajatylittävä tunnustaminen julkisia palveluja käytettäessä ja luoda unionin markkinat yli rajojen tunnustetuille luottamuspalveluille, joilla on sama oikeudellinen asema kuin vastaavilla perinteisillä paperipohjaisilla prosesseilla.

(3)

Eurooppa-neuvosto kehotti 1–2 päivänä lokakuuta 2020 antamissaan päätelmissä komissiota antamaan ehdotuksen EU:n laajuisen suojatun julkisen sähköisen tunnistamisjärjestelmän kehyksen kehittämisestä, mukaan lukien yhteentoimivat digitaaliset allekirjoitukset, jotta ihmiset voivat valvoa verkkohenkilöllisyyttään ja verkossa olevia tietojaan ja jotta heillä on pääsy julkisiin, yksityisiin ja rajatylittäviin digitaalisiin palveluihin.

(4)

Komission tiedonannossa ”2030 digitaalinen kompassi: eurooppalainen lähestymistapa digitaalista vuosikymmentä varten” (2) asetetaan tavoite, jonka mukaan unionilla ja sen kansalaisilla pitäisi olla vuoteen 2030 mennessä käytössä luotettava, käyttäjän hallitsema identiteetti, jonka avulla käyttäjät voivat hallita omaa toimintaansa ja läsnäoloaan verkossa.

(5)

Komissio on hyväksynyt ehdotuksen eIDAS-asetuksen muuttamisesta (3). Siinä ehdotetaan eurooppalaista digitaalisen identiteetin kehystä, jonka avulla käyttäjille voidaan tarjota näiden itse määrittelemiä henkilökohtaisia digitaalisia lompakoita, jotka mahdollistaisivat sekä julkisten että yksityisten palvelujen turvallisen ja helpon saatavuuden käyttäjien täydessä hallinnassa. Lisäksi sillä luodaan uusi hyväksytty luottamuspalvelu, jolla voidaan varmentaa henkilöllisyyteen liittyviä tietoja koskevat attribuutit, kuten osoitteet, ikä, sukupuoli, siviilisääty, perheen kokoonpano, kansalaisuus, koulutus ja ammattipätevyys, ammattinimikkeet ja toimiluvat, muut luvat ja maksutiedot, joita voidaan tarjota, jakaa ja vaihtaa yli rajojen täysin turvallisesti ja siten, että tietosuoja ja oikeusvaikutus on taattu yli rajojen.

(6)

Digitalisaation kiihtymisen vuoksi jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön tai kehittävät parhaillaan kansallisia sähköisen tunnistamisen järjestelmiä, kuten digitaalisia lompakoita ja kansallisia luottamuskehyksiä attribuuttien ja pätevyys- ja lupatietojen integroimiseksi. Muita ratkaisuja ollaan valmistelemassa tai ottamassa käyttöön yksityisen sektorin toimijoiden toimesta.

(7)

Toisistaan poikkeavien kansallisten ratkaisujen kehittäminen aiheuttaa hajanaisuutta ja estää yksityisiä käyttäjiä ja yrityksiä hyötymästä sisämarkkinoiden eduista, koska ne eivät voi käyttää turvallisia, helppokäyttöisiä ja yhdenmukaisia tunnistamisjärjestelmiä julkisten ja yksityisten palvelujen saamiseksi kaikkialla unionissa.

(8)

Eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn tukemiseksi verkkopalvelujen tarjoajien olisi voitava käyttää kaikkialla unionissa tunnustettuja digitaalisia tunnistusvälineitä riippumatta siitä, missä jäsenvaltiossa ne on myönnetty, ja hyötyä näin yhdenmukaisesta eurooppalaisesta lähestymistavasta luottamukseen, turvallisuuteen ja yhteentoimivuuteen. Sekä käyttäjien että palveluntarjoajien olisi voitava hyötyä siitä, että attribuuttien sähköisille todistuksille annetaan sama oikeudellinen arvo koko unionin alueella.

(9)

Jotta voidaan välttää erilaisista standardeista johtuva hajanaisuus ja esteet ja varmistaa koordinoitu prosessi, jolla estetään tulevan eurooppalaisen digitaalisen identiteetin kehyksen täytäntöönpanon vaarantuminen, tarvitaan komission, jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin tiivistä ja jäsenneltyä yhteistyötä.

(10)

Tämän tavoitteen saavuttamisen nopeuttamiseksi jäsenvaltioiden olisi lisättävä yhteistyötään ja määriteltävä välineistö eurooppalaisen digitaalisen identiteetin kehystä varten. Välineistön avulla olisi määritettävä tekninen arkkitehtuuri ja viitekehys, yhteiset standardit ja tekniset viitetiedot sekä parhaat käytännöt ja suuntaviivat, jotka muodostavat perustan eurooppalaisen digitaalisen identiteetin kehyksen täytäntöönpanolle. Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaistettu lähestymistapa sähköiseen identiteettiin kansalaisten ja yritysten, myös vammaisten, odotusten mukaisesti, yhteistyö olisi aloitettava välittömästi rinnakkain lainsäädäntöprosessin kanssa ja täysin sen tuloksia noudattaen.

(11)

Tällä suosituksella luodaan jäsennelty prosessi jäsenvaltioiden, komission ja tarvittaessa yksityisen sektorin toimijoiden väliselle yhteistyölle välineistön kehittämiseksi.

(12)

Välineistön olisi katettava neljä monialaista ulottuvuutta: tunnisteattribuuttien tarjoaminen ja vaihto, eurooppalaisten digitaalisen identiteetin lompakoiden toimivuus ja turvallisuus, eurooppalaisen digitaalisen identiteetin lompakon käyttö, identiteetin vastaavuuden vertailu mukaan luettuna, sekä hallinto. Välineistön olisi täytettävä eurooppalaisen digitaalisen identiteetin kehystä koskevassa ehdotuksessa esitetyt vaatimukset. Sitä olisi tarvittaessa päivitettävä lainsäädäntöprosessin tulosten perusteella.

(13)

Jäsenvaltioiden välinen yhteistyö on välttämätöntä parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi ja suuntaviivojen laatimiseksi aloilla, joilla yhdenmukaistamista ei vaadita, mutta joilla käytäntöjen yhdenmukaistaminen tukisi eurooppalaisen digitaalisen identiteetin kehyksen täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa.

(14)

eIDAS-asiantuntijaryhmä toimii tärkeimpänä yhteystahona tämän suosituksen täytäntöönpanossa.

(15)

Attribuuttiluetteloita ja attribuuttien varmentamisjärjestelmiä on jo laadittu muilla aloilla, kuten yhteistä digitaalista palveluväylää koskevaan asetukseen liittyvää yhden kerran periaatteen mukaista teknistä järjestelmää (Once Only Technical System) varten tai muita Euroopan tason tiedonvaihtoaloitteita varten. Yhdenmukaistamista tämän työn kanssa ja sen uudelleenkäyttöä olisi harkittava yhteentoimivuuden varmistamiseksi, ottaen huomioon myös eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet.

(16)

Olemassa olevia kansainvälisiä ja eurooppalaisia standardeja ja teknisiä eritelmiä olisi tarvittaessa käytettävä uudelleen, ja käyttöönoton ja yhteentoimivuuden helpottamiseksi olisi toteutettava eurooppalaisen digitaalisen identiteetin lompakon kehyksen ja siihen liittyvien komponenttien vertailupilotteja ja koetoteutuksia.

1)

2)

1)

2)

3)

4)

1)

2)

3)