1 artikla

2 artikla

3 artikla

4 artikla

5 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Sen voimassaolo päättyy 24 kuukauden kuluttua 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun sopimuksen tekemisestä tai, jos kyseistä sopimusta ei ole sinä aikana tehty, kuuden kuukauden kuluttua päätöksen hyväksymispäivästä.

LIITE

HANKEASIAKIRJA

1.   Hankkeet

1.1   Hanke 1: Tuki asekauppasopimuksen kansallisten yhteystahojen valmiuksien kehittämiseksi

1.1.1   Hankkeen yleinen tavoite

Kehittää osapuolten kansallisten yhteystahojen valmiuksia muun muassa parantamalla niiden asekauppasopimuksesta johtuvien velvoitteiden tuntemusta ja lisäämällä niiden tietoisuutta asekauppasopimusprosessin kehityksestä.

1.1.2   Taustaa

Avoimuutta ja raportointia käsittelevän työryhmän suosituksen perusteella osapuolten kolmas konferenssi valtuutti asekauppasopimuksen sihteeristön laatimaan kansallisille yhteystahoille ohjeasiakirjan, jossa kuvataan kansallisten yhteystahojen rooli ja mahdolliset tehtävät, mukaan lukien sen varmistaminen, että asekauppasopimuksen mukaiset pakolliset raportit laaditaan ja toimitetaan oikea-aikaisesti ja kattavasti. Tämän lisäksi asekauppasopimuksen sihteeristö on todennut, että on tarpeen varmistaa, että kansalliset yhteystahot osallistuvat rakentavalla tavalla asekauppasopimuksen kokouksiin, myös valmistelukokouksiin ja työryhmien kokouksiin.

1.1.3   Toimet ja tulokset

Hankkeeseen sisältyvät seuraavat toimet/tulokset:

a)	Laaditaan kansallisille yhteystahoille ohjeasiakirja, jossa kuvataan niiden rooli ja mahdolliset tehtävät.

b)	Luodaan kansallisille yhteystahoille tarkoitettu verkkosivu/portaali, jossa on linkkejä niille tarpeellisiin tietoihin.

c)	Järjestetään kansallisille yhteystahoille ennen jokaista asekauppasopimuksen kokousta kolme puolesta päivästä päivään kestävää tiedotustilaisuutta, joissa ne saavat ajantasaista tietoa tulevasta kokouksesta ja voivat esittää kysymyksiä ja pyytää lisätietoja; ja

d)	otetaan käyttöön mekanismi, jonka avulla kuhunkin kansalliseen yhteystahoon voidaan pitää säännöllisesti ja järjestelmällisesti yhteyttä niiden asekauppasopimukseen liittyvien toimien tukemiseksi.

1.1.4   Hankkeelta odotetut tulokset

a)	Asekauppasopimuksen kansalliset yhteystahot tuntevat paremmin sopimusvelvoitteensa (myös raportoinnin osalta).

b)	Tietoisuus asekauppasopimusprosessista lisääntyy.

c)	Asekauppasopimusta koskevaa tiedotusmateriaalia levitetään laajalti kansallisille yhteystahoille ja niiden ulkopuolelle.

1.1.5   Edunsaajat

Osapuolten kansalliset yhteystahot.

1.2   Hanke 2: Asiantuntijaluettelo (kouluttajien koulutus)

1.2.1   Hankkeen yleinen tavoite

Kehittää asekauppasopimuksen paikallisten ja alueellisten asiantuntijoiden valmiuksia antaa sopimuksen täytäntöönpanoa koskevaa neuvontaa ja koulutusta paikallis- ja aluetasolla, jotta voidaan vähentää riippuvuutta kansainvälisistä konsulteista ja järjestöistä, parantaa koulutuksen ja täytäntöönpanoavun laatua ja auttaa räätälöimään valmiuksien kehittämistoimia paremmin tarpeita vastaaviksi.

1.2.2   Taustaa

Joitakin vapaaehtoisesta rahastosta rahoitettavia hankkeita on toteutettu paikallisten järjestöjen ja kansallisten tai alueellisten konsulttien tuella. Kuitenkin suurimmassa osassa rahaston hankkeista, jotka on toteutettu sen jälkeen, kun rahasto perustettiin toisessa osapuolikonferenssissa, on ollut mukana tai palkattuna kansainvälisiä asiantuntijoita ja/tai sellainen hankkeen toteutuskumppani, joka on kansainvälinen järjestö (kuten YK:n elin) tai kansainvälinen kansalaisjärjestö. Jatkuva turvautuminen kansainväliseen asiantuntemukseen ei ole tehokasta eikä kestävää seuraavista syistä:

1)

Ulkomaanmatkat, joita tarvitaan, jotta kansainväliset asiantuntijat voivat osallistua koulutustilaisuuksiin ja edistää niitä, sekä kansainvälisten asiantuntijoiden vaatimat päivärahat tai palkkiot ovat kalliita (suhteessa paikallisen tai alueellisen asiantuntijan palkkaamisesta aiheutuviin kustannuksiin); ja

2)	jatkuva turvautuminen kansainvälisiin asiantuntijoihin ei kehitä paikallisten ja alueellisten konsulttien valmiuksia ja asiantuntemusta. He voisivat kuitenkin tarjota jatkuvaa ja räätälöityä koulutusta ja täytäntöönpanoapua pitkällä aikavälillä.

Vapaaehtoisesta rahastosta saatujen kokemusten perusteella on lisäksi selvää, että jotkut konsultit ja järjestöt tarvitsisivat kehittämistukea voidakseen suoriutua täysipainoisesti tehtävistään asekauppasopimuksen täytäntöönpanohankkeissa. Asekauppasopimuksen sihteeristö haluaa ratkaista ongelmat, jotka liittyvät riippuvuuteen kansainvälisistä konsulteista ja järjestöistä sekä tietyn tarjotun koulutuksen ja avun laatuun, toteuttamalla hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää paikallisten ja alueellisten konsulttien valmiuksia tarjota koulutusta ja täytäntöönpanoapua.

1.2.3   Toimet ja tulokset

Hankkeeseen sisältyvät seuraavat toimet/tulokset:

a)	Suunnitellaan ”kouluttajien koulutus” -työpaja, jolla parannetaan paikallisten ja alueellisten konsulttien valmiuksia tarjota laadukasta koulutusta ja täytäntöönpanoapua.

b)	Laaditaan koulutusmateriaalia ”kouluttajien koulutus” -työpajojen käyttöön.

c)	Tiedotetaan kohdealueiden konsulteille mahdollisuudesta osallistua räätälöityihin ”kouluttajien koulutus” -työpajoihin. ja

d)	Järjestetään kuusi ”kouluttajien koulutus” -työpajaa eri alueilla.

1.2.4   Hankkeelta odotetut tulokset

a)	Saadaan lisää asekauppasopimuksen sihteeristön asekauppasopimuksen ”asiantuntijoiksi” hyväksymiä paikallisia ja alueellisia konsultteja, jotka voivat tarjota laadukasta koulutusta ja täytäntöönpanoapua paikallis- ja aluetasolla.

b)

Laaditaan julkinen luettelo konsulteista, joiden asekauppasopimuksen sihteeristö on vahvistanut kykenevän tarjoamaan asekauppasopimusta koskevaa laadukasta koulutusta ja täytäntöönpanoapua (asiantuntijaluettelo). Luettelo voidaan jakaa esimerkiksi mahdollisille vapaaehtoisen rahaston tuensaajille, jotka etsivät konsultteja tai hankkeiden toteutuskumppaneita.

1.2.5   Edunsaajat

—	Paikalliset ja alueelliset konsultit.

—	Vapaaehtoisen rahaston avunantajat ja avunsaajat.

1.3   Hanke 3: Tuki tarpeet ja resurssit yhteen sovittavalle tietokannalle

1.3.1   Hankkeen yleinen tavoite

Kehittää mekanismi asekauppasopimuksen täytäntöönpanoa koskevien avuntarjousten ja -pyyntöjen yhteensovittamiseksi, jotta voidaan vähentää asekauppasopimusta koskevien avustushankkeiden päällekkäisyyttä ja lisätä kohdennettua apua saavien valtioiden määrää.

1.3.2   Taustaa

Asekauppasopimuksen 18 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaan asekauppasopimuksen sihteeristön tehtävänä on ”auttaa sovittamaan yhteen sopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä avunpyyntöjä ja –tarjouksia”. Vaikka osapuolia kannustetaan pyytämään tarvittaessa apua ja tarjoamaan sitä pyydettäessä, asekauppasopimukseen ei sisälly mitään virallista avunanto- tai -tarjoamismekanismia. Nykyisiin raportointimalleihin ei myöskään sisälly mahdollisuutta pyytää tai tarjota apua (toisin kuin muiden prosessien, esimerkiksi YK:n pienasetoimintaohjelman, malleihin). Asekauppasopimuksen sihteeristö haluaa tarkastella vaihtoehtoja sellaisen tietokannan tai muun mekanismin kehittämiseksi, jonka avulla voidaan sovittaa yhteen asekauppasopimuksen täytäntöönpanoon liittyvät tarpeet ja resurssit, sopimuksen mukaisen velvoitteensa täyttämiseksi ja kansainvälisen yhteistyön ja avun tehostamiseksi.

1.3.3   Toimet ja tulokset

Hankkeeseen sisältyvät seuraavat toimet/tulokset:

a)	Selvitetään mahdollisuuksia luoda mekanismi tarpeiden ja resurssien yhteensovittamiseksi muun muassa vertailemalla muilla foorumeilla käytössä olevia mekanismeja sekä kuulemalla sekä avunsaajia että avunantajia.

b)	Suunnitellaan ja otetaan käyttöön tarpeet ja resurssit yhteen sovittava mekanismi, johon sisältyy sähköinen tietokanta avunpyyntöjä ja -tarjouksia varten sekä verkkotyökalu avun pyytämistä varten. ja

c)	Käynnistetään ja julkaistaan tarpeet ja resurssit yhteen sovittava mekanismi ja ylläpidetään sitä.

1.3.4   Hankkeelta odotetut tulokset

Tiedon lisääntyminen osapuolten avuntarpeista ja käytettävissä olevista resursseista, joilla tarpeisiin voidaan vastata.

Kehitetty mekanismi mukautetaan vastaamaan läheisesti vapaaehtoista rahastoa (jota asekauppasopimuksen sihteeristö hallinnoi) avustusmekanismien keskinäisen täydentävyyden varmistamiseksi.

1.3.5   Edunsaajat

—	Osapuolet ja allekirjoittajavaltiot, jotka pyytävät apua asekauppasopimuksen täytäntöönpanossa.

—	Avunantajavaltiot, jotka haluavat tukea asekauppasopimuksen täytäntöönpanohankkeita.

2.   Huomioitavia seikkoja

2.1   Täydentävyys asekauppasopimusta koskevien tiedotustoimien kanssa

Asekauppasopimuksen sihteeristö on tietoinen muista sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvien hankkeiden rahoittamiseen käytettävistä rahastoista, kuten YK:n asekaupan sääntelyä koskevasta yhteistyön tukivälineestä (UNSCAR) ja tietenkin asekauppasopimusta koskevasta EU:n tiedotushankkeesta. Päällekkäisen rahoituksen välttämiseksi asekauppasopimuksen sihteeristö on tehnyt tiivistä yhteistyötä kummankin toimen johtajien/toteuttajien, kuten Saksan liittovaltion talous- ja vientivalvontaviraston (BAFA) ja Expertise Francen, kanssa. Tähän on kuulunut tietojen säännöllinen – ja luottamuksellinen – jakaminen eri rahastojen saamista hakemuksista ja hyväksymistä hankkeista.

EU:lta saamansa tuen puitteissa asekauppasopimuksen sihteeristö hyödyntää BAFA:n ja Expertise Francen kanssa luotuja suhteita varmistaakseen, että EU:n rahoittama asekauppasopimuksen sihteeristön hanke ja asekauppasopimusta koskeva EU:n tiedotushanke täydentävät toisiaan. Asekauppasopimuksen sihteeristö kutsuu esimerkiksi EU:n asiantuntijapoolin jäsenet työpajaan validoimaan hankkeen 2 (Asiantuntijaluettelo (kouluttajien koulutus)) ”kouluttajien koulutus” -osiota varten laaditun koulutusmateriaalin ja jakamaan kokemuksiaan.

Lisäksi asekauppasopimuksen sihteeristö pyytää asekauppasopimusta koskevien EU:n tiedotushankkeiden toteutuskumppaneilta tietoja valtioiden edustajista ja muista henkilöistä, jotka voitaisiin valita osallistumaan asekauppasopimuksen sihteeristön ”kouluttajien koulutus” -ohjelmaan. Asekauppasopimuksen sihteeristö voisi myös tehdä yhteistyötä asekauppasopimusta koskevien EU:n tiedotushankkeiden toteutuskumppaneiden ja asiantuntijoiden kanssa kartoittaakseen kohdevaltioiden mahdollista avuntarvetta, joka on käynyt ilmi EU:n etenemissuunnitelman ja muiden EU:n tiedotustoimien yhteydessä. Tällaiset tiedot voitaisiin lisätä hankkeessa 3 (Tuki tarpeet ja resurssit yhteen sovittavalle tietokannalle) tarkoitettuun tietokantaan.

Kaiken kaikkiaan asekauppasopimuksen sihteeristö näkee monia mahdollisuuksia jatkuvaan vuoropuheluun/kumppanuuteen asekauppasopimusta koskevan EU:n tiedotushankkeen kanssa näiden kahden hankkeen keskinäisen täydentävyyden varmistamiseksi, sillä niillä pyritään yhteiseen tavoitteeseen eli asekauppasopimuksen tehokkaaseen täytäntöönpanoon.

2.2   Covid-19:n vaikutukset

Covid-19 vaikuttaa useimpiin maihin maailmassa, joskin vaihtelevassa määrin. Liikkumista, kokousten kokoa ja matkustamista koskevat rajoitukset, joita monet maat ovat pandemian vuoksi asettaneet, tulevat todennäköisesti vaikuttamaan asekauppasopimusta koskevien hankkeiden täytäntöönpanoon tulevina kuukausina, kenties myös vuosina.

Koska myös covid-19-pandemian kesto ja sen vaikutukset eivät ole tässä vaiheessa selvillä eivätkä ennustettavissa, on vaikea tietää varmuudella, millaisia vaikutuksia niillä on hanketoimiin, joihin sisältyy ulkomaanmatkoja ja/tai henkilökohtaisia tapaamisia, sekä aikatauluihin.

Asekauppasopimuksen sihteeristö ottaa nämä seikat huomioon hankesuunnittelussaan seuraavasti:

Ensinnäkin asekauppasopimuksen sihteeristö on laatinut kolmen ehdotukseen sisältyvän hankkeen täytäntöönpanoa varten alustavan hankeaikataulun, jolla varmistetaan, että mahdollisimman suuri osa kutakin hanketta varten tarvittavasta asiakirjoihin perustuvasta valmistelusta, suunnittelusta, tiedotuksesta, tutkimuksesta ja laatimisesta toteutetaan hankkeen 15 ensimmäisen kuukauden aikana (huhtikuu 2021–kesäkuu 2022). Henkilökohtaista läsnäoloa edellyttävät toimet eli hankkeessa 2 (asiantuntijaluettelo (kouluttajien koulutus) tarkoitetut ”kouluttajien koulutus” -työpajat on tarkoitus järjestää hankkeen toisena vuonna (heinä–marraskuu 2022). Jos covid-19-pandemia vaikuttaa edelleen mahdollisuuksiin matkustaa ja järjestää henkilökohtaisia työpajoja lokakuussa 2022, saattaa olla tarpeen harkita aikataulun lykkäämistä tai muuta varautumissuunnitelmaa.

Toisekseen asekauppasopimuksen sihteeristöllä on varautumissuunnitelmat sellaisia hanketoimintoja varten, jotka edellyttävät henkilökohtaista läsnäoloa. Esimerkiksi hankkeessa 1 (Tuki asekauppasopimuksen kansallisten yhteystahojen valmiuksien kehittämiseksi) on tarkoitus järjestää kansallisille yhteystahoille ennen jokaista asekauppasopimuksen kokousta (kahdeksannesta osapuolten konferenssisyklistä alkaen) puolesta päivästä päivään kestävä tiedotustilaisuus, jossa ne saavat ajantasaista tietoa tulevasta kokouksesta ja voivat esittää kysymyksiä ja pyytää lisätietoja. On toivottavaa, että tiedotustilaisuudet voidaan järjestää ja tullaan järjestämään henkilökohtaisesti ennen kutakin asekauppasopimuksen kokousta (kuten itse kokouksetkin). Jos tämä ei kuitenkaan ole covid-19-rajoitusten vuoksi mahdollista, ne voidaan järjestää virtuaalisesti, (tarvittaessa) alueittain aikavyöhykkeisiin ja kieliin liittyvien tekijöiden huomioon ottamiseksi.