(1)

Covid-19-pandemian taloudellisista, sosiaalisista ja terveyteen liittyvistä seurauksista aiheutunut kriisi on vaikuttanut jäsenvaltioihin ennennäkemättömällä tavalla. Kriisi haittaa jäsenvaltioiden talouskasvua, mikä puolestaan pahentaa vakavaa likviditeetin puutetta, joka johtuu jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muihin taloudenaloihin tarvittavien julkisten investointien äkillisestä ja merkittävästä kasvusta. Kriisi on myös pahentanut köyhyysriskissä olevien ihmisten tilannetta ja heikentänyt siten sosiaalista yhteenkuuluvuutta jäsenvaltioissa. Lisäksi sisärajojen sulkemisella on ollut vakava vaikutus taloudelliseen yhteistyöhön, etenkin raja-alueilla, ja se on vaikuttanut työntekijöiden työmatkaliikenteeseen ja mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä ’pk-yritykset’, kannattavuuteen. Näin on muodostunut poikkeuksellinen tilanne, jonka ratkaisemiseksi on toteutettava erityisiä, välittömiä ja poikkeuksellisia toimenpiteitä, jotka tavoittavat nopeasti reaalitalouden.

(2)

Kriisin vaikutuksiin reagoimiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksia (EU) N:o 1301/2013 (4) ja (EU) N:o 1303/2013 (5) muutettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2020/460 (6), jotta Euroopan aluekehitysrahastosta, jäljempänä ’EAKR’, Euroopan sosiaalirahastosta, jäljempänä ’ESR’, ja koheesiorahastosta, jäljempänä yhdessä ’rahastot’, ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, jäljempänä ’EMKR’, tuettujen toimenpideohjelmien täytäntöönpano olisi joustavampaa. Kun talouteen ja yhteiskuntiin kohdistuvat vakavat kielteiset vaikutukset kuitenkin pahenivat unionissa, näitä kahta asetusta muutettiin jälleen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2020/558 (7). Kyseisten muutosten ansiosta jäsenvaltioille on voitu tarjota poikkeuksellista lisäjoustoa, jotta ne voivat keskittyä ennennäkemättömän kriisin edellyttämiin toimiin, parantamalla mahdollisuutta saada rahastojen käyttämätön tuki käyttöön ja yksinkertaistamalla ohjelmien täytäntöönpanoon ja tarkastuksiin liittyviä menettelyvaatimuksia.

(3)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 23 päivänä huhtikuuta 2020 elpymistä koskevan etenemissuunnitelman, jotta voitaisiin korjata talouteen kohdistuvat valtavat häiriöt ja yhtäältä lievittää unionille aiheutuvia sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia, jotka johtuvat jäsenvaltioiden covid-19-taudin leviämisen hillitsemiseksi käyttöön ottamista poikkeuksellisista rajoituksista, ja toisaalta eri jäsenvaltioissa saatavilla olevien kansallisten keinojen vaihtelevuudesta johtuvia epäsymmetrisen elpymisen riskejä, joilla puolestaan on ollut vakavia vaikutuksia sisämarkkinoiden toimintaan. Elpymistä koskevaan etenemissuunnitelmaan sisältyy vahva investointiosio, ja siinä kehotetaan perustamaan eurooppalainen elpymisrahasto. Lisäksi siinä annetaan, kuten 21 päivänä heinäkuuta 2020 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä toistetaan, komissiolle tehtäväksi analysoida tarpeet, jotta määrärahat kohdennettaisiin kriisin pahimmin koettelemiin aloihin ja maantieteellisiin osiin unionissa, sekä selvensi myös yhteyttä vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen.

(4)

Euroopan rakenne- ja investointirahastojen yhteydessä olisi toteutettava neuvoston asetuksen (EU) 2020/2094 (8) mukaisesti ja siinä osoitettujen määrärahojen rajoissa elpymis- ja palautumistoimenpiteitä covid-19-kriisin ennennäkemättömien vaikutusten lieventämiseksi. Tällaisia lisämäärärahoja olisi käytettävä asetuksessa (EU) 2020/2094 säädettyjen määräaikojen noudattamisen varmistamiseen.

(5)

Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt ja toteuttamisjärjestelyt koheesiota ja Euroopan alueita tukevana elpymisapuna, jäljempänä ’REACT-EU-väline’, annettavien lisämäärärahojen osalta tuen antamiseksi covid-19-pandemian ja sen sosiaalisten seurausten aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen edistämiseen sekä talouden vihreän, digitaalisen ja palautumiskykyä tukevan elpymisen pohjustamiseen. REACT-EU-välineen puitteissa rakennerahastoista olisi asetettava talousarviositoumuksina käyttöön enintään 47 500 000 000 euron (vuoden 2018 hintoina) poikkeuksellinen lisämäärä vuosiksi 2021 ja 2022 niiden jäsenvaltioiden ja alueiden tukemiseksi, joita covid-19-pandemian ja sen sosiaalisten seurausten aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaaminen on koetellut pahimmin ja jotka pohjustavat talouden vihreää, digitaalista ja palautumiskykyä tukevaa elpymistä, jäljempänä ’REACT-EU-välineen määrärahat’, jotta määrärahat voidaan ottaa nopeasti käyttöön reaalitaloudessa nykyisten toimenpideohjelmien kautta. REACT-EU-välineen määrärahat ovat peräisin Euroopan unionin elpymisvälineestä. Osa REACT-EU-välineen määrärahoista olisi jaettava komission aloitteesta annettavaan tekniseen tukeen. Komission olisi vahvistettava REACT-EU-välineen määrärahojen jakauma kullekin jäsenvaltiolle soveltaen jakomenetelmää, joka perustuu viimeisimpiin saatavilla oleviin objektiivisiin tilastotietoihin jäsenvaltioiden suhteellisesta vauraudesta ja covid-19-kriisin vaikutuksen laajuudesta niiden talouksiin ja yhteiskuntiin. Ennen jakomenetelmän soveltamista vuoden 2021 REACT-EU-välineen määrärahoihin ja tärkeimpien alojen tukemiseksi covid-19-kriisin jälkeen tietyissä jäsenvaltioissa Luxemburgille olisi jaettava 100 000 000 euron ja Maltalle 50 000 000 euron määrä. Jakomenetelmään olisi sisällyttävä erityinen lisämäärä syrjäisimmille alueille, koska niiden taloudet ja yhteiskunnat ovat erityisen haavoittuvia. Jotta voitaisiin ottaa huomioon covid-19-kriisin vaikutusten muuttuva luonne, jakaumaa olisi tarkistettava vuonna 2021 soveltaen samaa jakomenetelmää ja käyttäen viimeisimpiä 19 päivänä lokakuuta 2021 mennessä saatavilla olevia tilastotietoja REACT-EU-välineen määrärahojen vuoden 2022 erän jakamiseksi.

(6)

Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, rahastoista edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja pyrkimistä yleiseen tavoitteeseen, jonka mukaan 30 prosentilla unionin talousarviomenoista olisi tuettava ilmastotavoitteita. REACT-EU-välineessä on tarkoitus osoittaa 25 prosenttia kokonaismäärärahoista ilmastotavoitteisiin. Kun otetaan huomioon REACT-EU-välineen luonne kriisin vahinkojen korjaamisessa ja tässä asetuksessa säädetty joustovara, mukaan lukien temaattista keskittämistä koskevien vaatimusten puuttuminen ja jäsenvaltioiden mahdollisuus ohjata REACT-EU-välineen määrärahoja EAKR:n tai ESR:n toimien tukemiseksi tarpeidensa mukaisesti, jäsenvaltioiden osuudet kyseisen tavoitetason saavuttamiseksi voivat vaihdella kansallisista painopisteistä riippuen.

(7)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Kyseisissä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU, Euratom) 2018/1046 (9), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, sisältyvissä säännöissä vahvistetaan erityisesti menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. SEUT 322 artiklan nojalla annettuihin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(8)

Jotta jäsenvaltiot voisivat mahdollisimman joustavasti räätälöidä toimia covid-19-pandemian ja sen sosiaalisten seurausten aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamiseksi ja pohjustaa talouden vihreää, digitaalista ja palautumiskykyä tukevaa elpymistä, komission olisi vahvistettava määrärahat jäsenvaltiotasolla. Lisäksi olisi säädettävä mahdollisuudesta käyttää mahdollisia REACT-EU-välineen määrärahoja vähävaraisimmille suunnatun avun ja nuorisotyöllisyysaloitteen tukemiseen. On myös tarpeen vahvistaa enimmäismäärät jäsenvaltioiden aloitteesta annettavaan tekniseen tukeen jaettaville määrärahoille ja samalla sallia jäsenvaltioille näiden määrärahojen jakamisen yhteydessä mahdollisimman suuri joustovara EAKR:stä tai ESR:stä tuetuissa toimenpideohjelmissa. ESR:n operatiivinen vahvuus olisi säilytettävä, kun REACT-EU-välineen määrärahoja jaetaan sellaisille politiikan aloille kuin työllisyys, etenkin nuorisotyöllisyys vahvistetun nuorisotakuun mukaisesti, osaaminen ja koulutus, sosiaalinen osallisuus ja terveys, jolloin pyritään erityisesti tavoittamaan vähäosaiset ryhmät ja lapset. REACT-EU-välineen määrärahat käytetään todennäköisesti nopeasti, joten näihin määrärahoihin liittyvät sitoumukset olisi vapautettava vasta toimenpideohjelmien sulkemisen yhteydessä.

(9)

Koska covid-19-pandemia on vaikuttanut jäsenvaltioiden alueisiin ja kuntiin eri tavoin, on tärkeää, että viranomaisia, talouselämän osapuolia ja työmarkkinaosapuolia sekä kansalaisyhteiskuntaa edustavat alueelliset ja paikalliset toimijat osallistuvat REACT-EU-välineestä tuettavan kriisin vahinkojen korjaamisen valmisteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin kumppanuusperiaatteen mukaisesti.

(10)

Mahdollisuudet määrärahasiirtoihin EAKR:n ja ESR:n välillä Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen puitteissa olisi otettava käyttöön myös REACT-EU-välineen määrärahojen kohdalla asetuksen (EU) N:o 1303/2013 25 a artiklan mukaisesti. Tällaiset siirrot eivät saisi vaikuttaa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisesti saatavilla oleviin määrärahoihin eivätkä nuorisotyöllisyysaloitteen erityismäärärahaan.

(11)

Asetuksilla (EU) 2020/460 ja (EU) 2020/558 laajennetun EAKR:n tuen puitteissa jo saatavilla olevien toimien täydentämiseksi jäsenvaltioiden olisi edelleen voitava käyttää REACT-EU-välineen määrärahoja ensisijaisesti terveyspalveluihin, mukaan lukien rajatylittävät terveyspalvelut sekä laitos-, yhteisö- ja perhehoito, liittyviin tuotteisiin ja palveluihin tehtäviin investointeihin, tuen antamiseen pk-yrityksille käyttöpääoman tai investointituen muodossa, mukaan lukien neuvontatuki, etenkin covid-19-pandemiasta pahiten kärsineillä ja nopeaa elvytystä tarvitsevilla aloilla, kuten matkailu ja kulttuuri, digitaaliseen ja vihreään talouteen siirtymistä edistäviin investointeihin, investointeihin kansalaisille syrjimättömiä peruspalveluja tuottavaan infrastruktuuriin ja taloudellisiin tukitoimenpiteisiin alueille, jotka ovat kaikkein eniten riippuvaisia Covid-19-kriisistä pahiten kärsineistä aloista. Olisi niin ikään edistettävä terveysalan yhteistyön, koordinoinnin ja palautumiskyvyn vahvistamista. Lisäksi olisi tuettava teknistä tukea. On aiheellista keskittää REACT-EU-välineen määrärahat yksinomaan uuden temaattisen tavoitteen ”Covid-19-pandemian ja sen sosiaalisten seurausten aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen edistäminen sekä talouden vihreän, digitaalisen ja palautumiskykyä tukevan elpymisen pohjustaminen” puitteissa, ja sen olisi myös muodostettava yksi ainoa investointiprioriteetti, jotta voitaisiin yksinkertaistaa näitä määrärahoja koskevaa ohjelmatyötä ja näiden määrärahojen käyttöä.

(12)

ESR:n osalta jäsenvaltioiden olisi käytettävä REACT-EU-välineen määrärahat ensisijaisesti tukemaan pääsyä työmarkkinoille ja sosiaalipalvelujärjestelmiin, jotta voitaisiin varmistaa työpaikkojen säilyttäminen, myös työajan lyhentämisjärjestelyjen sekä itsenäisille ammatinharjoittajille samoin kuin yrittäjille ja freelancereille, taiteilijoille ja luovan alan työntekijöille annettavan tuen kautta. Työajan lyhentämisjärjestelyillä ja vastaavilla toimenpiteillä, erityisesti itsenäisten ammatinharjoittajien tapauksessa, pyritään suojelemaan työntekijöitä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia työttömyysriskiltä säilyttäen kuitenkin sama työntekijöiden työehtojen ja palkkojen taso. Tällaisiin järjestelyihin jaettavat REACT-EU-välineen määrärahat on määrä käyttää yksinomaan tukemaan työntekijöitä. Covid-19-pandemian aiheuttamissa tämänhetkisissä poikkeuksellisissa olosuhteissa olisi oltava mahdollista antaa tukea työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien työajan lyhentämisjärjestelyihin silloinkin, kun tällaista tukea ei yhdistetä aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, paitsi jos kyseisistä toimenpiteistä säädetään kansallisessa lainsäädännössä. Kyseistä sääntöä olisi myös sovellettava yhdenmukaisesti työajan lyhentämisjärjestelyihin, joita on tuettu asetuksen (EU) N:o 1303/2013, sellaisena kuin se on muutettuna covid-19-kriisin myötä asetuksilla (EU) 2020/460 ja (EU) 2020/558, mukaisesti ja joita tuetaan edelleen erityisen investointiprioriteetin ”Covid-19-pandemian ja sen sosiaalisten seurausten aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen edistäminen sekä talouden vihreän, digitaalisen ja palautumiskykyä tukevan elpymisen pohjustaminen” puitteissa. Unionin tuki tällaisiin työajan lyhentämisjärjestelyihin olisi rajattava ajallisesti.

(13)

Tukea olisi annettava myös työpaikkojen luomiseen ja laadukkaisiin työpaikkoihin, erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille, sekä sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden poistamista koskeviin toimenpiteisiin. Nuorisotyöllisyystoimenpiteitä olisi laajennettava vahvistetun nuorisotakuun mukaisesti. Olisi säädettävä investoinneista koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen, mukaan lukien uudelleen- ja täydennyskoulutus, erityisesti vähäosaisille ryhmille. Olisi edistettävä tasavertaista yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen saatavuutta, myös lapsille, vanhuksille, vammaisille henkilöille, etnisille vähemmistöille ja asunnottomille.

(14)

Jäsenvaltioiden olisi niin ikään edelleen kiinnitettävä erityistä huomiota maaseutu- ja raja-alueilla, vähemmän kehittyneillä alueilla, saari- ja vuoristoalueilla, harvaan asutuilla ja syrjäisimmillä alueilla sekä teollisuuden muutosprosessista ja väestökadosta kärsivillä alueilla asuviin ihmisiin ja tapauksen mukaan käytettävä REACT-EU-välineen määrärahoja tukeakseen kyseisiä ihmisiä.

(15)

Jäsenvaltioiden välisten rajojen tilapäinen sulkeminen on aiheuttanut raja-alueiden yhteisöille ja yrityksille merkittäviä haasteita, joten on aiheellista antaa jäsenvaltioiden jakaa REACT-EU-välineen määrärahoja myös Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisiin nykyisiin rajatylittäviin ohjelmiin.

(16)

Sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioilla on riittävästi varoja toteuttaa nopeasti toimia covid-19-pandemian ja sen sosiaalisten seurausten aiheuttaman kriisin vaikutusten korjaamiseksi sekä pohjustaa talouden vihreää, digitaalista ja palautumiskykyä tukevaa elpymistä, on tarpeen myöntää suurempi ensimmäinen ennakkomaksu, jotta REACT-EU-välineen määrärahoista tuettavat toimet voitaisiin toteuttaa nopeasti. Ensimmäisillä ennakkomaksuilla olisi varmistettava, että jäsenvaltioilla on tarvittaessa keinot suorittaa ennakkomaksuja tuensaajille ja maksaa korvauksia tuensaajille nopeasti maksupyyntöjen esittämisen jälkeen.

(17)

Jäsenvaltioiden olisi oltava mahdollista jakaa REACT-EU-välineen määrärahat Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaisiin uusiin erityisiin toimenpideohjelmiin tai uusiin toimintalinjoihin Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisissa nykyisissä ohjelmissa. Jotta toimet voitaisiin toteuttaa nopeasti, uusiin erityisiin toimenpideohjelmiin olisi voitava esittää ainoastaan EAKR:stä, ESR:stä tai koheesiorahastosta tuetuissa nykyisissä toimenpideohjelmissa jo nimettyjä viranomaisia. Jäsenvaltioilta ei olisi vaadittava ennakkoarviointia, ja olisi rajoitettava niiden osatekijöiden määrää, jotka vaaditaan toimitettaessa toimenpideohjelma komission hyväksyttäväksi.

(18)

REACT-EU-välineen määrärahat olisi käytettävä kestävän kehityksen ja vahingon välttämisen periaatteiden mukaisesti ja ottaen huomioon Pariisin sopimuksen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Lisäksi olisi otettava huomioon miesten ja naisten välinen tasa-arvo, sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen ja sukupuolinäkökulman sisällyttäminen ja edistettävä niitä toimenpideohjelmien koko täytäntöönpanon ajan.

(19)

Jotta voidaan keventää julkisiin talousarvioihin kohdistuvaa taakkaa covid-19-pandemian ja sen sosiaalisten seurausten aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisessa ja talouden vihreän, digitaalisen ja palautumiskykyä tukevan elpymisen pohjustamisessa, toimien menojen olisi oltava tukikelpoisia 1 päivästä helmikuuta 2020 ja jäsenvaltioille olisi annettava poikkeuksellinen mahdollisuus pyytää 100 prosentin osarahoitusosuuden soveltamista niiden toimenpideohjelmien eri toimintalinjoihin, joihin REACT-EU-välineen määrärahoista annetaan tukea.

(20)

On tärkeää varmistaa, että ohjelmakauden 2014–2020 menojen tukikelpoisuuden päättymispäivä on edelleen 31 päivä joulukuuta 2023, mutta olisi selvennettävä, että toimia voidaan edelleen valita tuen kohteeksi vuoden 2023 aikana.

(21)

Jotta voitaisiin varmistaa jatkuvuus tiettyjen REACT-EU-välineen määrärahoilla tuettujen toimien toteuttamisessa, olisi sovellettava Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä annettavan asetuksen jaksottamista koskevia säännöksiä.

(22)

Koska asetukseen (EU) N:o 1303/2013 sisällytettiin asetuksella (EU) 2020/558 erityisiä joustavuustoimenpiteitä covid-19:n puhkeamisen vastatoimena, tukikelpoisina olisi pidettävä myös menoja, jotka liittyvät fyysisesti päätökseen saatettuihin tai kokonaisuudessaan toteutettuihin toimiin, joilla edistetään covid-19-pandemian ja sen sosiaalisten seurausten aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamista sekä pohjustetaan talouden vihreää, digitaalista ja palautumiskykyä tukevaa elpymistä ja joita tuetaan vastaavan uuden temaattisen tavoitteen puitteissa, edellyttäen, että kyseiset toimet on käynnistetty 1 päivästä helmikuuta 2020 alkaen.

(23)

Jotta jäsenvaltiot voisivat ottaa nopeasti käyttöön REACT-EU-välineen määrärahat nykyisen ohjelmakauden aikana, on perusteltua vapauttaa jäsenvaltiot poikkeuksellisesti velvoitteesta täyttää ennakkoehdot ja noudattaa vaatimuksia, jotka koskevat suoritusvarausta ja tuloskehyksen soveltamista, temaattista keskittämistä, myös EAKR:ssä kaupunkialueiden kestävään kehitykseen sovellettavien kynnysarvojen osalta, ja viestintästrategian laatimista REACT-EU-välineen määrärahojen osalta. Jäsenvaltioiden on kuitenkin tarpeen tehdä 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä vähintään yksi arviointi, jossa arvioidaan REACT-EU-välineen määrärahojen vaikuttavuutta, tehokkuutta, vaikutuksia ja osallistavuutta sekä sitä, miten näillä määrärahoilla on edistetty uuden erityisen temaattisen tavoitteen päämäärien saavuttamista. Vertailukelpoisten unionin tason tietojen saatavuuden helpottamiseksi olisi edellytettävä, että jäsenvaltiot hyödyntävät tapauksen mukaan komission tarjoamia covid-19-pandemiaan liittyviä ohjelmakohtaisia indikaattoreita. Jäsenvaltioiden ja hallintoviranomaisten olisi lisäksi tiedottamiseen, viestintään ja näkyvyyteen liittyviä tehtäviään hoitaessaan lisättävä unionin käyttöön ottamien poikkeuksellisten toimenpiteiden ja määrärahojen näkyvyyttä etenkin varmistamalla, että mahdolliset tuensaajat, tuensaajat, osallistujat, rahoitusvälineiden loppukäyttäjät ja suuri yleisö ovat tietoisia REACT-EU-välineen lisämäärärahoista ja niiden määrästä sekä niihin perustuvasta lisätuesta.

(24)

Jotta REACT-EU-välineen määrärahat voitaisiin kohdentaa niille maantieteellisille alueille, joilla niitä eniten tarvitaan, EAKR:ään ja ESR:ään jaettavia REACT-EU-välineen määrärahoja ei poikkeuksellisesti olisi eriteltävä alueluokittain, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rakennerahastojen määrärahojen jakamista koskevien yleisten sääntöjen soveltamista. Jäsenvaltioiden odotetaan kuitenkin ottavan huomioon alueiden erilaiset tarpeet ja kehitystasot, jotta voidaan varmistaa, että tuen myöntämisessä tasapainotetaan covid-19-pandemian vaikutuksista pahiten kärsineiden alueiden ja kaupunkien tarpeet ja tarve keskittää huomio vähiten kehittyneisiin alueisiin SEUT 174 artiklassa vahvistettujen taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteiden mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi otettava mukaan myös paikallis- ja alueviranomaisia sekä kansalaisyhteiskuntaa ja työmarkkinaosapuolia edustavia tahoja kumppanuusperiaatteen mukaisesti.

(25)

Lukuun ottamatta tapauksia, joita varten tässä asetuksessa säädetään poikkeuksista, REACT-EU-välineen mukaisiin menoihin olisi sovellettava samoja velvoitteita ja suojatoimia kuin kaikkeen koheesiorahoitukseen. Näihin sisältyvät perusoikeuksien kunnioittaminen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan noudattaminen sekä tehokkaat petostentorjuntatoimenpiteet, joita toteutetaan jäsenvaltioiden ja unionin tasolla toimivien nykyisten petostentorjuntavirastojen, kuten Euroopan petostentorjuntaviraston ja tapauksen mukaan Euroopan syyttäjänviraston, tuella.

(26)

Kun toteutetaan toimenpiteitä unionin talousarvion suojaamiseksi, on olennaisen tärkeää turvata lopullisten varojen saajien ja edunsaajien oikeutetut edut.

(27)

Jotta voidaan helpottaa tällä asetuksella tehtyjen muutosten nojalla sallittuja määrärahasiirtoja, asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 30 artiklan 1 kohdan f alakohdassa säädettyä ehtoa, joka koskee määrärahojen käyttöä saman tavoitteen toteuttamiseen, ei olisi sovellettava kyseisiin määrärahasiirtoihin.

(28)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli reagoida Covid-19-kriisin vaikutuksiin ottamalla käyttöön joustavuustoimenpiteitä tuen myöntämisessä Euroopan rakenne- ja investointirahastoista, vaan se voidaan ehdotetun toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(29)

Covid-19-pandemiaan liittyvän tilanteen kiireellisyyden vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(30)

Asetus (EU) N:o 1303/2013 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(31)

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamista Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä koskevan sopimuksen (10) 135 artiklan 2 kohdassa määrätään, että sellaisia neuvoston asetukseen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (11) tai neuvoston päätökseen 2014/335/EU, Euratom (12) tehtäviä muutoksia, jotka hyväksytään mainitun sopimuksen voimaantulopäivänä tai sen jälkeen, ei sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan siltä osin kuin nämä muutokset vaikuttavat Yhdistyneen kuningaskunnan taloudellisiin velvoitteisiin. Tämän asetuksen mukainen tuki vuosiksi 2021 ja 2022 rahoitetaan korottamalla unionin omien varojen enimmäismäärää, mikä vaikuttaisi Yhdistyneen kuningaskunnan taloudellisiin velvoitteisiin. Sen vuoksi tätä asetusta ei olisi sovellettava Yhdistyneeseen kuningaskuntaan eikä Yhdistyneessä kuningaskunnassa,