(1)

Di-isosyanaatit on luokiteltu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (2) mukaisella yhdenmukaistetulla luokituksella kategorian 1 hengitysteitä herkistäviksi aineiksi ja kategorian 1 ihoa herkistäviksi aineiksi. Di-isosyanaatteja käytetään unionin laajuisesti kemiallisina rakenneosina useilla eri aloilla ja useissa eri sovelluksissa, etenkin muun muassa vaahdoissa, tiivisteissä ja pinnoitteissa.

(2)

Saksa toimitti 6 päivänä lokakuuta 2016 Euroopan kemikaalivirastolle, jäljempänä ’kemikaalivirasto’, asetuksen (EY) N:o 1907/2006 69 artiklan 4 kohdan mukaisen asiakirja-aineiston (3), jäljempänä ’liitteen XV mukainen asiakirja-aineisto’, kyseisen asetuksen 69–73 artiklassa säädetyn rajoitusmenettelyn aloittamiseksi. Liitteen XV mukaisen asiakirja-aineiston mukaan hengitysteiden herkistyminen di-isosyanaateille sekä ihon että hengitysteiden kautta aiheuttaa työntekijöille työperäistä astmaa. Tämän katsotaan olevan merkittävä työterveysongelma unionissa. Di-isosyanaattien aiheuttamien uusien ammattitautitapausten vuotuista määrää (arviolta yli 5 000 tapausta) pidetään liian suurena. Liitteen XV mukaisessa asiakirja-aineistossa osoitettiin, että tilanne edellyttää unionin laajuisia toimia, ja ehdotettiin, että di-isosyanaattien teollisuus- ja ammattikäyttöä ja markkinoille saattamista rajoitetaan siten, että rajoitus koskee di-isosyanaatteja sellaisenaan, muiden aineiden ainesosina ja seoksissa.

(3)

Liitteen XV mukaisessa asiakirja-aineistossa ehdotetulla rajoituksella pyritään rajoittamaan di-isosyanaattien käyttö teollisuus- ja ammattikäytössä tapauksiin, joissa toteutetaan teknisiä ja organisatorisia toimenpiteitä ja standardoitu vähimmäistason koulutuskurssi on suoritettu. Tieto siitä, kuinka kurssin voi suorittaa, tulisi tiedottaa koko toimitusketjussa, ja niiden toimijoiden, jotka saattavat kyseisiä aineita ja seoksia markkinoille, olisi vastattava sen varmistamisesta, että näiden aineiden tai seosten vastaanottajille on tarjolla koulutuskursseja.

(4)

Kemikaaliviraston riskinarviointikomitea, jäljempänä ’RAC’, antoi 5 päivänä joulukuuta 2017 lausunnon (4), jossa se totesi, että ehdotettu rajoitus, sellaisena kuin se on RAC:n muuttamana, on riskinvähennyksen tehokkuuden näkökulmasta soveltuvin unionin laajuinen toimenpide, jolla voidaan puuttua tunnistettuihin riskeihin, joita näille aineille altistumisesta aiheutuu. RAC katsoi lisäksi, että muutetulla ehdotetulla rajoituksella pystyttäisiin vähentämään myös di-isosyanaatteihin liittyvien ihotulehdustapausten määrää.

(5)

RAC katsoi, että asianmukainen koulutus on välttämätön perusedellytys ja että kaikilla di-isosyanaatteja käsittelevillä työntekijöillä olisi oltava riittävät tiedot näiden aineiden aiheuttamista vaaroista ja että heidän olisi oltava perillä niiden käyttöön liittyvistä riskeistä. Lisäksi heillä olisi oltava riittävät tiedot hyvistä toimintatavoista ja asianmukaisista riskinhallintatoimenpiteistä, mukaan luettuna asianmukaisten henkilönsuojainten oikea käyttö. RAC huomauttaa, että tarvitaan erityisiä koulutustoimenpiteitä, joilla koulutettavat saadaan tietoisiksi siitä, miten tärkeää on suojella terveyttä soveltamalla asianmukaisia riskinhallintatoimenpiteitä ja turvallisia käsittelykäytäntöjä.

(6)

RAC katsoo, että di-isosyanaattien pitoisuudelle aineessa tai seoksessa asetettava 0,1 painoprosentin raja-arvo vastaa pienintä pitoisuusrajaa, joka on asetettu tietyille kategorian 1 hengitysteitä herkistäviksi aineiksi luokitelluille di-isosyanaateille. RAC oli lisäksi aineiston toimittajan kanssa yhtä mieltä siitä, että ohjeellisen tai sitovan työperäisen altistuksen raja-arvon käyttöönotto ei riittäisi vähentämään työperäisten astmatapausten määrää mahdollisimman pieneksi, koska di-isosyanaattien herkistäville vaikutuksille ei tällä hetkellä ole tiedossa kynnysarvoa.

(7)

Kemikaaliviraston sosioekonomisesta analyysista vastaava komitea, jäljempänä ’SEAC’, antoi 15 päivänä maaliskuuta 2018 lausunnon (5), jossa se vahvisti RAC:n päätelmän siitä, että ehdotettu rajoitus on soveltuvin unionin laajuinen toimenpide tunnistettuihin riskeihin puuttumiseksi, kun otetaan huomioon rajoituksen sosioekonomiset hyödyt ja kustannukset. SEAC totesi lisäksi, että ehdotettu rajoitus voidaan hintansa puolesta toteuttaa asianomaisissa toimitusketjuissa.

(8)

SEAC suositteli, että rajoituksen soveltamista lykätään neljälläkymmenelläkahdeksalla kuukaudella, jotta kaikille toimijoille jäisi riittävästi aikaa täyttää rajoitukseen liittyvät vaatimukset täysimittaisesti.

(9)

Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 76 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettua kemikaaliviraston foorumia täytäntöönpanon valvontaa koskevien tietojen vaihtamiseksi kuultiin ehdotettua rajoitusta koskevista RAC:n ja SEAC:n lausunnoista, ja sen suositukset otettiin huomioon.

(10)

Kemikaalivirasto toimitti RAC:n ja SEAC:n lausunnot komissiolle 9 päivänä toukokuuta 2018. Näiden lausuntojen perusteella komissio katsoo, että di-isosyanaattien käytöstä tai markkinoille saattamisesta sellaisenaan tai muiden aineiden aineosana tai seoksissa aiheutuu ihmisten terveydelle sellainen riski, jota ei voida hyväksyä. Komissio katsoo, että näihin riskeihin on tarpeen puuttua unionin laajuisesti.

(11)

Ottaen huomioon liitteen XV mukaisen asiakirja-aineiston sekä RAC:n ja SEAC:n lausunnot komissio katsoo, että olisi vahvistettava teollisuus- ja ammattikäyttäjien koulutusta koskeva vähimmäisvaatimus, joka ei kuitenkaan rajoittaisi jäsenvaltioiden tiukempien kansallisten velvoitteiden soveltamista. Komissio katsoo lisäksi, että tästä vaatimuksesta olisi annettava tieto pakkauksissa.

(12)

Siltä varalta, että nykyistä rajoitusta tarkistettaisiin myöhemmin, jäsenvaltioiden olisi asetuksen (EY) N:o 1907/2006 117 artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoitettava komissiolle mahdollisesti vahvistetut koulutusvaatimukset, ilmoitettujen työperäisten astmatapausten ja työperäisten hengitystie- ja ihosairaustapausten määrä, mahdolliset kansalliset työperäisen altistumisen tasot sekä tiedot täytäntöönpanon valvonnasta.

(13)

Rajoituksella pyritään parantamaan työnantajien valmiuksia parantaa riskienhallintaa rajoittamatta kuitenkaan unionin työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön ja etenkin kemiallisia tekijöitä koskevan neuvoston direktiivin 98/24/EY (6) soveltamista. Toimenpiteestä on hyötyä pienille ja keskisuurille yrityksille, koska sillä tehostetaan nykyisten työterveys- ja työturvallisuusvaatimusten täytäntöönpanoa entisestään tarjoamalla di-isosyanaatteihin keskittyviä koulutusohjelmia koko toimitusketjussa.

(14)

Talouden toimijoille olisi annettava riittävästi aikaa sopeutua uusiin vaatimuksiin. On aiheellista säätää kolmen vuoden siirtymäajasta, jonka puitteissa asianomainen henkilöstö voi suorittaa vaaditun koulutuksen.

(15)

Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 1907/2006 olisi muutettava.

(16)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 1907/2006 133 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,