This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 32019R1718
Commission Implementing Regulation (EU) 2019/1718 of 14 October 2019 protecting the traditional terms Opolo, Vrhunsko vino s kontroliranim zemljopisnim podrijetlom (Vrhunsko vino KZP), Kvalitetno biser vino, Mlado vino, Vrhunsko pjenušavo vino and Kvalitetno vino s kontroliranim zemljopisnim podrijetlom (Kvalitetno vino KZP) identifying wines produced in Croatia
Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/1718 annettu 14 päivänä lokakuuta 2019, Kroatiassa tuotettujen viinien tunnistamiseen käytettyjen perinteisten merkintöjen Opolo, Vrhunsko vino s kontroliranim zemljopisnim podrijetlom (Vrhunsko vino KZP), Kvalitetno biser vino, Mlado vino, Vrhunsko pjenušavo vino ja Kvalitetno vino s kontroliranim zemljopisnim podrijetlom (Kvalitetno vino KZP) suojaamisesta
Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/1718 annettu 14 päivänä lokakuuta 2019, Kroatiassa tuotettujen viinien tunnistamiseen käytettyjen perinteisten merkintöjen Opolo, Vrhunsko vino s kontroliranim zemljopisnim podrijetlom (Vrhunsko vino KZP), Kvalitetno biser vino, Mlado vino, Vrhunsko pjenušavo vino ja Kvalitetno vino s kontroliranim zemljopisnim podrijetlom (Kvalitetno vino KZP) suojaamisesta
C/2019/7230
EUVL L 262, 15.10.2019, p. 13–18
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
In force
|
15.10.2019 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 262/13 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2019/1718
annettu 14 päivänä lokakuuta 2019,
Kroatiassa tuotettujen viinien tunnistamiseen käytettyjen perinteisten merkintöjen ”Opolo”, ”Vrhunsko vino s kontroliranim zemljopisnim podrijetlom (Vrhunsko vino KZP)”, ”Kvalitetno biser vino”, ”Mlado vino”, ”Vrhunsko pjenušavo vino” ja ”Kvalitetno vino s kontroliranim zemljopisnim podrijetlom (Kvalitetno vino KZP)” suojaamisesta
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) ja erityisesti sen 115 artiklan 2 ja 3 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Komission asetuksessa (EY) N:o 607/2009 (2) vahvistettiin yksityiskohtaisia sääntöjä tiettyjen viinialan tuotteiden suojattujen alkuperänimitysten, maantieteellisten merkintöjen ja perinteisten merkintöjen sekä merkintöjen ja esittelyn osalta. Asetus (EY) N:o 607/2009 kumottiin delegoidulla asetuksella (EU) 2019/33 (3)14 päivänä tammikuuta 2019. |
|
(2) |
Delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 61 artiklan 5 kohdan mukaisesti asetusta (EY) N:o 607/2009 sovelletaan edelleen sellaisten perinteisten merkintöjen suojahakemuksiin ja vastaväitemenettelyihin, joiden osalta suojahakemus oli vireillä mainitun delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 voimaantulopäivänä. |
|
(3) |
Kroatia toimitti 17 päivänä toukokuuta 2013 asetuksen (EY) N:o 607/2009 30 artiklan mukaisesti komissiolle hakemuksen nimitysten ”Opol o”, ”Vrhunsko vino s kontroliranim zemljopisnim podrijetlom (Vrhunsko vino KZP)”, ”Kvalitetno biser vin o”, ”Mlado vin o”, ”Vrhunsko pjenušavo vin o” ja ”Kvalitetno vino s kontroliranim zemljopisnim podrijetlom (Kvalitetno vino KZP)” suojaamiseksi perinteisinä merkintöintä, jäljempänä ’Kroatian perinteiset merkinnät’ tai ’perinteiset merkinnät, joille Kroatia hakee suojaa’). |
|
(4) |
Hakemus Kroatian perinteisten merkintöjen suojaamiseksi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (4)10 päivänä helmikuuta 2018, ja 4 päivänä huhtikuuta 2018 komissio vastaanotti Bosnia ja Hertsegovinalta asetuksen (EY) N:o 607/2009 37 artiklan 1 kohdan nojalla esitetyn vastaväitteen, joka koski hakemusta perinteisten merkintöjen suojaamiseksi. |
|
(5) |
Komissio tutki perustellun vastaväitteen ja Bosnia ja Hertsegovinan toimittamat todistusasiakirjat ja totesi, että vastaväite voidaan ottaa tutkittavaksi asetuksen (EY) N:o 607/2009 38 artiklan mukaisesti. |
|
(6) |
Bosnia ja Hertsegovina vastusti suojahakemusta sillä perusteella, että niitä perinteisiä merkintöjä, joille Kroatia haki suojaa, säädellään Bosnia ja Hertsegovinan lainsäädännössä merkintöinä, joilla tiettyjä viinejä kuvataan niiden laadun, värin tai jäännössokeripitoisuuden osalta, ja että ne ovat kyseisen maan viininvalmistajien perinteisesti käyttämiä ilmaisuja. Bosnia ja Hertsegovina totesi myös, että ne perinteiset merkinnät, joille Kroatia haki suojaa, ovat osa entisen Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan oikeusperintöä ja että ne on siirretty entisen Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan hajoamisen jälkeen syntyneiden maiden lainsäädäntöön. Lopuksi Bosnia ja Hertsegovina korosti, että kroatian kieli on yksi Bosnia ja Hertsegovinan virallisista kielistä, mikä selittää sen, että tiettyjä homonyymisiä merkintöjä käytetään Kroatiassa viinien kuvaamiseen. Tältä pohjalta Bosnia ja Hertsegovina pyysi, että turvattaisiin sen tuottajien oikeus käyttää näitä merkintöjä edelleen sen jälkeen, kun Kroatian perinteisille merkinnöille suojan antava säädös on tullut voimaan. |
|
(7) |
Komissio toimitti 28 päivänä elokuuta 2018 päivätyllä kirjeellä vastaväitteeseen liittyvät asiakirjat Kroatialle ja pyysi Kroatiaa esittämään huomautuksensa kahden kuukauden kuluessa komission kirjeen antamisesta asetuksen (EY) N:o 607/2009 39 artiklan 1 kohdan mukaisesti. |
|
(8) |
Kroatia ja Bosnia ja Hertsegovina ilmoittivat sähköpostiviesteillä komissiolle aikovansa kokoontua sopimuksen aikaansaamiseksi. Kumpikin maa pyysi komissiota olemaan läsnä kokouksessa. |
|
(9) |
Kroatia myönsi 30 päivänä tammikuuta 2019 pidetyssä kokouksessa, että kyseiset perinteiset merkinnät ovat olleet käytössä useilla entisen Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan alueilla vuosikymmenten ajan ja vakuutti Bosnia ja Hertsegovinalle, ettei Kroatia vaatisi näiden merkintöjen yksinomaista käyttöoikeutta. Kroatia ilmaisi kuitenkin huolensa siitä, että tiettyjä perinteisiä ilmaisuja, joiden suojaa Kroatia on pyytänyt, käytetään Bosnia ja Hertsegovinassa kuvaamaan viinejä, joilla ei ole suojattua alkuperänimitystä tai suojattua maantieteellistä merkintää. Bosnia ja Hertsegovina vakuutti, että Bosnia ja Hertsegovinan lainsäädännön käynnissä oleva yhdenmukaistaminen unionin lainsäädännön kanssa poistaisi tämän huolen siltä osin kuin on kyse perinteisistä merkinnöistä. |
|
(10) |
Kumpikin maa myönsi, että niillä on yhteinen entisen Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan oikeudellinen perintö ja sen lisäksi myös väistämättä samat slaavilaisten kielten sanat, joita käytetään synonyymeina esimerkiksi ilmaisuille ”suojattu alkuperänimitys”, ”laatuviini” tai ”nuori viini”. Kumpikin maa myönsi, että jos tarkoitus on suojata merkinnät vain toisen maan käyttöön, toisen maan olisi mahdotonta korvata näitä merkintöjä, jotka ovat olleet käytössä useiden vuosikymmenten ajan, sellaisilla merkinnöillä, jotka eivät olisi identtisiä Kroatian perinteisten merkintöjen kanssa. |
|
(11) |
Tämän vuoksi Kroatia ja Bosnia ja Hertsegovina sopivat, että olisi säädettävä siirtymäkaudesta, jonka aikana Bosnia ja Hertsegovinan olisi voitava käyttää suojattuja perinteisiä merkintöjä sellaisissa rypäletuotteissa, jotka eivät ole tässä asetuksessa säädettyjen tällaisten merkintöjen määritelmien ja käyttöedellytysten mukaisia. Tämän siirtymäkauden aikana Bosnia ja Hertsegovinan olisi voitava saattaa päätökseen lainsäädäntönsä vaiheittainen yhdenmukaistamisen unionin oikeuden kanssa tai vaihtoehtoisesti mukauttaa niitä viinien merkintöjä, joissa käytetään tällaisia Kroatian perinteisiä merkintöjä. |
|
(12) |
Tämän Kroatian ja Bosnia ja Hertsegovinan välisen sopimuksen sisältö ei ole unionin oikeuden vastainen. |
|
(13) |
Koska lisäksi asiaan liittyvää Bosnia ja Hertsegovinan lainsäädäntöä ei ole vielä täysin yhdenmukaistettu unionin lainsäädännön kanssa, mukaan lukien asetuksen (EY) N:o 607/2009 35 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii alakohta, Bosnia ja Hertsegovinan esittämä rinnakkainen välitöntä suojaa koskeva hakemus ei voi olla ratkaisu. |
|
(14) |
Tämän vuoksi, kun otetaan huomioon niiden tuottajien ja toimijoiden edut, jotka ovat tähän asti käyttäneet näitä merkintöjä laillisesti, ja jotta voidaan välttää Bosnia ja Hertsegovinalle koituvat tilapäiset ongelmat, on aiheellista myöntää siirtymäkausi, jonka aikana Bosnia ja Hertsegovinan lainsäädäntö voidaan yhdenmukaistaa unionin lainsäädännön kanssa. |
|
(15) |
Koska tätä asetusta kuitenkin sovelletaan ainoastaan unionin alueella, siirtymäkausi koskee ainoastaan niitä Bosnia ja Hertsegovinasta peräisin olevia rypäletuotteita, joita tuodaan unioniin ja pidetään kaupan unionissa käyttäen suojattua kroatialaista perinteistä merkintää siitä huolimatta, että ne eivät ole määritelmän ja käyttöedellytysten mukaisia. |
|
(16) |
Edellä esitetyn pohjalta ja ottaen huomioon, että Kroatian esittämä hakemus täyttää asetuksen (EU) N:o 1308/2013 112 artiklassa vahvistetut ja asetuksen (EY) N:o 607/2009 40 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset, olisi suojattava ja kirjattava sähköiseen e-Bacchus-rekisteriin Kroatian perinteiset merkinnät, joilla tunnistetaan Kroatiassa tuotetut viinit. |
|
(17) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Suojataan ja merkitään sähköiseen e-Bacchus-rekisteriin seuraavat Kroatiassa tuotettujen rypäletuotteiden tunnistamiseen käytettävät perinteiset merkinnät:
|
a) |
asetuksen (EU) N:o 1308/2013 112 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan mukaiset perinteiset merkinnät:
|
|
b) |
asetuksen (EU) N:o 1308/2013 112 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdan mukaiset perinteiset merkinnät:
|
Perinteisten merkintöjen määritelmät ja käyttöedellytykset vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.
2 artikla
Edellä olevan 1 artiklan nojalla suojattuja merkintöjä voidaan käyttää viiden vuoden ajan tämän asetuksen voimaantulopäivästä kuvaamaan rypäletuotteita, jotka eivät vastaa mainitussa artiklassa tarkoitettujen suojattujen merkintöjen määritelmää ja käyttöedellytyksiä ja jotka on tuotu unionin alueelle Bosnia ja Hertsegovinasta ja joita pidetään kaupan unionin alueella, jos näitä merkintöjä käytetään perinteisesti kyseisen kolmannen maan alueella.
Tämän viiden vuoden jakson päätyttyä ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuja rypäletuotteita, jotka on tuotu Bosnia ja Hertsegovinasta unioniin ennen kyseisen viiden vuoden jakson päättymistä, voidaan pitää laillisesti kaupan, kunnes kaikki varastot on käytetty loppuun.
3 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 14 päivänä lokakuuta 2019.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.
(2) Komission asetus (EY) N:o 607/2009, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2009, neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2008 soveltamista koskevista eräistä yksityiskohtaisista säännöistä tiettyjen viinialan tuotteiden suojattujen alkuperänimitysten, maantieteellisten merkintöjen ja perinteisten merkintöjen sekä merkintöjen ja esittelyn osalta (EUVL L 193, 24.7.2009, s. 60).
(3) Komission delegoitu asetus (EU) 2019/33, annettu 17 päivänä lokakuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 täydentämisestä viinialan alkuperänimitysten, maantieteellisten merkintöjen ja perinteisten merkintöjen suojaa koskevien hakemusten, vastaväitemenettelyn, käyttörajoitusten, tuote-eritelmien muutosten, suojan peruutuksen sekä merkintöjen ja esillepanon osalta (EUVL L 9, 11.1.2019, s. 2).
LIITE
1 artiklassa tarkoitettujen perinteisten merkintöjen määritelmät ja käyttöedellytykset
”Opolo”
Nimitys: Opolo
Kieli: kroaatti
Määritelmä:”Opolo” on asetuksen (EU) N:o 1308/2013 112 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdan mukainen perinteinen merkintä. Tätä perinteistä merkintäää voidaan käyttää pääosin hedelmänmakuisista hiilihapottomista roseeviineistä, joita tuotetaan yksinomaan Vitis vinifera -lajin suositelluista punaisista rypälelajikkeista, sertifioituja rypälelajikkeita koskevasta kansallisesta luettelosta annetun määräyksen mukaisesti (Kroatian virallinen lehti nro 53/2014). Perinteisellä merkinnällä ”Opolo” kuvatut viinit tuotetaan valkoviinintuotantoon käytetyllä tekniikalla, ja niiden todellinen alkoholipitoisuus on vähintään 11 tilavuusprosenttia. Näiden viinien enimmäistuotos on 12 000 kg/ha. Analyyttinen ja aistinvarainen arviointi on pakollista. Opolo-viinien väri voi vaihdella hailakasta syvään vaaleanpunaiseen.
Luettelo asianomaisista suojatuista alkuperänimityksistä tai maantieteellisistä merkinnöistä: Perinteistä merkintää ”Opolo” voidaan käyttää kuvamaan viinejä, joilla on suojattu alkuperänimitys Primorska Hrvatska, Hrvatska Istra, Hrvatsko primorje, Sjeverna Dalmacija, Dalmatinska zagora tai Srednja i Južna Dalmacija ja jotka täyttävät tämän perinteisen merkinnän käyttöedellytykset.
Rypäletuotteiden luokat: Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä VII olevan II osan 1 kohdassa määritelty viini.
”Vrhunsko vino s kontroliranim zemljopisnim podrijetlom (Vrhunsko vino KZP)”
Nimitys: Vrhunsko vino s kontroliranim zemljopisnim podrijetlom (Vrhunsko vino KZP), johon voidaan lisätä ilmaisu:
|
— |
Arhivsko vino: kellariolosuhteissa vähintään viiden vuoden ajan pidetyt viinit, jotka ovat olleet kyseisestä ajasta pullotettuina vähintään kolme vuoden ajan; |
|
— |
Desertno vino: ylikypsiä tai kuivattuja viinirypäleitä käsittelemällä valmistetut viinit – ilman, että niihin on lisätty mitään aineita – joiden luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 16 tilavuusprosenttia ja todellinen alkoholipitoisuus vähintään 9 tilavuusprosenttia; |
|
— |
Kasna berba: ylikypsistä rypäleistä valmistetut viinit, joiden Öchsle-aste on vähintään 94; |
|
— |
Izborna berba: erityisesti valikoiduista rypäleistä valmistetut viinit, joiden Öchsle-aste on vähintään 105; |
|
— |
Izborna berba bobica: valikoiduista, ylikypsistä ja botrytis-jalohometartunnan saaneista rypäleistä valmistetut viinit, joiden Öchsle-aste on vähintään 127; |
|
— |
Izborna berba prosušenih bobica: ylikypsistä valikoiduista rypäleistä valmistetut viinit, joiden Öchsle-aste on vähintään 154; |
|
— |
Ledeno vino: vähintään –7 °C:n lämpötilassa korjatuista ja jäätyneinä käsitellyistä rypäleistä tuotetut viinit, joiden Öchsle-aste on vähintään 127. |
Kieli: kroaatti
Määritelmä: ”Vrhunsko vino s kontroliranim zemljopisnim podrijetlom (Vrhunsko vino KZP)” on asetuksen (EU) N:o 1308/2013 112 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan mukainen perinteinen merkintä. Tämä perinteinen merkintä on ilmaisun ”suojattu alkuperänimitys” synonyymi, joka on hyväksytty Vitis vinifera -lajin suositelluista rypälelajikkeista tuotettavien viinien kuvaukseen sertifioituja rypälelajikkeita koskevasta kansallisesta luettelosta annetun määräyksen mukaisesti (Kroatian virallinen lehti nro 53/2014). Näiden viinien luonnollisen alkoholipitoisuuden on oltava vähintään:
|
— |
10 tilavuusprosenttia B-vyöhykkeellä |
|
— |
10,5 tilavuusprosenttia C I -vyöhykkeellä |
|
— |
11 tilavuusprosenttia C II -vyöhykkeellä. |
Näiden viinien enimmäistuotos on:
|
— |
10 000 kg/ha (6 000 l/ha) B-vyöhykkeellä |
|
— |
11 000 kg/ha (6 600 l/ha) C I ja C II -vyöhykkeillä. |
Väkevöiminen, happamuuden lisääminen ja vähentäminen ja makeuttaminen ei ole sallittua. Analyyttinen ja aistinvarainen arviointi on pakollista. Viinirypäleiden kypsyysasteesta sekä viinituotanto- ja kypsyttämisprosesseista riippuen voidaan käyttää seuraavia täydentäviä käsitteitä:
|
— |
Arhivsko vino; |
|
— |
Desertno vino; |
|
— |
Kasna berba; |
|
— |
Izborna berba; |
|
— |
Izborna berba bobica; |
|
— |
Izborna berba prosušenih bobica; |
|
— |
Ledeno vino. |
Luettelo asianomaisista suojatuista alkuperänimityksistä tai maantieteellisistä merkinnöistä: Perinteistä merkintää ”Vrhunsko vino s kontroliranim zemljopisnim podrijetlom (Vrhunsko vino KZP)” voidaan käyttää kaikista kroatialaisista viineistä, joilla on suojattu alkuperänimitys ja jotka täyttävät tämän perinteisen merkinnän käyttöedellytykset.
Rypäletuotteiden luokat: Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä VII olevan II osan 1 kohdassa määritelty viini.
”Kvalitetno biser vino”
Nimitys: Kvalitetno biser vino
Kieli: kroaatti
Määritelmä:”’Kvalitetno biser vino” on asetuksen (EU) N:o 1308/2013 112 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan mukainen perinteinen merkintä. Tämä perinteinen merkintä on ilmaisun ”suojattu alkuperänimitys” synonyymi laatuviineistä, käymistilassa olevista uusista viineistä, rypäleen puristemehusta tai käymistilassa olevan rypäleen puristemehusta valmistettavien helmeilevien viinien kuvaukseen, jotka tuotetaan Vitis vinifera -lajin suositelluista rypälelajikkeista sertifioituja rypälelajikkeita koskevasta kansallisesta luettelosta annetun määräyksen mukaisesti (Kroatian virallinen lehti nro 53/2014). Viinien, joiden perinteinen merkintä on ”Kvalitetno biser vino”, kokonaisalkoholipitoisuus on vähintään 9 tilavuusprosenttia ja todellinen alkoholipitoisuus vähintään 7 tilavuusprosenttia. Endogeenisen hiilidioksidin liukenemisesta aiheutuvan ylipaineen on oltava vähintään 1 baari ja enintään 2,5 baaria, kun sitä säilytetään suljetussa säiliössä 20 celsiusasteen lämpötilassa.
Luettelo asianomaisista suojatuista alkuperänimityksistä tai maantieteellisistä merkinnöistä: Perinteistä merkintää ”Kvalitetno biser vino” voidaan käyttää kaikista kroatialaisista helmeilevistä viineistä, joilla on suojattu alkuperänimitys ja jotka täyttävät tämän perinteisen merkinnän käyttöedellytykset.
Rypäletuotteiden luokat: Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä VII olevan II osan 8 kohdassa määritelty helmeilevä viini.
”Mlado vino”
Nimitys: Mlado vino
Kieli: kroaatti
Määritelmä:”Mlado vino” on asetuksen (EU) N:o 1308/2013 112 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdan mukainen perinteinen merkintä. Tätä perinteistä merkintää voidaan käyttää Vitis vinifera -lajin suositelluista rypälelajikkeista tuotetuille viineille, joiden käymisprosessi on saatettu päätöksen joko kokonaan tai osittain, sertifioituja rypälelajikkeita koskevasta kansallisesta luettelosta annetun määräyksen mukaisesti (Kroatian virallinen lehti nro 53/2014). Viinit, joiden perinteinen merkintä on ”Mlado vino”, on saatettava markkinoille ennen sen kalenterivuoden 31. joulukuuta, jolloin rypäleet on korjattu.
Luettelo asianomaisista suojatuista alkuperänimityksistä tai maantieteellisistä merkinnöistä: Perinteistä merkintää ”Mlado vino” voidaan käyttää kaikista kroatialaisista viineistä, joilla on suojattu alkuperänimitys ja jotka täyttävät tämän perinteisen merkinnän käyttöedellytykset.
Rypäletuotteiden luokat: Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä VII olevan II osan 1 kohdassa määritelty viini.
”Vrhunsko pjenušavo vino”
Nimitys: Vrhunsko pjenušavo vino
Kieli: kroaatti
Määritelmä:”’Vrhunsko pjenušavo vino” on asetuksen (EU) N:o 1308/2013 112 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan mukainen perinteinen merkintä. Tämän perinteinen merkintä on ilmaisun ”suojattu alkuperänimitys” synonyymi, jota käytetään kuvaamaan kuohuviinejä, jotka saadaan sellaisten tuoreiden rypäleiden tai rypäleen puristemehun ensimmäisestä alkoholikäymisestä tai laadukkaiden tai korkealaatuisten viinien tuotantoon soveltuvien viinien toisesta alkoholikäymisestä, jotka tuotetaan Vitis vinifera -lajin suositelluista rypälelajikkeista sertifioituja rypälelajikkeita koskevasta kansallisesta luettelosta annetun määräyksen mukaisesti (Kroatian virallinen lehti nro 53/2014). Kuohuviinien, joiden perinteinen merkintä on ”Vrhunsko pjenušavo vino”, todellisen alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 10 tilavuusprosenttia, ja endogeenisen hiilidioksidin liukenemisesta aiheutuvan ylipaineen on oltava vähintään 3 baaria, kun sitä säilytetään suljetussa säiliössä 20 celsiusasteen lämpötilassa.
Luettelo asianomaisista suojatuista alkuperänimityksistä tai maantieteellisistä merkinnöistä: Perinteistä merkintää ”Vrhunsko pjenušavo vino” voidaan käyttää kaikista kroatialaisista helmeilevistä viineistä, joilla on suojattu alkuperänimitys ja jotka täyttävät tämän perinteisen merkinnän käyttöedellytykset.
Rypäletuotteiden luokat: Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä VII olevan II osan 4 kohdassa määritelty kuohuviini.
”Kvalitetno vino s kontroliranim zemljopisnim podrijetlom (Kvalitetno vino KZP)”
Nimitys: Kvalitetno vino s kontroliranim zemljopisnim podrijetlom (Kvalitetno vino KZP), johon voidaan lisätä ilmaisu:
|
— |
Mlado vino: Vitis vinifera -lajin suositelluista rypälelajikkeista tuotetuille viineille, joiden käymisprosessi on joko saatettu päätöksen tai saatettu osittain päätökseen ja jotka saatetaan markkinoille ennen sen kalenterivuoden 31. joulukuuta, jolloin rypäleet on korjattu, sertifioituja rypälelajikkeita koskevasta kansallisesta luettelosta annetun määräyksen mukaisesti (Kroatian virallinen lehti nro 53/2014); |
|
— |
Arhivsko vino: kellariolosuhteissa vähintään viiden vuoden ajan pidetty viini, joka on ollut kyseisestä ajasta pullotettuna viimeisten kolmen vuoden ajan; |
|
— |
Desertno vino: ylikypsiä tai kuivattuja viinirypäleitä käsittelemällä saatu viini, jonka luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 16 tilavuusprosenttia ja todellinen alkoholipitoisuus vähintään 9 tilavuusprosenttia. |
Kieli: kroaatti
Määritelmä:”’Kvalitetno vino s kontroliranim zemljopisnim podrijetlom (Kvalitetno vino KZP)” on asetuksen (EU) N:o 1308/2013 112 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan mukainen perinteinen merkintä. Tämä perinteinen merkintä on ilmaisun ”suojattu alkuperänimitys” synonyymi, jota käytetään Vitis vinifera -lajin suositelluista rypälelajikkeista tuotettavien viinien kuvaukseen sertifioituja rypälelajikkeita koskevasta kansallisesta luettelosta annetun määräyksen mukaisesti (Kroatian virallinen lehti nro 53/2014). Viinien, joiden perinteinen merkintä on ”Kvalitetno vino s kontroliranim zemljopisnim podrijetlom (Kvalitetno vino KZP)”, luonnollisen alkoholipitoisuuden on oltava vähintään:
|
— |
8,5 tilavuusprosenttia B-vyöhykkeellä |
|
— |
9,0 tilavuusprosenttia C 1 -vyöhykkeellä |
|
— |
9,5 tilavuusprosenttia C II -vyöhykkeellä. |
Näiden viinien enimmäistuotos on:
|
— |
11 000 kg/ha (7 700 l/ha) B-vyöhykkeellä |
|
— |
12 000 kg/ha (8 400 l/ha) C I ja C II -vyöhykkeillä. |
Analyyttinen ja aistinvarainen arviointi on pakollista.
Luettelo asianomaisista suojatuista alkuperänimityksistä tai maantieteellisistä merkinnöistä: Perinteistä merkintää ”Kvalitetno vino s kontroliranim zemljopisnim (Kvalitetno vino KZP)” voidaan käyttää kaikista kroatialaisista viineistä, joilla on suojattu alkuperänimitys ja jotka täyttävät tämän perinteisen merkinnän käyttöedellytykset.
Rypäletuotteiden luokat: Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä VII olevan II osan 1 kohdassa määritelty viini.