17.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 41/8

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perusteet ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle. Asetuksen 10 artiklassa säädetään sellaisten lisäaineiden uudelleenarvioinnista, joille on annettu hyväksyntä neuvoston direktiivin 70/524/ETY (2) mukaisesti.

(2)

Kinoliinikeltainen hyväksyttiin ilman määräaikaa direktiivin 70/524/ETY mukaisesti käytettäväksi muiden kuin elintarviketuotantoeläinten sekä elintarviketuotantoeläinten rehun lisäaineena eräissä jalostetuissa rehuissa osana ryhmää ”Väriaineet”. Kyseinen aine merkittiin sen jälkeen rehujen lisäaineita koskevaan asetuksen (EY) N:o 1831/2003 17 artiklassa vahvistettuun rekisteriin olemassa olevana tuotteena asetuksen (EY) N:o 1831/2003 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhdessä sen 7 artiklan kanssa toimitettiin hakemus, joka koskee kinoliinikeltaisen uudelleenarviointia lisäaineena muiden kuin tuotantoeläinten osalta, ja hakija pyysi mainitun asetuksen 7 artiklan mukaisesti, että kyseinen lisäaine luokiteltaisiin lisäaineluokkaan ”sensoriset lisäaineet”. Hakemuksen mukana toimitettiin asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(4)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 10 päivänä heinäkuuta 2013 antamassaan lausunnossa, että kinoliinikeltaisella ei ehdotetulla käytöllä rehuissa ole haitallisia vaikutuksia eläinten terveyteen, ihmisten terveyteen eikä ympäristöön. Ottaen huomioon hakijan toimittamat todisteet elintarviketurvallisuusviranomainen totesi myös, ettei kinoliinikeltaisen tehoa rehujen annoksen ja luonteen eikä niiden jalostuksen kannalta voida arvioida. Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi tästä elintarvikkeissa sallitusta lisäaineesta kuitenkin myös, että jos sen käyttötarkoitus rehussa on sama kuin sen käyttötarkoitus elintarvikkeissa, lisäaineen tehoa ei tarvitse osoittaa muulla tavoin. Koska elintarviketurvallisuusviranomaisen tälle lisäaineelle ehdottama suositeltu enimmäispitoisuus on vastaavanlainen kuin eri tuotetyyppien elintarvikkeille sallitut pitoisuudet, komissio katsoi, että aineen tehosta on riittävät todisteet. Elintarviketurvallisuusviranomaisen mukaan erityiset markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevat vaatimukset eivät ole tarpeen. Elintarviketurvallisuusviranomainen vahvisti myös asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun vertailulaboratorion toimittaman, rehun lisäaineiden analyysimenetelmää koskevan raportin.

(5)

Kinoliinikeltaisen arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksymisen edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi kyseisen aineen käyttö tämän asetuksen liitteessä esitetyllä tavalla olisi hyväksyttävä.

(6)

Koska turvallisuuteen liittyvät syyt eivät edellytä hyväksynnän edellytysten muutosten välitöntä soveltamista, on aiheellista säätää siirtymäajasta, jotta asianomaiset tahot voivat valmistautua uusien hyväksynnästä aiheutuvien vaatimusten noudattamiseen.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,