19.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 343/2

(1)

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1260/2001 (1) ja erityisesti sen 15 artiklan 8 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa, 16 artiklan 5 kohdassa ja 18 artiklan 5 kohdassa valtuutetaan komissio vahvistamaan yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat sokerialan yhteisen markkinajärjestelyn puitteissa toimivilta kiintiön haltijoilta perittävää perustuotantomaksua, lisämaksun laskemiseen tarvittavaa kerrointa ja sokerijuurikkaan myyjille suoritettavaa maksujen osan palautusta tai takaisinperintää.

(2)

Komissio vahvisti tuotantomaksut markkinointivuosille 2001/2002 (2), 2002/2003 (3), 2003/2004 (4), 2004/2005 (5) ja 2005/2006 (6).

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1260/2001 18 artiklan 2 kohdassa säädettiin, että jos perustuotantomaksu on pienempi kuin 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu enimmäismäärä tai jos mainitussa artiklassa tarkoitettu B-maksu on pienempi kuin mainitun asetuksen 15 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu enimmäismäärä, tarvittaessa tarkistettuna 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti, sokerinvalmistajien on maksettava sokerijuurikkaan myyjille 60 prosenttia kyseisen maksun enimmäismäärän ja perittävän maksun välisestä erotuksesta.

(4)

Määrät, jotka sokerinvalmistajien oli maksettava sokerijuurikkaan myyjille perustuotantomaksun enimmäismäärän ja B-maksun ja perittävän tuotantomaksun välisen erotuksen vuoksi, vahvistettiin markkinointivuosiksi 2002/2003 (7), 2003/2004 (8) ja 2005/2006 (9) komission asetuksen (EY) N:o 314/2002 (10) 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(5)

Sokerialan yhteisen markkinajärjestelyn uudistuksen yhteydessä neuvoston asetus (EY) N:o 1260/2001 kumottiin ja korvattiin markkinointivuodesta 2006/2007 alkaen asetuksella (EY) N:o 318/2006 (11). Asetuksella (EY) N:o 318/2006, joka sittemmin kumottiin ja sisällytettiin neuvoston asetukseen (EY) N:o 1234/2007 (12), korvattiin järjestelmä, jossa sokeriala rahoitti tuotantokiintiöjärjestelmän joustavilla tuotantomaksuilla, uudella tuotantomaksujärjestelmällä, jonka tarkoituksena on rahoittaa sokerialalla sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä aiheutuvat menot.

(6)

Tuomioistuin totesi yhdistetyissä asioissa C-5/06 ja C-23/06–C-36/06 8 päivänä toukokuuta 2008, että komission asetukset (EY) N:o 1762/2003 (13) ja (EY) N:o 1775/2004 (14) ovat pätemättömiä. Tuomioistuin katsoi tuomiossaan, että kaikki vietyjen tuotteiden sokerimäärät siitä riippumatta, onko vientitukea tosiasiallisesti maksettu vai ei, on otettava huomioon määritettäessä ennakoitua keskimääräistä tappiota tuotetonnilta.

(7)

Tuomioistuin totesi yhdistetyissä asioissa C-175/07–C-184/07 sekä asioissa C-466/06 ja C-200/06 myös, että komission asetus (EY) N:o 1686/2005 (15) on pätemätön.

(8)

Komissio antoi tuomioistuimen tuomioiden noudattamiseksi asetuksen (EY) N:o 1193/2009 (16).

(9)

Unionin yleinen tuomioistuin antoi 29 päivänä syyskuuta 2011 asiassa T-4/06 tuomion, jossa se totesi, että sokerialan lisämaksun kerrointen eriyttämiselle ei ole asianmukaista oikeusperustaa, ja kumosi asetuksen (EY) No 1686/2005 2 artiklan sellaisena kuin se oli muutettuna asetuksen (EY) N:o 1193/2009 3 artiklalla.

(10)

Tuomioistuin julisti 27 päivänä syyskuuta 2012 yhdistetyissä asioissa C-113/10, C-147/10 ja C-234/10 asetuksen (EY) N:o 1193/2009 pätemättömäksi ja totesi, että asetuksen (EY) N:o 1260/2001 15 artiklan 1 kohdan d alakohtaa on tulkittava siten, että ennakoitua keskimääräistä tappiota tuotetonnilta määritettäessä vientitukien kokonaismäärä sisältää tosiasiallisesti maksettujen vientitukien kokonaismäärät.

(11)

Sen vuoksi sokerialan tuotantomaksut olisi vahvistettava asianmukaiselle tasolle. Asetuksen (EY) N:o 1260/2001 15 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu ’keskimääräinen tappio’ olisi asetuksen (EY) N:o 314/2002 6 artiklan 5 kohdan mukaisesti määritellyn viennin osalta laskettava jakamalla tosiasiallisesti maksetut vientituet viedyillä määrillä riippumatta siitä, onko vientitukea maksettu vai ei. Myös asetuksen (EY) N:o 1260/2001 15 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu ’vietävä ylijäämä’ olisi laskettava käyttämällä kaikkia vientimääriä riippumatta siitä, onko vientitukea maksettu vai ei.

(12)

Koska markkinointivuoden 2001/2002 maksujen laskemiseksi käytetty menetelmä oli sama kuin tuomioistuimen mitätöimä menetelmä, myös kyseisen markkinointivuoden tuotantomaksut ja lisämaksun kerroin olisi oikaistava vastaavasti.

(13)

Tuomioistuimen tuomiosta seuraa, että oikaistuja tuotantomaksuja olisi sovellettava samoista päivämääristä, joina ne julistettiin pätemättömiksi.

(14)

Koska sokerin tuotantomaksut vahvistetaan johdanto-osan 11 kappaleessa tarkoitetun menetelmän mukaisesti, olisi vahvistettava myös määrät, jotka sokerinvalmistajien oli maksettava markkinointivuosilta 2002/2003, 2003/2004 ja 2005/2006 sokerijuurikkaan myyjille maksun enimmäismäärän ja maksettavan tuotantomaksun välisen erotuksen vuoksi, ja niitä olisi sovellettava takautuvasti.

(15)

Johdanto-osan 11 kappaleessa tarkoitetulla menetelmällä uudelleen laskettu kattamaton kokonaistappio on markkinointivuoden 2001/2002 osalta 14 123 937 euroa. Sen vuoksi olisi vahvistettava asetuksen (EY) N:o 1260/2001 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu kerroin, jota sovelletaan kyseiseen markkinointivuoteen takautuvasti.

(16)

Kun johdanto-osan 11 kappaleessa tarkoitettua menetelmää sovelletaan markkinointivuoteen 2002/2003, perustuotantomaksun suuruudeksi tulee 2 prosenttia ja B-maksun suuruudeksi 16,371 prosenttia, joita olisi sovellettava kyseiseen markkinointivuoteen takautuvasti. Uudelleenlaskettu kokonaistappio tulee kokonaan katetuksi perustuotantomaksusta ja B-maksusta saatavilla tuloilla. Sen vuoksi kyseiselle markkinointivuodelle ei ole tarvetta vahvistaa asetuksen (EY) N:o 1260/2001 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua lisäkerrointa.

(17)

Komission asetuksessa (EY) N:o 1440/2002 (17) vahvistetaan kuitenkin markkinointivuodelle 2002/2003 B-maksun enimmäismääräksi 37,5 prosenttia valkoisen sokerin interventiohinnasta, kun taas johdanto-osan 11 kappaleessa tarkoitetun menetelmän mukaisesti tarkistettu B-maksu kyseisenä markkinointivuotena on 16,371 prosenttia valkoisen sokerin interventiohinnasta. Tämän eron vuoksi on tarpeen vahvistaa määrä, joka sokerinjalostajien on maksettava sokerijuurikkaan myyjille, kyseisen markkinointivuoden osalta vakiolaatuisten juurikkaiden tonnia kohden asetuksen (EY) N:o 1260/2001 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(18)

Kun johdanto-osan 11 kappaleessa tarkoitettua uutta laskentamenetelmää sovelletaan markkinointivuoteen 2003/2004, perustuotantomaksun suuruudeksi tulee 2 prosenttia ja B-maksun suuruudeksi 17,259 prosenttia. Uudelleenlaskettu kokonaistappio tulee kokonaan katetuksi perustuotantomaksusta ja B-maksusta saatavilla tuloilla. Sen vuoksi kyseiselle markkinointivuodelle ei ole tarvetta vahvistaa asetuksen (EY) N:o 1260/2001 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua lisäkerrointa.

(19)

Asetuksessa (EY) N:o 1440/2002 vahvistetaan markkinointivuodelle 2003/2004 B-maksun enimmäismääräksi 37,5 prosenttia valkoisen sokerin interventiohinnasta. Johdanto-osan 11 kappaleessa tarkoitetun menetelmän mukaisesti tarkistettu B-maksu on kuitenkin 17,259 prosenttia valkoisen sokerin interventiohinnasta. Tämän eron vuoksi on tarpeen vahvistaa määrä, joka sokerinjalostajien on maksettava sokerijuurikkaan myyjille, kyseisen markkinointivuoden osalta vakiolaatuisten juurikkaiden tonnia kohden asetuksen (EY) N:o 1260/2001 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(20)

Johdanto-osan 11 kappaleessa tarkoitetun laskentamenetelmän soveltaminen ei muuta perustuotantomaksua eikä B-maksua markkinointivuoden 2004/2005 osalta. Uudella menetelmällä uudelleen laskettu kattamaton kokonaistappio on kyseisen markkinointivuoden osalta 57 648 788 euroa. Sen vuoksi olisi vahvistettava asetuksen (EY) N:o 1260/2001 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu kerroin. Johdanto-osan 9 kappaleessa tarkoitetusta tuomioistuimen tuomiosta seuraa, että kertoimen olisi oltava yhdenmukainen unionin, sellaisena kuin se oli 30 päivänä huhtikuuta 2004, jäsenvaltioille, ja unionin, sellaisena kuin se oli 1 päivänä toukokuuta 2004, jäsenvaltioille.

(21)

Kun johdanto-osan 11 kappaleessa tarkoitettua menetelmää sovelletaan markkinointivuoteen 2005/2006, perustuotantomaksun suuruudeksi tulee 1,2335 prosenttia eikä B-maksua tarvita. Uudelleenlaskettu kokonaistappio tulee kokonaan katetuksi perustuotantomaksusta, eikä kyseiselle markkinointivuodelle ole tarpeen vahvistaa asetuksen (EY) N:o 1260/2001 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua lisäkerrointa.

(22)

Komission asetuksessa (EY) N:o 1296/2005 (18) vahvistetaan markkinointivuoden 2005/2006 B-maksun enimmäismääräksi 37,5 prosenttia valkoisen sokerin interventiohinnasta. Kun johdanto-osan 11 kappaleessa tarkoitettua menetelmää sovelletaan kyseiseen markkinointivuoteen, perustuotantomaksun suuruudeksi tulee 1,2335 prosenttia valkoisen sokerin interventiohinnasta, eikä B-maksua ole tarpeen vahvistaa. Näiden erojen vuoksi määrä, joka sokerinjalostajien on maksettava sokerijuurikkaan myyjille, on tarpeen vahvistaa kyseisen markkinointivuoden osalta vakiolaatuisten juurikkaiden tonnia kohden asetuksen (EY) N:o 1260/2001 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(23)

Oikeusvarmuuden vuoksi ja jotta eri jäsenvaltioiden asianomaisia toimijoita kohdeltaisiin yhdenmukaisesti, on tarpeen asettaa yhteinen päivämäärä, jona tässä asetuksessa vahvistetut maksut olisi todettava neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 (19) 2 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti. Tätä määräaikaa ei kuitenkaan tulisi soveltaa, jos jäsenvaltioiden on kansallisen lainsäädännön mukaan suoritettava maksu asianomaisille toimijoille kyseisen päivämäärän jälkeen,

—

16 päivästä lokakuuta 2002 markkinointivuoden 2001/2002 osalta,

—

8 päivästä lokakuuta 2003 markkinointivuoden 2002/2003 osalta,

—

15 päivästä lokakuuta 2004 markkinointivuoden 2003/2003 osalta,

—

18 päivästä lokakuuta 2005 markkinointivuoden 2004/2005 osalta, ja

—

23 päivästä helmikuuta 2007 markkinointivuoden 2005/2006 osalta.

—

16 päivästä lokakuuta 2002 markkinointivuoden 2001/2002 osalta, ja

—

18 päivästä lokakuuta 2005 markkinointivuoden 2004/2005 osalta.

—

8 päivästä lokakuuta 2003 markkinointivuoden 2002/2003 osalta,

—

15 päivästä lokakuuta 2004 markkinointivuoden 2003/2005 osalta, ja

—

23 päivästä helmikuuta 2007 markkinointivuoden 2005/2006 osalta.