LIITE

Euroopan tilasto-ohjelman 2013–2017 tilastoinfrastruktuuri ja tavoitteet

Johdanto

Unionin politiikkojen toteuttaminen edellyttää korkealaatuisia, vertailukelpoisia ja luotettavia tilastotietoja unionin talouden, yhteiskunnan ja ympäristön tilanteesta sekä sen osa-alueista kansallisella ja alueellisella tasolla. Euroopan tilastot ovat välttämättömiä Euroopan unionille myös, jotta suuri yleisö ja unionin kansalaiset voivat ymmärtää demokraattista prosessia ja osallistua siihen sekä keskusteluun unionin nykytilanteesta ja tulevaisuudesta.

Euroopan tilasto-ohjelma tarjoaa oikeudellisen kehyksen Euroopan tilastojen kehittämiselle, tuottamiselle ja levittämiselle kaudella 2013–2017.

Euroopan tilastoja kehitetään, tuotetaan ja levitetään tässä oikeudellisessa kehyksessä tiiviissä ja koordinoidussa yhteistyössä Euroopan tilastojärjestelmän (ESS) puitteissa.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, Eurooppa 2020 -strategian ja sen lippulaivahankkeiden sekä muiden komission strategisiin painopistealueisiin kuuluvien politiikkojen mukaisesti Euroopan tilasto-ohjelmassa 2013–2017 kehitetyt, tuotetut ja levitetyt tilastot myötävaikuttavat unionin politiikkojen täytäntöönpanoon.

Koska kyseessä on monivuotinen ohjelma, joka kestää viisi vuotta, ja koska ESS pyrkii säilyttämään asemansa keskeisenä tilastoalan toimijana, ohjelman soveltamisala ja tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Ohjelman täytäntöönpanossa noudatetaan kuitenkin asteittaista etenemistapaa. Ohjelman yhtenä tavoitteena on tehokkaan priorisointi- ja yksinkertaistamismekanismin kehittäminen.

Tilastoinfrastruktuuri

Ohjelmalla pyritään luomaan tilastotietoja koskeva infrastruktuuri. Infrastruktuuri on suunniteltava siten, että sen avulla voidaan hyödyntää eri sovelluksia laajasti ja tehokkaasti.

Päätökset Euroopan tilastojen tuottamisesta perustuvat toimintapoliittisen päätöksenteon tarpeisiin. Tilastojen olisi kuitenkin oltava myös muiden päättäjien, tutkijoiden, yritysten ja yleensä unionin kansalaisten käytettävissä ja helposti saatavilla, sillä ne ovat unionin kansalaisten ja yritysten maksamia julkisia hyödykkeitä, joista niiden olisi yhtä lailla hyödyttävä. Jotta infrastruktuuri täyttäisi nämä vaatimukset, se on suunniteltava käsitteellisesti vakaaksi siten, että se soveltuu moniin käyttötarkoituksiin ja että se voidaan mukauttaa joustavasti käyttäjien kehittyviin tarpeisiin tulevaisuudessa.

Tilastotietoja koskeva infrastruktuuri esitetään seuraavassa:

TILASTOTIETOJEN INFRASTRUKTUURI

Tämän yleisjärjestelmän lisäksi ohjelmassa erotellaan kolme tilastotietopilaria, jotka ovat elinkeinoelämä, kansalaisten Eurooppa sekä geospatiaaliset, ympäristö-, maatalous- ja muut toimialatilastot.

Unionin politiikat ja relevantit globaalit politiikat määrittävät ne tilastotarpeet, joihin ohjelma vastaa muokatuilla rakenteilla ja niitä vastaavilla tuotantoprosesseilla. Sen vuoksi kaikki unionin ja globaalit politiikat näkyvät tilastoinfrastruktuurin eri osa-alueissa ja niiden tarpeet katetaan ohjelman erityistoimilla. Tulevina vuosina määritettävät uudet politiikat katetaan perustamalla uusia indikaattoreiden tai tilien johdannaisia, jotka perustuvat kolmen pilarin sisällä tuotettuihin tilastotietoihin.

TILASTOTIEDOT – RAKENNE JA DYNAMIIKKA

Tavoitteet

Ohjelman yleistavoite on, että ESS on jatkossakin Eurooppaa koskevien korkealaatuisten tilastojen johtava tuottaja.

Vastausrasite ja kansallisella ja unionin tasolla käytettävissä olevat resurssit huomioon ottaen ohjelman täytäntöönpanemiseksi toteutettavissa tilastotoimissa pyritään seuraaviin erityistavoitteisiin:

—

Tavoite 1: Tuotetaan oikea-aikaisesti, kustannustehokkaasti ja ilman tarpeetonta päällekkäistä työtä unionin politiikkojen kehittämisen, seurannan ja arvioinnin tueksi prioriteetteja ilmentäviä tilastotietoja ja säilytetään tasapaino talouden, sosiaalisten ja ympäristöalojen välillä sekä palvellaan Euroopan tilastojen erilaisia käyttäjäryhmiä, kuten muita päättäjiä, tutkijoita, yrityksiä ja unionin kansalaisia yleensä;

—	Tavoite 2: Pannaan täytäntöön Euroopan tilastojen uudet tuotantotavat, joilla pyritään lisäämään tehokkuutta ja parantamaan laatua;

—	Tavoite 3: Vahvistetaan kumppanuutta Euroopan tilastojärjestelmässä ja sen ulkopuolella sen tuottavuuden lisäämiseksi ja johtavan aseman takaamiseksi maailmanlaajuisesti virallisten tilastojen tuottajana; ja

—	Tavoite 4: Varmistetaan ohjelman koko keston ajan jatkuva tilastojen toimittaminen sillä edellytyksellä, että tämä ei vaikuta Euroopan tilastojärjestelmän prioriteettien asettamiseen.

Nämä erityistavoitteet on jaettu jäljempänä kuvattuihin prioriteettialueisiin. Tavoitteita 1 ja 4 koskee kohta ”I. Tilastotuotokset”, tavoitetta 2 kohta ”II. Euroopan tilastojen tuotantotavat” ja tavoitetta 3 kohta ”III. Kumppanuus”.

I.   TILASTOTUOTOKSET

1.   Indikaattorit

1.1   Eurooppa 2020 -strategia

Kesäkuussa 2010 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston hyväksymä Eurooppa 2020 -strategia vaikuttaa merkittävästi unionin strategisiin linjauksiin ja kansallisiin politiikkoihin tulevina vuosina. Strategiaan kuuluu useita yleistavoitteita ja lippulaivahankkeita, joille ESS laatii tilastoindikaattorit monilla aloilla (esimerkiksi innovoinnin ja tutkimuksen ja kehittämisen edellytysten parantaminen, työllisyyden edistäminen, ilmastonmuutokseen ja energiaan liittyvien unionin tavoitteiden saavuttaminen, resurssitehokkuus, koulutustason parantaminen, mukaan lukien oppimiseen liittyvä liikkuvuus, aktiivisena ja terveenä ikääntyminen ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen vähentämällä köyhyyttä).

Tavoite 1.1.1

Tuotetaan korkealaatuisia tilastotietoja, joiden olisi oltava saatavilla oikea-aikaisesti ja joilla seurataan Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoa. Uusien indikaattoreiden on perustuttava mahdollisimman pitkälle saatavilla olevaan tilastotietoon.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—

päivitetään Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteita koskevat indikaattorit (työllisyyden, tutkimuksen ja kehittämisen, innovoinnin, energian ja ilmastonmuutoksen, koulutuksen, ympäristön, sosiaalisen suojelun, sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden aloilla) ja asetetaan ne saataville komission (Eurostat) verkkosivuilla;

—	laaditaan tilastoja Eurooppa 2020 -strategiaan kuuluvien lippulaivahankkeiden täytäntöönpanon seuraamisen tueksi;

—	kehitetään lisäindikaattoreita unionin talous-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikan ennakko- ja jälkiarviointia varten; ja

—	kehitetään työllisyyden indikaattoreita, joissa tehdään ero osa-aikaisen työn ja kokopäivätyön välillä, sekä työttömyyden indikaattoreita, joissa otetaan huomioon aktivointitoimiin osallistuvat kuten koulutuksessa mukana olevat ihmiset.

1.2   Talouden ohjaus ja hallinta

Rahoitusmarkkinoiden kriisi ja kireä tilanne ovat korostaneet tarvetta vahvistaa unionin talouden ohjausta ja hallintaa. Unioni on jo ottanut talouden ohjauksen ja hallinnan ja talouspolitiikan koordinoinnin saralla merkittäviä askelia, joista osalla on suuria vaikutuksia tilastoalaan jo käynnissä olevien tilastotoimien lisäksi.

Tavoite 1.2.1

Kehitetään uusia ja parannetaan vanhoja tilastotietoja, jotka ovat olennaisia unionin päättäjille ja suurelle yleisölle ja liittyvät unionin vahvistettuun ja yhdennettyyn talouden ohjaukseen ja hallintaan sekä seurantasykliin, jolla integroidaan vakaus- ja kasvusopimus ja talouspolitiikka.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—	tuotetaan tilastomateriaalia makrotalouden epätasapainoa kuvaavaa tulostaulua ja sen analysointia varten;

—	tuotetaan tilastomateriaalia vakaus- ja kasvusopimuksen tehostamiseksi ja pyritään erityisesti tuottamaan ja tarjoamaan korkealaatuisia tilastoja valtionvelasta;

—	luodaan kilpailukyvyn kehittymistä mittaavat indikaattorit; ja

—	otetaan tuotantoketjussa käyttöön tehokas laadunhallinta, joka kattaa myös julkisyhteisöjen rahoitusta koskevat lähdetiedot ja niiden perustana olevat jäsenvaltioiden työnkulut.

Tavoite 1.2.2

Tuotetaan unionin päättäjille luotettavia tilastoja ja indikaattoreita hallinnollisiin ja sääntelytarkoituksiin sekä tiettyjen unionin poliittisten sitoumusten seuraamiseen.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—	määritellään hallinnollisiin ja sääntelytarkoituksiin tuotettujen tilastojen soveltamisala ja sovitaan siitä käyttäjien kanssa;

—	tarpeen mukaan määritellään, toteutetaan ja selvitetään näitä indikaattoreita koskevat tehokkaat laadunhallinnan puitteet.

1.3   Talouden globalisaatio

Rahoituskriisin sosiaaliset, taloudelliset ja muut vaikutukset, rajatylittävien virtojen kasvu ja tuotantoprosessien fragmentoituminen ovat korostaneet tarvetta luoda tuotannon globalisoitumiselle yhdenmukaisemmat puitteet ja mitata sitä tehokkaammin.

Tavoite 1.3.1

Parannetaan unionin päättäjien ja suuren yleisön käytettävissä olevia talouden globalisaatiota ja globaaleja arvoketjuja koskevia indikaattoreita ja tilastotietoja.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—	päivitetään talouden globalisaatiota koskevat olemassa olevat indikaattorit ja asetetaan ne saataville komission (Eurostat) verkkosivuilla;

—	kehitetään globaaleja arvoketjuja koskevia uusia indikaattoreita, mukaan lukien luonnonvarojen virrat ja riippuvuus niistä;

—	analysoidaan globaalit arvoketjut, mahdollisesti panos-/tuotostaulukoiden avulla, ja ulkomaankauppa- ja yritystilastot, myös mikrotietoja yhdistämällä; ja

—	tutkitaan tarvetta uudistaa välillisten rahoituspalvelujen laskemista ja kohdentamista.

2.   Tilinpitopuitteet

Komission 20 päivänä elokuuta 2009 antama tiedonanto ”BKT ja muut indikaattorit: Edistyksen mittaaminen muuttuvassa maailmassa” sekä talouden suorituskyvyn ja sosiaalisen edistyksen mittaamista käsittelevän Stiglitzin, Senin ja Fitoussin raportin julkistaminen ovat antaneet uutta puhtia ESS:n keskeisen haasteen ratkaisemiseen: miten saadaan monialaisista kysymyksistä parempia ja yhdennetympiä tilastoja, jotka kuvaavat monimutkaisia sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöilmiöitä laajemmin kuin perinteiset taloudellisen tuotoksen mittarit. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmä (EKT) tarjoaa kaikille taloustilastoille yhdennetyt ja yhdenmukaiset puitteet, joita olisi täydennettävä muilla indikaattoreilla, jotta voidaan tuottaa kattavampia tietoja toimintapoliittista ja muuta päätöksentekoa varten.

2.1   Taloudellinen ja sosiaalinen suorituskyky

Talouskriisi on lisännyt korkealaatuisten makrotaloudellisten indikaattoreiden tarvetta, jotta voidaan ymmärtää ja analysoida paremmin talouden suhdannevaihteluita ja niiden vaikutuksia yhteiskuntaan ja siten helpottaa päätöksentekoprosessia. Tuotannon kasvava globalisoituminen edellyttää yhdenmukaisten puitteiden kehittämistä, jotta voidaan helpottaa eri alojen tilastojen tulkintaa ja integroimista.

Tavoite 2.1.1

Täydennetään talouden suorituskyvyn mittaamista globalisaation, elämänlaadun, tavaroiden ja palvelujen saatavuuden, ympäristön kestävyyden, terveyden, hyvinvoinnin, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja sosiaalisen osallisuuden eri ulottuvuuksilla. Kehitetään puitteet tuotannon globalisoitumisen analysoimiseksi.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—	laaditaan ja kootaan yhteen vuosittaiset ja neljännesvuosittaiset kansantalouden tilit sekä vuosittaiset alueelliset tilit EKT:n mukaisesti;

—	tuotetaan kotitalouksien tulojen ja kulutuksen jakautumista koskevat indikaattorit (yhdistämällä kansantalouden tilinpitoaggregaatit ja kotitalouksia koskevien tutkimusten tiedot tai niitä koskevat hallinnolliset tiedot);

—	kootaan yhteen ajantasaiset ja korkealaatuiset hintatilastot, erityisesti yhdenmukaistetut kuluttajahintaindeksit;

—	kehitetään satelliittitilinpitoa uusilla aloilla;

—	luodaan kasvun ja tuottavuuden mittaamista koskeva tietokanta, jossa otetaan huomioon muutokset julkisen ja yksityisen sektorin tuottavuudessa;

—	kehitetään käsitteistö tuotannon globalisoitumisen analysoimiseksi;

—	kehitetään käsitteistö elämänlaadun ja hyvinvoinnin mittaamiseksi; ja

—	yhdenmukaistetaan mahdollisimman pitkälle vastaavat tilinpito- ja tilastokäsitteet.

Tavoite 2.1.2

Otetaan käyttöön makrotaloudelliset ja sosiaaliset indikaattorit ja Euroopan talouden pääindikaattorit yhdenmukaisena indikaattorisarjana, jolla voidaan vastata unionin ja globaaleja tilastotietoja koskeviin vaatimuksiin, sekä mukautetaan Euroopan talouden pääindikaattorit vastaamaan käyttäjien kehittyviä tarpeita.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—	kehitetään koordinoidusti keskeisten makrotaloudellisten, sosiaalisten ja kestävän kehityksen indikaattoreiden kojetauluja (”dashboards”);

—	luodaan makrotaloudellisia ja sosiaalisia indikaattoreita sekä Euroopan talouden pääindikaattoreita koskevat yhtenäiset menetelmät;

—	parannetaan indikaattoreiden kansainvälistä vertailukelpoisuutta;

—	parannetaan työkaluja indikaattoreiden tulkinnan ja niistä tiedottamisen helpottamiseksi; ja

—	tuotetaan kaikista jäsenvaltioista yhdenmukaiset asumis- ja muut siihen liittyvät tilastot.

2.2   Ympäristön kestävyys

Ympäristön suojelu, säilyttäminen ja sen laadun parantaminen nykyistä ja tulevia sukupolvia varten sekä ilmastonmuutoksen vaikutusten torjunta ovat erittäin tärkeässä asemassa Euroopan unionissa, ja ne ovat perussopimuksissa määrättyjä tavoitteita. Tehokas toiminta näillä aloilla edellyttää tilastotietoja monilta eri alueilta.

Tavoite 2.2.1

Tuotetaan ympäristötilejä ja ilmastonmuutokseen liittyviä tilastoja ottaen huomioon alan kansainvälinen kehitys.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—

kehitetään ympäristötilejä koskeva yhdenmukainen järjestelmä kansantalouden tilinpidon ”satelliittitileinä”. Tilit tarjoavat tietoa ilmakehään joutuvista päästöistä, energiankulutuksesta, aineellisten luonnonvarojen ja veden virroista ja varannoista, perus- ja kriittisten raaka-aineiden kaupasta, ympäristöverotuksesta ja ympäristönsuojeluun liittyvistä menoista, sekä mahdollisesti vihreästä kasvusta ja ympäristöä säästävistä hankinnoista;

—	päivitetään, kehitetään, tuotetaan ja levitetään indikaattoreita, jotka kuvaavat toissijaisia paineita eli ilmastonmuutoksen vaikutuksia (myös terveyteen), heikkouksia ja sopeutumista; ja

—	kehitetään pääindikaattori, jolla mitataan maailmanlaajuista ympäristöpainetta.

3.   Tiedot

3.1   Elinkeinoelämä

Monet unionin politiikat kohdistuvat eurooppalaisiin yrityksiin, ja lisäksi yritykset vastaavat perustietojen toimittamisesta. Tästä syystä yritystilastojen tarve niiden laajassa merkityksessä päätöksentekoprosessin tueksi on suuri. Yritystilastot kuitenkin myös auttavat unionin kansalaisia ja yrityksiä ymmärtämään näiden politiikkojen vaikutuksia. Tilastoissa tehdään ero suuryritysten, keskisuurten yritysten (mid-caps) ja pk-yritysten välillä, joita koskevien tarkkojen ja yhdenmukaistettujen tilastojen tarve kasvaa koko ajan. Samalla on kevennettävä hallinnollista taakkaa ja raportointirasitetta.

Tavoite 3.1.1

Lisätään tilastojen tuotantoprosessin tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Tuotetaan korkealaatuisia tilastoja keskeisistä aloista, joilla yritykset ovat avainasemassa. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi yritystilastot, lyhyen aikavälin indikaattorit, yritysten investoinnit henkiseen pääomaan ja osaamiseen, kansainväliset liiketoimet, globalisaatio, sisämarkkinoiden seuranta, T&K ja innovointi sekä matkailu. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä tietojen saatavuuteen korkean lisäarvon teollisuus- ja palvelualoista, erityisesti vihreän talouden, digitaalitalouden ja yhteisötalouden (kuten terveydenhuolto ja koulutus) aloista.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—	käytetään uudelleen tilastojärjestelmässä tai yhteiskunnassa saatavilla oleva tieto ja kehitetään yhteinen infrastruktuuri ja yhteisiä työkaluja;

—	tuotetaan yrityksiä koskevia tilastotietoja ja indikaattoreita vuosittain tai osavuosittain;

—	tuotetaan tilastotietoja, jotka kuvaavat Euroopan asemaa maailmassa ja unionin suhdetta muuhun maailmaan;

—	tuotetaan tilastotietoja globaalien arvoketjujen analysoimiseksi ja luodaan euroryhmärekisteri globalisaatiota koskevan monialaisen tiedon keräämisen tueksi;

—	tasapainotetaan tavarakauppaa ja palvelukauppaa koskevien tilastotietojen keruuta parantamalla palveluja koskevien tietojen saatavuutta ja toteuttamalla toimia palveluja ja tavaroita koskevien tilastotietojen tasapainottamiseksi;

—	kehitetään sisämarkkinoiden seurantaan liittyviä työkaluja, kuten elintarvikehintojen seurantaväline ja siihen liittyvät indikaattorit;

—	tuotetaan tilastoja innovoinnin ja T&K:n keskeisten alojen suorituskyvystä hyödyntämällä patenttirekistereitä ja tarkastelemalla yksittäisiä mikrotietoja ja käyttämällä niitä tilastotarkoituksiin;

—	tuotetaan tilastoja matkailun tarjonnasta ja kysynnästä optimoimalla tiedonkeruu ja integroimalla matkailua koskevat tiedot paremmin muita aloja koskeviin tietoihin; ja

—	laaditaan resurssien käyttöä ja resurssitehokkuutta koskevia tilastoja, jotka perustuvat mahdollisimman pitkälle olemassa oleville tiedonkeruille.

3.2   Kansalaisten Eurooppa

Unionin kansalaiset ovat unionin politiikkojen ytimessä. Tästä syystä sosiaalitilastojen tarve niiden laajassa merkityksessä päätöksentekoprosessin tueksi ja sosiaalipolitiikkojen tulosten seuraamiseksi on suuri. Sosiaalitilastot myös auttavat unionin kansalaisia arvioimaan näiden politiikkojen vaikutusta elämäänsä ja hyvinvointiinsa.

Tavoite 3.2.1

Tuotetaan tilastoja sosiaalipolitiikan keskeisistä aloista, jotka kohdistuvat kansalaisiin. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi hyvinvointi, kestävyys, sosiaalinen yhteenkuuluvuus, köyhyys, eriarvoisuus, väestöhaasteet (erityisesti väestön ikääntyminen ja muuttoliike), työmarkkinat, koulutus, mukaan lukien varhaiskasvatus, aikuisopetus, ammattikoulutus ja nuorten oppimiseen liittyvä liikkuvuus, kulttuuri, liikunta, elämänlaatu, turvallisuus, terveys, vammaisuus, kulutus, vapaa liikkuvuus ja sisämarkkinat, nuorten liikkuvuus, teknologinen innovointi ja uudet elämäntapavalinnat. Nämä tilastot eritellään tarvittaessa sukupuolen mukaan sellaisten ryhmien osalta, jotka kiinnostavat erityisesti sosiaalipolitiikasta päättäviä tahoja. Prioriteetit asetetaan 6 artiklan mukaisesti.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—	luodaan Euroopan sosiaalitilastoja varten yhtenäinen perusinfrastruktuuri, joka käsittää tutkimus- ja hallintoperusteiset tiedonkeruut ja yhteiset perusmuuttujat;

—	kehitetään sosiaalisia perustutkimuksia, joilla saadaan henkilöistä ja kotitalouksista selkeytettyä tietoa (myös mikrotietoa) ja joita täydennetään ylimääräisillä harvemmin tehtävillä mikrotiedon keruilla;

—	kehitetään koulutustilastoja sekä rationalisoidaan ja modernisoidaan aikuiskoulutustutkimusta;

—	tuotetaan tuloeroja koskevia tilastoja, joissa esitetään vertailukelpoinen kansallinen pääindikaattori sekä tietoja perushyödykkeiden ja -palvelujen saatavuuteen liittyvästä eriarvoisuudesta;

—	laaditaan menetelmiä liikuntaa ja kulttuuria koskevia tilastoja varten;

—	tuotetaan tilastoja rikosturvallisuudesta, terveydestä (kansanterveyttä sekä työterveyttä ja työturvallisuutta koskevista yhteisön tilastoista 16 päivänä joulukuuta 2008 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1338/2008 (1) sovitun mukaisesti) ja vammaisuudesta;

—	toteutetaan muuttoliiketilastojen kehittämistä koskevaan työohjelmaan kuuluvia toimia;

—	tuotetaan elämänlaatua koskevia indikaattoreita yhteiskunnissa tapahtuvan edistyksen mittaamiseksi; ja

—	aloitetaan seuraavan väestönlaskentakierroksen valmistelut (suunniteltu vuodeksi 2021).

3.3   Geospatiaaliset, ympäristö-, maatalous- ja muut toimialatilastot

Paikkatietoja ja geospatiaalista analyysiä yhdistävät tilastot tarjoavat uusia mahdollisuuksia, joita ESS aikoo tutkia tarkemmin. Huomiota on kiinnitettävä erityiskysymyksiin, kuten pieniä alueita koskevien arvioiden luottamuksellisuuteen ja tilastolliseen luotettavuuteen.

Tulevaisuudessa erittäin merkityksellisiä ovat energia- ja liikennetilastot Eurooppa 2020 -strategian ja ilmastonmuutosta koskevan politiikan tueksi.

Maatalouden asema unionin politiikkojen keskuudessa tulee säilymään kaudella 2013–2017. Tilastotyöhön vaikuttavat voimakkaasti yhteistä maatalouspolitiikkaa vuoden 2013 jälkeen koskevan tarkastelun tulokset. Keskeisiä aloja tulevat olemaan ympäristö, biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, talous sekä ihmisten terveys, turvallisuus ja sosiaalinen ulottuvuus.

Tavoite 3.3.1

Tuetaan näyttöön perustuvaa päätöksentekoa yhdistämällä paikkatietoa joustavammin ja laajemmin sosiaali-, talous- ja ympäristötilastotietoihin.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—	kehitetään, ylläpidetään ja käytetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2007/2/EY (2) perustettua Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuuria (INSPIRE) ja erityisesti unionin paikkatietoportaalia;

—	tuotetaan maantieteellisiä tietoja tekemällä yhteistyötä unionin ohjelmien kanssa maankäyttötutkimusten ja kaukokartoituksen osalta; ja

—	integroidaan tilastotiedot tarvittaessa ja luodaan siten monilähteinen ja joustava infrastruktuuri kohdennettujen paikka- ja aika-analyysien tuottamiseksi.

Tavoite 3.3.2

Tuotetaan ympäristötilastoja unionin päätöksentekoprosessin tueksi.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—

Tuotetaan resursseja koskevia keskeisiä ympäristötilastoja (jäte ja kierrätys, vesi, raaka-aine-esiintymät, ekosysteemeihin liittyvät palvelut ja biologinen monimuotoisuus kansallisella tasolla ja mahdollisuuksien mukaan alueellisella tasolla) sekä ilmastonmuutokseen liittyviä keskeisiä tilastoja ilmastonmuutoksen lieventämistä ja siihen sopeutumista koskevien toimien ja politiikkojen tueksi kaikilla asianmukaisilla tasoilla paikallisesta tasosta unionin tasolle.

Tavoite 3.3.3

Tuotetaan energia- ja liikennetilastoja unionin politiikkojen tueksi.

Tavoite toteutetaan tuottamalla ja levittämällä:

—	uusiutuvaa energiaa koskevia tilastoja;

—	energiansäästöä ja energiatehokkuutta koskevia tilastoja; ja

—	liikenneturvallisuutta, matkustajien liikkuvuutta, tieliikenteen mittaamista ja intermodaalista tavaraliikennettä koskevia tilastoja.

Tavoite 3.3.4

Tuotetaan kestävyyteen ja maaseudun kehittämiseen liittyviä eurooppalaisia strategisia tavoitteita ilmentäviä maatalous-, kalastus- ja metsätaloustilastoja yhteisen maatalouspolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan kehittämiseksi ja seuraamiseksi sekä toteutetaan säännöllisesti toimia tilastojen kehittämiseksi, tuottamiseksi ja levittämiseksi.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—	tarkastellaan maataloutta koskevien tietojen keruuta ja yksinkertaistetaan sitä vuoden 2013 jälkeistä yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevan tarkastelun mukaisesti;

—	uudistetaan maataloutta koskevien tietojen keruun prosesseja tavoitteena erityisesti parantaa tuotettujen tietojen laatua ja oikea-aikaisuutta;

—	tarkistetaan perusteellisesti maankäyttöä ja maanpeitettä koskevien tietojen hallintajärjestelmää ja laaditaan ja pannaan täytäntöön sen perusteella uusi järjestelmä;

—	otetaan käyttöön yhdenmukaisia maatalouden ympäristöindikaattoreita koskeva tiedonkeruujärjestelmä mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien tietojen pohjalta;

—	jaotellaan tiedot asianmukaisesti alueittain; ja

—	tuotetaan ja levitetään tärkeimpiä metsätalouteen liittyviä tietoja (kuten metsäpinta-ala, kasvavan puuston määrä ja arvo sekä metsätalouden tilinpito) metsien ympäristötilinpitojärjestelmästä.

II.   EUROOPAN TILASTOJEN TUOTANTOTAVAT

ESS:llä on tällä hetkellä useita haasteita. Niitä ovat korkealaatuisten tilastojen kasvava kysyntä, monimuotoisten ja moniulotteisten tilastojen lisääntynyt tarve, uusien toimijoiden ilmestyminen tietopalvelumarkkinoille, resurssirajoitukset, tarve vähentää edelleen vastaajien tilastointirasitetta sekä viestintävälineiden monipuolistuminen. Tämä edellyttää Euroopan virallisten tilastojen tuotanto- ja levitysmenetelmien jatkuvaa mukauttamista.

1.   ESS:n laadunhallinta

Tavoite 1.1

Pannaan ESS:ssä täytäntöön laadunhallintajärjestelmä käytännesääntöjen pohjalta.

Vahvistetaan hyvien käytäntöjen jakamista käytännesääntöjen täytäntöönpanossa ja varmistetaan, että laatuselvityksillä vastataan käyttäjien erilaisiin tarpeisiin.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—	otetaan käyttöön uusia seurantamekanismeja ja toinen vertaisarviointikierros, joilla arvioidaan käytännesääntöjen noudattamista;

—	sovitetaan yhteen ESS:n ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) laadunvarmistuksen puitteet;

—	täytetään käyttäjien tarpeet laatuselvitysten suhteen; ja

—	standardoidaan eri tilastoalojen laatuselvitykset unionin tasolla.

2.   Priorisointi ja yksinkertaistaminen

ESS:llä on edessään merkittävä haaste: miten tuottaa korkealaatuisia Euroopan tilastoja, jotka tyydyttävät kasvavat tilastotarpeet, samalla kun jäsenvaltioiden määrärahat ovat merkittävästi pienentyneet ja henkilöstön osalta noudatetaan nollakasvun politiikkaa sekä komissiossa että jäsenvaltioissa, mikä johtaa joissakin elimissä henkilöstöresurssien tosiasialliseen pienenemiseen. Kun otetaan huomioon nämä resurssirajoitukset sekä Euroopan että kansallisella tasolla, priorisointia on lisättävä ja toimintaa yksinkertaistettava, mikä edellyttää kaikkien ESS-kumppaneiden sitoutumista. Olennaisena osana vuotuisten työohjelmien valmistelua on otettu käyttöön priorisointimekanismi, joka ohjaa toimintaa ohjelman koko keston ajan. Mekanismi sisältää muun muassa tilastovaatimusten vuosittaisen tarkastelun, joka perustuu komission esittämiin aloitteisiin tilastovaatimusten vähentämiseksi käyttäjien, tuottajien ja vastaajien edut huomioon ottaen. Prosessi olisi toteuttava Euroopan tilastojen käyttäjien ja tuottajien tiiviillä yhteistyöllä.

Tavoite 2.1

Pannaan täytäntöön ESS:ää koskeva priorisointimekanismi, jotta voidaan yksinkertaistaa raportointivaatimuksia ja mukautua uusiin tilastotarpeisiin ottaen samalla huomioon tuottajia koskevat rajoitukset, vastausrasite ja käyttäjien tarpeet.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—	määritellään prioriteetit ja kohdennetaan varat niiden mukaisesti;

—	määritellään ESS:n prioriteetit osana 9 artiklassa tarkoitettua vuotuista työohjelmaa;

—	vuotuisessa työohjelmassa otetaan huomioon käyttäjien ja tuottajien kuulemisista saadut tulokset; ja

—	annetaan käyttäjille tiedoksi tilastoalat, joita yksinkertaistetaan, ja tiedonkeruut, joita vähennetään tai jotka lopetetaan.

3.   Moneen käyttötarkoitukseen soveltuvat tilastot ja tuotannon tehokkuuden lisääminen

Tavoite 3.1

Otetaan täytäntöönpanon ESS:lle aiheuttamat kulut huomioon ottaen asteittain käyttöön ESS:n toimintarakenne, joka sallii Euroopan tilastojen tuottamisen integroidummin. Yhdenmukaistetaan ja standardoidaan tilastojen tuotantotapoja ja metatietoja. Parannetaan horisontaalista (tilastoalojen välistä) ja vertikaalista (ESS-kumppaneiden kesken tapahtuvaa) tilastojen tuotantoprosessien integraatiota ESS:ssä noudattaen toissijaisuusperiaatetta. Käytetään ja yhdistetään eri tietolähteitä. Tuotetaan tilastoja, joita voidaan käyttää moniin tarkoituksiin. Kiinnitetään erityistä huomiota salassapitokysymyksiin, joita mikrotiedon ja hallinnollisten rekisterien lisääntynyt käyttö, uudelleenkäyttö ja vaihto herättää.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—	hyödynnetään paremmin soveltuvia hallinnollisia tietoja kaikilla tilastoalueilla;

—	kartoitetaan ja käytetään uusia tietolähteitä Euroopan tilastoja varten;

—	lisätään komission (Eurostat) ja kansallisten tilastoviranomaisten osallistumista hallinnollisten rekisterien suunnitteluun;

—	hyödynnetään enemmän tilastotietojen yhdistämistä ja tietojen linkittämistä, jotta voidaan lisätä Euroopan tilastojen tarjontaa;

—	sovelletaan eurooppalaista lähestymistapaa tilastoihin, jotta voidaan vastata nopeasti poliittisiin tarpeisiin tietyissä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa;

—	yhdenmukaistetaan Euroopan tilastojen tuotantotapoja ESS:n koordinointitoimin;

—	yhdenmukaistetaan eri tilastoalojen tilastokäsitteitä;

—	kehitetään ja toteutetaan joustava tieto- ja viestintätekninen viiteinfrastruktuuri ja tekniset standardit, jotta voidaan edistää yhteentoimivuutta, tietojen ja metatietojen jakamista ja yhteistä tietojen mallinnusta;

—	käytetään standardoituja tieto- ja viestintätekniikan välineitä kaikissa tilastoihin liittyvissä prosesseissa;

—	kehitetään menetelmiä koskevia standardeja yhdenmukaistettujen menetelmien (mukaan lukien yhdistetyn moodin lähestymistapa tiedonkeruuseen) ja metatietojen käytön ja saatavuuden lisäämiseksi;

—	vahvistetaan tilastollisten yritysrekisterien asemaa paikkana, jossa kaikkia yritystilastoihin liittyviä tilastoyksikköjä säilytetään, ja käytetään niitä lähteenä kansantalouden tilinpidon osalta; ja

—	parannetaan metatietojen eli tietojen keruutapaa, laatua ja sitä tapaa, jolla tiedot on saatu käyttäjille helpommin ymmärrettäviksi, koskevien taustatietojen toimittamista.

Tavoite 3.2

Varmistetaan ESS:n toimivuus ja yhdenmukaisuus tehokkaan yhteistyön ja viestinnän avulla.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—	tuetaan ESS-kumppanuutta tosiasiallisesti ja tehokkaasti;

—	määritellään ja toteutetaan ESS:ssä rasitteen ja työn jakamista koskevia prosesseja; ja

—	kehitetään yhteistyöverkostoja entisestään ja tehdään niistä toimivia.

4.   Levittäminen ja viestintä

Tavoite 4.1

Tehdään ESS:stä ensisijainen Euroopan tilastoja koskeva tietolähde kaikille käyttäjille ja etenkin julkisille ja yksityisille päättäjille tarjoamalla korkealaatuisia tilastotietopalveluja, joiden periaatteena on vapaa ja helppo pääsy Euroopan tilastoihin.

Tehostetaan ja lisätään tilastojen käyttäjien ja tuottajien välistä vuoropuhelua käyttäjien korkealaatuisia tilastoja koskevien tarpeiden täyttämiseksi. Käyttäjien osallistuminen uuteen kehitykseen varhaisessa vaiheessa on keskeistä ESS:n tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi.

Laajennetaan ja rationalisoidaan levittämiseen liittyviä tuotteita, jotta ne täyttävät uusia teknologioita käyttävien käyttäjien tarpeet.

Perustetaan ESS:lle kustannustehokas, yhdennetty ja suojattu infrastruktuuri, jonka avulla salassapidettäviä tietoja voidaan käyttää tieteellisiin tarkoituksiin.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—	tunnustetaan ESS Euroopan tilastojen käyttäjien ensisijaiseksi tiedonhakupaikaksi;

—	otetaan käyttöön yhdennetty ja suojattu infrastruktuuri, jonka avulla voidaan saada käyttöön unionin mikrotietoja;

—	otetaan käyttöön järjestelmä, joka vastaa käyttäjien tarpeeseen saada tilastotietoja käyttöön välittömästi ja saada apua niiden tulkinnassa;

—	mukautetaan levittämiseen liittyvät tuotteet uusia teknologioita käyttävien käyttäjien tarpeisiin;

—	tuotetaan enemmän tilastotuotoksia monialaisista kysymyksistä;

—	lisätään uusien viestintä- ja levittämistekniikoiden käyttöä (esimerkiksi SDMX);

—	lisätään mikrotietosarjojen tarjontaa tilastollista tutkimusta varten tietojen salassapitoa koskevaa unionin ja kansallista lainsäädäntöä noudattaen; ja

—	laaditaan tietosarjoja, jotta voidaan helpottaa tilastotietojen käyttöä koulutus- ja tutkimustarkoituksessa.

5.   Koulutus, innovointi ja tutkimus

Tavoite 5.1

Täytetään ESS:n koulutus- ja kehittämistarpeet tarjoamalla kursseja ja oppimis- ja kehittämismahdollisuuksia.

Parannetaan ESS:n jäsenten välistä yhteistyötä tiedon siirtämiseksi ja jakamiseksi sekä parhaiden käytäntöjen ja yhteisten innovatiivisten lähestymistapojen täytäntöönpanemiseksi tilastotuotannossa.

Organisoidaan tutkimusyhteisöjen toimintaa, osallistumista ja myötävaikutusta tilastojen tuotantoketjun ja virallisen tilastotiedon laadun parantamiseksi.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—	kehitetään korkea-asteen koulutusta (esimerkiksi maisterintutkinto virallisissa tilastoissa);

—	tarjotaan koulutusohjelmia, joilla vastataan käyttäjien ja muiden kansalaisten tarpeisiin;

—	sovelletaan tutkimushankkeiden tuloksia laajemmalti tilastojen tuotannossa ja levittämisessä;

—	tunnustetaan ESS tilastoalan tutkimusyhteisöjen ensisijaiseksi tiedonhakupaikaksi;

—	saadaan tutkimusyhteisöt osallistumaan laajasti virallisiin tilastoihin liittyviin tutkimustoimiin; ja

—	otetaan käyttöön tarkoituksenmukaiset välineet, joilla voidaan vaihtaa käytäntöjä ja panna täytäntöön yhteisiä ratkaisuja ESS:ssä.

III.   KUMPPANUUS

1.   Kumppanuus ESS:ssä ja sen ulkopuolella

Kansalliset tilastoviranomaiset ja komissio (Eurostat) vastaavat Euroopan tilastojen kehittämisestä, tuottamisesta ja jakelusta kumppanuuden hengessä.

Tavoite 1.1

Pannaan täytäntöön ESS:n tehostetut hallinnointipuitteet.

Tavoite toteutetaan panemalla täytäntöön asetuksen (EY) N:o 223/2009 muutos ja 17 päivänä syyskuuta 2012 Eurostatista annettu päätös 2012/504/EU (3).

Tavoite 1.2

Vahvistetaan komission (Eurostat) koordinointitehtävää Euroopan unionin tilastolaitoksena.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—	otetaan komissio (Eurostat) mukaan kaikkiin komission aloitteisiin tilastollisten kysymysten osalta jo varhaisessa vaiheessa; ja

—	järjestetään säännöllisesti sidosryhmien vuoropuhelua korkeimmalla johtotasolla.

Tavoite 1.3

Vahvistetaan yhteistyötä EKPJ:n ja sellaisten eurooppalaisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, jotka osallistuvat tiedon tuottamiseen hallinnollisiin tai tilastotarkoituksiin, toteuttamalla yhteisiä hankkeita ja koordinoimalla kehitystä. Varmistetaan unionin ja kansainvälisten standardien yhdenmukaisuus.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—	otetaan käyttöön ESS:n ja EKPJ:n laadunvarmistuksen yhteiset puitteet;

—	lisätään komission (Eurostat) osallistumista kansainvälisten neuvoa-antavien ryhmien toimintaan;

—	määritellään ja toteutetaan uusia yhteistyömuotoja, jotta varmistetaan, että tilastollinen kehitys on koordinoitu hyvin kansainvälisten järjestöjen välillä ja työ jaettu tehokkaasti; ja

—	pannaan täytäntöön uudet Yhdistyneiden kansakuntien kansantalouden tilinpitojärjestelmää, Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmää, Yhdistyneiden kansakuntien ympäristötilinpitoa, Euroopan ympäristötilinpitoa ja maksutasetta koskevat käsikirjat.

Tavoite 1.4

Edistetään ja toteutetaan tilastoihin liittyviä neuvoa-antavia ja avustavia toimia unionin ulkopuolisissa maissa unionin ulkopolitiikan ensisijaisten tavoitteiden mukaisesti keskittyen erityisesti laajentumiseen ja Euroopan naapuruuspolitiikkaan.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—	nostetaan ESS:lle johtava asema kansainvälisissä yhteyksissä;

—	tuotetaan tietoja unionin ulkopolitiikkaa varten;

—	tuetaan komission yksikköjä kehitykseen ja kansainväliseen yhteistyöhön liittyvän toiminnan toteuttamisessa ja suhteissa kansainvälisiin järjestöihin sekä kolmansien maiden tai niiden alueiden kanssa yhteisiin tilastollisiin kysymyksiin liittyvissä asioissa;

—	levitetään oleellisia tilastotietoja laajentumisprosessia ja -neuvotteluja varten;

—	minimoidaan poikkeukset, joita myönnetään uusille jäsenvaltioille ja jotka johtavat tietojen puuttumiseen niiden osalta;

—	laaditaan sopimuksia ja yhteisymmärryspöytäkirjoja kolmansien maiden kanssa;

—	suunnitellaan ja toteutetaan teknisiä yhteistyöohjelmia;

—	keskitetään tekninen apu tiedon yhdenmukaistamiseen ja toimittamiseen; ja

—	parannetaan yhteistyötä ja koordinointia ESS:n jäsenten kesken.

---

(1)  EUVL L 354, 31.12.2008, s. 70.

(2)  EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1.

(3)  EUVL L 251, 18.9.2012, s. 49.