30.7.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 217/89

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja kasvustrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia kestävään kasvuun ja parantaa sen kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (3). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Jäsenvaltioiden valtion- ja hallitusten päämiehet hyväksyivät 29 päivänä kesäkuuta 2012 kasvu- ja työllisyyssopimuksen, joka toimii johdonmukaisina puitteina kansallisen, EU:n ja euroalueen tason toimille kaikkia mahdollisia keinoja, välineitä ja politiikkoja käyttäen. He päättivät toimista, jotka on toteutettava jäsenvaltioiden tasolla, ja ilmaisivat erityisesti täysimääräisen sitoutumisensa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen ja maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon.

(4)

Neuvosto antoi 10 päivänä heinäkuuta 2012 suosituksen (4) Alankomaiden vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Alankomaiden vuosien 2012–2015 vakausohjelmasta.

(5)

Komissio hyväksyi 28 päivänä marraskuuta 2012 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2013 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi niin ikään 28 päivänä marraskuuta 2012 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Alankomaat kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(6)

Euroopan parlamentti on asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisesti osallistunut asianmukaisesti talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon, ja se on 7 päivänä helmikuuta 2013 hyväksynyt päätöslauselman vuotuisen kasvuselvityksen 2013 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdista sekä päätöslauselman osallistumisesta vuotuiseen kasvuselvitykseen 2013.

(7)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 14 päivänä maaliskuuta 2013 rahoitusvakauden varmistamisen, julkisen talouden vakauttamisen ja kasvun vauhdittamisen painopisteet. Se korosti, että on tarpeen jatkaa eriytettyä, kasvua edistävää julkisen talouden vakauttamista, palauttaa normaalit luotonannon edellytykset, edistää kasvua ja kilpailukykyä, puuttua työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin sekä nykyaikaistaa julkishallintoa.

8)

Komissio julkaisi 10 päivänä huhtikuuta 2013 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laaditun Alankomaita koskevan perusteellisen tarkastelun tulokset. Komissio päättelee analyysinsa perusteella, että Alankomaiden makrotaloudessa on epätasapainotiloja, jotka eivät kuitenkaan ole liiallisia.

(9)

Alankomaat toimitti vuoden 2013 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuosia 2012–2017 koskevan vakausohjelmansa 29 päivänä huhtikuuta 2013. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(10)

Asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisen vakausohjelman arvioinnin perusteella neuvosto katsoo, että Alankomaat on toteuttanut mittavia vakauttamistoimenpiteitä vuosina 2011–2013, mutta että julkisen talouden toimet eivät todennäköisesti riitä korjaamaan liiallista alijäämää viimeistään vuonna 2013 erityisesti sen vuoksi, että talouskehitys on odotettua heikompaa. Vakausohjelman mukaisen julkisen talouden kehitysarvion perustana oleva makrotalouden skenaario on pääpiirteissään uskottava. Vakausohjelma ennakoi talouden reaalikasvuksi –0,4 prosenttia vuonna 2013 ja 1,1 prosenttia vuonna 2014, mikä on varsin lähellä komission yksiköiden kevään 2013 talousennustetta, jonka mukaan talouden reaalikasvu on –0,8 prosenttia vuonna 2013 ja 0,9 prosenttia vuonna 2014. Vakausohjelmassa esitetty tavoite on supistaa alijäämä kestävällä tavalla alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuodesta 2014 alkaen. Vakausohjelmaan ei sisälly nimenomaista mainintaa julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteesta, minkä perusteella voidaan päätellä, että tavoitteeksi vahvistetaan viime vuoden vakausohjelmassa ilmoitettu tavoite eli –0,5 prosenttia. Keskipitkän aikavälin tavoite vastaa vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia. Vaikka rakenteellinen rahoitusasema supistuu vuonna 2015 vakausohjelman mukaan lisäksi 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen rakenteellisin luvuin ilmaistuna, mikä vastaa vuotuista rakenteellista vähimmäisvaatimusta, rakenteellisen rahoitusaseman odotetaan vuonna 2016 heikkenevän 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen ja vuonna 2017 paranevan 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä ei riitä asianmukaisella sopeuttamisuralla pysymiseen. Komission yksiköiden kevään 2013 talousennusteen perusteella vuosien 2010–2013 finanssipoliittisten toimien keskimääräinen vuosivaikutus, noin 0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen, vastaa neuvoston suosituksessa esitettyä finanssipoliittisten toimien tasoa, joka on ¾ prosenttia suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden sopeuttaminen vuosina 2011 ja 2012 painottui pääasiassa menopuolelle, mutta perustui kuitenkin vuonna 2013 pitkälti tulopuolen toimenpiteisiin. Vakausohjelmassa suunniteltu alijäämä vastaa liiallisen alijäämän korjaamista viimeistään vuonna 2014 eli vuotta myöhemmin kuin mikä on neuvoston liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä 2 päivänä joulukuuta 2009 asettama määräaika. Neuvosto katsoo, että viranomaisten kaavailemat julkisen talouden toimet eivät sovellu liiallisen alijäämän todelliseen korjaamiseen viimeistään vuonna 2014. Vakausohjelmassa esitetyt mahdolliset lisävakauttamistoimet on peruutettu väliaikaisesti, eivätkä ne olisi kuitenkaan olleet riittäviä. Alankomaiden on määriteltävä lisätoimet, joiden avulla julkisen talouden alijäämä saataisiin kestävällä tavalla supistettua alle 3 prosentin viitearvon vuonna 2014. Vakausohjelman mukaan julkisen velan odotetaan vuonna 2013 nousevan 74 prosenttiin ja vuonna 2014 edelleen 75 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Velkasuhteen ennakoidaan siis pysyvän selvästi yli 60 prosentin viitearvon. Vakautusohjelman mukaan velkasuhde laskee 71,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja tämän jälkeen hieman siten, että se on 70,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2017. Velkasuhteen pienenemistä vuoden 2014 jälkeen ei kuitenkaan tueta riittävästi politiikan toimenpiteillä.

(11)

Tulevan kasvupotentiaalin edistämiseksi Alankomaissa on hyvin tärkeää, että tarvittavalla vakauttamisella, jolla varmistetaan liiallisen alijäämän kestävä korjaaminen ja keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttaminen lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä, turvataan samalla kasvua edistäviä menoja. Erityisesti toimet innovoinnin ja tutkimuksen, myös perustutkimuksen ja koulutuksen, edistämiseksi ovat keskeisen tärkeitä tasapainoiselle sopeuttamiselle. Tämä auttaa paitsi edistämään talouden elpymistä myös tukemaan innovointia ja inhimillistä pääomaa sekä parantamaan kilpailukykyä sekä keskipitkän ja pitkän aikavälin kasvunäkymiä.

(12)

Asuntomarkkinat muodostavat keskeisen haasteen. Niille on vuosikymmenten kuluessa muodostunut jäykkyyksiä ja vääristäviä kannustimia, jotka muokkaavat asuntorahoitusta ja alakohtaista säästökäyttäytymistä. Kotitalouksien taipumus ottaa paljon velkaa asuntovarallisuutta vastaan on tulosta pitkään käytössä olleista verokannustimista, erityisesti asuntolainojen täydestä korkovähennyksestä. Huhtikuun 2012 jälkeen on toteutettu osittain useita toimenpiteitä, joista osa koskee asuntorahoituksen verotuskohtelun mukauttamista. Asteittainen asuntolainojen korkovähennysten rajoittaminen verotuksessa ja lainan kuolettamista koskevien kannustimien lisääminen ovat perusteltuja toimia, mutta niiden toteuttaminen on liian hidasta vaikuttaakseen merkittävästi lainakäyttäytymiseen. Vuokramarkkinoita rajoittaa sääntely sekä sosiaalisen vuokra-asuntosektorin suuruus ja sitä koskevat pitkät jonotuslistat. Hiljattain toteutettu vuokrien porrastaminen tulojen mukaan yhteiskunnan tukemien vuokra-asuntojen sektorilla on askel oikeaan suuntaan, mutta sen vaikutus on rajallinen. Vaikka ehdotetut toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia, uudistuksilla kyetään yleisesti puuttumaan taustalla oleviin ongelmiin hitaasti. Näin ollen toimenpiteitä on vauhditettava, ottamalla samalla huomioon tämänhetkisen taloudellisen toimintaympäristön vaikutus, ja samalla varmistettava, että yhteiskunnan tukemia asuntoja on edelleen tarjolla vähäosaisille, jotka eivät kykene hankkimaan asuntoja markkinaehdoin. Tämä koskee myös asuinalueita, joilla kysyntää on paljon.

(13)

Eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyttä on parannettu nostamalla lakisääteistä eläkeikää asteittain 65 vuodesta (vuonna 2012) 67 vuoteen (vuonna 2021). Alankomaat on siis ryhtynyt toimiin toteuttaakseen vuoden 2012 suosituksen tämän osan, joka koski lakisääteisen eläkeiän nostamista ja sen yhdistämistä eliniänodotteeseen sekä ensimmäisen että toisen eläkepilarin osalta. Jäljellä oleviin haasteisiin kuuluu kustannusten ja riskien jakautuminen asianmukaisella tavalla sukupolvien sisällä ja niiden välillä. Lisäksi toteuttamatta on toisen pilarin eläkerahastojen hallintotavan täydellinen uudistaminen, joka on tarpeen ikääntymisestä johtuvien häiriöiden sietokyvyn lisäämiseksi. Pitkäaikaishoidon uudistamista koskevien suunnitelmien toteuttaminen auttaisi hillitsemään ikääntymiseen liittyvien kustannusten nopeaa kasvua ja vahvistaisi siten julkisen talouden kestävyyttä. Pitkäaikaishoidon laatu ja saatavuus on säilytettävä asianmukaisella tasolla.

(14)

Hallituksen ehdottamien työmarkkinauudistusten tavoitteena on työvoimaosuuden ja työvoiman liikkuvuuden lisääminen. Työmarkkinoille osallistumista edistävän lain uudistus on kunnianhimoinen ja sillä voidaan laajentaa työvoimaosuutta. Uudistuksia ei kuitenkaan ole vielä toteutettu lainsäädännössä. Työmarkkinoiden marginaaliin jääneiden henkilöiden työllistettävyyden lisäämiseksi tarvitaan myös lisätoimenpiteitä, jotka kohdistuvat esimerkiksi naisiin, maahanmuuttajataustaisiin henkilöihin, vammaisiin ja ikääntyneisiin henkilöihin. Alankomaat on ilmoittanut työttömyysturvajärjestelmänsä ja verrattain tiukan työsuhdeturvalainsäädäntönsä uudistuksista. Nämä uudistukset sekä verohyvitys työnantajille, jotka palkkaavat vähintään 50-vuotiaita sosiaalietuuksien saajia tai työvammasta kärsiviä henkilöitä (mobiliteitsbonus), on kohdennettu hyvin koskemaan ryhmiä, joiden osallistuminen työmarkkinoille on vähäistä. Vaikka nämä toimet ovat oikeansuuntaisia, niitä voidaan arvioida täysimääräisesti vasta sitten, kun ne on hyväksytty. Lisäksi kotitalouksien toiseen tulonsaajaan kohdistuvien jäljellä olevien pidäkkeiden poistamisen vauhdittaminen näiden henkilöiden työtuntimäärän lisäämiseksi voisi helpottaa tulevaa työvoimapulaa.

(15)

Innovointia sekä tieteen ja yritysmaailman välistä yhteyttä koskevan vuonna 2012 annetun suosituksen suhteen on saatu aikaan merkittävää edistystä. Uusi yrityspolitiikka (Naar de Top) ja sen julkisten ja yksityisten tahojen kumppanuuksia koskeva alakohtainen lähestymistapa tutkimuksen, innovoinnin ja koulutuksen alueella on nyt toteuttamisvaiheessa. Alakohtaista innovaatiopolitiikkaa lukuun ottamatta on tärkeää noudattaa horisontaalista tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa sekä varata sellainen riittävä julkinen rahoitus perustutkimukseen, jonka käyttöä ei ole määritelty.

(16)

Komissio on talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut kattavasti Alankomaiden talouspolitiikkaa. Se on arvioinut kansallisen uudistusohjelman ja vakausohjelman ja esittänyt perusteellisen tarkastelun. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Alankomaiden finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen tehostaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut komission suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–4.

(17)

Neuvosto on tutkinut vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (5) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.

(18)

Neuvosto on tutkinut kansallisen uudistusohjelman ja vakausohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetut neuvoston suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävästä suosituksesta 2.

(19)

Komissio on talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut myös koko euroalueen talouspolitiikkaa. Neuvosto on antanut tämän perusteella erityisiä suosituksia jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro (6). Koska Alankomaiden rahayksikkö on euro, sen olisi myös varmistettava, että nämä suositukset pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti,

1.

vahvistaa ja toteuttaa vuoden 2014 ja sen jälkeisen ajan julkisen talouden strategiaa, jota riittävästi täsmennetyt tukitoimenpiteet tukevat, jotta voidaan varmistaa liiallisen alijäämän korjaaminen viimeistään vuonna 2014 kestävällä tavalla ja saavuttaa neuvoston liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä antamissa suosituksissa esitetty rakenteellinen sopeutus; turvaa menojen toteutumisen aloilla, joilla on kasvun kannalta välitöntä merkitystä, kuten koulutuksessa, innovoinnissa ja tutkimuksessa; jatkaa liiallisen alijäämän korjaamisen jälkeen rakenteellista sopeutusta siten, että Alankomaat voi saavuttaa keskipitkän aikavälin tavoitteen viimeistään vuonna 2015;

2.

vauhdittaa työtä asuntomarkkinoiden uudistamiseksi asteittain nopeuttamalla suunniteltua asuntolainan korkovähennyksen pienentämistä verotuksessa, ottamalla samalla huomioon tämänhetkisen taloudellisen toimintaympäristön vaikutus, ja asettamalla vuokra-asuntomarkkinoille markkinalähtöisemmän hinnoittelumekanismin sekä suhteuttamalla vuokria aiempaa enemmän kotitalouden tuloihin sosiaalisella vuokra-asuntosektorilla; keskittää yhteiskunnan tukemia asuntoja hallinnoivien yritysten toiminnan jälleen tukea eniten tarvitseviin kotitalouksiin;

3.

mukauttaa toista eläkepilaria työmarkkinaosapuolia kuullen varmistaakseen, että kustannukset ja riskit jakautuvat asianmukaisella tavalla sukupolvien sisällä ja niiden välillä; tukee lakisääteisen eläkeiän asteittaista nostamista toimenpiteillä, joilla lisätään ikääntyneiden työntekijöiden työllistettävyyttä; toteuttaa pitkäaikaishoidon suunnitellun uudistuksen taatakseen sen kustannusvaikuttavuuden ja täydentää sitä lisätoimilla, joilla hillitään kustannusten kasvua kestävyyden varmistamiseksi;

4.

toteuttaa lisätoimia työvoimaosuuden kasvattamiseksi erityisesti työmarkkinoiden marginaalissa olevien henkilöiden kohdalla; jatkaa työvoiman verotuksellisten pidäkkeiden vähentämistä kotitalouksien toisen tulonsaajan siirrettävien verohyvitysten asteittainen poistaminen mukaan lukien; edistää työmarkkinasiirtymiä ja puuttuu työmarkkinoiden jäykkyyksiin, myös uudistamalla työsuhdeturvalainsäädäntöä ja työttömyysturvajärjestelmää.