3.9.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 228/22

(1)

Saksan viranomaiset ilmoittivat 4 päivänä elokuuta 2000 päivätyllä ja 7 päivänä elokuuta 2000 saapuneeksi kirjatulla kirjeellään aikomuksestaan myöntää investointitukea. Suunniteltu tuki-intensiteetti on 35 prosenttia, ja tuki on tarkoitus myöntää yritysten Glunz AG ja OSB Deutschland GmbH investointihankkeeseen, joka tähtää integroidun puunjalostuskeskuksen perustamiseen Nettgauhun (Sachsen-Anhalt). Suunniteltu tuki kirjattiin tukirekisteriin numerolla N 517/2000.

(2)

Saatuaan lisätietoja komissio teki 25 päivänä heinäkuuta 2001 päätöksen olla vastustamatta 35 prosentin tuki-intensiteettiä alueellisesta tuesta suurille investointihankkeille vuonna 1998 annettujen monialaisten puitteiden (3) nojalla, jäljempänä ’vuoden 1998 monialaiset puitteet’.

(3)

Unionin tuomioistuin päätti kuitenkin asiassa T-27/02, Kronofrance vastaan komissio, 1 päivänä joulukuuta 2004 annetussa tuomiossaan (4) kumota kyseinen komission päätöksen.

(4)

Tästä syystä komission on tehtävä Saksan viranomaisten 7 päivänä elokuuta 2000 tekemän ilmoituksen perusteella uusi päätös.

(5)

Komissio kysyi 17 päivänä joulukuuta 2004 päivätyllä kirjeellä Saksalta, haluaisivatko viranomaiset toimittaa komission päätöksen kumoamisen vuoksi lisätietoja 7 päivänä elokuuta 2000 tehtyyn ilmoitukseen. Viranomaisia muistutettiin asiasta 3 päivänä maaliskuuta 2005 päivätyllä kirjeellä. Saksan viranomaiset vastasivat 23 päivänä maaliskuuta 2005 päivätyllä kirjeellä mutta eivät toimittaneet tässä vaiheessa lisätietoja.

(6)

Saksa oli myöntänyt kyseisen tuen helmikuussa 2000 sillä edellytyksellä, että komissio hyväksyisi sen. Saksan viranomaiset aloittivat tuen maksun sen jälkeen, kun komissio oli 25 päivänä heinäkuuta 2001 tehnyt päätöksen olla vastustamatta toimenpidettä.

(7)

Koska tuomioistuin kumosi tuomiollaan 25 päivänä heinäkuuta 2001 tehdyn komission päätöksen, Saksan viranomaisten on katsottava nykyisen oikeustilanteen vastaavan tilannetta, jossa päätöstä ei ole tehty. Saksa ei siis ole saanut komission hyväksyntää suunnitellulle tuki-intensiteetille (5). Tämän vuoksi komissio kirjasi asian sääntöjenvastaisesti myönnettyjen tukien rekisteriin numerolla NN 18/05.

(8)

Komissio ilmoitti Saksalle 20 päivänä heinäkuuta 2005 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, joka koskee kyseistä tukea.

(9)

Komission päätös menettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (6). Komissio on kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa tuesta.

(10)

Komissio sai yhden huomautuksen asianomaisilta osapuolilta. Tämä huomautus toimitettiin Saksan viranomaisille kommentoitavaksi. Saksa toimitti huomautuksensa 24 päivänä lokakuuta 2005 ja 24 päivänä tammikuuta 2006 päivätyillä kirjeillä.

(11)

Saksa pyysi 28 päivänä helmikuuta 2006 päivätyllä kirjeellään Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (7) 7 artiklan 6 kohdan kolmannen virkkeen nojalla muodollisen tutkintamenettelyn keskeyttämistä, sillä Saksa ja Glunz AG olivat hakeneet Euroopan unionin tuomioistuimessa (yhdistetyt asiat C-75/05 P ja C-80/05 P) muutosta yleisen tuomioistuimen asiassa T-27/02, Kronofrance vastaan komissio, antamaan tuomioon, ja kanteen käsittely oli vielä kesken.

(12)

Komissio hyväksyi 9 päivänä maaliskuuta 2006 päivätyllä kirjeellä menettelyn keskeyttämisen, kunnes unionin tuomioistuin antaisi ratkaisun yhdistetyissä asioissa C-75/05 P ja C-80/05 P, Saksa ym. vastaan Kronofrance.

(13)

Unionin tuomioistuin vahvisti 11 päivänä syyskuuta 2008 antamassaan tuomiossa (8) yleisen tuomioistuimen ratkaisun. Sen jälkeen asiaa C 28/05 koskeva muodollinen tutkintamenettely käynnistettiin uudelleen.

(14)

Saksa toimitti lisätietoja 4 päivänä elokuuta 2009 päivätyllä kirjeellä. Komissio pyysi vielä lisätietoja, jotka Saksa toimitti 19 päivänä heinäkuuta 2010 päivätyllä kirjeellä.

(15)

Das Landesförderinstitut Sachsen-Anhalt päätti 29 päivänä helmikuuta 2000 myöntää investointitukea yrityksille Glunz AG ja OSB Deutschland GmbH puunjalostuskeskuksen perustamiseen Nettgauhun (Sachsen-Anhalt). Tuen kokonaismäärä on 69 797 988 euroa.

(16)

Viranomaisten 4 päivänä elokuuta 2000 päivätyn ilmoituksen mukaan tuki myönnetään 46 201 868 euron avustuksena komission hyväksymän, alueellisia elinkeinorakenteita edistävän Saksan yhteisen tukiohjelman 28. puitesuunnitelman (9) mukaan. Tämä avustus on 23,17 prosenttia bruttomääräisistä tukikelpoisista kustannuksista.

(17)

Lisäksi vuonna 1999 annetun investointien verohuojennuslain (Investitionszulagengesetz) (10) nojalla myönnetään investointitukea, jonka määräksi komissio hyväksyi 23 596 120 euroa. Tämä investointituki on 11,83 prosenttia bruttomääräisistä tukikelpoisista investointikustannuksista.

(18)

Saksan viranomaisten mukaan yrityksille on jo maksettu […] (11) euroa tukea alueellisia elinkeinorakenteita edistävän Saksan yhteisen tukiohjelman 28. puitesuunnitelman nojalla ja […] euroa investointien verohuojennuslain mukaista tukea. Tästä seuraa, että Saksan viranomaiset olivat jo maksaneet tuensaajille yhteensä […] euroa (sovitusta 69 797 988 euron kokonaismäärästä).

(19)

Tuensaajia on kaksi.

(20)

Toinen tuensaajista on Hammiin (Nordrhein-Westfalen) sijoittautunut Glunz AG, jäljempänä ’Glunz’, joka perustettiin vuonna 1932 toimimaan puukaupan alalla. Yritys on 1960-luvulta alkaen tuottanut ja markkinoinut yksinomaan lastulevyä, keskitiheää kuitulevyä (MDF-levyä), OSB-levyä (Oriented Strand Board eli ns. suunnattu suurlastulevy) ja vaneria. Ilmoitusajankohtana portugalilaiseen SONAE-konserniin kuuluvalla yrityksellä Tableros De Fibras SA, jäljempänä ’TAFISA’, oli hallussaan 96,03 prosentin osuus Glunzista.

(21)

Toinen tuensaaja OSB Deutschland GmbH, jäljempänä ’OSBD’, on TAFISAn kokonaan omistama yritys. Se kuuluu siis samaan konserniin Glunzin kanssa ja molemmat yritykset ovat TAFISAn tytäryrityksiä. OSBD perustettiin 16 päivänä heinäkuuta 1999. Kun investointihanke Nettgaussa saatiin päätökseen, yritys aloitti OSB-tuotteiden tuotannon ja markkinoinnin.

(22)

Investointihanke sijaitsee Nettgaussa (Sachsen-Anhalt). Se on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettu alue, jolla suuryritysten uusien investointien tukemiseen sallittu aluetuen enimmäisintensiteetti oli ilmoitusajankohtana 35 prosenttia brutto.

(23)

Glunz ja OSBD perustivat ensimmäistä kertaa liiketoimintaan käytettävälle maa-alueelle integroidun puunjalostuskeskuksen, joka muodostuu kahdesta toisiinsa liittyvästä tuotantolaitoksesta. Toisessa OSBD:n omistamassa tuotantolaitoksessa tuotetaan OSB-tuotteita ja toisessa Glunzin omistamassa tuotantolaitoksessa lastulevyä. Saksan toimittamien tietojen mukaan molempien tehtaiden tuotantoyksiköt ovat sidoksissa toisiinsa yhteisen teknisen infrastruktuurin vuoksi. OSB-levyä ja lastulevyä työstetään ja jalostetaan samoja hiomolaitteita, pinnoituskoneita ja ponttauskoneita käyttäen. Lisäksi OSB-levyn tuotannon sivutuotteena syntyviä lastuja käytetään viranomaisten mukaan naapurituotantolaitoksen lastulevytuotannossa. Viranomaiset esittävät, että tuotantolaitoksilla on myös yhteinen keskushallinto, joka vastaa markkinoinnista, toimituksista ja jakelusta.

(24)

Saksan mukaan Glunzin ja OSBD:n integroitu puunjalostuskeskus tarjoaa monia etuja tuotantolaitosten optimaalisen suunnittelun vuoksi. Yhteisellä teknisellä infrastruktuurilla on useita etuja erityisesti tuotettujen puulevyjen viimeistelyssä. Tämä mahdollistaa puuvalikoiman optimaalisen käytön, raaka-aineiden paremman hyödyntämisen ja sisäisen kierrätyksen.

(25)

Viranomaisten 7 päivänä elokuuta 2000 päivätyn ilmoituksen mukaan osa tuesta myönnetään OSB-tuotantoon ja osa lastulevytuotantoon. OSB-tuotantoon myönnetty tuki on 28,61 miljoonaa euroa, kun tukikelpoiset investointikustannukset ovat 81,8 miljoonaa euroa. Tuki vastaa siis 35 prosentin bruttotuki-intensiteettiä. Lastulevytuotantoon myönnetty tuki on 41,18 miljoonaa euroa, kun tukikelpoiset investointikustannukset ovat 117,6 miljoonaa euroa. Tuki vastaa niin ikään 35 prosentin bruttotuki-intensiteettiä.

(26)

Ilmoitusajankohtana Saksa arvioi, että integroitu puunjalostuskeskus luo Nettgauhun 355 vakituista työpaikkaa. Näistä 234 työpaikkaa syntyisi lastulevytuotantoon ja 121 OSB-tuotantoon. Viranomaisten mukaan tukialueelle luotaisiin myös 520 välillistä työpaikkaa. Näistä 33 on olemassa olevia työpaikkoja, joiden säilymisen tuki mahdollistaisi. Uusi investointi Nettgauhun oli tarkoitus toteuttaa tammikuun 2000 ja joulukuun 2002 välisenä aikana. Tuotannon suunniteltiin alkavan vuoden 2001 kuluessa, ja täysi tuotantovauhti oli tarkoitus saavuttaa kahden vuoden kuluessa.

(27)

Uuden OSB-tuotantolaitoksen tuotantokapasiteetin arvioitiin olevan […] m3 vuonna 2002. Vuonna 1999 TAFISA-konsernin OSB-tuotteiden tuotanto oli […] m3.

(28)

Vuonna 1999 Glunz-konsernin lastulevyn tuotantokapasiteetti oli […] m3. Saksan toimittamien tietojen mukaan kokonaistuotantokapasiteetti nousisi Nettgaun tuotantolaitosten […] m3:n panoksella […] m3:iin.

(29)

Vuoden 1998 monialaisten puitteiden mukaan tuen sallittu enimmäisintensiteetti määritetään laskelmalla, jossa sovelletaan monia tasoitustekijöitä. Erityisen merkittävä on tekijä, joka kuvaa kunkin toimialan kilpailutilannetta (kilpailutekijä T). Tämä tekijä voidaan määrittää neljälle seuraavalle tasolle: 0,25, 0,5, 0,75 tai 1. Sen voidaan katsoa olevan 1 vain silloin, kun toimiala (määritetty NACE-luokituksen tarkimmalle tasolle) ei kärsi ylikapasiteetista (ylikapasiteettitesti) ja/tai kun merkitykselliset markkinat (määritetty merkitykselliselle tuotteelle ja sitä korvaavalle tuotteelle) eivät ole taantuvat (taantumatesti).

(30)

SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään komissio totesi, että sillä on epäilyjä OSB-levyn merkityksellisten markkinoiden määrittelyn suhteen. Sen vuoksi se ei pystynyt päättelemään, oliko kyse taantuvista markkinoista, jotta kilpailutekijä ”T” puolestaan olisi voitu määrittää.

(31)

Komissio vastaanotti 22 päivänä marraskuuta 2005 yhteisen huomautuksen (12) KronoGroup Switzerland -konserniin kuuluvilta kilpailevilta yrityksiltä (Kronotex GmbH & Co. KG, Kronoply GmbH & Co. KG ja Kronofrance SA).

(32)

KronoGroup-konsernin yritykset toteavat huomautuksessaan, että markkinoiden määritelmän pitäisi sisältää sekä OSB-levy että havupuuvaneri. Lehtipuuvaneri on tuntuvasti kalliimpaa, ja sitä käytetään pääasiassa niillä aloilla (huonekaluteollisuus ja sisustustuotteet), joilla OSB-levyä ja havupuuvaneria käytetään vähän tai ei lainkaan. Yritykset viittasivat konsulttiyhtiö Jaakko Pöyryn laatimaan selvitykseen (13) ja Suomen metsäntutkimuslaitoksen julkaisuun perustellakseen kantansa.

(33)

KronoGroup-konserni esitti myös muita näkemyksiä, jotka voidaan tiivistää seuraavasti.

(34)

KronoGroup-konserni esittää, että määrittäessään markkinoiden taantumista komission pitäisi käyttää vuoteen 1999 ulottuvia tietoja, sillä kyseiset tiedot olivat jo saatavilla tuomioistuimen sittemmin kumoaman alkuperäisen hyväksymispäätöksen aikaan (heinäkuussa 2001). Vuosina 1995–1999 lastulevymarkkinoiden keskimääräinen kasvuluku oli negatiivinen (-4,626 %). KronoGroup-konserni myöntää kuitenkin, että vuosina 1994–1999 keskimääräinen kasvuaste oli positiivinen (0,456 %), vaikkakin kasvu oli heikompaa kuin ETA:n koko teollisuustuotannon kasvu.

(35)

KronoGroup-konserni toteaa edelleen, että komission pitäisi arvioida erikseen OSB-tuotantoon myönnetty ja lastulevytuotantoon myönnetty tuki, sillä kyseiset investoinnit, tuotantolaitokset ja tuotemarkkinat voidaan erottaa selvästi tosistaan. Tämä merkitsisi, että kaikki arviointitekijät määritettäisiin erikseen kummankin tuotantolaitoksen osalta.

(36)

KronoGroup-konsernin mukaan Glunz sulki lastulevytehtaan Sassenburgissa samaan aikaan, kun se investoi Nettgauhun. Sassenburg sijaitsee 30 kilometrin päässä Nettgausta, mutta toisen osavaltion eli Niedersachsenin alueella (14). Konserni viittaa sanomalehdessä julkaistuihin artikkeleihin, joiden mukaan Sassenburgin tehtaan koko henkilökunta työllistettiin Nettgaun uuteen tuotantolaitokseen. Tämä on konsernin mukaan vastoin vuoden 1998 monialaisten puitteiden päämäärää luoda työpaikkoja investointialueella asuville henkilöille. Näitä työpaikkoja ei sen mielestä pitäisi ottaa huomioon, kun määritetään vuoden 1998 monialaisten puitteiden mukaisia tekijöitä ”pääoman ja työvoiman suhde” ja ”alueellista vaikutusta koskeva tekijä” (molemmat tekijät perustuvat investoinnilla luotujen työpaikkojen määrään).

(37)

Lopuksi KronoGroup-konserni toteaa, että komission olisi pitänyt määrätä tukien takaisinperinnästä asetuksen (EY) N:o 659/1999 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti (sääntöjenvastaisen tuen takaisinperintämääräys), sillä Glunz ja OSBD saivat merkittäviä kilpailuetuja niille jo osittain maksetun tuen vuoksi.

(38)

Saksan viranomaisten esittämät huomautukset voidaan tiivistää seuraavasti.

(39)

Saksa katsoo, että OSB-tuotteiden merkitykselliset markkinat käsittävät OSB-levyn ja vanerin loppukäytön pakkauksissa, aidoissa, kattorakenteissa ja lattiamateriaalina sekä sisä- ja ulkoseinien vuorauksessa. Saksan mukaan kyseessä eivät ole taantuvat markkinat.

(40)

Käyttötarkoitukset, joissa OSB-levyä voidaan käyttää vanerin korvaavana tuotteena, ovat pääasiassa samat kuin havupuuvanerin tärkeimmät käyttösovellukset. Lehtipuuvanerin pääasiallisilla käyttöaloilla (huonekaluteollisuus, rakennusteollisuus ja kuljetusvälineiden varustelu) OSB-levyä ei sen sijaan voida käyttää sen teknisten ominaisuuksien vuoksi. OSB-levyn sisällyttäminen lehti- ja havupuuvanerin kokonaismarkkinoille ei tämän vuoksi vastaisi kyseisten markkinoiden todellista tilannetta. Saksan mukaan Jaakko Pöyry vahvistaa tämän käsityksen 21 päivänä lokakuuta 2005 päivätyllä asiantuntijalausunnollaan.

(41)

Jaakko Pöyry arvioi, että OSB-levyn potentiaaliset osuudet korvaavana tuotteena olisivat seuraavat: pakkaukset 40–60 %; aidat 70–80 %; kattorakenteet 70–90 %; lattiat 50–80 %; sisä- ja ulkoseinäpinnat 70–90 %.

(42)

Huonekaluteollisuudessa OSB-levy ei sovellu näkyville jääviin käyttötarkoituksiin pintaominaisuuksiensa vuoksi. OSB-levyn pinta on tuotantoprosessin (yhteenpuristetut puusäleet) vuoksi karkea ja epätasainen, eikä levyn ulkonäkö ole kovin viehättävä. Tämän vuoksi OSB-levyä ei voida koristepinnoittaa. OSB-levyä voidaan käyttää ainoastaan sellaisiin huonekalunosiin (esim. pehmustettujen huonekalujen tukirakenteissa), joissa se ei jää näkyviin. Näkymättömiin jäävien huonekalunosien tapauksessa OSB-levy ei kuitenkaan pysty kilpailemaan tuntuvasti edullisemman lastulevyn kanssa, jota yleensä käytetään tähän tarkoitukseen.

(43)

Rakennusteollisuudessa (muottien teko) on ratkaisevan tärkeää, että betonivaluissa käytettävät valumuotit ovat sileäpintaista materiaalia. Tuotantoprosessista johtuvien epätasaisuuksien vuoksi OSB-levy on pinnoitettava erikseen, jotta pintabetonin edellyttämä tasainen pinta voidaan saada aikaan. Tämä jatkojalostus on kallista ja korottaa lopputuotteen hintaa. OSB-levy on kilpailukykyistä vaneriin verrattuna ainoastaan silloin, kun sitä voidaan käyttää valumuoteissa useita kertoja. Tämä ei kuitenkaan käytännön syistä aina onnistu. Koska levyt ovat rakennustyömaalla raskaassa käytössä, niiden pinta voi vahingoittua. Jos levyihin tulee halkeamia, vaarana on, että OSB-levy vääntyy veden tai kosteuden vaikutuksesta tai muuttaa muulla tavoin muotoaan. Tämän vuoksi kalliin jatkojalostetun OSB-levyn toistuva käyttö ei aina ole mahdollista. Lisäksi OSB-levyn reunat voivat taipua ja altistuvat helpommin kosteuden vaikutuksille. Betonivalumuoteissa käytettäviltä materiaaleilta edellytetään myös korkeaa murto- ja taivutuslujuutta. Tässä suhteessa OSB-levy ei täytä rakennusteollisuuden valumuottimateriaaleilta edellytettyjä vaatimuksia. Havupuuvaneri soveltuu sitä vastoin suhteellisen edullisen hintansa ja tasaisen pintansa vuoksi hyvin tähän käyttötarkoitukseen, ja sitä käytetäänkin paljon rakennusteollisuudessa.

(44)

Myös kuljetusajoneuvojen tapauksessa tasainen pinta on tärkeä, ja tähän tarkoitukseen käytetyt levyt on usein pinnoitettava. OSB-levyn pinnoittaminen on eri syistä hankalaa. Vaikka OSB-levy pinnoitettaisiinkin esimerkiksi melamiinipaperilla, pinnoitus voi halkeilla OSB-levyn epätasaisen pintarakenteen vuoksi. Kun lastauksessa käytetään haarukkatrukkia, pintaan kohdistuu paikallista painetta. Tällöin kyseisiin kohtiin voi kosteassa tai märässä ympäristössä imeytyä vettä, joka voi johtaa levyn käyristymiseen tai vääntymiseen. Luja pinnoitus voidaan saada aikaan vain kalliiden jatkojalostusprosessien avulla. Toisin kuin lehtipuuvanerin pinta, joka on sen erityisen lujuuden vuoksi suhteellisen kestävää mm. raapiutumista ja painetta vastaan, OSB-levyn pinta ei myöskään ole riittävän luja kestämään kuljetusalan käyttötarkoituksissa aiheutuvia rasituksia ja paineita.

(45)

Kun arvioidaan OSB-levyn korvattavuutta havupuuvanerilla tai lehtipuuvanerilla, lähtökohdaksi on otettava OSB-levyn tekniset ominaisuudet ja mahdolliset käyttötarkoitukset sekä hintaero lehtipuuvaneriin verrattuna. Lehtipuuvanerin tekniset ominaisuudet ovat havupuuvaneria ja OSB-levyä paremmat. Lehtipuuvanerin hintaero niin OSB-levyyn kuin havupuuvaneriinkin verrattuna aiheuttaa kuitenkin sen, että lehtipuuvaneri ei ole yhtä kilpailukykyistä OSB-levyn ja havupuuvanerin yleisimmillä käyttöaloilla. Tämän vuoksi olisi virheellistä olettaa, että OSB-levyllä voidaan korvata kaikki vanerityypit, lehtipuuvaneri mukaan lukien.

(46)

OSB-levyn ja vanerin markkinat ovat pitkälle päällekkäiset, kun loppukäyttö tapahtuu pakkauksissa, aidoissa, kattorakenteissa ja lattiamateriaalina sekä sisä- ja ulkoseinien vuorauksessa. Sama koskee myös OSB-levyn ja havupuuvanerin markkinoita. Ainoa ero markkinoiden määrittelyssä koskee rakennusteollisuutta (muottien teko). Tähän käyttötarkoitukseen OSB-levy ei sovellu, mutta havupuuvaneri sen sijaan on käyttökelpoista ja sitä myös käytetään alalla. Keskeistä siis on, että lehtipuuvaneria ei pidä sisällyttää OSB-levyn markkinoiden määritelmään.

(47)

Saksan mukaan lastulevyn markkinoiden kilpailutekijäksi olisi määritettävä 1. Viranomaisten mukaan markkinoiden ei voida katsoa olevan taantuvat, sillä kysyntä markkinoilla on voimakkaassa nousussa vuoden 1998 monialaisten puitteiden 7.8 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

(48)

Perustellakseen näkemystään Saksan viranomaiset toimittivat professori Stefan Collignonin (Harvard University, Minda de Gunzburg Center for European Studies) (15) tekemän selvityksen. Sen mukaan lastulevymarkkinoiden pitkän aikavälin kasvu on jaksolla 1972–2003 ollut 36 prosenttia koko tehdasteollisuustoimialaa nopeampaa. Saksa katsoo, että lastulevymarkkinoita ei voida pitää taantuvina tämän pitkäaikaisen, vuoden 1998 monialaisten puitteiden 7.8 kohdassa tarkoitetun voimakkaan nousun vuoksi.

(49)

Jos komissio kuitenkin katsoo lastulevymarkkinoiden kilpailutekijän ”T” olevan 0,75, vaikka se on 1 OSB-markkinoilla, kokonaistuki-intensiteetti on Saksan mukaan määritettävä Nettgaun koko investointihankkeen osalta siten, että otetaan huomioon molempien tuotantolaitosten, ts. OSB-levyn ja lastulevyn tuotantolaitosten, bruttomarginaali.

(50)

Bruttomarginaalilla tarkoitetaan määrää, jonka yhden tuotteen katsotaan aikaansaavan yrityksen kiinteiden kustannusten kattamiseksi ja nettovoiton tuottamiseksi. Bruttomarginaali määritetään laskemalla kyseisen tuotteen suoraan aiheuttamien tulojen ja muuttuvien kustannusten välinen erotus.

(51)

Käyttämällä bruttomarginaalia viitearvona Nettgaun investointihankkeen yksittäisten osien tuki-intensiteetti voidaan määrittää siten, että ne vastaavat OSB-tuotannon ja lastulevytuotannon todellisia osuuksia liikevoitosta.

(52)

Saksan mukaan tuen arvioinnin pitäisi perustua niihin tosiseikkoihin, jotka olivat tiedossa 7 päivänä elokuuta 2000 eli ilmoitusajankohtana.

(53)

Saksa katsoo, että sen tulkinta pohjautuu vuoden 1998 monialaisiin puitteisiin. Saksa viittaa vuoden 1998 monialaisten puitteiden 3.1 kohtaan, jonka mukaan sallittu enimmäisintensiteetti määritetään ilmoitusajankohtana voimassa olevan tuen alueellisen enimmäismäärän perusteella. Vuoden 1998 monialaisten puitteiden 3.6 kohdassa edellytetään myös markkinaosuuden laskemista ennen tukihakemuksen esittämistä. Vuoden 1998 monialaisten puitteiden liitteessä olevassa ”Valvonta jälkikäteen” -jaksossa esitetään lisäksi, että komissio voi tarkastaa toimitettujen tietojen oikeellisuuden ilmoituksen yhteydessä.

(54)

Saksa toteaa myös, että ilmoitusajankohtana ei ollut käytettävissä vuotta 1999 koskevia kulutustietoja. Jotta voitaisiin määrittää vuoden 1998 monialaisten puitteiden 7.8 kohdassa edellytetty kulutuksen keskimääräinen kasvuvauhti viimeisten viiden vuoden aikana, tarvitaan kulutustiedot viimeisten kuuden vuoden ajalta, eikä viiden vuoden, kuten KronoGroup esittää. Tämä johtuu viranomaisten mukaan siitä, että määrätyn vuoden kasvuvauhti lasketaan vertaamalla kahden eri vuoden kasvuvauhtia keskenään.

(55)

Väitetystä työpaikkojen siirrosta Saksa toteaa, että Sassenburgin tuotantolaitos todella suljettiin. Saksan mukaan Sassenburgin tuotantolaitos oli Glunzin vanhin lastulevytehdas, ja sen toiminta oli huomattavan tappiollista. Tämän vuoksi sen toiminnan jatkuminen ei ollut enää mahdollista, ja tuotantolaitos olisi suljettu joka tapauksessa riippumatta uudesta investoinnista Nettgauhun. Aikaisemmin Sassenburgissa työskennelleet […] työtekijää palkattiin Nettgauhun ([…] % Nettgaun henkilöstöstä).

(56)

KronoGroup-konsernin näkemyksistä esittämissään huomautuksissa Saksan viranomaiset toteavat lisäksi, että vuoden 1998 monialaisissa puitteissa edellytetään ainoastaan, että uusia työpaikkoja perustetaan kyseiselle alueelle. Niissä ei sen sijaan vaadita, että työpaikkoihin on palkattava kyseisen alueen asukkaita. Päätarkoituksena on edistää kyseisen tukialueen kehitystä.

(57)

Saksan mukaan myös osa Sassenburgissa käytetyistä koneista siirrettiin Nettgauhun. Näitä koneita ei kuitenkaan sisällytetty hankkeen tukikelpoisiin kustannuksiin, joten siirrolla ei ole tuen määrittämisen kannalta merkitystä. Näiden koneiden kirjanpitoarvo on noin […] euroa, joten niiden osuus kokonaisinvestointihankkeesta on joka tapauksessa erittäin vähäinen.

(58)

Arviointi perustuu ilmoitusajankohtana 7 päivänä elokuuta 2000 tiedossa olleisiin tosiseikkoihin, lukuihin ja tilannearvioihin. Koska alkuperäinen ilmoitus on tehty jo jonkin aikaa ennen tätä päätöstä, olosuhteet ovat saattaneet muuttua, markkinat kasvaa ja hankkeeseen liittyvät tosiseikat ovat voineet kehittyä toisin, kuin alun perin suunniteltiin. Komissio ei kuitenkaan voi ottaa näitä tekijöitä huomioon arvioinnissaan. Komission on yleensä tehtävä päätöksensä, ennen kuin kyseinen investointi käytännössä toteutetaan, ja käytettävä lähtökohtana arvioita kehitysnäkymistä ja markkinoista. Vaikka muutaman vuoden kuluttua kuitenkin kävisi ilmi, että esimerkiksi markkinat kehittyivät arvioiden vastaisesti, tuki-intensiteettejä ei enää muuteta. Komission on käsiteltävänä olevassa asiassa tehtävä päätöksensä yli 10 vuoden kuluttua alkuperäisen ilmoituksen esittämisestä. Tästä huolimatta sen on perustettava arviointinsa ilmoitusajankohtana käytettävissä olleisiin tietoihin. Se ei voi ottaa huomioon myöhempiä tietoja.

(59)

Käsiteltävänä olevan tuen on myöntänyt jäsenvaltio SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista valtion varoista (ks. tämän päätöksen 2.1 jakso). Tuki tarjosi Glunzille ja OSBD:lle edun, sillä niiden olisi muutoin pitänyt vastata itse koko investoinnista. Koska merkittävä osa kyseisistä puulevyistä kuljetetaan kansainvälisille markkinoille, tällä puutalouden alalla käydään jäsenvaltioiden välistä kauppaa. Tämän vuoksi molemmille yrityksille myönnetty taloudellinen etu vääristää kilpailua tavalla, joka vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Komissio katsoo sen vuoksi, että ilmoitettu tukitoimenpide Glunz AG:n ja OSBD:n hyväksi on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(60)

SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on ilmoitettava kaikista tukitoimenpiteistään ennen niiden toteuttamista. Suunniteltu tuki on tarkoitus myöntää kahdesta aluetukijärjestelmästä, jotka komissio on jo hyväksynyt.

(61)

Vuoden 1998 monialaisten puitteiden mukaan suurille investointihankkeille myönnettävän tuen intensiteetti ei kuitenkaan kuulu hyväksyttyjen järjestelmien soveltamisalaan, jos tuki ylittää määrätyn raja-arvon.

(62)

Suunniteltu tuki on yhteensä 69 797 988 euroa. Jos tuen katsotaan liittyvän vain yhteen investointihankkeeseen, sovelletaan vuoden 1998 monialaisten puitteiden 2.1 kohdan ii alakohdassa asetettua ilmoitusvelvollisuutta, koska kokonaistuki on yli 50 miljoonaa euroa.

(63)

Kuten tämän päätöksen 2.3 jaksossa todetaan, Saksan viranomaiset esittivät ilmoituksessaan useaan otteeseen, että tuki myönnetään yhteen investointihankkeeseen.

(64)

Vuoden 1998 monialaisten puitteiden 7.2 kohdan 2 alakohdan mukaan investointitukea ei saa jakaa keinotekoisesti alahankkeisiin ilmoitusvelvollisuuden välttämiseksi. Käsiteltävänä olevassa asiassa ei ole kuitenkaan kyse tällaisesta tilanteesta. Vaikka investoinnin katsottaisiinkin koostuvan kahdesta erillisestä hankkeesta, investointituista Glunz-tuotantolaitokselle ja OSBD-tuotantolaitokselle olisi joka tapauksessa ilmoitettava.

(65)

Tämän vuoksi komissio päättelee, että tuesta on ilmoitettava ja se on arvioitava vuoden 1998 monialaisten puitteiden nojalla.

(66)

Jotta komissio voisi määrittää tukihankkeen sallitun enimmäisintensiteetin, sen on vuoden 1998 monialaisten puitteiden mukaan määritettävä korkein mahdollinen tuki-intensiteetti, jonka kyseisellä tukialueella toimiva yritys voisi saada ilmoitusajankohtana voimassa olevan tuen alueellisen enimmäismäärän perusteella.

(67)

Koska ilmoitus tehtiin 7 päivänä elokuuta 2000, sovelletaan aluetukikarttaa vuosiksi 2000–2006 (16). Nettgau (Sachsen-Anhalt) sijaitsee SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisella tukialueella, jossa tuen enimmäistaso oli ilmoitusajankohtana 35 prosenttia bruttoavustusekvivalenttina (BAE) ilmaistuna. Komissio toteaa, että suunniteltu 35 prosentin bruttomääräinen tuki-intensiteetti ei ylitä sovellettavaa aluetuen enimmäistasoa.

(68)

Vuoden 1998 monialaisten puitteiden mukaan komission on sovellettava 35 prosentin arvoon kolmea tasoitustekijää, jotta voidaan määrittää kyseisen hankkeen sallittu enimmäisintensiteetti. Tasoitustekijät ovat kilpailutekijä (T), pääoman ja työvoiman suhde (I) ja alueellista vaikutusta koskeva tekijä (M).

(69)

Kuten edellä esitettiin, KronoGroup-konsernin mukaan komission pitäisi arvioida erikseen OSB-tuotantoon myönnetty ja lastulevytuotantoon myönnetty tuki sen sijaan, että määritettäisiin koko hankkeelle myönnetyn yhteenlaskettu tuki-intensiteetti. Konsernin mukaan kyseiset investoinnit, tuotantolaitokset ja tuotemarkkinat voidaan erottaa selvästi tosistaan.

(70)

Komissio toteaa, että vuoden 1998 monialaisten puitteiden 7.2 kohdan mukaan investointihankkeella tarkoitetaan yrityksen investointia käyttöomaisuuteen, joka on tarpeen tietyn tuotantopaikan perustamiseksi tai laajentamiseksi tai toimintaan, jonka tuloksena olemassa olevan tuotantopaikan tuote tai tuotantoprosessi muuttuu perusteellisesti.

(71)

Saksan viranomaiset esittävät yksityiskohtaisia perusteluja yhteyksistä näiden tuotantolaitosten välillä, jotka konsernin kaksi sisaryritystä perustavat samalle tehdasalueelle. Molempien laitosten tuotantoyksiköt on liitetty toisiinsa yhteisen teknisen infrastruktuurin avulla. OSB-levyä ja lastulevyä työstetään ja jalostetaan samoja hiomolaitteita, pinnoituskoneita ja ponttauskoneita käyttäen. Lisäksi OSB-levytuotannon sivutuotteena syntyviä lastuja käytetään naapurituotantolaitoksen lastulevytuotannossa. Tuotantolaitoksilla on myös yhteinen keskushallinto, joka vastaa markkinoinnista, toimituksista ja jakelusta.

(72)

Näiden samalle tehdasalueelle rakennettujen kahden tuotantolaitoksen välisten vahvojen teknisten, operatiivisten ja hallinnollisten yhteyksien vuoksi komissio katsoo, että OSB-yksikköön ja lastulevy-yksikköön tehdyt investoinnit muodostavat vain yhden investointihankkeen. Kyseessä on näin ollen investointi tuotantopaikan perustamiseen. Tämän vuoksi sallittu enimmäisintensiteetti määritetään koko investointihankkeelle.

(73)

Vuoden 1998 monialaisten puitteiden 3.2 kohdan mukaan tuen hyväksyminen yrityksille, jotka toimivat rakenteellisen ylikapasiteetin aloilla, aiheuttaa erityisesti kilpailun vääristymisen vaaraa. Kapasiteetin kasvattaminen, jota ei kompensoida supistamalla kapasiteettia toisaalla, syventää rakenteellisen ylikapasiteetin ongelmaa. Komissio toteaa, että ilmoitettu hanke kasvattaa kapasiteettia sisämarkkinoilla. Kilpailutekijän määrittämiseksi on tämän vuoksi analysoitava, toteutetaanko ehdotettu hanke toimialalla tai alatoimialalla, jolla on rakenteellista ylikapasiteettia.

(74)

Jos kapasiteetin käytöstä on saatavilla riittävästi tietoa, komission on vuoden 1998 monialaisten puitteiden 3.3 kohdan mukaan rajattava kilpailutekijän määrittäminen siten, että tarkastellaan, onko kyseisellä toimialalla tai alatoimialalla rakenteellista tai huomattavaa ylikapasiteettia.

(75)

Vuoden 1998 monialaisten puitteiden 3.4 kohdan mukaan komissio tarkastelee, tehdäänkö investointi taantuvilla markkinoilla, vain silloin kun kapasiteetin käytöstä ei ole saatavilla riittävästi tietoa. Asiassa T-27/02, Kronofrance vastaan komissio, annetun yleisen tuomioistuimen tuomion mukaan vuoden 1998 monialaisten puitteiden 3.4 ja 3.10 kohtaa on tulkittava siten, että mikäli tiedot kyseessä olevan toimialan kapasiteetin käytöstä eivät mahdollista rakenteellisen ylikapasiteetin olemassaolon vahvistamista, komission on tutkittava, ovatko kyseessä olevat markkinat taantumassa. Unionin tuomioistuin vahvisti asiassa Saksa ym. vastaan Kronofrance antamassaan tuomiossa yleisen tuomioistuimen tuomion.

(76)

Tästä syystä komission on aluksi arvioitava, onko kapasiteetin käytöstä saatavilla riittävästi tietoja. Jos tietoja ei ole tai jos tiedoista ilmenee, että markkinoilla ei ole rakenteellista ylikapasiteettia, komissio tutkii kulutustietojen perusteella, ovatko kyseessä taantuvat markkinat. Vuoden 1998 monialaisten puitteiden 3.6 kohdan mukaan komission on vielä arvioitava, onko tuensaajilla ennen tukihakemuksen esittämistä ollut jo hallussaan 40 prosentin osuus markkinoista.

(77)

Kapasiteetin käyttöä koskevat markkinatiedot on määritettävä tarkimmalle NACE-luokitustasolle. Jotta voidaan arvioida, ovatko markkinat taantuvat ja ylittyykö markkinaosuusraja, komission on lisäksi määriteltävä investointihankkeen kohteena olevien tuotteiden merkitykselliset markkinat.

(78)

Investointihanke koskee OSB-levyn (Oriented Strand Board) ja lastulevyn tuotantoa.

(79)

Lastulevyn tuotannossa tukkipuulastut ja/tai kierrätetyt puulastut puristetaan levyksi orgaanisen sideaineen avulla. Lastulevyä käytetään pääasiassa huonekaluteollisuudessa ja sisärakenteissa.

(80)

OSB-levyn tuotannossa mäntylastut puristetaan kolmikerrokselliseksi levyksi. OSB-levyä käytetään pääasiassa valmistalojen rakentamisessa, pakkausteollisuudessa ja rakennusten peruskorjauksissa. OSB-levy kehitettiin 1950-luvulla Pohjois-Amerikassa. OSB-levy on 1980- ja 1990-luvuilla yleistynyt myös puulevymarkkinoilla, ja sitä käytetään usein kalliimman (havupuu)vanerin korvaavana tuotteena.

(81)

Vuoden 1998 monialaisten puitteiden 7.6 kohdan mukaan merkitykselliset tuotemarkkinat käsittävät investointihankkeessa tarkoitetut tuotteet ja soveltuvissa tapauksissa niitä kuluttajan mielestä (tuotteiden ominaisuuksien, hintojen ja käyttötarkoituksen vuoksi) korvaavat tuotteet taikka tuottajan kannalta (tuotantolaitteiden joustavuuden vuoksi) korvaavat tuotteet. Merkitykselliset maantieteelliset markkinat käsittävät periaatteessa Euroopan talousalueen tai vaihtoehtoisesti merkittävän alueen siitä, jos kyseisellä alueella vallitsevat kilpailuedellytykset eroavat riittävästi Euroopan talousalueen muista alueista.

(82)

Hanke koskee OSB- ja lastulevyn tuotantoa. Saksan mukaan tuotantolaitoksissa ei voida tuottaa useampia eri tuotteita, vaan ainoastaan saman tuotteen eri muunnelmia, joiden pintaominaisuudet vaihtelevat. Viranomaisten mukaan tuottajan kannalta ei ole kyse korvattavuudesta, joka perustuisi tuotantolaitoksen joustavaan käyttöön.

(83)

Kysynnän kannalta lastulevy ja OSB-levy ovat jossakin määrin korvattavissa toisillaan erityisesti valmistalojen rakentamisen alalla. Korvattavuus käsittää kuitenkin alle 10 prosenttia markkinavolyymista, ja sitä on siis pidettävä rajoitettuna (17). Tämä näyttää johtuvan tuotteiden loppukäyttötarkoitusten eroista ja merkittävästä hintaerosta (OSB-levy maksaa 285 euroa/m3 ja lastulevy 117 euroa/m3). Komissio pitää tällaista korvattavuutta liian vähäisenä, jotta OSB-levyn ja lastulevyn voitaisiin katsoa muodostavan samat merkitykselliset tuotemarkkinat.

(84)

SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessään komissio katsoi, että lastulevy muodostaa erilliset tuotemarkkinat. Koska tätä näkemystä ei ole asetettu kyseenalaiseksi, komissio päättelee, että tässä arvioinnissa lastulevyn katsotaan muodostavan erilliset merkitykselliset tuotemarkkinat.

(85)

SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä todettiin, että OSB-levy voidaan jossakin määrin korvata vanerilla (tietyt laadut ja lajit) ETA:n markkinoilla.

(86)

Vaneri on monipuolinen puun ja polymeerin yhdiste. Vaneri koostuu vähintään kolmesta ohuesta puuviilusta, jotka liimataan synteettisellä tai orgaanisella liima-aineella. Vaneria valmistetaan sekä havu- että lehtipuusta. Kuusen ja männyn kaltaisille havupuille on yleensä ominaista ikivihreät neulaset (havupuita kutsutaan myös pehmeäpuulajeiksi, mutta käsite ei viittaa puun lujuuteen). Lehtipuille (joita kutsutaan myös kovapuulajeiksi) on puolestaan ominaista leveät lehdet, hedelmät tai pähkinät, ja pääosa lehtipuista on kesävihantia.

(87)

Jotta saataisiin selvitettyä, missä määrin OSB-levy on korvattavissa eri vanerityypeillä tai -lajeilla, komissio kehotti asianomaisia ottamaan kantaa OSB-levyn markkinoiden rajaamiseen.

(88)

Sekä Saksan että tuensaajien merkittävän kilpailijan, KronoGroup-konsernin, esittämistä näkemyksistä ilmenee, että merkitykselliset markkinat käsittävät OSB-levyn ja vanerin loppukäytön pakkauksissa, aidoissa, kattorakenteissa ja lattiamateriaalina sekä sisä- ja ulkoseinien vuorauksessa. Vain näissä käyttötarkoituksissa OSB-levyn ja lastulevyn mahdollinen keskinäisen korvaavuuden aste on yli 50 prosenttia. Sen sijaan mahdollinen korvaavuuden aste on varsin alhainen (20 %) kuljetusajoneuvoissa (lujuuden ja painon suhde) ja huonekaluteollisuudessa (ulkonäkövaatimukset) levyiltä edellytettävien ominaisuuksien vuoksi. Nämä käsitykset ja korvaavuuden asteet eri loppukäyttötarkoituksissa vahvistettiin myös Jaakko Pöyryn laatimissa selvityksissä (18).

(89)

Johdanto-osan 88 kappaleessa mainitut loppukäyttötarkoitukset ovat lähes samat kuin havupuuvanerilla (ainoa ero on se, että havupuuvaneria käytetään lisäksi rakennusteollisuudessa, toisin kuin OSB-levyä). OSB-levyn ja lehtipuuvanerin keskinäinen korvattavuus ei sen sijaan ole tasolla, jonka perusteella niiden pitäisi katsoa kuuluvan samoille merkityksellisille markkinoille.

(90)

Tämän vuoksi komissio katsoo OSB-levyn merkityksellisten markkinoiden kattavan OSB-levyn ja vanerin loppukäytön pakkauksissa, aidoissa, kattorakenteissa ja lattiamateriaalina sekä sisä- ja ulkoseinien vuorauksessa. Nämä markkinat vastaavat pitkälti OSB-levyn ja havupuuvanerin markkinoita.

(91)

Vaikka merkittävä osa puulevyistä viedään toisiin maihin, kyseessä on kookas ja raskas tuote. Kuljettaminen pitkien etäisyyksien päähän on kuitenkin yleensä liian kallista, joten kuljetussäde on noin 800 kilometriä. Yksittäiset toimitusalueet muodostavat useita päällekkäisiä kehiä, joiden keskustan muodostaa tuotantolaitos. Koska yksittäiset tuotantolaitokset sijaitsevat erillään toisistaan ja luonnollisten toimitusalueiden päällekkäisyys vaihtelee, vaikutukset voivat siirtyä alueelta toiselle. Onkin siis pääteltävä, että molempien tuotteiden merkitykselliset maantieteelliset markkinat ovat ETA:n laajuiset (19).

(92)

Vuoden 1998 monialaisten puitteiden 7.7 kohdan mukaan rakenteellista ylikapasiteettia katsotaan olevan olemassa, jos viimeisten viiden vuoden aikana kapasiteetin käyttöaste asian kannalta merkityksellisellä toimialalla tai alatoimialalla on keskimäärin 2 prosenttiyksikköä alle teollisuustuotannon yleisen kapasiteetin käyttöasteen. Rakenteellisen ylikapasiteetin katsotaan olevan vakavaa, jos ero teollisuustuotannon keskiarvoon on yli 5 prosenttiyksikköä.

(93)

Vuoden 1998 monialaisten puitteiden alaviitteen 13 mukaan kapasiteetin käyttöä koskevat markkinatiedot määritetään NACE-toimialaluokituksen jaottelun tarkimman mahdollisen tason mukaisesti. Komissio katsoo, että Glunzin ja OSBD:n OSB-levyn ja lastulevyn tuotanto kuuluu NACE-koodissa 20.20 (Vaneriviilun valmistus; ristiinliimatun vanerin, laminaatti-, lastu- ja kuitulevyjen ja muiden paneelien ja levyjen valmistus) tarkoitettuun toimialaan, koska lastulevyn, vanerin ja OSB-levyn tuotanto muodostaa 81 prosenttia puulevyn kokonaistuotannosta Euroopassa (20). Tämän vuoksi komissio katsoo, että se voi ottaa kapasiteetin käyttöä koskevan arviointinsa lähtökohdaksi NACE-koodin 20.20.

(94)

Saksan viranomaiset ovat toimittaneet tietoja keskimääräisestä käyttöasteesta ETA:ssa kaudella 1994–1998 (näitä viittä vuotta koskevat tiedot olivat saatavilla ilmoitusajankohtana) NACE-koodin 20.20 mukaisen puulevytuotannon osalta. Nämä tiedot, jotka riippumattoman asiantuntijan (21) laatima selvitys vahvistaa, täyttävät vuoden 1998 monialaisten puitteiden 7.7 kohdan mukaiset vaatimukset, sillä ne vastaavat NACE-toimialaluokituksen jaottelun tarkinta mahdollista tasoa.

(95)

Asiantuntija on määrittänyt vuosikapasiteetin laskennan lähtökohdaksi tuotantolaitoksen (23 tunnin) päivittäiskapasiteetin 300 päivänä vuodessa. Tämä vuosikapasiteetin viitearvo on määritetty teollisuusalan edustajien toimittamien tietojen ja asiantuntijan oman tietokannan (Wood-Based Panel Mill Databank) avulla, joka sisältää tietoja yksittäisten tuotantoyksikköjen ja puristamojen kapasiteetista. Viitearvossa (23 h/300 vrk) otetaan huomioon koneiden tyypin ja iän erot sekä tuotantolaitoksen kokoonpano.

(96)

Selvityksessä pääteltiin, että vuosittainen kapasiteetin käyttöaste ETA:ssa kaudella 1994–1998 (näitä viittä vuotta koskevat tiedot olivat saatavilla ilmoitusajankohtana) oli lastulevyn osalta 88,8 prosenttia, OSB-levyn osalta 80,4 prosenttia, lastulevyn ja OSB-levyn osalta yhteensä 88,8 prosenttia ja kaikkien puulevyjen osalta yhteensä (NACE 20.20) 85 prosenttia.

(97)

Kokonaiskapasiteetin käyttöastetta puulevyteollisuudessa (NACE 20.20) ETA:ssa koskevat yksityiskohtaiset tiedot on esitetty seuraavassa taulukossa:

(98)

Komissio on ottanut huomioon myös toisen teettämänsä asiantuntijaselvityksen (22). Tässä toisessa selvityksessä kapasiteetin viitearvoksi otettiin 22 tuntia päivässä 345 päivänä vuodessa kaudella 1995–1997 ja keskimääräiseksi käyttöasteeksi saatiin 81,8 prosenttia. Tässä selvityksessä käsitellään kuitenkin ilmeisesti nykyaikaisten tuotantolaitosten keskimääräistä vuosikapasiteettia, ja lisäksi siitä puuttuvat kauden 1994–1998 muita vuosia koskevat tiedot.

(99)

Vuoden 1998 monialaisten puitteiden 3.1 kohdan mukaan komissio käyttää riippumattomilta ulkopuolisilta saatuja tietoja arvioidessaan vaikutuksia kilpailuun merkityksellisillä markkinoilla. Jos näitä tietoja ei ole helposti saatavilla, komissio perustaa harkintansa täysin jäsenvaltioiden lausuntoihin. Komissio pitää Saksan toimittamaa selvitystä riittävän luotettavana. Lisäksi toinen selvitys johtaa samaan lopputulokseen, vaikkakaan se ei tarjoa täydellisiä tietoja.

(100)

Kaudella 1994–1998 vuotuinen kapasiteetin käyttöaste oli keskimäärin 81,72 prosenttia koko unionin tehdasteollisuudessa.

(101)

Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee, että investointihanke johtaa kapasiteetin kasvattamiseen alalla, jossa ei esiinny ylikapasiteettia. Jos komissio päättelee, että markkinoilla ei ole rakenteellista ylikapasiteettia – kuten tässä tapauksessa –, sen on kuitenkin asiassa Kronofrance vastaan komissio annetun tuomion mukaan analysoitava, onko kyse taantuvista markkinoista.

(102)

Vuoden 1998 monialaisten puitteiden 3.4 kohdassa edellytetään, että määritettäessä, onko kyse taantuvista markkinoista, komissio vertailee kyseisten tuotteiden kulutusta (eli tuotantoa, johon on lisätty tuonti ja josta on vähennetty vienti) ETA:n koko teollisen tuotantotoiminnan kasvuvauhtiin

(103)

Vuoden 1998 monialaisten puitteiden 7.8 kohdan mukaan kyseisten tuotteiden markkinoiden katsotaan olevan taantuvia, jos niiden vuotuinen kasvuvauhti viimeisten viiden vuoden aikana on keskimäärin merkittävästi (yli 10 %) hitaampaa kuin vuotuinen talouskasvu ETA:ssa, jollei tuotteiden suhteellinen kysyntä ole voimakkaassa nousussa. Markkinoiden taantuman katsotaan olevan täydellistä, jos kulutuksen keskimääräinen vuotuinen kasvu on viimeisten viiden vuoden aikana ollut negatiivinen.

(104)

Tehdasteollisuuden keskimääräinen vuotuinen kasvuvauhti ETA:ssa vuosina 1993–1998 (23) oli 5,78 prosenttia.

(105)

Riippumattoman asiantuntijan selvityksessä (24) esitetään lastulevyn kulutustietoja (miljardia euroa) kaudella 1993–1998 (näitä kuutta vuotta koskevat tiedot olivat saatavilla ilmoitusajankohtana). Tiedot on esitetty seuraavassa taulukossa:

(106)

Komissio toteaa, että kasvuvauhdin ero on yli 10 prosenttia (5,78 % verrattuna 4,15 %). Tulos on sama, vaikka lähtökohtana olevat tiedot ulottuisivat vuoteen 1999 asti (ts. kausi 1994–1999), kuten Kronogroup esittää.

(107)

Saksa viittaa huomautuksessaan vuoden 1998 monialaisten puitteiden 7.8 kohtaan. Sen mukaan markkinoiden ei katsota olevan taantuvat (vaikka vuotuinen kasvuvauhti olisi alle koko ETA:n tehdasteollisuuden vuotuisen keskiarvon), jos tuotteiden suhteellinen kysyntä on voimakkaassa nousussa. Saksa perustaa kantansa tutkimukseen, jonka mukaan kaudella 1973–2003 lastulevyn kulutus kasvoi 36 prosenttia nopeammin kuin tehdasteollisuuden arvonlisä.

(108)

Komissio katsoo, että pelkästään tämän perusteella ei voida osoittaa, että lastulevyn suhteellinen kysyntä on voimakkaassa nousussa. Tämä vuoden 1998 monialaisten puitteiden mukainen edellytys tarkoittaa tilannetta, jossa keskimääräinen vuosittainen kasvuvauhti on toki merkityksellisillä markkinoilla ollut viimeisten viiden vuoden ajan alhainen mutta kääntynyt kuitenkin selvästi havaittavissa olevaan nousuun, joka voisi tulevina vuosina (eli lyhyellä aikavälillä) jatkua, kun tuettua investointia aletaan hyödyntää. Näin varmistettaisiin, että tuen aikaansaamat kilpailunvääristymät olisivat vähäisiä.

(109)

Selvitys perustuu tätä vastoin hyvin pitkän aikavälin tietoihin, joiden perusteella ei voida laatia lähitulevaisuutta koskevia ennusteita, jotka ovat merkittävämpiä vaikutusten arvioinnin kannalta.

(110)

Tämän vuoksi komissio katsoo, että lastulevymarkkinat ovat vuoden 1998 monialaisten puitteiden 7.8 kohdassa tarkoitetulla tavalla suhteellisesti taantuvat ja tämän tuotteen kilpailutekijäksi T määritetään 0,75.

(111)

Tehdasteollisuuden keskimääräinen vuotuinen kasvuvauhti ETA:ssa vuosina 1993–1998 oli 5,78 prosenttia.

(112)

Saksan toimittamassa ilmoituksessa viitataan riippumattoman konsultin laatimaan tutkimukseen (25). Se sisältää seuraavassa taulukossa esitetyt tiedot OSB-levyn ja vanerin kulutuksesta (miljardia euroa) kaudella 1993–1998 ETA:ssa, kun loppukäyttö tapahtuu pakkauksissa, aidoissa, kattorakenteissa ja lattiamateriaalina sekä sisä- ja ulkoseinien vuorauksessa.

(113)

Merkityksellisillä markkinoilla, eli OSB-levyn ja vanerin markkinoilla, kasvuvauhdin ero ei ole yli 10 prosenttia (5,765 % verrattuna 5,78 %), kun loppukäyttö tapahtuu pakkauksissa, aidoissa, kattorakenteissa ja lattiamateriaalina sekä sisä- ja ulkoseinien vuorauksessa. Tästä syystä merkitykselliset markkinat eivät ole vuoden 1998 monialaisten puitteiden 7.8 kohdassa tarkoitetulla tavalla taantuvat. OSB-levyn markkinoihin sovellettavaksi kilpailutekijäksi T määritetään 1.

(114)

Kun komissio määrittää kilpailutekijää, sen on vuoden 1998 monialaisten puitteiden 3.6 kohdan mukaan arvioitava, onko konsernin (johon Glunz ja OSBD kuuluvat) markkinaosuus merkityksellisillä markkinoilla vähintään 40 prosenttia. Tällöin olisi vaarana, että kyseisellä alueella tavallisesti sallittujen tukimäärien myöntäminen voi vääristää kilpailua kohtuuttomasti.

(115)

Saksa on toimittanut seuraavat tiedot SONAE-konsernin (Glunz ja OSBD kuuluvat yritykseen TAFISA, jonka emoyhtiö on SONAE) markkinaosuuksista ETA:ssa (27) vuosina 1999 (ennen investointia) ja 2002 (investoinnin jälkeen):

(116)

Toimitetut numerotiedot osoittavat, että SONAE-konsernin osuus merkityksellisillä markkinoilla ei ylittänyt 40 prosenttia ilmoitusajankohtana. Tästä seuraa, että määritettyjä kilpailutekijöitä ei tarvitse alentaa.

(117)

KronoGroup-konserni esitti huomautuksessaan, että Glunzin Sassenburgissa sijaitsevan lastulevytehtaan sulkemisen jälkeen siirrettyjä työpaikkoja ei pitäisi ottaa huomioon määritettäessä ”pääoman ja työvoiman suhdetta” ja ”alueellista vaikutusta osoittavaa tekijää” (molemmat tekijät perustuvat investoinnilla luotujen työpaikkojen määrään). Näiden työpaikkojen huomiointi olisi KronoGroup-konsernin mukaan vastoin vuoden 1998 monialaisten puitteiden ilmoitettua tavoitetta eli työpaikkojen luomista kyseisen alueen asukkaille.

(118)

Vuoden 1998 monialaisissa puitteissa tarkoitettua työpaikkojen luomisen käsitettä on tulkittava tukialueen perusteella, sillä hanke edistää aluekehitystä luomalla työpaikkoja kyseisellä alueella. Tämän vuoksi vaikuttaa oikeutetulta hyväksyä ”luoduiksi työpaikoiksi” sellaiset työpaikat, jotka ovat uusia kyseisellä alueella. Lisäksi työpaikkojen luominen tukialueelle hyödyttää epäilemättä kyseistä aluetta heijastusvaikutusten vuoksi myös siinä tapauksessa, että työpaikkoihin palkattaisiinkin työntekijöitä, jotka asuvat naapurialueilla (tässä tapauksessa saman jäsenvaltion alueella, joka ei ole aluetukikelpoinen). Näin ollen myös aluetukien päätarkoitus saavutetaan.

(119)

Näistä syistä komissio ottaa nämä työpaikat huomioon määrittäessään investointihankkeen pääoman ja työvoiman suhdetta ja alueellista vaikutusta koskevaa tekijää.

(120)

Vuoden 1998 monialaisissa puitteissa tarkoitetulla pääoman ja työvoiman suhteella pyritään mukauttamaan sallittu enimmäisintensiteetti siten, että suositaan hankkeita, joilla luodaan suhteellisen suuri määrä uusia suoria työpaikkoja ja jotka tämän vuoksi tosiasiassa alentavat tehokkaammin työttömyyttä.

(121)

Pääoman ja työvoiman suhteeseen vaikuttavat eri tekijät on lueteltu vuoden 1998 monialaisten puitteiden 3.10 kohdan 2 alakohdassa. Tässä tapauksessa kokonaisinvestointi on 199 400 000 euroa, ja sillä luodaan 355 työpaikkaa. Tällöin suhteeksi saadaan 561 700 euroa työpaikkaa kohden, ja sallitun enimmäisintensiteetin tasoitustekijä ”I” on 0,8.

(122)

Alueellista vaikutusta koskevassa tekijässä otetaan huomioon tuetun uuden investoinnin myönteiset vaikutukset tukea saavien alueiden talouteen. Työpaikkojen luomista voidaan käyttää osoittimena siitä, miten hanke edistää alueen kehitystä. Pääomavaltainen investointi voi luoda välillisesti huomattavan määrän työpaikkoja kyseisellä tukialueella ja sen läheisyydessä sijaitsevilla tukialueilla. Työpaikkojen luomisella tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaisten työpaikkojen luomista, jotka liittyvät suoraan hankkeeseen, sekä ensisijaisten alihankkijoiden ja asiakkaiden luomia työpaikkoja.

(123)

Saksan viranomaiset arvioivat ilmoitusajankohtana 7 päivänä elokuuta 2000, että investoinnin avulla luotujen välillisten työpaikkojen määrä puunjalostuskeskuksen valmistuttua on yhteensä 520. Työpaikat jakautuvat seuraavasti eri tuotantoyksiköihin:

(124)

Luotavien työpaikkojen arvioitu määrä on laskettu seuraavassa esitetyllä tavalla.

(125)

Saksan mukaan eniten välillisiä työpaikkoja luodaan kummankin tuotantoyksikön materiaalikuljetusten ja lopputuotteiden kuljetusten kautta. Näin luodaan 309 työpaikkaa.

(126)

OSB-levyn tuotannon arvioidaan olevan noin […] m3, mikä merkitsee noin […] m3:n myyntimäärää. Jotta saadaan tuotettua yksi kuutiometri lopputuotetta, tarvitaan noin […] m3 puuta. Tämä merkitsee, että vuotuinen puutavaran tarve on noin […] m3. Liima-aineita ja kemikaaleja arvioidaan tarvittavan […] tonnia ja polttoainetta […] tonnia vuodessa.

(127)

OSB-tuotteiden raaka-aineena käytetään yksinomaan puuta, joka on korjattu noin 100 kilometrin säteeltä tuotantolaitoksesta. Tuotantolaitoksen päivittäisen puuntarpeen arvioidaan olevan […] m3, ja puutavara kuljetetaan kuorma-autoilla, joiden kapasiteetti on […] m3. Jos kuljetuksia tehdään kaksi kertaa päivässä ja kuormatilavuus on […] m3, tämä merkitsee, että tarvitaan 39 kuorma-autoa, 39 kuljettajaa, 8 muuta työntekijää ja 3 mekaanikkoa. Luotavien välillisten työpaikkojen määrä on siis 50. Komissio katsoo kuitenkin, että kyseessä oleva lisätyövoima (muut työntekijät) ei vastaa vuoden 1998 monialaisten puitteiden 3.7 ja 7.5 kohdan mukaista työpaikkojen määritelmää (29). Tämän vuoksi komissio katsoo, että materiaalikuljetuksilla tuotantolaitoksille luodaan 42 välillistä työpaikkaa.

(128)

Arvioitu myyntivolyymi, […] m3, voitaisiin saavuttaa 251 työpäivässä, jos OSB-tuotteiden päivittäinen kuljetusmäärä olisi […] m3 ja kuljetus tapahtuisi kuorma-autoilla, joiden kapasiteetti on […] m3. Tämä merkitsee, että tarvitaan 46 päivittäistä kuljetusta, 46 kuljettajaa, 9 muuta työntekijää ja 4 mekaanikkoa. Luotavien välillisten työpaikkojen määrä on siis 59. Lopputuotteiden kuljetuksilla asiakkaille luodaan 50 välillistä työpaikkaa, kun lisätyövoimaa ei oteta huomioon.

(129)

Lastulevytuotantolaitoksen tuotantokapasiteetti on noin […] m3 raakalastulevyä ja […] m3 pintakäsiteltyä levyä. Raakalastulevyn myynnin arvioidaan olevan […] m3 ja pintakäsitellyn levyn […] m3. Tuotantokapasiteetin ja myyntiennusteen välinen erotus johtuu siitä, että huomattava osa lastulevystä pinnoitetaan. Puun kokonaiskysynnän arvioidaan olevan […] m3 vuodessa. Liima-aineita ja kemikaaleja arvioidaan tarvittavan […] tonnia ja polttoainetta […] tonnia vuodessa.

(130)

Myös lastulevyn tuotantoa varten tuotantolaitokselle toimitetaan puuta, joka on korjattu noin 100 kilometrin säteeltä. Päivittäistarpeen arvioidaan olevan tukkipuun osalta […] m3, pakkauspuun osalta […] m3 ja puulastujen osalta […] m3. Tukkipuun kuljetuskapasiteetiksi arvioidaan […] m3 ja pakkauspuun ja puulastujen […] m3. Tämä merkitsee, että tarvitaan 72 päivittäistä kuljetusta, 72 kuljettajaa, 14 muuta työntekijää ja 5 mekaanikkoa. Luotavien välillisten työpaikkojen määrä on siis 91. Materiaalikuljetuksilla lastulevytehtaalle luodaan 77 välillistä työpaikkaa, kun lisätyövoimaa ei oteta huomioon.

(131)

Arvioitu vuotuinen myyntivolyymi, […] m3, voitaisiin saavuttaa 251 työpäivässä, jos OSB-tuotteiden päivittäinen kuljetusmäärä olisi […] m3 ja kuljetus tapahtuisi kuorma-autoilla, joiden kapasiteetti on […] m3. Kun arvioiduista määrästä, eli 71 kuljettajasta, 14 muusta työntekijästä ja 5 mekaanikosta, vähennetään lisätyövoiman määrä, komissio katsoo, että lopputuotteiden kuljetuksella asiakkaille luodaan 76 välillistä työpaikkaa.

(132)

Saksa ei ole toimittanut tietoja 19 välillisestä työpaikasta, jotka oli määrä luoda liima-aineiden, polttoaineiden ja melamiinipaperin kuljetuksilla molemmille tuotantolaitoksille. Komissio pitää tätä lukua kuitenkin realistisena.

(133)

Näistä syistä komissio katsoo, että kuljetusalalle luotavien välillisten työpaikkojen määrä on 264.

(134)

Puunjalostus on toiseksi merkittävin välillisten työpaikkojen aikaansaaja, sillä jalostustoiminta käsittää 251 työpäivää vuodessa.

(135)

OSB-levyn tuotantoon tarvitaan päivittäin […] m3 puuta, josta 95 prosenttia korjataan koneellisesti ja 5 prosenttia käsin. Noin […] m3:n koneelliseen puunkorjuuseen tarvitaan 25 metsätyöryhmää, joihin kuhunkin kuuluu 2 metsäkoneenkuljettajaa ja 2 metsuria sekä 1 muu työntekijä kuutta metsätyöryhmää kohden. Jokainen metsätyöryhmä korjaa päivittäin […] m3 puuta, joten työpaikkojen määrä on 54. Noin […] m3:n käsinhakkuuseen tarvitaan 13 metsuria, joista kukin korjaa […] m3 päivässä. Saksan mukaan 67 luodun välillisen työpaikan lisäksi luodaan 13 työpaikkaa lisätyövoimaa varten. Näin luotujen välillisten työpaikkojen määrä on yhteensä 80. Luoduista 67 välillisestä työpaikasta vain 61 luodaan kuitenkin tukialueelle ja läheisille tukialueille. Tämän vuoksi vain ne voidaan ottaa huomioon.

(136)

Lastulevyn tuotantoon tarvitaan päivittäin […] m3 puuta, josta 95 prosenttia korjataan koneellisesti ja 5 prosenttia käsin. OSB-tuotantoa varten tehtyjä metsätoimia koskevia laskelmia soveltamalla Saksan päättelee, että luotujen välillisten työpaikkojen määrä on 41 ja lisätyövoimaa tarvitaan 5 henkilöä. Luoduista 41 välillisestä työpaikasta vain 32 luodaan kuitenkin tukialueelle ja läheisille tukialueille. Tämän vuoksi vain ne voidaan ottaa huomioon.

(137)

Pakkauspuuta tarvitaan päivittäin […] m3, joten Saksa arvioi luotujen välillisten työpaikkojen määräksi 36 korjuun, kuljetuksen ja sahauksen osalta. Lisätyövoimatarpeeksi arvioidaan 7 työpaikkaa ja materiaalihankintojen, logistiikan jne. tarpeeksi arvioidaan 7 työpaikkaa. Luoduista 43 välillisestä työpaikasta vain 38 luodaan kuitenkin tukialueelle ja läheisille tukialueille.

(138)

Komissio katsoo, että metsäalalle luotaisiin näin ollen 131 välillistä työpaikkaa.

(139)

Saksan viranomaiset eivät ole toimittaneet tietoja palvelualalle sekä asuntojen ja kulutushyödykkeiden osalta luotavista 51 työpaikasta ja 6 henkilön lisätyövoimatarpeesta. Koska tuotantolaitokset voivat jakaa osan näistä työpaikoista, komissio katsoo, että välillisesti luotavien työpaikkojen realistinen määrä on vain 45.

(140)

Edellä esitetyn perusteella tukialueella tai läheisillä tukialueilla luotujen välillisten työpaikkojen määrä on yhteensä 440. Jos niitä välillisiä työpaikkoja ei oteta huomioon, jotka vain turvattiin, luotujen välillisten työpaikkojen määräksi saadaan 407. Verrattuna 355 luotuun suoraan työpaikkaan suhdeluku ylittäisi kummassakin tapauksessa (440 tai 407) 100 prosenttia. Tästä seuraa, että alueellisen vaikutuksen tekijä (M) on 1,5.

(141)

Sallittu enimmäisintensiteetti lasketaan vuoden 1998 puitteiden 3.10 kohdan mukaan soveltamalla laskukaavaa R × T × I × M (30).

(142)

Koska kummallakin merkityksellisellä tuotteella on eri kilpailutekijä T (OSB-levy: 1, lastulevy: 0,75), on määritettävä, miten koko hankkeen yhteenlaskettu kilpailutekijä lasketaan. Vuoden 1998 monialaisissa puitteissa ei ole asiaa koskevaa ohjeistusta.

(143)

Komissio on jo arvioinut vastaavanlaista, vuoden 1998 monialaisten puitteiden soveltamisalaan kuuluvaa tapausta, joka koski kahta tuotetta, joiden kilpailutekijät poikkesivat toisistaan (asia C 15/06 – Pilkington (31)). Komissio totesi, että molempien kilpailutekijöiden painottaminen sen osuuden mukaan, joka niillä on investointihankkeesta, olisi keinotekoista, koska hanke koski täysin integroitua tuotantolaitosta. Tämän vuoksi komissio sovelsi painotukseen tuotteiden tuotantokapasiteettien välistä suhdetta.

(144)

Kuten tämän päätöksen 2.3 jaksossa todetaan, tämä hanke koskee kahta integroitua tuotantolaitosta (OSB-tehdas ja lastulevytehdas), joilla on yhteistä teknistä infrastruktuuria ja yhteinen hallinto. Kummankin tuotantolaitoksen tukikelpoiset kustannukset voidaan erottaa toisistaan. Pilkington-päätöksestä poiketen tässä tapauksessa voidaan siis myös laskea yhteinen kilpailutekijä molempien tuotteiden tukikelpoisten investointikustannusten suhteen avulla.

(145)

Menettelyn aloittamisesta tehtyä päätöstä koskevassa huomautuksessaan Saksa ehdottaa kolmatta tapaa kyseisten tuotteiden kilpailutekijöiden painottamiseen. Viranomaiset ehdottavat, että lähtökohtana käytettäisiin kummankin tuotantolaitoksen bruttomarginaalia (32). Saksan mukaan näin voitaisiin varmistaa, että kummankin tuotteen osuus yrityksen tuloksesta otetaan huomioon.

(146)

Laskutavasta riippuen koko investointihankkeen yhteenlaskettu kilpailutekijä on 0,86 (kapasiteettien suhteen perusteella (33)), 0,85 (investointikustannusten suhteen perusteella (34)) tai 0,92 (bruttomarginaalien suhteen perusteella (35)).

(147)

Kaksi muuta sallitun enimmäisintensiteetin määrittämisessä tarvittavaa tekijää ovat 0,8 (pääoman ja työvoiman suhde, I) ja 1,5 (alueellinen vaikutus, M). Vuoden 1998 monialaisten puitteiden 3.10 kohdan mukaista laskukaavaa (R × T × I × M) soveltamalla sallituksi enimmäisintensiteetiksi saadaan 36,12 prosenttia, 35,70 prosenttia tai 38,64 prosenttia. Saksan ilmoittama 35 prosentin tuki-intensiteetti on siis joka tapauksessa vuoden 1998 monialaisten puitteiden mukainen.

(148)

Tämän vuoksi ei ole tarpeen määrittää, mitä menetelmää pitäisi käyttää yhteenlasketun kilpailutekijän laskemisessa. Saksan ehdottamaa menetelmää (joka johtaa suotuisimpaan tulokseen) ei kuitenkaan voida hyväksyä, sillä sen lähtökohtana ovat vuotta 2004 koskevat tiedot, joita ei ollut saatavilla ilmoitusajankohtana.

(149)

Saksan viranomaiset ovat jo maksaneet tuensaajille yhteensä […] euroa (sovitusta 69 797 988 euron kokonaismäärästä).

(150)

KronoGroup-konserni katsoo huomautuksessaan, että komission olisi pitänyt määrätä tukien takaisinperinnästä asetuksen (EY) N:o 659/1999 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(151)

Takaisinperintämääräys on poikkeustoimenpide, jota komissio voi soveltaa vain asetuksen (EY) N:o 659/1999 11 artiklassa määrättyjen erityisten edellytysten täyttyessä. KronoGroup-konserni ei ole toimittanut vakuuttavia perusteita, joiden perusteella voitaisiin katsoa näiden edellytysten täyttyneen. Joka tapauksessa takaisinperintämääräys ei soveltuisi komission mielestä käsiteltävään tapaukseen.

(152)

Komissio toteaa, että Saksa on myöntänyt kyseisen tuen sääntöjenvastaisesti ja rikkonut siten SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohtaa. Saksan soveltama 35 prosentin tuki-intensiteetti on kuitenkin vuoden 1998 monialaisten puitteiden mukainen. Tämän vuoksi kyseessä olevan tuen voidaan katsoa soveltuvan sisämarkkinoille,