1.2.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 27/24

(1)

Komissio ilmoitti Slovakian tasavallalle 11 päivänä maaliskuuta 2008 päivätyllä kirjeellä, että se oli päättänyt aloittaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 2 kohdan (aiemman EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan) mukaisen menettelyn Bratislavan lentoaseman ja Ryanairin välillä tehdystä sopimuksesta, jäljempänä ’sopimus’ tai ’Ryanairin sopimus’, ja tehdä samalla Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan [nykyisen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan] soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (3), jäljempänä ’menettelyasetus’, 10 artiklan 3 kohdan mukaisen tietojen antamista koskevan välipäätöksen, joka koskee kaikkia asiakirjoja, tilastotietoja ja muita tietoja, joita komissio tarvitsee voidakseen arvioida kyseessä olevan toimenpiteen. Slovakia toimitti komissiolle 11 päivänä kesäkuuta 2008 huomautuksensa menettelyn aloittamisesta.

(2)

Menettelyn aloittamisesta ja tietojen antamista koskevasta välipäätöksestä tehty komission päätös julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (4). Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa kyseisestä toimenpiteestä kuukauden kuluessa julkaisemispäivästä.

(3)

Komissio sai huomautuksia kahdelta asianomaiselta osapuolelta. Se toimitti huomautukset Slovakialle sähköpostitse 11 päivänä syyskuuta 2008. Slovakialle annettiin tilaisuus vastata huomautuksiin. Slovakian viranomaisten pyynnöstä 26 päivänä marraskuuta 2008 järjestettiin tapaaminen. Komissio sai Slovakian huomautukset 17 päivänä joulukuuta 2008 päivätyllä sähköpostiviestillä.

(4)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään komissio totesi, että Letisko M. R. Štefánika – Airport Bratislava, a.s., jäljempänä ’BTS’ tai ’lentoasema’, on Slovakian tasavallan kansainvälinen päälentoasema. BTS:n nykyisiä osakkeenomistajia ovat Slovakian tasavallan liikenne-, posti- ja televiestintäministeriö (34 prosenttia) ja Slovakian tasavallan kansallisomaisuusrahasto (5), jäljempänä ’kansallisomaisuusrahasto’, (66 prosenttia).

(5)

Menettelyn aloittamista koskeva päätös perustuu kantelijan toimittamiin tietoihin ja tiedotusvälineissä (6) esitettyihin väitteisiin, joiden mukaan BTS oli antanut Ryanairille 5 päivänä joulukuuta 2005 tehdyn sopimuksen nojalla alennusta lentoasemamaksuista reittiliikenteen lentokohteiden osalta. Väitteiden mukaan alennus koski sekä uusia kohteita että kohteita, joihin lentoasemalta jo liikennöitiin, jäljempänä ’vanhat kohteet’. Sopimus on voimassa 30 päivään kesäkuuta 2016.

(6)

Väitteiden mukaan Ryanairin kanssa tehdyssä sopimuksessa on sovittu niin kutsutusta ”palvelumaksusta” (kokonaishinnasta), joka kattaa lennonvalmistelun ja muut ilma-aluksiin liittyvät palvelut; matkustajapalvelut; asematasopalvelut; lastaus-, viestintä- ja lentotoimintapalvelut; tukipalvelut sekä terminaali- ja infrastruktuuripalvelut.

(7)

Perityt maksut ovat väitteiden mukaan huomattavasti pienempiä ilmailukäsikirjassa (Aeronautical Information Publication) (7), jäljempänä ’AIP’, virallisesti julkaistuun maksuluetteloon verrattuna. Palvelumaksun suuruus vaihtelee väitetysti sen mukaan, liikennöikö lentoyhtiö uuteen vai vanhaan reittiliikenteen kohteeseen. Seuraavassa taulukossa on lueteltu maksut, jotka Ryanairin pitäisi väitteiden mukaan maksaa, jos siltä perittäisiin AIP:ssä ilmoitetut maksut, sekä maksut, jotka Ryanair maksaa väitteiden mukaan todellisuudessa:

Taulukko 1

Vertailu AIP:ssä ilmoitetuista maksuista ja Ryanairin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisista maksuista

(8)

Niin kutsuttua uusia lentokohteita koskevaa palvelumaksua oli määrä soveltaa kaikkiin kohteisiin sopimuksen voimaantuloa seuraavien 12 kuukauden ajan. Jokaisena seuraavana vuonna uusia lentokohteita koskevaa palvelumaksua korotetaan […]. Ensimmäisten […] vuoden jälkeen uusia lentokohteita koskeva palvelumaksu on yhtä suuri kuin vanhoihin lentokohteisiin sovellettava palvelumaksu. Palvelumaksu sisältää myös paikoitusmaksun. Lisäksi jos jatkossa otettaisiin käyttöön uusia maksuja, joita Ryanairin ei tarvitse maksaa, kasvaisi alennettujen hintojen ja AIP:ssä ilmoitettujen hintojen välinen erotus entisestään.

(9)

Edellä esitetyn perusteella menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esitettiin seuraavat kolme kysymystä:

(10)

Ensimmäisestä kysymyksestä komissio totesi tutkintamenettelyn aloittaessaan, että BTS:n osakkeenomistajat nimittivät 22 päivänä lokakuuta 2007 Slovakian tasavallan liikenne-, posti- ja televiestintäministeriön ehdotuksesta BTS:n johtokunnan uuden puheenjohtajan. Näin ollen komissio esitti epäilevänsä Slovakian viranomaisten väitettä, jonka mukaan sopimuksen tekemistä koskeva päätös ei olisi valtion vastuulla.

(11)

Toisessa kysymyksessä komission oli tutkittava, tekikö BTS:n sopimuksen juuri tässä tapauksessa tuottavuusnäkymien ohjaamana ja onko Ryanairin väitetysti saama hyöty sellainen etu, jota se ei olisi saanut tavanomaisissa markkinaolosuhteissa.

(12)

Slovakian viranomaiset esittivät, että BTS toimii lentoaseman pitäjänä minkä tahansa markkinoilla toimivan yrityksen tapaan. Se määrittelee lentoliikenteenharjoittajille lentoasemalla tarjottavista palveluista perittävät maksut neuvottelemalla jokaisen liikenteenharjoittajan kanssa erikseen eli tekemällä osapuolten välillä sopimuksen liiketoimintaperiaatteidensa mukaisesti.

(13)

Lisäksi alennusten antaminen on viranomaisten mukaan yleinen liiketoimintakäytäntö kaikkien lehtoyhtiöiden kohdalla ja viranomaisten mukaan alennuksilla kannustetaan lentoliikenteenharjoittajia kuljettamaan enemmän matkustajia lentoasemalle. Lentoaseman pitäjä BTS saa näin suuremmat tulot sekä lentoliikenteenharjoittajille tarjotuista palveluista perittävistä maksuista että muusta lentoasemalla harjoittamastaan liiketoiminnasta, joka ei liity ilmakuljetuksiin vaan jolla on tarkoitus tehdä lentoasema houkuttelevammaksi matkustajien kannalta. Lentoliikenteenharjoittajien tukeminen tukee siis suoraan lentoaseman kehittämistä.

(14)

Slovakian viranomaiset eivät kuitenkaan toimittaneet komissiolle tietoja sopimuksen ehdoista eikä sopimuksen tekemisen tarkemmista olosuhteista. Näin ollen komissio ilmoitti menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä epäilevänsä, oliko BTS tehnyt sopimuksen pitkän aikavälin tuottavuusnäkymien ohjaamana. Oli siis edelleen mahdollista, että Ryanair sai sopimuksen tekemisestä sellaista etua, jota se ei olisi saanut tavanomaisissa markkinaolosuhteissa.

(15)

Kolmannen kysymyksen osalta komissio epäili, voidaanko lentoasemien rahoittamisesta ja alueellisilta lentoasemilta liikennöivien lentoyhtiöiden toiminnan aloittamista koskevasta valtiontuesta annetun komission tiedonannon, jäljempänä ’vuoden 2005 suuntaviivat’ (13), mukaisten tuen soveltuvuuden edellytysten katsoa täyttyneen tässä tapauksessa ja voidaanko valtiontukitoimenpiteen katsoa soveltuvan sisämarkkinoille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla.

(16)

Menettelyasetuksen 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti tehdyssä tietojen antamista koskevassa välipäätöksessä Slovakian tasavaltaa pyydettiin toimittamaan kaikki asiakirjat, tilastotiedot ja muut tiedot, jotka ovat tarpeen kyseessä olevan toimenpiteen arvioinnissa, sekä erityisesti seuraavat tiedot:

(17)

Slovakian viranomaiset esittivät huomautustensa aluksi taustatietoja Ryanairin liikennöimistä lentokohteista (11 kohdetta) sekä muiden lentoliikenteenharjoittajien liikennöimistä lentokohteista (SkyEurope: 9 reittiliikenteen lentokohdetta ja 9 kesäkohdetta, ČSA: 1 lentokohde, Air Slovakia: 4 lentokohdetta, Lufthansa: 1 lentokohde ja Aeroflot: 1 lentokohde) lentoasemalla vuonna 2008.

(18)

Huomautuksissaan Slovakian viranomaiset selittivät lisäksi, että AIP:ssä luetellaan lentoaseman vakiomaksut. Lentoasema voi kuitenkin tuottavuutensa parantamiseksi ja kapasiteettinsa käytön lisäämiseksi myöntää yksittäisillä sopimuksilla alennuksia näistä vakiomaksuista. Alennukset myönnetään erilaisin perustein, joita ovat esimerkiksi kuljetettujen matkustajien määrä, liikennöintitiheys ja/tai uusien reittien käyttöönotto. Jos lentoliikenteenharjoittaja ei noudata sopimuksessa sovittuja perusteita, se menettää oikeutensa alennuksiin.

(19)

Slovakian viranomaiset selittivät vielä, että BTS vastaa kaupallisena yrityksenä itse hinnoittelustrategiastaan ja lentoliikenteenharjoittajien kanssa tekemiensä sopimusten tuottavuudesta. BTS esittää neuvoa-antavalle lautakunnalle vain vuotuisen kokonaisstrategiansa, joka koskee lentoaseman matkustajamääriä, sen kokonaistuloja ja -kustannuksia sekä sen investointeja ja investointien rahoittamista. Tässä vuotuisen strategian esittelyssä ei oteta huomioon yksittäisiä lentoliikenteenharjoittajia eikä yksittäisiä sopimuksia.

(20)

Slovakian viranomaiset selittivät lisäksi, että koska BTS oli riippumaton, ne eivät pystyneet antamaan komissiolle tietoja asianomaisten reittien kannattavuudesta eivätkä toimittamaan mitään Ryanairin kanssa tehdystä sopimuksesta käytyihin neuvotteluihin liittyviä asiakirjoja.

(21)

Slovakian viranomaisten mielestä BTS:n ja Ryanairin välinen sopimus oli tehty kaupallisin ehdoin eikä siihen liittynyt valtiontukea.

(22)

Slovakian viranomaiset toimittivat myös jäljennöksen 5 päivänä joulukuuta 2005 päivätystä BTS:n ja Ryanairin välisestä ”lentoasemapalvelusopimuksesta”. Sopimuksessa asetetaan liikennöintiä ja maksuja koskevat ehdot, joiden mukaisesti Ryanair aloittaa kaupallisen lentotoiminnan ja harjoittaa sitä lentoasemalla. Sopimus tuli voimaan sopimuksen allekirjoittamispäivänä (eli 5 päivänä joulukuuta 2005), ja sen on määrä päättyä 30 päivänä kesäkuuta 2016.

(23)

Sopimukseen ei liity yksinoikeutta, vaan osapuolet sopivat, että sopimuksella Ryanairille myönnettyjä ehtoja voitiin soveltaa avoimesti ja syrjimättömästi myös mihin tahansa muuhun lentoyhtiöön, joka sitoutuisi volyymiltaan yhtä mittavaan lentotoimintaan lentoasemalla.

(24)

Ryanair sitoutui sopimuksessa maksamaan vähintään […] reitistä päivässä 1 päivästä heinäkuuta 2009 myös siinä tapauksessa, että sen liikennöimiä reittejä olisi vähemmän 1 päivän heinäkuuta 2009 ja 30 päivän kesäkuuta 2016 välisenä aikana. BTS sitoutui tarjoamaan Ryanairille riittävät tilat ja palvelut, jotta se pystyisi liikennöimään näillä sovituilla vähintään […] reitillä päivässä.

(25)

Ryanair maksaa sopimuksen allekirjoittamisesta lähtien lentoaseman tarjoamista palveluista kutakin ilma-alusta (lähtevää ja saapuvaa) kohti kokonaismaksun, niin kutsutun ”palvelumaksun”, jonka suuruus on […] jokaista tyypin B737-800 ilma-alusta kohti. Tätä maksua nostetaan […] joka vuosi 1 päivänä tammikuuta edelliseen vuoteen verrattuna, paitsi jos kyseessä on ”uusi lentokohde” (ks. jäljempänä). Maksu sisältää laskeutumismaksun, lähtömaksun ja maapalvelumaksut sekä turvallisuuteen ja turvatoimiin liittyvät maksut. (14) Siihen ei sisälly Slovakian ilmailuhallinnon perimää lähestymismaksua eikä ilma-aluksen paikoitusmaksua, sillä Ryanairin ilma-aluksia ei säilytetä lentoasemalla.

(26)

Sopimuksessa todetaan, että jos lentoasema ottaa käyttöön turvatoimiin liittyviä veroja tai muita maksuja kuin ”palvelumaksuun” jo sisältyviä, lentoaseman on perittävä kyseiset maksut suoraan matkustajilta.

(27)

Slovakian viranomaiset selittivät, että ”uudella lentokohteella” tarkoitetaan sopimuksessa mitä tahansa reittiliikenteen lentoa, jota mikään muu lentoliikenteenharjoittaja ei ole liikennöinyt lentojen aloittamista edeltävänä vuonna, samaan aikaan, silloisen lentoaikataulun voimassaolon aikana. Maksua sovelletaan vain, jos lentoyhtiö liikennöi vähintään […] lentoa viikossa. Lentokohteen nimeämisessä lentoaseman IATA/ICAO-koodi on ratkaiseva tekijä. Toisin sanoen uuden lentokohteen määritelmä liittyy lentoasemaan, ei kaupunkiin. Uusia lentokohteita koskeva maksu kattaa samat asiat kuin normaali palvelumaksu.

(28)

Ryanair maksaa lentoasemalle seuraavat palvelumaksut kultakin 12 kuukauden jaksolta uuden lentokohteen liikennöinnin aloittamispäivästä alkaen:

(29)

Uusia lentokohteita koskevia maksuja ei koroteta […] joka vuosi.

(30)

Lentoasema tarjoaa maapalveluasiamiehenä Ryanairille myös lippujen varaus- ja välityspalveluja. Sopimuksen mukaan Ryanair maksaa lentoasemalle […] suuruisen välityspalkkion kaikista uusista Ryanairin varauksista (ilman veroja, muutoksista perittäviä kuluja, muita palkkioita sekä asiakaspalvelumaksuja ja muita maksuja), jotka lentoasema myy pankki- tai luottokortilla. Välityspalkkio muodostuu seuraavasti:

(31)

BTS:n huomautukset toimitettiin 8 päivänä heinäkuuta 2008 päivätyllä kirjeellä.

(32)

BTS selitti osakkeenomistajiensa osalta, että sopimuksen allekirjoittamishetkellä (5 päivänä joulukuuta 2005) Slovakian tasavallan liikenne-, posti- ja televiestintäministeriö oli lentoaseman ainoa osakkeenomistaja. Slovakian tasavallan kansallisomaisuusrahasto sai BTS:n osakkeiden omistusoikeuden vasta myöhemmin yksityistämisprosessissa. Näin ollen kansallisomaisuusrahaston aseman ja vaikutuksen tarkempi käsitteleminen ei ollut BTS:n mielestä oleellista.

(33)

BTS:n mielestä Ryanairille myönnettyjä alennuksia ei maksettu millään tavoin valtion varoista, sillä BTS:llä ei ollut yksityisenä pörssiyhtiönä valtion varoja käytettävissään. BTS:n mielestä pelkästään se, että valtio omistaa BTS:n osakkeet, ei automaattisesti osoita, että kyseessä olisivat valtion varat. EY:n perustamissopimuksen 295 artiklan mukaisesti perustamissopimuksessa ei kohdella eriarvoisesti julkisten viranomaisten ja yksityishenkilöiden omistusoikeutta.

(34)

BTS selitti vielä, ettei valtio ole vastuussa sopimuksen allekirjoittamista koskevasta päätöksestä, vaikka ministeriö ainoana osakkeenomistajana nimesi johtokunnan jäsenet, jotka neuvottelivat kyseisestä sopimuksesta ja allekirjoittivat sen. BTS:n mielestä jäsenet valittiin BTS:n yhtiöjärjestyksen mukaisesti avointen valintamenettelyjen perusteella. Slovakian kauppalain ja BTS:n yhtiöjärjestyksen mukaan johtokunta johtaa yhtiön toimintaa ja tekee liiketoimintapäätökset sekä yhtiön toimintaan ja organisaatioon liittyvät päätökset, ellei tällaisia päätöksiä ole annettu muiden elinten tehtäväksi. Lisäksi johtokunta on Slovakian kauppalain mukaan velvollinen toimimaan yhtiön edun mukaisesti, ja se vastaa aiheuttamistaan vahingoista, ellei voida osoittaa, että johtokunnan jäsenet ovat toimineet tehtäviään hoitaessaan ammattimaista huolellisuutta noudattaen ja hyvässä uskossa luullen toimivansa yrityksen edun mukaisesti. Johtokunnan jäsenillä on vastuu toimistaan, vaikka hallintoneuvosto olisi hyväksynyt toimet.

(35)

BTS selitti, että sopimuksesta neuvotellut ja sen allekirjoittanut johto toimi täysin oman harkintansa perusteella ilman osakkeenomistajan väliintuloa. BTS:n johdolla ei ole koskaan ollut velvollisuutta esittää yksittäisiin lentoliikenteenharjoittajiin liittyvää yhtiön liiketoimintastrategiaa osakkeenomistajan tai muun elimen hyväksyttäväksi.

(36)

Lentoaseman mukaan voimassa olevassa AIP:ssä ilmoitetut matkustaja- ja laskeutumismaksut eivät ole muuttuneet viime vuosina. Vain vuonna 2008 laskeutumismaksuja alennettiin 7 prosenttia lentoaseman käytön lisääntymisen vuoksi. Seuraavassa taulukossa on esitetty lyhyesti maksujen muuttuminen vuodesta 2003 vuoteen 2008.

Taulukko 2

AIP:ssä ilmoitettujen hintojen muuttuminen BTS:llä Slovakian korunoina

(37)

Lisäksi lentoasema oli sitä mieltä, että AIP:ssä ilmoitetut hinnat ovat vain suositushintoja eivätkä ne sido BTS:ää. Näitä hintoja sovelletaan sellaisiin lentoliikenteenharjoittajiin, jotka eivät hyväksy BTS:ää kohtaan mitään sopimusvelvoitteita, jotka koskevat liikennöityjen reittien määrää, lentojen tiheyttä, matkustajamääriä tai liikennöinnin kestoa lentoasemalla. BTS:n mielestä kaikkia sopimusjärjestelyjä, joissa ylitetään määräyksissä ja normeissa asetetut vakiosäännöt, on tasapainotettava puolin ja toisin, ja tämän tulee näkyä hinnassa. Tämä antaa lentoaseman pitäjälle mahdollisuuden muuttaa tarjottujen palvelujen hintoja lentoliikenteenharjoittajan hyväksymien velvoitteiden mukaisesti. Näin pyritään maksimoimaan lentoasemalle koituva taloudellinen hyöty.

(38)

BTS selitti vielä, että koska sopimukseen sisältyy lauseke hinnan korottamisesta vuosittain […], Ryanairin maksamien ja AIP:ssä ilmoitettujen hintojen välinen erotus pienenee asteittain. Myöskään kertaluonteinen AIP:ssä ilmoitettujen hintojen alentaminen vuonna 2008 ei siirtynyt Ryanairin hintoihin, mikä pienensi erotusta lisää.

(39)

Muista AIP:ssä julkaistuista hinnoista BTS selitti vielä, että lähestymis- ja lennonjohtomaksu ei sisälly BTS:n ja Ryanairin välillä sovittuun hintaan, sillä BTS ei tarjoa tätä palvelua. Lisäksi BTS selitti, että kyseessä olevana aikana voimassa olleen AIP:n mukaan ilma-aluksen paikoitus on ilmaista kaksi ensimmäistä tuntia. Näin ollen BTS ei ymmärtänyt, miten Ryanair saisi todellista hyötyä sopimuksesta ilmaisen paikoituksen osalta, koska tämä ehto on ensinnäkin sama kuin voimassa olleessa AIP:ssä ja toiseksi koska Ryanairin ilma-alus ei viivy lentoasemalla yli kahta tuntia. (15)

(40)

BTS:n mielestä edellä esitetyt tiedot osoittavat, että BTS:n ja Ryanairin välillä sovitut sopimusperusteiset hinnat poikkeavat AIP:ssä ilmoitetuista suositushinnoista vain erilaisen rakenteensa puolesta. Ne vastaavat Ryanairille asetettuja velvoitteita, ja BTS saa niiden avulla taloudellista hyötyä, joka on verrattavissa muista liikenteenharjoittajista saatavaan hyötyyn, tai jopa suurempaa. Lisäksi BTS selitti, että yksikköhinnan alentaminen ei voi olla ainoa peruste väittää, että alennuksen saaja saa taloudellista etua.

(41)

BTS selitti, ettei sopimuksen allekirjoittamisella pyritty ensisijaisesti saamaan aikaan alueellista talouskehitystä eikä houkuttelemaan mahdollisia alueelle suuntautuvia investointeja. Se totesi, että sen liiketoimintapäätöksen päätavoitteena oli lisätä ilmailusta ja muusta toiminnasta saatavia tuloja, hajauttaa riskiä, vähentää riippuvuutta lentoaseman ainoasta merkittävästä lentoliikenteenharjoittajasta – SkyEuropesta – ja taata aiempaa vakaampi matkustajamäärien kasvu lentoasemalla. BTS:n mielestä kaikki nämä tekijät lisäisivät sen markkina-arvoa.

Taulukko 3

Säännöllisen liikenteen kehitys lentoasemalla vuosina 2004–2007 matkustajamäärinä

(42)

BTS esitti myös, että koska sopimus tehtiin joulukuussa 2005, vertailussa olisi käytettävä tuolloin saatavilla olleita tietoja, eli BTS:n kanssa kilpailevilla Euroopan muilla lentoasemilla käytössä olevia maksuja, joilla houkuteltiin Ryanairiin verrattavissa olevia lentoliikenteenharjoittajia.

(43)

BTS väitti vielä, että yleisesti tiedetään, että yksityisomistuksessa olevat lentoasemat antavat tavallisesti alennuksia lentoyhtiöille odottaen tuottavuutensa paranevan. Ryanairille annetut alennukset voivat vaikuttaa antavan taloudellista etua, jos yksikköhintoja verrataan sellaisinaan ottamatta huomioon lentoasemaan kohdistuvaa taloudellista hyötyä ja vaikutuksia. BTS:n mielestä yksikköhintoja ei pidä arvioida ottamatta huomioon muita sopimusjärjestelyjä ja niiden suhdetta kuljetettujen matkustajien määrään, koko vuotuiseen matkustajamäärään, ilma-alusten painoon, lentojen säännöllisyyteen ja vuotuiseen määrään, kausiluonteisuuteen ja siitä aiheutuviin kustannuksiin sekä muihin tekijöihin, jotka vaikuttavat lentoaseman tuottavuuteen. Kaikki nämä tekijät vaikuttavat lentoaseman tuloihin ja kustannuksiin, ja ne on otettava huomioon verrattaessa yksittäisiltä liikenteenharjoittajilta perittäviä maksuja.

(44)

BTS oli sitä mieltä, että sopimusta tehdessään se toimi markkinataloudessa toimivan yksityisen sijoittajan tavoin. BTS teki taloudelliset laskelmat Ryanairin sopimuksen kannattavuudesta ennen sen allekirjoittamista. BTS:n johto kävi Ryanairin kanssa useita puhelinneuvotteluja, joissa neuvoteltiin ehdoista. BTS:n laskelmissa arvioitiin sopimuksesta aiheutuvia kustannuksia ja odotettuja tuloja, ja laskelmat perustuivat eri lentoasemien kokemuksiin halpalentoyhtiöistä.

(45)

BTS selitti vielä, että lentoasemalla oli sopimuksen tekohetkellä riittävästi toimintakapasiteettia matkustajamäärän kasvuun seuraavina vuosina, joten se ei odottanut kapasiteetin kasvuun liittyvien kiinteiden kustannusten kasvavan enempää. BTS totesi myös, että jos toinen lentoliikenteenharjoittaja takaisi vastaavan matkustajamäärän kasvun kuin Ryanair, sen kanssa tehtäisiin sopimus vastaavin ehdoin. BTS:n tarkensi Ryanairin matkustajille ja ilma-aluksille tarjoamiensa palvelujen luonteesta, että nämä palvelut ovat merkittävästi halvempia kuin tavallisille lentoliikenteenharjoittajille tarjotut palvelut.

(46)

BTS selitti samoin, että Ryanairin kanssa tehdystä sopimuksesta saatavat tulot ovat ”taattua tuloa”. Näin erityisesti siksi, että sopimuksen 2.1 kohdan mukaan Ryanairin on maksettava BTS:lle 1 päivästä heinäkuuta 200930 päivään kesäkuuta 2016 vähintään […] lennosta päivässä, vaikka sen liikennöimiä lentoja olisi tuolloin vähemmän. BTS:n mielestä tämän Ryanairin sitoumuksen ansiosta lentoasemalla pystytään suunnittelemaan pitkän aikavälin investointeja paremmin. Lisäksi BTS selitti, että Ryanairin ansiosta lentoaseman muut kuin ilmailusta saatavat tulot ovat kasvaneet merkittävästi.

(47)

Sopimukseen perustuvan uusia lentokohteita koskevan alennuksen soveltamisen osalta BTS korosti, ettei alennusta lasketa sopimuksen ensimmäisen voimassaolovuoden perusteella vaan 12 ensimmäiseltä kuukaudelta siitä lukien, kun liikennöinti asianomaiseen lentokohteeseen on aloitettu.

(48)

Niin kutsuttuja uusia lentokohteita koskevan alennuksen osalta BTS oli myös sitä mieltä, ettei tällainen alennus anna valikoivaa taloudellista etua Ryanairille, koska BTS on luvannut soveltaa alennettuja hintoja vain sopimuksessa asetetut kriteerit täyttävien ja lentoasemalle taloudellista hyötyä tuottavien lentokohteiden osalta. BTS korosti myös, että liikenteenharjoittajalla on oikeus alennettuun hintaan vain, jos kyseessä on säännöllinen lentokohde, johon lennetään vähintään […] lentoa viikossa. B737-800-ilma-aluksen oletettu vähimmäistäyttöaste (63 prosenttia) (17) merkitsee vähintään 90 000:ta uutta matkustajaa vuodessa, mikä on yli 6,5 prosenttia lentoaseman koko matkustajamäärästä sopimuksen tekohetkellä ja yli 4,3 prosenttia lentoaseman koko matkustajamäärästä vielä vuonna 2007.

(49)

Toisaalta on todettava, että toistaiseksi vain yksi Ryanairin lentokohteista, Frankfurt-Hahn, on täyttänyt alennuksen myöntämisen edellytykset sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Mikään muu lentoliikenteenharjoittaja ei liikennöinyt sopimuksen allekirjoittamishetkellä eikä liikennöi nytkään säännöllisesti tähän kohteeseen, joten Ryanair ei vienyt toisen lentoliikenteenharjoittajan asiakkaita.

(50)

Lisäksi BTS selitti, että jos lentoliikenteenharjoittaja täyttää niin kutsutun ”uuden lentokohteen” vaatimukset, tällaisesta lentokohteesta saatava taloudellinen hyöty on ensimmäisen vuoden korkeimman alennuksen antamisen jälkeenkin yli […] vuodessa; tämä on […] enemmän kuin keskimääräinen tuotto, joka saadaan AIP:ssä ilmoitetuilla hinnoilla toisen liikenteenharjoittajan tavanomaisesta lentokohteesta kolmen lennon viikkotahdilla (eli […]), ja lähes […] kuin AIP:ssä ilmoitetuilla hinnoilla toisen liikenteenharjoittajan lentokohteesta viiden lennon viikkotahdilla (eli […]).

(51)

BTS oli sitä mieltä, että uusi lentokohde edistää merkittävästi lentoaseman kasvua ja kehitystä eritoten lentoaseman kapasiteetin (terminaalin ja kiitoratojen) käytön kasvun ansiosta. Näin uusien lentokohteiden käyttöönotosta saatavista mittavista tuloista aiheutuva hyöty ylittää selkeästi annetut alennukset sekä auttaa merkittävästi yhtiön kiinteiden kulujen (18) kattamisessa ja turvaa samalla lentoaseman tarjoamista palveluista perittävien hintojen kestävyyden (ks. AIP:ssä ilmoitettujen hintojen muuttuminen). BTS totesi lisäksi, että uusi lentokohde lisää myös säännöllisen liikenteen osuutta lentoasemalla ja vähentää lentoaseman kapasiteetin epäsäännöllistä käyttöä, joka johtuu kesäajan (charter-)lennoista, jotka ovat merkittävin tekijä, joka lisää tarvetta investoida uuteen lentoasemakapasiteettiin. Ne rasittavat näin lentoaseman talousarviota poistojen ja korkojen kautta, jolloin tarjotuista palveluista veloitettavia maksuja joudutaan korottamaan.

(52)

BTS selitti vielä, että uusia lentokohteita koskevien alennusten ehtona on se, että lentovuoroja on oltava seitsemän kertaa viikossa, minkä Ryanair täyttää vain lentokohteessa Frankfurt-Hahn. Ryanair aloitti kuitenkin liikennöinnin useisiin uusiin lentokohteisiin, joista alennusta ei myönnetty, koska viikoittaisia lentoja ei ollut riittävästi (esimerkiksi Tukholma-Skavsta, East Midlands, Bristol ja Bremen).

(53)

Reittien kannattavuuden osalta BTS selitti, ettei sillä ollut tällaisia tietoja hallussaan ja että reitin kannattavuutta voi arvioida vain lentoliikenteen harjoittaja. Sen jälkeen, kun Ryanair aloitti palvelujensa tarjoamisen BTS:llä, se on luopunut vain yhdestä reitistä (Bratislava–Bremen, Saksa). Reitistä luovuttiin kahdeksan kuukauden liikennöinnin jälkeen, vaikka Ryanair maksoi siitä neuvotteluissa sovitun hinnan (joka on alempi kuin AIP:ssä ilmoitettu hinta). BTS:n mukaan tämä tieto osoittaa, ettei tavanomaisissa markkinaolosuhteissa minkään alennuksen antaminen riitä pitämään yllä kannattamatonta reittiä.

(54)

BTS oli sitä mieltä, ettei sopimus antanut Ryanairille etua, sillä se perustui markkinaehtoihin, eikä se ole näin ollen valtiontukea. BTS ei siis perustellut toimenpiteen soveltuvuutta sisämarkkinoille.

(55)

BTS oli myös sitä mieltä, etteivät vuoden 2005 suuntaviivat ole oikeudellisesti velvoittavaa lainsäädäntöä yhteisön oikeudessa. Sen mukaan ne eivät velvoita EU:n jäsenvaltioita, luonnollisia henkilöitä eivätkä oikeushenkilöitä. Vain asetukset, direktiivit ja päätökset ovat velvoittavia, suositukset ja lausunnot puolestaan eivät ole velvoittavia. Lisäksi BTS totesi, että sopimus tehtiin 5 päivänä joulukuuta 2005 ja että vuoden 2005 suuntaviivat julkaistiin 9 päivänä joulukuuta 2005, eikä niitä voida soveltaa takautuvasti tässä tapauksessa.

(56)

Ryanair aloitti 8 päivänä elokuuta 2008 päivätyt huomautuksensa toteamalla, että sen mielestä virallisen tutkintamenettelyn aloittaminen oli perusteetonta ja tarpeetonta. Se totesi myös pitävänsä valitettavana sitä, ettei komissio antanut Ryanairille mahdollisuutta osallistua alustavaan tutkintaan.

(57)

Pääasiasta Ryanair oli sitä mieltä, että komission olisi pitänyt tukeutua vakiomuotoisiin kaupallisiin järjestelyihin, muun muassa verrattavissa olevia lentoasemia koskeviin todisteisiin, jotka Ryanair esitti Charleroin lentoasemaa koskevan asian tutkinnassa. Tältä pohjalta komission olisi pitänyt todeta, että kyseessä oleva sopimus on markkinataloussijoittajaperiaatteen mukainen eikä siihen näin ollen liity valtiontukea.

(58)

Mitä tuli sopimuksen rahoittamiseen valtion varoista ja Slovakian viranomaisten vastuuseen sopimuksen tekemisestä, Ryanairin käsityksen mukaan BTS toimi itsenäisesti tehdessään sopimuksen eikä asiaan näin ollen liittynyt valtion toimenpidettä.

(59)

Ryanairin mielestä kantelija näyttää olleen asenteellinen, koska se oli tulkinnut sekä sen, että Ryanair vastusti Wienin lentoaseman aikomusta ostaa BTS, että sopimuksen ajankohdan todisteiksi valtiontuen myöntämisestä. Ryanairin mielestä kantelija näyttää myös suurennelleen Ryanairille myönnetyn väitetyn edun laajuutta.

(60)

Ryanair vahvisti olevan totta, että se oli tuonut esiin ostajan valintaan liittyviä kilpailunäkökohtia BTS:n yksityistämisprosessissa (19). Sen mielestä olisi kuitenkin järjetöntä vetää Ryanairin kannasta sellaista johtopäätöstä, että Ryanair vastusti lentoaseman yksityistämistä tai että se vastusti Wienin lentoaseman aikomusta ostaa BTS siksi, että sopimus toimisi vain, jos lentoasema olisi julkisessa omistuksessa valtiontuen välttämättömyyden vuoksi. Ryanair selitti vielä, ettei se vastustanut BTS:n yksityistämistä vaan lentoaseman ostajan, Wienin lentoaseman, valintaa, koska näin olisi poistettu Bratislavan lentoaseman aiheuttama kilpailupaine Wienin lentoasemaa kohtaan ja lentoyhtiöiden valinnanvara tarjottaessa palveluja vaikutusalueella, johon kuuluu osia Slovakiasta, Itävallasta, Unkarista ja Tšekistä.

(61)

Sopimuksen tekoajankohdasta Ryanair totesi, että sopimuksen tekoa edelsi pitkä Ryanairin ja BTS:n välinen valmistelu- ja neuvotteluvaihe, joka alkoi vähintään niinkin aikaisin kuin joulukuussa 2003. Sopimus todella tehtiin 5 päivänä joulukuuta 2005, ja tarjousten esittämisen määräaika oli 24 päivänä tammikuuta 2006 eli yli puolitoista kuukautta myöhemmin.

(62)

Lisäksi Ryanair selitti, että sen oli määrä ottaa vastaan 20 ilma-aluksen toimitus aikavälillä syyskuusta 2005 maaliskuuhun 2006, ja näistä ilma-aluksista neljän oli määrä liikennöidä BTS:llä. Tällaisista operatiivisista syistä sopimuksen tekemistä ei voitu lykätä kymmentä kuukautta, jotta yksityistämistarjoukset olisi saatu käsiteltyä ja Slovakian tasavallan monopolinvastainen virasto olisi saanut ne hyväksyttyä (ensimmäinen määräaika oli 15 päivänä elokuuta 2006, ja sitä voitiin jatkaa 45 päivää lokakuuhun 2006).

(63)

Ryanair oli AIP:stä sitä mieltä, että AIP on vain viitteellinen eikä velvoita BTS:ää lentoyhtiöiden kanssa käytävissä neuvotteluissa. Tämän lisäksi myös AIP:ssä itsessään mainitaan erityisalennukset ja poikkeukset sen määräyksistä eli siinä ilmoitetaan julkisesti mahdollisuudesta neuvotella alennuksista lentoaseman pitäjien ja lentoyhtiöiden välillä tapauskohtaisesti.

(64)

Yli kaksi tuntia paikoitettuna olevaan ilma-alukseen sovellettavasta vakiomääräisestä paikoitusmaksusta Ryanair selitti, ettei tätä maksua sovellettaisi sen liikennöinnin erityispiirteiden vuoksi eikä siksi, ettei Bratislava ole Ryanairin ”kotilentoasema”. Ryanairin ilma-alukset eivät ole koskaan paikoitettuina BTS:llä, ja koska Ryanairin kääntöprosessi on nopea, sen ilma-alukset ovat joka kerta vain 25 minuuttia lentoasemalla eivätkä ne koskaan siirry varsinaiselle paikoitusalueelle.

(65)

Uusien maksujen käyttöönoton osalta Ryanair katsoi komission tulkinnan olevan harhaanjohtava, koska sen mukaan uusia maksuja ei sovellettaisi Ryanairiin. Nämä maksut perii kuitenkin BTS suoraan Ryanairin sijaan. Ryanair selitti lisäksi, että jos se perisi tällaisia maksuja suoraan, tämä vaikuttaisi haitallisesti sen liiketoimintamalliin ja matkustajamääriin.

(66)

Lisäksi Ryanair totesi, että vaikka joitakin lentoaseman vakiomaksuja poistettaisiin tai alennettaisiin, se ei saisi mitään hyötyä. Sopimuksen mukaan määräytyvä yhdistetty laskeutumis-, lähtö- ja maapalvelumaksu ei nimittäin laske, vaikka lentoaseman vakiomaksut laskisivat. Tämän riskin Ryanair otti sopimusta tehdessään. Tämä riski myös toteutui lentoasemalla, sillä laskeutumismaksua alennettiin 7,1 prosenttia tammikuussa 2008. Lisäksi palvelumaksua korotetaan sopimuksen mukaan vuosittain […].

(67)

Ryanair kiisti komission alustavat havainnot siitä, ettei markkinataloussijoittajaperiaate täyttyisi, koska Slovakian viranomaiset ovat maininneet alueellisen talouskehityksen ja mahdolliset alueelle suuntautuvat investoinnit sekä muut toisen ja kolmannen asteen taloudelliset vaikutukset sopimuksesta aiheutuvina etuina.

(68)

Ryanair totesi, että BTS:n päätavoitteena oli optimoida matkustajamääränsä ja kilpailla lentoasemapalvelujen markkinoilla ja että BTS teki päätöksensä säännöllisesti päivitettyjen taloudellisten analyysien perusteella. Tämä voidaan vahvistaa myös joulukuussa 2003 alkaneen pitkän neuvotteluvaiheen aikana BTS:n ja Ryanairin välillä käydyn kirjeenvaihdon perusteella. Ryanair totesi, että esimerkiksi 12 päivänä joulukuuta 2003 päivätty BTS:n kirje, joka sisältää väliaikaisen alennustarjouksen, viittaa siihen, että lentoasema on tehnyt taloudellisia kustannus-hyötyanalyyseja. Ryanair totesi lisäksi, että myös 16 päivänä marraskuuta 2004 päivätty sähköpostiviesti viittaa siihen, että BTS analysoi sopimukseen liittyvät riskit niin, että se suostui sisällyttämään palvelumaksuun vain sellaiset maksut, joista se määrää (eikä sisällyttänyt palvelumaksuun esimerkiksi lennonjohtomaksua, koska BTS ei määrää siitä). Lisäksi Ryanair kertoi esimerkkinä, että se esitti BTS:lle Unisysin laatiman raportin, joka koski toissijaisten lentoasemien kykyä vallata ensisijaisilta lentoasemilta osa niiden liikenteestä.

(69)

Ryanair selitti, että sen BTS:lle maksamat maksut ovat samansuuruisia tai jopa korkeampia kuin sen maksut muille verrattavissa oleville lentoasemille (esimerkiksi yksityisomistuksessa olevalle Blackpoolin lentoasemalle Yhdistyneessä kuningaskunnassa). Lisäksi Ryanair väitti antaneensa komissiolle esimerkkejä useilla yksityisomistuksessa olevilla ja yksityisistä varoista rahoitetuilla lentoasemilla perityistä maksuista Charleroin lentoasemaa koskevan asian hallinnollisen käsittelyn ja tuomioistuinkäsittelyn monissa eri vaiheissa. Se viittasi Charleroin lentoasemaa koskevassa asiassa esitettyihin perusteluihin, tietoihin ja päätelmiin, joissa olisi tarkempia tietoja. Sen mielestä monitahoista taloudellista arviointia ei tarvita, vaan yksinkertaisen yksityisomistuksessa olevilla ja yksityisistä varoista rahoitetuilla lentoasemilla perittyjen lentoasemamaksujen vertailun pitäisi riittää.

(70)

Ryanair katsoi myös, että koska se sitoutui liikennöimään vähintään […] reittiä päivässä – mikä vastaa yli kahta miljoonaa matkustajaa vuodessa 75 prosentin täyttöasteella – Bratislavan lentoasemalta 1 päivästä heinäkuuta 2009, se tarjoaa vakaan tulovirran lentoasemalle. Lisäksi Ryanair tuo esiin, että nämä tulot on taattu sakolla, jonka suuruus on yhtä suuri kuin […] reitiltä päivässä perittävät maksut, jos Ryanair ei täytä sitoumustaan. Sen mielestä alennettuja maksuja sovellettiin lentoasemalla taloudellisen edun saavuttamiseksi, mikä on markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaista.

(71)

Lisäksi uusia lentokohteita koskeva palvelumaksu perustuu lentojen tiheyteen (7 lentoa viikossa) ja vastaa yli 100 000:ta matkustajaa vuodessa (kun oletuksena on 75 prosentin täyttöaste). Ryanair selitti, että uusia lentokohteita koskevaa alennusta oli sovellettu sen huomautusten antamiseen mennessä vain Bratislavan ja Frankfurt-Hahnin välisellä reitillä. Lisäksi se väitti, että BTS:n myöntämiä uusia lentokohteita koskevat alennukset vastasivat alan käytäntöä, sillä monet yksityisessä tai julkisessa omistuksessa olevat lentoasemat antavat vastaavansuuruisia tai jopa suurempia alennuksia uusista lentokohteista.

(72)

Ryanair selitti vielä, että tuomalla lentoasemalle paljon matkustajia se auttaa lisäämään mahdollisimman paljon muusta toiminnasta kuin ilmailusta saatavia tuloja ja terminaalin käyttöä. Muusta toiminnasta kuin ilmailusta saataviin tuloihin sisältyvät matkustajien pysäköintimaksut, lentoasemaan liitännäisestä liiketoiminnasta – autovuokraamoista, kaupoista, pankeista, posteista ja ravintoloista – saatavat tulot sekä naapurikaupunkeihin suuntautuvasta lentobussiliikenteestä saatavat tulot ja mainostulot. Lisäksi Ryanair katsoi, että lentoasema voi saada lisätuloja lippujen ja matkatavaroiden ylipainomaksun välittämisestä ja säästää kustannuksia erilaisin lähtöselvitysmenettelyin.

(73)

Ryanair kiisti kantelijan oletukset, joiden mukaan sen ilma-alusten matkustajapaikkojen täyttöaste olisi 84 prosenttia ja suurin sallittu lentoonlähtöpaino 69,9 tonnia konetta kohti. Nämä oletukset olivat liioiteltuja, jotta Ryanairin saama väitetty etu vaikuttaisi suuremmalta. Ryanair selitti lisäksi, että sen oletukset ilma-aluksen täyttöasteesta olivat 75–80 prosenttia, kun se neuvotteli BTS:n kanssa, ja että nämä vahvistuivat jälkeenpäin tehdyistä tilastoista. Bratislavan lentoasemalla liikennöivän Ryanairin ilma-aluksen suurin sallittu lentoonlähtömassa on 67 tonnia.

(74)

Ryanairin mielestä jo vuonna 2005 oli nähtävissä, että BTS:n kanssa tehtävä sopimus lisäisi lentoaseman tuottavuutta ja toisi näin lisäarvoa osakkeenomistajille. Se on tehnyt vastaavia sopimuksia muiden yksityisessä ja julkisessa omistuksessa olevien lentoasemien, kuten Lontoon Stanstedin ja Lutonin sekä Prestwickin ja Hahnin kanssa.

(75)

Ryanairin mielestä toimenpide ei ole valikoiva, sillä sopimusta ei tehty yksinoikeusperiaatteella. Mikä tahansa muu lentoliikenteen harjoittaja voisi saada sitoumusten perusteella samat ehdot kuin Ryanair. Ryanair katsoi lisäksi, että sopimuksessa määrätään tarjottujen taloudellisten ja toimintaan liittyvien ehtojen avoimesta ja syrjimättömästä soveltamisesta muihin lentoyhtiöihin.

(76)

Lisäksi Ryanair selitti, että sopimuksen tekohetkellä lentoaseman kapasiteettia käytettiin vajavaisesti ja lentoasemalle olisi voitu ottaa liikennöimään Ryanairin kilpailijoita. Ryanair totesi vielä, että SkyEuropea koskivat vähintään samat ehdot kuin Ryanairia, koska niiden sitoumukset olivat verrattavissa keskenään.

(77)

Ryanair kiisti komission alustavat havainnot, jotka esitettiin menettelyä aloitettaessa kilpailun vääristymisen ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan kohdistuvien vaikutusten osalta. Se kritisoi erityisesti sitä, ettei komissio analysoinut kilpailevien lentoyhtiöiden ja lentoasemien välisiä järjestelyjä.

(78)

Slovakian viranomaiset aloittivat huomautuksensa toteamalla tukevansa täysin BTS:n ja Ryanairin näkemystä, jonka mukaan sopimukseen ei liity Ryanairille myönnettyä valtiontukea ja sopimus tehtiin markkinaehdoin.

(79)

Mitä tuli valtion vastuuseen sopimuksen tekemisestä, viranomaiset painottivat erityisesti sitä, että sopimus tehtiin vasta, kun lentoaseman johdon ja Ryanairin välillä oli käyty pitkä neuvotteluprosessi. Slovakian viranomaisten mielestä neuvottelut olisi käyty nopeammin, jos valtio olisi ollut vastuussa sopimuksen tekemisestä. Lisäksi oli ilmeistä, ettei sopimusta tehty painostuksen alla. Viranomaisten mukaan lentoasema oli myös riippumaton paikallisista ja alueellisista viranomaisista ja pystyi rahoittamaan toimintakustannuksensa tuloistaan ilman viranomaistoimia.

(80)

Slovakian viranomaiset esittivät myös, että BTS toimi markkinasijoittajan tavoin tavoitteenaan saada sopimusehdoista lentoasemalle mahdollisimman edulliset. BTS on toimittanut hiljattain Slovakian tasavallan valtiovarainministeriölle konsulttiyrityksen vuoden 2003 loppupuolella laatiman selvityksen lentoaseman halpalentoyhtiöihin liittyvästä strategiasta. Selvityksen tarkoituksena oli kuvata halpalentoyhtiöiden liiketoimintaa ja sen suuntauksia maailmalla ja Keski-Euroopassa sekä antaa lentoaseman johdolle suosituksia hinnoista, markkinoinnista ja rahoituskysymyksistä. Toinen selvitys toteutettiin huhtikuussa 2004 lentoaseman matkustajamäärien kasvun ja hinnoitteluvaihtoehtojen arvioimiseksi.

(81)

Slovakian viranomaiset vahvistivat, että BTS sovelsi tai tarjosi alennuksia uusista reittiliikenteen lentokohteista myös muille liikenteenharjoittajille, kuten Easyjetille ja SkyEuropelle, ja että Ryanairin kanssa tehty sopimus ei ollut erityinen poikkeus. Viranomaiset totesivat myös, että ”uuden lentokohteen” määritelmä oli verrattavissa muiden liikenteenharjoittajien yhteydessä käytettyyn määritelmään, eikä Ryanair saanut minkäänlaista etua.

(82)

Slovakian viranomaiset selittivät vielä, että vaikka niiden mielestä Ryanairin kanssa tehtyyn sopimukseen ei liity valtiontukea, ne pyysivät lentoasemalta jälkikäteen tehtyä analyysia sopimuksen tuottavuudesta. Analyysin tulos oli, että lentoasema sai sopimuksesta 8,5–10 prosentin tuoton vuosina 2006–2007.

(83)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaan ”jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan”.

(84)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määrätyt perusteet ovat kumulatiivisia. Jotta voidaan selvittää, onko kyseessä oleva toimenpide Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, kaikkien seuraavien edellytysten on siis täytyttävä. Rahoitustuen on

(85)

Tässä tapauksessa Slovakian viranomaiset ovat esittäneet, että BTS toimi samalla tavoin kuin markkinataloussijoittaja olisi toiminut vastaavassa tilanteessa. Mikäli näin on, Ryanairia ei ole suosittu sopimuksella eikä asiaan liity valtiontukea.

(86)

Arvioidessaan, tehtiinkö sopimus tavanomaisissa markkinaolosuhteissa, komission on tutkittava, olisiko markkinatalouden tavanomaisissa olosuhteissa toimiva yksityinen sijoittaja suostunut vastaavassa tilanteessa samoihin tai vastaaviin kaupallisiin järjestelyihin kuin BTS. (20)

(87)

Molemmat asianomaiset (BTS ja Ryanair) väittävät, että myös muut yksityisessä tai julkisessa omistuksessa olevat lentoasemat myöntävät alennuksia matkustajamäärien perusteella sekä uusia lentokohteita koskevia alennuksia ja odottavat lisäävänsä näin tuottavuuttaan ja tehostavansa infrastruktuurinsa käyttöä. Näin ollen komission olisi niiden mielestä rajoitettava yksityistä markkinasijoittajaa koskevan arviointiperusteen tutkiminen siihen, että se vertaa sopimukseen sisältyviä maksuja Euroopan muilla lentoasemilla halpalentoyhtiöiltä veloitettaviin maksuihin. Erityisesti Ryanair esittää, että Bratislavan lentoaseman maksut ovat vastaavat tai jopa korkeammat kuin muiden verrattavissa olevien lentoasemien (kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevan Blackpoolin lentoaseman) maksut.

(88)

Tältä osin komissio katsoo, että vaikka Euroopan muilla lentoasemilla perityt lentoasemamaksut voivat muodostaa hyvin yleisen viitekehyksen lentoasemapalvelujen hinnoittelulle, niiden perusteella ei voida päätellä BTS:n toimineen juuri tässä tapauksessa yksityisen sijoittajan tavoin.

(89)

Lentoasemien tulo- ja kulurakenteet ovat erilaisia. Ne riippuvat erityisesti lentoaseman kehitysvaiheesta etenkin matkustajamäärien, lentoasemalla liikennöivien lentoyhtiöiden, käytettävissä olevan kapasiteetin (ylikapasiteetti, kapasiteetin puute tai uusien investointien tarve matkustajamäärien kasvun vuoksi), infrastruktuurin käyttöiän, korvaavien investointien tarpeen ja poistojen tason, jäsenvaltioittain vaihtelevien lainsäädäntörasitteiden sekä aiempien velkojen ja velvoitteiden osalta. Komissio panee lisäksi merkille, että lentoyhtiöiden kanssa tehdyt sopimukset voivat olla kullakin lentoasemalla erilaisia ja että ne voivat riippua myös lentoaseman sijainnin houkuttelevuudesta asianomaisen lentoyhtiön ja sen kilpailijoiden kannalta, vaikutusalueen koosta ja tarjottujen palvelujen tasosta.

(90)

Näin ollen sitä, onko sopimuksesta aiheutunut etua Ryanairille, on arvioitava komission mielestä suhteessa Bratislavan lentoaseman olosuhteisiin eikä pelkästään vertaamalla maksuja Euroopan muilla lentoasemilla – joiden ominaispiirteet voivat olla erilaisia – perittyihin maksuihin.

(91)

Oikeuskäytännön vakiintuneiden periaatteiden mukaisesti komission on verrattava BTS:n toimintaa tuottonäkymien ohjaamaan yksityiseen toimijaan. (21) BTS väittää toimineensa järkevästi, muttei antanut komissiolle virallista kirjallista kertomusta.

(92)

Tuomioistuin totesi asiassa Stardust Marine antamassaan tuomiossa, että ”[…] sen tutkimiseksi, vastasiko valtion toiminta markkinataloudessa järkevästi toimivan sijoittajan toimintaa, valtion toiminnan taloudellista järkevyyttä on arvioitava ottaen huomioon rahoitustukien myöntämishetkellä vallinneet olosuhteet, ja on siis syytä jättää tekemättä arviointeja, jotka perustuvat myöhemmin vallinneeseen tilanteeseen”. (22)

(93)

Voidakseen soveltaa yksityistä sijoittajaa koskevaa arviointiperustetta komission on tarkasteltava aikaa, jolloin sopimus allekirjoitettiin. BTS allekirjoitti sopimuksen Ryanairin kanssa 5 päivänä joulukuuta 2005. Myös komission on perustettava arvionsa niihin tietoihin ja oletuksiin, jotka olivat toimijan käytössä sopimuksen allekirjoitushetkellä.

(94)

Sopimuksen (2.1 kohdan) mukaan Ryanair sitoutui liikennöimään vähintään […] vanhaan lentokohteeseen päivässä vuoden 2009 puolivälistä lähtien. Vuoden 2009 puolivälin jälkeen kasvun odotettiin olevan selvästi hitaampaa. Sopimuksen 6.4 kohdan mukaan vakiokohdetta koskeva hinta on […] per kääntö (saapuminen ja lähtö), ja hinta nousee […] vuodessa.

(95)

Sopimuksen 6.3 kohdan mukaan uusista lentokohteista perittäisiin alennettua […] hintaa per ilma-aluksen kääntö, ja hintaa nostettaisiin […] euroa vuodessa kuuden vuoden ajan uuden lentokohteen käyttöönotosta laskettuna. Lentoaseman antamista tiedoista käy lisäksi ilmi, että uusia lentokohteita voi olla enintään 20 prosenttia kaikista Ryanairin liikennöimistä kohteista. (23)

(96)

Tällä perusteella lentoasema pystyi ennustaman Ryanairin kanssa tehdystä sopimuksesta saatavat tulot. On syytä painottaa, että näissä tuloissa otetaan huomioon vain ilmailusta saatavat tulot, muttei välillisiä tuloja.

(97)

Lisäksi komissio huomauttaa, että Ryanairin sitouduttua liikennöimään vähintään […] reittiä päivässä lentoasemalta BTS pystyi odottamaan vakaita ja ennakoitavissa olevia tuloja sopimuksen voimassaolon ajan.

(98)

Lentoaseman kustannuksia sopimuksen voimassaoloajalta arvioitiin ennustamalla todelliset kustannukset (24) vuoteen 2016 asti lentoaseman liiketoimintasuunnitelman perusteella.

(99)

Jokainen asiaan liittyvä kustannuserä liitettiin sopimukseen omana osuutenaan, joita olivat matkustajien osuus (29,38 prosenttia matkustajista vuonna 2007), lennot lentoasemalla (12,69 prosenttia vuonna 2007), suurin sallittu lentoonlähtömassa (19,07 prosenttia) ja sopimuksesta johtuvat hallinnolliset tarpeet sekä Ryanairille tarjotut palvelut. Vuosittain ennustetut kustannusten jakautumisosuudet on lueteltu tarkemmin alla olevassa taulukossa 4. Sen mukaan Ryanairista johtuvien kustannusten osuus lisääntyy, kun sen merkitys lentoaseman toiminnassa kasvaa.

Taulukko 4

Kustannusten jakautumisosuudet Ryanairin sopimuksen osalta 2008–2016

(100)

Kustannukset ennustettiin näin vuoteen 2016 asti, ja seuraavat keskeiset oletukset tehtiin lentoaseman liiketoimintasuunnitelman perusteella.

(101)

Seuraavassa taulukossa on esitetty lyhyesti sopimukseen liittyviä tuloja ja kustannuksia koskevat laskelmat ja sopimuksen voimassaoloajalta BTS:lle kertyvä tuotto. Laskelmat perustuvat BTS:n johdon toimittamaan liiketoimintasuunnitelmaan ja edellä kuvattuihin oletuksiin.

Taulukko 5

Ryanairin sopimuksen tuottavuusanalyysi 2005–2016

(102)

Komissio huomauttaa, että Ryanairin kanssa tehty sopimus hyödyttää voimassaoloaikanaan BTS:n tulosta siten, että voiton NNA on […] miljoonaa euroa. Myös BTS:n koko NNA:n odotetaan olevan positiivinen sopimuskaudella.

(103)

Komissio panee myös merkille, että sopimus kattaa kaikki siihen liittyvät kustannukset. Täyskustannushinnoittelu pitää tässä tapauksessa sisällään lentoaseman infrastruktuurin poistokustannukset sekä kaikki muut toimintakustannukset. Siihen sisältyy myös aiemmasta infrastruktuurista aiheutuneita kustannuksia (26) ja sellaisista turvallisuus- ja turvatoimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia, jotka voivat kuulua yleisen järjestyksen ylläpidon piiriin ja joita ei katsota Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi taloudelliseksi toiminnaksi. Sopimuksesta seuraavia muita kuin ilmailusta saatavia tuloja ei myöskään otettu huomioon. Voiton NNA näyttää siis olevan aliarvioitu, ja sopimuksen myönteisen vaikutuksen olisi oltava suurempi.

(104)

Komissio panee vielä merkille, että vuosina 2010 ja 2011 – jolloin uuden terminaalin ensimmäinen osa (27) otetaan käyttöön ja lentoasemalle syntyy lisäkapasiteettia – sen kustannukset (etenkin poisto- ja energiakustannukset) kasvavat 33–38 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Tämä vaikuttaa tulokseen kielteisesti kahden ensimmäisen vuoden ajan.

(105)

Taulukko 6 osoittaa, että sopimuksen keskimääräinen voittomarginaali (28) (eli ns. katetuotto) on […], mikä on verrattavissa keskimääräisiin voittomarginaaleihin EU:n muilla lentoasemilla vuosina 2006 ja 2007 (ks. alla oleva taulukko).

Taulukko 6

Voittomarginaali EU:n muilla lentoasemilla vuosina 2006 ja 2007

(106)

Komission asiantuntija on tehnyt myös herkkyysanalyysin sopimuksen nettonykyarvosta tutkiakseen – mahdollisesti liian pieniksi arvioitujen – poisto- ja energiakustannusten muuttumisen vaikutusta sopimuksen tuottavuuteen.

Taulukko 7

Herkkyysanalyysi (poisto- ja energiakustannusten kasvu) Ryanairin sopimuksen tuottavuudesta

(107)

Vaikka nousu vaihtelee herkkyysanalyysissa 10 prosentista 25 prosenttiin, sopimuksen vaikutus BTS:n nettovoittoon säilyy positiivisena ja on […] miljoonasta eurosta […] miljoonaan euroon.

(108)

Edellä todetun perusteella komissio katsoo, että BTS:n päätös tehdä sopimus Ryanairin kanssa oli taloudellisesti järkevä edellä esitetyn kustannus-hyötyanalyysin perusteella.

(109)

Komission mielestä sopimusta on tärkeää tarkastella BTS:n aiemman toiminnan ja sen silloisen markkina-aseman valossa.

(110)

Komissio huomauttaa, että asiassa Charleroi annetun tuomion (29) mukaan asianomaisia toimenpiteitä arvioitaessa on otettava huomioon toimenpiteiden kaikki merkitykselliset seikat ja niiden asiayhteys.

(111)

Sopimuksen tekemistä koskevan BTS:n päätöksen järkevyyttä arvioitaessa on tässä tapauksessa kustannus-hyötyanalyysin lisäksi tarkasteltava myös lentoasemalta liikennöivien lentoyhtiöiden monipuolistamista ja tätä kautta riskin vähentämistä, voimavarojen tehokkaampaa jakamista ja liikakapasiteetin karsimista.

(112)

Koska Slovakian tasavallalla ei ole tällä hetkellä virallista kansallista lentoyhtiötä (flag carrier) ja sen entinen lentoyhtiö oli pieni (6 prosenttia BTS:n matkustajista vuonna 2005) ja koska vastaavat lentoyhtiöt kuljettavat muissa maissa edelleen vähintään 40 prosenttia matkustajista verrattavissa olevalla lentoasemalla, BTS oli hyvin riippuvainen yksityisomistuksessa olevasta SkyEurope-lentoyhtiöstä, joka kuljetti noin 73 prosenttia lentoaseman matkustajista vuonna 2005. Voidaan todeta, että Ryanairin kanssa tekemänsä sopimuksen ansiosta BTS pystyi todella monipuolistamaan asiakaspohjaansa ja vähentämään näin riskiä, joka toteutui vuonna 2009, kun SkyEurope meni konkurssiin.

(113)

Lisäksi BTS on pienentänyt myös liikakapasiteetin syntymisen riskiä korvaamalla vanhan terminaalin uudella ja isommalla. Infrastruktuurin käytön optimoinnin ja sen säännöllisyyden ansiosta AIP:ssä ilmoitettuja normaalimaksuja voitiin alentaa vuonna 2008. BTS ei myöskään sisällyttänyt niin kutsuttuun palvelumaksuunsa maksuja, joista se ei määrännyt, kuten lennonjohtomaksuja.

(114)

Ryanair mainostaa verkkosivullaan Bratislavaa yhtenä lentokohteenaan. BTS ei kuitenkaan maksa tästä mainonnasta, vaikkei voida sulkeakaan pois sitä, että tähän voi liittyä jotain arvoa.

(115)

Komissio huomauttaa, että kaikki nämä kvalitatiiviset seikat ovat vaikuttaneet positiivisesti myös BTS:n toimintaan ja talouteen ja lisänneet sen markkina-arvoa osakkeenomistajien hyödyksi. Näin ollen ne täydentävät edellä mainittua kustannus-hyötyanalyysia.

(116)

Edellä esitetyn perusteella komissio toteaa, että kun Ryanairin sopimus allekirjoitettiin, BTS katsoi, että sopimuksen ansiosta lentoaseman tuottavuus lisääntyisi. Komissio voi näin ollen hyväksyä sen, että markkinataloussijoittaja olisi vastaavassa tilanteessa päättänyt tehdä Ryanairin kanssa saman sopimuksen kuin BTS.

(117)

Koska ainakaan yksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määrätyistä kumulatiivisista perusteista ei täyttynyt, komissio katsoo, ettei sopimukseen liity Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea,

—

laskeutumismaksu: 425 Slovakian korunaa (noin 11,20 euroa) per tonni (suurin sallittu lentoonlähtömassa)

—

paikoitusmaksu: 9 Slovakian korunaa (noin 0,237 euroa) per tonni per tunti

—

matkustajamaksu: 490 Slovakian korunaa (noin 12,90 euroa) per matkustaja

—

lähestymis- ja lennonjohtomaksu: 230 Slovakian korunaa (noin 6,07 euroa) per tonni.