12.10.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 268/32

(1)

Komissio sai tietää Puolan teräsputkiteollisuudessa ilmenneistä sääntöjenvastaisuuksista Puolan terästeollisuuden rakenneuudistuksen valvonnan yhteydessä. Yrityksille Walcownia Rur Jedność Sp. z o.o., jäljempänä ’WRJ’, ja WRJ-Serwis Sp. z o.o., jäljempänä ’WRJ-Serwis’, myönnetty tuki tutkittiin viran puolesta sen jälkeen kun Puola oli liittynyt Euroopan unioniin. Komissio pyysi Puolan viranomaisilta tietoja 6 päivänä huhtikuuta 2005, 4 päivänä elokuuta 2005, 3 päivänä marraskuuta 2005, 4 päivänä toukokuuta 2006, 17 päivänä marraskuuta 2006 ja 11 päivänä heinäkuuta 2007 päivätyillä kirjeillä. Puolan viranomaiset vastasivat 7 päivänä kesäkuuta 2005, 29 päivänä syyskuuta 2005, 2 päivänä joulukuuta 2005, 18 päivänä toukokuuta 2006, 31 päivänä toukokuuta 2006, 10 päivänä tammikuuta 2007 ja 3 päivänä elokuuta 2007 päivätyillä kirjeillä.

(2)

Komissio ilmoitti Puolalle 23 päivänä lokakuuta 2007 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 108 artiklan (3) 2 kohdassa tarkoitettu menettely useiden yrityksille WRJ ja WRJ-Serwis myönnettyjen tukitoimenpiteiden osalta.

(3)

Komission päätös menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä24 päivänä marraskuuta 2007 (4). Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa kyseisistä toimenpiteistä.

(4)

Komissio on saanut huomautuksia yhdeltä asianomaiselta. Komissio toimitti huomautukset edelleen Puolan viranomaisille kommentoitavaksi, ja Puolan viranomaiset toimittivat huomautuksensa 16 päivänä helmikuuta 2009 päivätyllä kirjeellä. Puolan viranomaiset esittivät huomautuksensa muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta 21 päivänä tammikuuta 2008 ja 1 päivänä helmikuuta 2008 päivätyillä kirjeillä.

(5)

Komissio pyysi 16 päivänä helmikuuta 2009 lisätietoja, jotka toimitettiin 4 päivänä kesäkuuta 2009 päivätyllä kirjeellä.

(6)

WRJ:n päätoimipaikka on Katowicessa. Yrityksessä on 12 työntekijää hallintotehtävissä. Yrityksen osakkeista 40,736 prosenttia omistaa Towarzystwo Finansowe Silesia Sp. z o.o., jäljempänä ’TFS’, jonka osakkeista valtio puolestaan omistaa 99,6 prosenttia. Loput 7,234 prosenttia WRJ:n osakkeista omistaa Walcownia Rur Silesia SA, jäljempänä ’Walcownia Rur Silesia’, joka on TFS:n tytäryhtiö ja kokonaan sen määräysvallassa.

(7)

Muut osakkeenomistajat ovat:

(8)

WRJ perustettiin vuonna 1995, koska tarkoituksena oli rakentaa uusi saumattomien teräsputkien valssaamo, jonka vuotuinen tuotantokapasiteetti olisi 160 000 tonnia, jäljempänä ’WRJ-hanke’.

(9)

Alun perin eräs toinen yritys, Huta Jedność, oli ryhtynyt vuonna 1978 rakentamaan saumattomien teräsputkien valssaamoa, jonka tuotantokapasiteetti oli 400 000 tonnia. Tämä hanke kuitenkin keskeytettiin vuonna 1980, koska valtionavustusten myöntäminen lopetettiin. Huta Jedność yritti turhaan käynnistää hanketta uudelleen useaan kertaan. Lopulta yritys teki konkurssihakemuksen, johon sisältyi sen omaisuuden realisointi. Hallitus kuitenkin hylkäsi hakemuksen. Tällä hetkellä Huta Jedność on selvitystilassa oleva yritys, joka vuokraa tuotanto-omaisuuttaan ja välittää hyödykkeitä muille yrityksille.

(10)

WRJ-hanke käsitti osan infrastruktuurista, koneista ja laitteista, jotka Huta Jedność oli alun perin koonnut omaa hankettaan varten. WRJ-hanke oli myös tarkoitus toteuttaa aiemmin Huta Jednośćille kuuluneella tontilla. Uusia investoijia kutsuttiin osallistumaan WRJ-hankkeeseen, jota ryhdyttiin toteuttamaan vuonna 1997. Hanke kuitenkin keskeytettiin vuonna 2001, minkä jälkeen eräät investoijat ovat vetäytyneet siitä. Vaikka töistä on toteutettu ilmeisesti 86 prosenttia, WRJ ei ole harjoittanut lainkaan tuotantotoimintaa.

(11)

Walcownia Rur Silesia, kokonaan TFS:n määräysvallassa oleva tytäryhtiö, joka perustettiin Puolan teräsputkiteollisuuden konsolidointisuunnitelmien yhteydessä (ks. lähemmin johdanto-osan 15–17 kappale), teki 4 päivänä syyskuuta 2007 hakemuksen WRJ:n asettamisesta konkurssimenettelyyn, johon sisältyisi myös yrityksen omaisuuden realisointi. Katowicen aluehallitus julistikin 23 päivänä tammikuuta 2008 WRJ:n konkurssiin, määräsi sen omaisuuden realisoitavaksi ja nimitti tätä varten konkurssipesän hoitajan. Ilmeisesti konkurssimenettelyn yhteydessä ei kuitenkaan ole tähän mennessä myyty mitään omaisuutta.

(12)

WRJ-Serwis perustettiin vuonna 2001, vuonna 1999 perustetun yrityksen Zakład Usług Energomechanicznych ”Jedność” S.A:n pohjalta. Yrityksen osakkaita ovat TFS (54,66 prosenttia osakkeista), PIW ENPOL Sp. z o.o. (36,77 prosenttia osakkeista), Commplex Sp. z o.o. (8,29 prosenttia osakkeista) ja Huta Jedność (0,28 prosenttia osakkeista).

(13)

WRJ-Serwisin alkuperäisenä tavoitteena oli realisoida osa WRJ-hankkeen omaisuudesta ja parantaa WRJ:n luotonsaantimahdollisuuksia. WRJ-Serwis ei kuitenkaan aloittanut investointitoimintaa, vaan sen jälkeen kun Huta Jedność lopetti vetämön tuotantotoiminnan vuoden 2004 alussa, se on toukokuusta 2004 alkaen tuottanut kylmävedettyjä saumattomia teräsputkia. Toiminnassa käytetty tuotanto-omaisuus vuokrattiin alun perin Huta Jednośćilta. Sittemmin kyseisen omaisuuden otti haltuunsa ensin ING Bank Śląski SA ja lopulta Walcownia Rur Silesia. Lisäksi WRJ-Serwis on hankkinut 9/10 pysyvästä nautintaoikeudesta tonttiin, jolla WRJ-hanke sijaitsi, sekä 9/10 tontilla sijaitsevien rakennusten omistusoikeudesta.

(14)

WRJ-Serwis lopetti tuotantotoimintansa huhtikuussa 2008, jolloin Walcownia Rur Silesia aloitti teräsputkien tuotannon vetämössä.

(15)

Vuonna 2004 TFS alkoi etsiä WRJ:lle ja WRJ-Serwisille strategista investoijaa. Vuonna 2005 pyydettiin tarjouksia asianomaisilta osapuolilta, joista kaksi tekikin tarjouksen. Lopulta toisen tarjoajan kanssa tehtiin puitesopimus, jonka mukaan se ostaisi WRJ:n ja WRJ-Serwisin omaisuuden kaikista rasitteista vapautettuna. Sopimus kuitenkin purettiin lokakuussa 2006, koska sen ehdot eivät täyttyneet. Joulukuussa 2006 TFS aloitti uuden tarjouspyyntömenettelyn, jonka perusteella ei tehty sitovia tarjouksia.

(16)

Seuraavan, vuonna 2007 julkaistun tarjouspyynnön jälkeen TFS päätti konsolidoida WRJ:n ja WRJ-Serwisin helpottaakseen niiden yksityistämistä. Tätä varten se perusti kaksi uutta yritystä, jotka olivat FEREX Sp. z o.o., jäljempänä ’FEREX’, ja Walcownia Rur Silesia. TFS omistaa kummankin yrityksen osakkeista 100 prosenttia. Walcownia Rur Silesian ja FEREXin välityksellä TFS osti WRJ-hankkeen toteuttamista varten tarvittavan omaisuuden ja otti haltuunsa WRJ:n ja WRJ-Serwisin velat:

(17)

Elokuussa 2008 Puolan viranomaiset yrittivät jälleen kerran myydä WRJ:n, WRJ-Serwisin, FEREXin ja Walcownia Rur Silesian. TFS ja Walcownia Rur Silesia kutsuivat asianomaiset osapuolet neuvottelemaan mahdollisuudesta tehdä yhteishankinta, johon kuuluisivat Walcownia Rur Silesian omaisuus, FEREXin osakepääoma, TFS:n saamiset FEREXiltä ja TFS:n osuus WRJ-Serwisin osakepääomasta. Menettely päättyi 15 päivänä tammikuuta 2009, eikä sen tuloksena myyty ainoatakaan tarjotuista omaisuuseristä.

(18)

WRJ:n hyväksi toteutetut toimenpiteet käsittävät TFS:n toteuttaman pääomasijoituksen (2.2.1), TFS:n myöntämät takaukset (2.2.2) ja valtiokonttorin myöntämät vakuudet (2.2.3). WRJ-Serwisin hyväksi toteutetut toimenpiteet käsittävät TFS:n toteuttaman pääomasijoituksen (2.2.4).

(19)

TFS toteutti ensimmäisen pääomasijoituksen WRJ:hin 26 päivänä kesäkuuta 2002, jolloin WRJ:n osakkeenomistajat päättivät korottaa yrityksen osakepääomaa. Saamisten vastineeksi TFS sai osakkeita, joiden nimellisarvo on 15 miljoonaa zlotya: kyseessä olivat TFS:n saamiset Huta Andrzejlta ja Huta Katowicelta ja niiden yhteenlaskettu arvo oli 15 miljoonaa zlotya. Pääomankorotus rekisteröitiin, ja se tuli voimaan 22 päivänä marraskuuta 2002.

(20)

WRJ:n osakkeenomistajat päättivät toisen pääomankorotuksen toteuttamisesta 17 päivänä tammikuuta 2003. Vastineeksi saamisista WRJ:ltä TFS sai osakkeet, joiden nimellisarvo oli 40 miljoonaa zlotya (velkojen muuntaminen osuudeksi osakepääomasta). Saamisten nimellisarvo oli 40 miljoonaa zlotya, ja TFS oli ottanut ne haltuunsa jo aiemmin, joulukuussa 2002, ING Bank Śląski S.A:lta. Pääomankorotus rekisteröitiin, ja se tuli voimaan 25 päivänä elokuuta 2003.

(21)

Vuonna 2001 TFS myönsi WRJ:lle takauksen, joka kattoi 5 miljoonan zlotyn erän yhteensä 20 miljoonan zlotyn suuruisesta lainasta. Lainan oli myöntänyt WRJ:lle vuonna 1999 Wojewódzki Fundusz Ochrony Środowiska i Gospodarki Wodnej (voivodikunnan ympäristönsuojelu- ja vesitalousrahasto).

(22)

Niin ikään vuonna 2001 TFS myönsi WRJ:lle takauksen, joka kattoi 50 miljoonan zlotyn erän yhteensä 115 miljoonan zlotyn suuruisesta lainasta. Lainan oli myöntänyt WRJ:lle vuonna 1996 Narodowy Fundusz Ochrony Środowiska i Gospodarki Wodnej (kansallinen ympäristönsuojelu- ja vesitalousrahasto).

(23)

Valtiokonttori myönsi WRJ:lle 14 päivänä lokakuuta 1997 vakuuden, joka kattoi 45 prosenttia kahden, yhteensä 262,5 miljoonan zlotyn lainan pääomasta ja koroista. Kyseessä olivat pankkien yhteenliittymän vuonna 1997 myöntämät lainat, joista toinen oli valuutta- ja toinen zlotymääräinen.

(24)

Hallitus korotti valtion vakuuden osuuden 55 prosenttiin 2 päivänä tammikuuta 2003 allekirjoitetulla asiakirjalla. Vakuuden korotusta ei ole pantu täytäntöön.

(25)

TFS teki joulukuussa 2003 pääomasijoituksia WRJ-Serwisiin saavuttaakseen enemmistöosakkuuden, jonka avulla se saisi määräysvallan WRJ-hankkeessa. WRJ-Serwisin osakkaat hyväksyivät joulukuussa 2003 tekemällään päätöksellä TFS:n aikeen hankkia yrityksen osakkeita. Osakkeiden nimellisarvo oli 7 910 000 zlotya. Valtaosa osakkeista oli vastiketta TFS:n saamisista Huta Jednośćilta. Saamiset siirrettiin WRJ-Serwisille. Lisäksi TFS maksoi osakkeista käteistä (890 000 zlotya) ja luontoissuorituksen (jatkojalostukseen tarkoitettuja Huta Jednośćin valmistamia metallisiruja, joiden siirtoarvo oli 450 000 zlotya). Sopimus osakkeiden hankinnasta allekirjoitettiin 8 päivänä kesäkuuta 2004. Pääomankorotus rekisteröitiin kuitenkin vasta 17 päivänä elokuuta 2007.

(26)

Korotetun osakepääoman osakkeita hankkivat samaan aikaan TFS:n kanssa eräs toinenkin tuolloinen osakkeenomistaja, PIW Enpol Sp. z o.o., ja uusi osakkeenomistaja Commplex Sp. z o.o. (molemmat yksityisyrityksiä). Nämä yritykset saivat osakkeet siirtämällä saamisensa Huta Jednośćilta WRJ-Serwisille.

(27)

Kuten johdanto-osan 3 kappaleessa todetaan, komissio teki 23 päivänä lokakuuta 2007 päätöksen muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta, jäljempänä ’päätös menettelyn aloittamisesta’. Päätöksessä menettelyn aloittamisesta komissio totesi aluksi katsovansa, että sillä on toimivalta ratkaista asia ja että tarkastelun kohteena olevat toimenpiteet ovat sisämarkkinoille soveltumatonta valtiontukea.

(28)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä komissio katsoi, että SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaa (tuolloin EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artikla) ei yleensä sovelleta ennen liittymistä myönnettyyn tukeen, jota ei sovelleta enää liittymisen jälkeen. Liittymissopimukseen liitetyn, Puolan terästeollisuuden rakenneuudistusta koskevan pöytäkirjan N:o 8, jäljempänä ’pöytäkirja N:o 8’, määräyksiä voidaan kuitenkin pitää SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklassa tarkoitettuna erityissäädöksenä (lex specialis), jolla SEUT-sopimukseen perustuva valtiontukien valvonta ulotetaan koskemaan kaikkia Puolan terästeollisuuden rakenneuudistukseen vuosina 1997–2006 myönnettyjä tukia. Tämän perusteella komissiolla olisi periaatteessa toimivalta arvioida tällaista tukea.

(29)

Pohtiessaan, ovatko WRJ:n ja WRJ-Serwisin kaltaiset yritykset osa Puolan terästeollisuussektoria pöytäkirjassa N:o 8 tarkoitetulla tavalla, komissio otti huomioon seuraavat seikat: pöytäkirja N:o 8 perustui kansalliseen rakenneuudistusohjelmaan (Puolan terästeollisuuden rakenneuudistus- ja kehittämisohjelma, jäljempänä ’KRO’). Sen enempää KRO:n kuin pöytäkirjan N:o 8 soveltamisalaa ei ollut rajoitettu yksinomaan Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen, jäljempänä ’EHTY-sopimus’, liitteeseen I, vaan se käsitti myös eräitä terästeollisuuden sektoreita, kuten saumattomat teräsputket ja suuret hitsatut putket.

(30)

Menettelyn aloittamisesta tehdyn päätöksen mukaan edellä mainittu tulkinta vastasi ensinnäkin EU:n valtiontukisäännöissä esitettyä terästeollisuuden määritelmää ja erityisesti monialaisten puitteiden (5) liitteessä B esitettyä määritelmää. Toiseksi tämä kävi ilmi KRO:n soveltamisalasta, sillä puolet sen tuensaajista oli putkituottajia. WRJ:n ja WRJ-Serwisin edeltäjä Huta Jedność itse asiassa osallistui rakenneuudistusohjelmassa määriteltyyn prosessiin, ja se myös mainitaan ohjelmaluonnoksessa useaan kertaan. Lopulta sitä ei kuitenkaan pidetty soveltuvana tuensaajana, koska siinä vaiheessa suunniteltiin yrityksen lakkauttamista vuonna 2002 julistetun konkurssin seurauksena.

(31)

Tämän perusteella komissio katsoi, että kielto myöntää tukea KRO:n ja pöytäkirjan N:o 8 ulkopuolella koskee myös yrityksiä Huta Jedność, WRJ ja WRJ-Serwis.

(32)

Komissio epäili vahvasti, että TFS:n sijoitukset WRJ:hin ja sen yritykselle myöntämät takaukset eivät olleet markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaisia. Toimenpiteiden toteuttamisajankohtana WRJ kamppaili talousvaikeuksien kanssa eikä olisi pystynyt hankkimaan vastaavaa rahoitusta pääomamarkkinoilta. Komissio epäili myös, pystyisikö TFS saamaan sijoitukselleen riittävän tuoton. Lisäksi komissio katsoi, että sijoitusta tuskin voitiin perustella sillä, että TFS aikoi myöhemmin yksityistää WRJ:n.

(33)

Valtiokonttorin WRJ:lle myöntämän vakuuden osalta komissio huomautti, ettei ollut selvää, oliko WRJ talousvaikeuksissa silloin kun vakuus myönnettiin vuonna 1997. Toisaalta vakuuden korottaminen vuonna 2003 osoitti, että WRJ oli vaikeassa tilanteessa. Komissio suhtautuikin epäilevästi siihen, täyttäisikö vakuuden korottaminen markkinataloussijoittajaperiaatteen edellytykset.

(34)

Komissio epäili myös, että TFS:n sijoitukset WRJ-Serwisiin eivät olleet markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaisia. Komissio huomautti, että yritys oli vuonna 2003 talousvaikeuksissa, minkä vuoksi oli syytä epäillä, saataisiinko sijoituksista tyydyttävä tuotto.

(35)

Komissio ei havainnut mitään perustetta, jonka nojalla mahdollisesti myönnetty valtiontuki olisi voitu katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi, sillä terästeollisuuden hyväksi toteutettavat investoinnit ja rakenneuudistustuki oli vuosina 1997–2006 kielletty pöytäkirjan N:o 8 ja siten EU:n valtiontukisääntöjen nojalla.

(36)

Puola esitti omat huomautuksensa menettelyn aloittamisesta 21 päivänä tammikuuta 2008 ja 1 päivänä helmikuuta päivätyillä kirjeillä. Yhteenvetona voidaan todeta, että Puola ei hyväksy pöytäkirjaa N:o 8 koskevaa komission tulkintaa, vaan katsoo, että menettelyn kohteena olevat toimenpiteet eivät ole valtiontukea.

(37)

Puola katsoo, että pöytäkirjaa N:o 8 ei pitäisi tulkita yleistävästi, koska se muodostaa poikkeuksen ennen liittymistä myönnettyä valtiontukea koskevaan puuttumattomuusperiaatteeseen.

(38)

Puola huomauttaa ensinnäkin, että Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Puolan tasavallan välisestä assosioinnista tehdyn Eurooppa-sopimuksen (6) pöytäkirjassa n:o 2 oleva liite I, jäljempänä ’Eurooppa-sopimuksen pöytäkirja n:o 2’, ei koskenut putkituottajia eikä niiden tuotteita, minkä vuoksi nämä eivät kuuluneet liitteen soveltamisalaan.

(39)

Toiseksi valtiontuen myöntäminen putkituottajille kiellettiin jäsenvaltioissa 24 päivänä heinäkuuta 2002 voimaan tulleessa monialaisten puitteiden liitteessä B, jossa määritellään käsitteen ”terästeollisuus” soveltamisala. Määritelmän mukaan myös saumattomat teräsputket ja suuret hitsatut putket katsotaan osaksi terästeollisuutta. Tällä perusteella myös komission vuonna 2003 hyväksymä KRO ja pöytäkirja N:o 8 koskivat myös putkituottajia. Aiemmin, sovellettaessa EHTYn perustamissopimusta, putkisegmentti oli suljettu soveltamisalan ulkopuolelle.

(40)

Puola katsoo, että pöytäkirjaa N:o 8 on tulkittava siten, että putkituottajille ennen 24 päivää heinäkuuta 2002 myönnetty tuki ei kuulu komission valvontavallan piiriin (niin kuin eivät muutkaan ennen liittymissopimuksen voimaantuloa toteutetut toimenpiteet). Tuon määräajan jälkeen putkituottajat ovat sen sijaan kuuluneet edellä mainittujen rajoitusten piiriin.

(41)

Tuensaajien tietoisuuden osalta Puola katsoo, että WRJ-Serwis voidaan luokitella teräksentuottajaksi vasta vuodesta 2004 alkaen, jolloin se käynnisti toiminnan vetämössä. Tämän vuoksi yritykselle ennen tätä myönnetty valtiontuki ei ole ollut terästeollisuudelle myönnettyä valtiontukea.

(42)

Lisäksi Puola korostaa, että WRJ-hanke ei ole aiemman Huta Jedność -hankkeen jatkoa.

(43)

Lisäksi Puola väittää, että vaikka TFS on valtiokonttorin valvonnassa, se toimii markkinaperiaatteiden mukaisesti voittoa tavoitellen. TFS:n toimenpiteet WRJ:n ja WRJ-Serwisin hyväksi eivät näin ollen johtuneet mistään erityisestä valtion valvonnasta tai määräysvallasta. Valtiokonttori ei siis välttämättä harjoittanut tuomiossa Stardust Marine (7) tarkoitettua valvontaa.

(44)

Puola katsoo, että WRJ:n pääomankorotus ja TFS:n myöntämät takaukset eivät muodostaneet merkittävää pääomavirtaa WRJ-hankkeen hyväksi. Saamisten muuntaminen WRJ:n osakkeiksi oli sitä paitsi taloudellisesti järkevämpää kuin niiden välitön täytäntöönpano. Silloin kun TFS sijoitti pääomaa WRJ:hin, sillä oli lisäksi käytettävissään liiketoimintasuunnitelmat, jotka osoittivat WRJ-hankkeen kannattavuuden. Myös pankkien yhteenliittymä oli tuolloin valmis turvaamaan WRJ:n rahoituksen jatkossa. TFS toimi näin ollen yksityisen sijoittajan tavoin.

(45)

Puola katsoo, että WRJ:lle myönnetyn valtiontakauksen korottaminen oli markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaista, koska myös vakuuden arvo nousi ja WRJ suoritti valtiokonttorille takauksen korotuksesta markkinakorkojen mukaisen takausmaksun. Lisäksi takauksen ehtona oli se, että pankit myöntäisivät WRJ-hankkeelle jatkorahoitusta, mikä ei kuitenkaan toteutunut. Tämän vuoksi takauksen korotusta ei koskaan toteutettu, joten Puola katsoo, että WRJ ei saanut siitä hyötyä.

(46)

WRJ-Serwisin hyväksi toteutettu pääomasijoitus katsotaan markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaiseksi. Ensinnäkin osakkeita hankkivat TFS:n lisäksi myös yksityiset osakkeenomistajat. Toiseksi WRJ-Serwis ei ollut talousvaikeuksissa, ja TFS teki päätöksensä saadakseen aikanaan osan WRJ-Serwisin tuottamasta voitosta. Lisäksi TFS sai määräysvallan WRJ-Serwisiin ja tonttiin, jolle WRJ-hanke oli rakennettu.

(47)

Puola vakuuttaa, että WRJ:n ja WRJ-Serwisin konsolidointi oli ainoa keino siirtää WRJ-hanke nopeasti yksityiselle sijoittajalle loppuun saatettavaksi ja samalla varmistaa, että valtion hankkeeseen siihen asti sijoittamasta pääomasta saatiin takaisin mahdollisimman suuri osa.

(48)

Komissio sai huomautuksia yhdeltä asianomaiselta osapuolelta, joka vastusti tiukasti Puolan myöntämää tukea. Kyseinen osapuoli muistutti, että putket eivät kuuluneet EHTYn perustamissopimuksen soveltamisalaan ja että putkiteollisuuden oli toteutettava rakenneuudistus omalla kustannuksellaan, ilman valtiontukea. Tuen hyväksyminen tarkasteltavana olevassa tapauksessa vahingoittaisi Euroopan putkiteollisuutta. Asianomaisen osapuolen mukaan tuen hyväksyminen saattaisi myös uhata pyrkimyksiä osoittaa, että eräät maat tuovat EU:hun putkia tuetuilla tai polkumyyntihinnoilla. Osapuoli väitti myös, että Euroopan saumattomien putkien alalla on vallinnut erityinen taloudellinen tilanne, johon ovat vaikuttaneet ylikapasiteetti ja tarve viedä suuri osa tuotannosta ulkomaille samaan aikaan kun tuonti Kiinasta lisääntyi vuonna 2007.

(49)

Asianomaisen osapuolen huomautukset toimitettiin Puolalle, joka esitti omat huomautuksensa 16 päivänä helmikuuta 2009. Puola tukee näkemystä, jonka mukaan putkimarkkinoiden reilun kilpailun turvaamiseksi tarvitaan selkeät säännöt.

(50)

Puola on asianomaisen osapuolen kanssa yhtä mieltä siitä, että putket eivät kuuluneet EHTYn perustamissopimuksen soveltamisalaan, ja toistaa, että putkituottajien katsottiin olevan osa ”terästeollisuutta” vasta 24 päivänä heinäkuuta 2002 voimaan tulleiden monialaisten puitteiden nojalla. Tämän vuoksi valtiontuen myöntäminen putkialalla on kielletty vasta 24 päivästä heinäkuuta 2002 alkaen, jolloin tämä ”laajennettu” terästeollisuuden määritelmä tuli voimaan.

(51)

Lisäksi Puola muistuttaa, että WRJ ei koskaan aloittanut tuotantotoimintaa ja että WRJ-Serwis keskeytti tuotannon vuonna 2008. Puola korostaa, ettei se ole koskaan myöntänyt valtiontukea WRJ:lle.

(52)

Tarkastelun kohteena olevat toimenpiteet on toteutettu ennen kuin Puola liittyi Euroopan unioniin 1 päivänä toukokuuta 2004. SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaa ei periaatteessa sovelleta ennen liittymistä myönnettyyn tukeen, jota ei sovelleta enää liittymisen jälkeen. (8) Tästä yleissäännöstä poiketen komissiolla on liittymissopimuksen pöytäkirjan N:o 8 nojalla toimivalta tarkastella valtiontukea, jonka Puola on myöntänyt ennen EU:hun liittymistä terästeollisuuden kansallisen rakenneuudistusohjelman puitteissa.

(53)

Pöytäkirjassa N:o 8 on määräys, jonka nojalla Puola voi saattaa päätökseen ennen liittymistä aloitetun terästeollisuuden rakenneuudistuksen. Puolan terästeollisuuden rakenneuudistus aloitettiin ennen liittymistä Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjan n:o 2 nojalla, ja sitä jatkettiin EU–Puola-assosiaationeuvoston päätöksen (9), jäljempänä ’assosiaationeuvoston päätös’, nojalla.

(54)

Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjassa n:o 2 Puolalle myönnettiin viiden vuoden karenssiaika (vuodesta 1992 vuoden 1996 loppuun), jonka kuluessa sillä oli lupa myöntää julkista tukea EHTYn perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvan terästeollisuutensa rakenneuudistuksen toteuttamiseen.

(55)

Karenssiaikaa pidennettiin assosiaationeuvoston päätöksellä 1 päivästä tammikuuta 1997 alkaen kahdeksalla vuodella tai kunnes Puola liittyisi EU:hun. Tänä aikana Puolalla oli poikkeuksellisesti oikeus myöntää ”terästuotteille” rakenneuudistukseen tarkoitettua julkista tukea Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjassa n:o 2 asetetuin edellytyksin (joiden soveltamista jatkettiin assosiaationeuvoston päätöksellä) ja kansallisen rakenneuudistusohjelman nojalla. Puola esitti kyseisen ohjelman komissiolle huhtikuussa 2003. Komission tutkittua rakenneuudistusohjelman jäsenvaltiot hyväksyivät Puolan hakemuksen heinäkuussa 2003 (10).

(56)

Pöytäkirjan N:o 8 mukaisesti komissiolla on toimivalta valvoa Puolan EU:hun liittymisen jälkeen valtiontukea, jota Puola on myöntänyt maan terästeollisuudelle Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjan n:o 2 (ja myöhemmin assosiaationeuvoston päätöksen) nojalla ja KRO:n mukaisesti. Tämän lisäksi pöytäkirjassa N:o 8 määrätään, että komissiolla on toimivalta määrätä perittäväksi takaisin tuki, joka on myönnetty Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjan n:o 2 tai KRO:n vastaisesti. Tämän perusteella pöytäkirja N:o 8 on luonteeltaan erityissäädös (lex specialis), jolla yleisperiaatteesta poiketen sallitaan Puolan terästeollisuudelle ennen liittymistä myönnetyn valtiontuen valvonta ja tutkinta poikkeuksellisesti ja taannehtivasti. Tuomioistuin on vahvistanut tämän katsoessaan, että pöytäkirja N:o 8 on SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaan nähden erityissäädös (lex specialis), jolla komission SEUT-sopimuksen nojalla suorittama valtiontukien valvonta laajennetaan koskemaan Puolan terästeollisuuden rakenneuudistukseen vuosina 1997–2003 myönnettyä tukea. (11)

(57)

Tässä menettelyssä komission on arvioitava, kattavatko poikkeukselliset ja taannehtivat valvontavaltuudet, joita käsitellään edellä johdanto-osan 53–56 kappaleessa, myös toimenpiteet, jotka Puola oli toteuttanut putkituottajien hyväksi ennen Puolan liittymistä EU:hun. Tätä varten on tulkittava asiaan sovellettavia oikeusperustoja eli pöytäkirjaa N:o 8 yhdessä Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjan n:o 2 ja assosiaationeuvoston päätöksen kanssa sen selvittämiseksi, kattavatko niiden määräykset myös tuen, jota Puolan putkituottajille myönnettiin ennen Puolan liittymistä EU:hun.

(58)

Yleisesti tunnustetun oikeusperiaatteen mukaisesti erityissäädöstä (lex specialis), joka muodostaa poikkeuksen yleisperiaatteesta, on tulkittava rajoittavasti. Kun rajoitettua tulkintaa sovelletaan edellä mainittuihin oikeusperustoihin (ks. johdanto-osan 59–65 kappale), päädytään johtopäätökseen, jonka mukaan komission poikkeuksellinen ja taannehtiva valvontavalta rajoittuu toimenpiteisiin, jotka on myönnetty EHTY-tuotteiden tuottajille ennen Puolan liittymistä EU:hun. Tämä tarkoittaa sitä, että valvontavalta ei kata putkituottajien hyväksi toteutettuja toimenpiteitä.

(59)

Komission valtuudet seurata ja valvoa taannehtivasti Puolan terästeollisuudelle ennen liittymistä myönnettyä tukea määritellään pöytäkirjassa N:o 8 olevassa 12 ja 18 kohdassa. Pöytäkirjan 12 artiklan nojalla komissiolla ja neuvostolla on toimivalta seurata KRO:n toteuttamista sekä ennen liittymistä että sen jälkeen vuoteen 2006 asti. Pöytäkirjan 18 kohdan nojalla komissiolla on valtuudet vaatia valtiontuen takaisinperimistä, jos tuki on myönnetty pöytäkirjan 8 kohdassa asetettujen edellytysten vastaisesti.

(60)

Pöytäkirjassa N:o 8 olevassa 1 kohdassa määrätään, että Puolan myöntämää ”Puolan terästeollisuuden tiettyjen osien” rakenneuudistukseen tarkoitettua valtiontukea pidetään yhteismarkkinoille soveltuvana edellyttäen, että: ”Eurooppa-sopimuksen (…) EHTY-tuotteista tehdyssä pöytäkirjassa n:o 2 olevan 8 artiklan 4 kohdassa vahvistettua määräaikaa on pidennetty liittymispäivään saakka”; rakenneuudistusohjelmassa vahvistettuja ehtoja noudatetaan; pöytäkirjassa N:o 8 esitetyt edellytykset täyttyvät, ja ”Puolan terästeollisuudelle ei makseta rakenneuudistusta varten valtion tukea liittymispäivän jälkeen”.

(61)

Lisäksi pöytäkirjassa N:o 8 olevassa 2 kohdassa määrätään, että liitteessä 1 lueteltujen yhtiöiden yksittäisissä liiketoimintasuunnitelmissa esitettyjen edellytysten mukainen Puolan teräsalan rakenneuudistus saatetaan päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2006. Pöytäkirjassa N:o 8 olevassa 3 kohdassa määrätään, että Puolan teräsalan rakenneuudistusohjelman puitteissa voidaan myöntää valtion tukea ainoastaan liitteessä 1 luetelluille yhtiöille.

(62)

Pöytäkirjassa N:o 8 olevassa 1 kohdassa viitataan myös suoraan Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjassa n:o 2 olevan 8 artiklan 2 kohtaan (jonka soveltamista jatkettiin assosiaationeuvoston päätöksellä). Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjaa n:o 2 oli määrä soveltaa ainoastaan ”EHTY-tuotteisiin” (pöytäkirjassa n:o 2 olevan 8 artiklan 4 kohta), ja kyseiset terästuotteet puolestaan luetellaan liitteessä. Liitteen sisältö on sama kuin EHTY-sopimuksen liitteessä I oleva EHTY-tuotteiden luettelo, jossa jätetään selkeästi ”EHTY-terästuotteiden” määritelmän ulkopuolelle putket (”teräsputket (saumattomat tai hitsatut) (…) hiotut tai kiillotetut terästangot ja teräsvalanteet (putket ja putkiliitokset sekä muut teräsvalanteet)”).

(63)

EHTY-sopimuksen voimassaolo päättyi 23 päivänä heinäkuuta 2002. Tuosta päivästä alkaen terästeollisuudelle myönnetty valtiontuki kuuluu EY:n yleisten oikeussääntöjen soveltamisalaan. Samalla päätettiin, että Euroopan terästeollisuuden määritelmä laajennettaisiin käsittämään myös putkituottajat. Muutettu määritelmä on sisällytetty monialaisten puitteiden 27 artiklaan ja liitteeseen B, joiden mukaan EU:n terästeollisuus käsittää ”saumattomat putket ja profiiliputket” sekä ”hitsatut rauta- ja teräsputket”. Terästeollisuuden laajennettu määritelmä toistetaan myös vuosien 2007–2013 alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen (12) liitteessä I ja yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (13) 2 artiklan 29 kohdassa.

(64)

Vastaavaa muutosta, jossa otettaisiin huomioon EU:n terästeollisuuden uusi määritelmä, joka kattaa myös putkituottajat, ei kuitenkaan ole tehty sen enempää Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjaan N:o 2 kuin assosiaationeuvoston päätökseenkään. Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjan N:o 2 voimassaolo päättyi 31 päivänä joulukuuta 1996. Assosiaationeuvoston päätöksellä Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjan n:o 2 soveltamista jatkettiin 1 päivästä 1997 alkaen kahdeksalla vuodella tai siihen asti, että Puola liittyy EU:hun (riippuen siitä, kumpi ajankohdista on aikaisempi). Assosiaationeuvoston päätöksen 1 artikla koskee ”terästuotteita” yleensä, mutta sen soveltamisala liittyy selkeästi Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjassa n:o 2 olevan 8 artiklan 4 kohtaan, joka koskee yksinomaan EHTY-terästuotteita. Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjan N:o 2 voimassaolon pidentämisen ehdoiksi asetettiin erityisesti, että Puola esittää komissiolle kansallisen rakenneuudistusohjelman ja tuensaajien liiketoimintasuunnitelmat, jotka ”täyttävät pöytäkirjassa n:o 2 olevan 8 artiklan 4 kohdassa luetellut vaatimukset ja jotka Puolan tasavallan kansallinen valtion tuen valvontaviranomainen (kilpailu- ja kuluttajansuojavirasto) on arvioinut ja hyväksynyt”.

(65)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että pöytäkirjassa N:o 8 oleva 18 kohta, jota tulkitaan ottaen huomioon pöytäkirjassa N:o 8 olevan 1–3 kohta, Eurooppa-sopimuksen pöytäkirja n:o 2 ja assosiaationeuvoston päätös, ei anna komissiolle toimivaltaa valvoa Puolan putkituottajille ennen liittymistä myönnettyä tukea.

(66)

Edellä johdanto-osan 59–65 kappaleessa esitetyn sovellettavien oikeusperustojen (pöytäkirja N:o 8, Eurooppa-sopimuksen pöytäkirja n:o 2 ja assosiaationeuvoston päätös) oikeudellisen tulkinnan lisäksi komissio on tutkinut, voidaanko komission täytäntöönpanovalta tarkastella Puolan putkituottajille ennen liittymistä myönnettyä tukea taannehtivasti, määritellä niiden täytäntöönpanosääntöjen nojalla, jotka EU–Puola-assosiaationeuvosto hyväksyi vuonna 2001 Eurooppa-sopimukseen ja pöytäkirjaan n:o 2 sisältyvien valtiontukimääräysten täytäntöönpanoa varten, jäljempänä ’täytäntöönpanosäännöt’ (14).

(67)

Periaatteessa täytäntöönpanosäännöissä annetaan menettelyohjeet, jotka on erotettava Eurooppa-sopimuksessa ja sen pöytäkirjassa n:o 2 vahvistetuista valtiontukea koskevista aineellisista määräyksistä. On kuitenkin huomattava, että täytäntöönpanosääntöihin sisältyy myös erityissäännöksiä siitä, minkä kriteerien nojalla arvioidaan tuen yhteensopivuutta Eurooppa-sopimuksen ja sen pöytäkirjan n:o 2 määräysten kanssa.

(68)

Täytäntöönpanosääntöjen 1 artikla kuuluu seuraavasti: ”Yksittäisten tukien ja tukiohjelmien yhteensopivuutta Eurooppa-sopimuksen määräysten kanssa arvioidaan näiden sääntöjen 1 artiklan mukaisesti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 artiklan määräysten soveltamisesta johtuvien perusteiden mukaisesti, mukaan lukien voimassa oleva ja tuleva johdettu oikeus, puitteet, suuntaviivat ja muut yhteisössä voimassa olevat asiaa koskevat hallinnolliset määräykset sekä Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö ja kaikki päätökset, jotka assosiaationeuvosto mahdollisesti tekee 4 artiklan 3 kohdan nojalla”. Siinä esitetyn yleisperiaatteen mukaan ne aineelliset kriteerit, joiden perusteella arvioidaan valtiontuen yhteensopivuutta Eurooppa-sopimuksen kanssa yleensä, ovat siinä mielessä ”kehittyviä”, että niissä otetaan huomioon EU:n oikeuteen ja tuomioistuimen oikeuskäytäntöön ajan myötä tehtävät muutokset.

(69)

Täytäntöönpanosääntöjen 2 artiklan 1 kohdan toisessa virkkeessä viitataan erityisesti pöytäkirjan n:o 2 nojalla sovellettaviin arviointikriteereihin: ”Jos tuet ja tukiohjelmat koskevat Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjan n:o 2 soveltamisalaan kuuluvia tuotteita, tämän kohdan ensimmäistä virkettä sovelletaan täysimääräisesti sillä poikkeuksella, että arviointia ei tehdä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 artiklan määräysten soveltamisesta johtuvien perusteiden mukaisesti, vaan Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen valtiontukia koskevien määräysten soveltamisesta johtuvien perusteiden mukaisesti”. Muotoilu kertoo selkeästi, että toisin kuin yleisen tuen, josta säädetään 2 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä virkkeessä (ks. edellä johdanto-osan 68 kappale), Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjan n:o 2 soveltamisalaan kuuluvan tuen arviointikriteerien kehitys on sidottu EHTYn perustamissopimukseen. Sen sijaan ei ole otettu selkeästi kantaa siihen, miten arviointikriteerit kehittyvät sen jälkeen kun EHTYn perustamissopimuksen voimassaolo päättyi vuonna 2002.

(70)

Täytäntöönpanosääntöjen 2 artiklan 2 ja 3 kohdassa vahvistetaan mekanismi, jonka mukaisesti määritellään ne yhteensopivuutta koskevien EU:n kriteerien muutokset, joita Puolan on sovellettava. Puolalle on ilmoitettava erityisesti kaikista niistä EU:n yhteensopivuuskriteerien muutoksista, joita ei ole julkaistu, ja ”jos Puolan tasavalta ei vastusta tällaisia muutoksia kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun se on saanut muutoksista virallisen tiedon, niistä tulee yhteensopivuuden arvioinnin perusteita tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti. Jos Puolan tasavalta vastustaa muutoksia, käydään neuvotteluja näiden sääntöjen 7 ja 8 artiklan mukaisesti ottaen huomioon Eurooppa-sopimuksen määräykset lainsäädäntöjen lähentämisestä.”

(71)

Vaikka Puola ei olisi vastustanut kolmen kuukauden määräajan kuluessa vuonna 2002 tehtyä muutosta, jolla yhteisön terästeollisuuden määritelmään sisällytettiin myös putkituottajat, tällaisia yhteisön oikeuden muutoksia ei olisi voitu soveltaa toimenpiteisiin, jotka eivät kuulu Eurooppa-sopimuksen soveltamisalaan, eli toimenpiteisiin, jotka eivät kuulu EHTYn perustamissopimuksen soveltamisalaan. Lisäksi pöytäkirja N:o 8 on luonteeltaan erityissäädös (lex specialis), minkä vuoksi komissio ei voi sen soveltamisalaa määritellessään tukeutua unionin terästeollisuuden määritelmän laajentamiseen EHTYn perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen. Sen vuoksi on katsottava, että on selkeästi erotettava toisistaan yhtäältä Puolan terästeollisuudelle Eurooppa-sopimuksen nojalla ennen Puolan liittymistä EU:hun myönnettyyn valtiontukeen sovellettavan lainsäädännön ”kehittyminen” ja toisaalta tarve tulkita pöytäkirjaan N:o 8, Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjaan n:o 2 ja assosiaationeuvoston päätökseen perustuvaa komission taannehtivaa valvontavaltaa rajoittavasti.

(72)

Tämän perusteella komission on katsottava, ettei sillä ole toimivaltaa tarkastella Puolan putkituottajille ennen liittymistä ja erityisesti vuosina 1997–2003 pöytäkirjan N:o 8 nojalla myönnettyä tukea. Tämä menettely lopetetaan, koska komissiolla ei ole toimivaltaa tarkastella sen kohteena olevia toimenpiteitä,