32010D0385

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
Päätös - 2010/385 - EN - EUR-Lex

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 32010D0385

Help

2010/385/: Neuvoston päätös, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2010 , kansainvälisen uusiutuvan energian viraston (IRENA) perussäännön tekemisestä Euroopan unionin puolesta

EUVL L 178, 13.7.2010, p. 17–27 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

(HR)
⏵Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (HR)
kroaatinkielinen erityispainos: Luku 01 Nide 013 s. 234 - 244

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2010/385/oj

HTML

PDF

Official Journal

13.7.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

L 178/17

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 24 päivänä kesäkuuta 2010,

kansainvälisen uusiutuvan energian viraston (IRENA) perussäännön tekemisestä Euroopan unionin puolesta

(2010/385/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 194 artiklan 2 kohdan sekä 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvoston 19 päivänä lokakuuta 2009 tekemän päätöksen mukaisesti Kansainvälisen uusiutuvan energian viraston perussääntö (1), jäljempänä ’perussääntö’, allekirjoitettiin Euroopan yhteisön puolesta 23 päivänä marraskuuta 2009.

(2)	Lissabonin sopimuksen tultua voimaan 1 päivänä joulukuuta 2009 Euroopan unioni on korvannut Euroopan yhteisön, jonka seuraaja se on.

(3)	On aiheellista, että unioni vahvistaa perussäännön.

(4)	Sekä unionilla että sen jäsenvaltioilla on toimivaltaa perussäännön kattamilla aloilla.

(5)	Perussäännön VI artiklan C kappaleen mukaan alueellisten hallitustenvälisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen, jotka liittyvät Kansainvälisen uusiutuvan energian viraston, jäljempänä ’IRENA’, jäseniksi, on ilmoitettava toimivaltansa laajuus perussäännön soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.

(6)	Unionin olisi näin ollen annettava tällainen ilmoitus toimivallasta.

(7)	Unionin olisi maksettava IRENAlle vuotuinen rahoitusosuus, joka on määrä ottaa ’Älykäs energiahuolto Euroopassa’ -ohjelmasta,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Hyväksytään unionin puolesta toimivaltaa koskeva ilmoitus, jonka teksti on liitetty tähän päätökseen.

2. Hyväksytään unionin puolesta Kansainvälisen uusiutuvan energian viraston (IRENA) perussääntö, jäljempänä ’perussääntö’, jonka teksti on liitetty tähän päätökseen.

2 artikla

1. Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on oikeus tallettaa ratifioimiskirja unionin puolesta perussäännön tallettajana toimivan Saksan liittotasavallan hallituksen huostaan perussäännön XIX artiklan ja XX artiklan A kappaleen mukaisesti osoituksena unionin suostumuksesta tulla perussäännön sitomaksi.

2. Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on oikeus tallettaa unionin puolesta liitteessä I oleva ilmoitus toimivallasta perussäännön VI artiklan C kappaleen mukaisesti.

3 artikla

Unioni maksaa Kansainvälisen uusiutuvan energian virastolle vuotuisen rahoitusosuuden.

4 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Luxemburgissa 24 päivänä kesäkuuta 2010.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. BLANCO LÓPEZ

(1) Konferenssin julistus perussäännön todistusvoimaisista toisinnoista on perussäännön erottamaton osa.

LIITE

Ilmoitus toimivallasta

1.	Perussäännön VI artiklan C kappaleen mukaan alueellisen hallitustenvälisen taloudellisen yhdentymisen järjestön ratifioimis- tai liittymiskirjassa on oltava ilmoitus sen toimivallan laajuudesta perussäännön soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.

Vaikka Euroopan unionin jäsenvaltiot tunnustavat unionin aseman jäsenenä, yleissääntönä on, että niillä on toimivalta esityslistan kohdissa, jotka liittyvät organisatorisiin asioihin (esimerkiksi oikeudelliset tai talousarvioasiat) ja menettelyä koskeviin asioihin (esimerkiksi puheenjohtajien valinta, esityslistan ja kertomusten hyväksyminen).

Euroopan unionilla ja jäsenvaltioilla on unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti toimivaltaa uusiutuvan energian alalla seuraavasti:

—

Unionilla on yksinomainen toimivalta, kun IRENAn perussäännön määräys tai perussäännön täytäntöönpanosäädös on tarpeen, jotta unioni voi käyttää sisäistä toimivaltaansa, tai siltä osin kuin unionin säädöksellä vahvistetaan yhteisiä sääntöjä, joihin voidaan vaikuttaa tai joiden soveltamisalaa voidaan muuttaa IRENAn perussäännön määräyksillä tai perussäännön täytäntöönpanosta annetulla säädöksellä.

—	Jos yhteisiä sääntöjä on olemassa, mutta niihin ei vaikuteta eikä niiden soveltamisalaa muuteta, etenkin siinä tapauksessa, että unionin säännöksissä vahvistetaan ainoastaan vähimmäisvaatimukset, toimivalta on jäsenvaltioilla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin toimivaltaa kyseisellä alalla.

—	Jäsenvaltioilla on yksinomainen toimivalta sellaisiin IRENAn perussäännön mukaisiin asioihin, joiden osalta unioni ei ole hyväksynyt yhteisiä sääntöjä.

Jäljempänä on unionin säädöksistä luettelo, josta käy ilmi, missä määrin unioni on käyttänyt sisäistä toimivaltaansa tällä alalla Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti. Näistä säädöksistä johtuvan unionin toimivallan laajuus on arvioitava kunkin säädöksen täsmällisten säännösten mukaisesti ja erityisesti sen perusteella, missä määrin niissä vahvistetaan yhteisiä sääntöjä, ja sen määrittelemiseksi, onko unionilla yksinomainen toimivalta, missä määrin näihin yhteisiin sääntöihin vaikutetaan tai niiden soveltamisalaa muutetaan IRENAn perussäännön määräyksillä tai perussäännön täytäntöönpanosta annetulla säädöksellä.

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/77/EY, annettu 27 päivänä syyskuuta 2001, sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sisämarkkinoilla (EYVL L 283, 27.10.2001, s. 33).

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/30/EY, annettu 8 päivänä toukokuuta 2003, liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä (EUVL L 123, 17.5.2003, s. 42).

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/28/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16).

4.	Sen toimivallan käyttöä, jonka Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat siirtäneet unionille perussopimusten nojalla, voidaan sen luonteen johdosta muuttaa jatkuvasti. Tästä syystä unioni varaa oikeuden muuttaa tätä ilmoitusta.

Kansainvälisen uusiutuvan energian viraston (IRENA) perussääntö

Tämän perussäännön SOPIMUSPUOLET, jotka

HALUAVAT edistää uusiutuvan energian laajaa ja lisääntyvää käyttöönottoa ja hyödyntämistä kestävän kehityksen edistämiseksi,

TOIMIVAT SIINÄ VAKAUMUKSESSA, että uusiutuva energia tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia käsitellä ja vähitellen lievittää energiavarmuuteen ja vaihteleviin energian hintoihin liittyviä ongelmia,

OVAT VAKUUTTUNEITA siitä, että uusiutuva energia voi merkittävällä tavalla vähentää kasvihuonekaasujen pitoisuuksia ilmakehässä ja edesauttaa siten ilmastojärjestelmän vakautta sekä mahdollistaa kestävän, hallitun ja vähittäisen siirtymisen vähähiiliseen talouteen,

HALUAVAT lisätä uusiutuvan energian tekniikoiden myönteistä vaikutusta kestävään taloudelliseen kasvuun ja uusien työpaikkojen syntymiseen,

OVAT RYHTYNEET TOIMIMAAN siksi, että uusiutuva energia tarjoaa valtavat mahdollisuudet hankkia energiaa hajautetusti erityisesti kehitysmaissa ja eristyneillä ja syrjäisillä alueilla ja saarilla,

OVAT HUOLESTUNEITA fossiilisten polttoaineiden käytön ja perinteisen biomassan tehottoman käytön mahdollisista vakavista kielteisistä vaikutuksista terveyteen,

OVAT VAKUUTTUNEITA siitä, että uusiutuvalla energialla voidaan lisääntyvässä määrin kattaa ennakoitu energian tarpeen jyrkkä maailmanlaajuinen kasvu tulevina vuosikymmeninä, kun energiatehokkuutta samalla parannetaan,

VAKUUTTAVAT haluavansa perustaa kansainvälisen uusiutuvan energian organisaation helpottamaan sen jäsenten välistä yhteistyötä, kun samalla luodaan tiivistä yhteistyötä nykyisten uusiutuvan energian käyttöä edistävien organisaatioiden kanssa,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

I artikla

Viraston perustaminen

A.	Tämän perussäännön sopimuspuolet perustavat kansainvälisen uusiutuvan energian viraston, jäljempänä ’virasto’, jäljempänä esitettyjen ehtojen mukaisesti.

B.	Viraston perusperiaatteena on sen kaikkien jäsenten tasavertaisuus, ja se ottaa toiminnassaan huomioon jäsentensä suvereenit oikeudet ja toimivallan.

II artikla

Tavoitteet

Virasto edistää uusiutuvan energian kaikkien muotojen laajaa ja lisääntyvää käyttöönottoa ja kestävää käyttöä ottaen huomioon

a)	kansalliset ja kotimaiset painopisteet sekä uusiutuvan energian käytön ja energiatehokkuutta lisäävien toimenpiteiden yhdistämisestä saatavat edut, ja

uusiutuvan energian mahdollisuudet tukea ympäristönsuojelua pienentämällä luonnonvaroihin kohdistuvia paineita ja vähentämällä metsien hävitystä erityisesti trooppisilla alueilla sekä aavikoitumista ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymistä, sekä sen mahdollisuudet tukea ilmastonsuojelua, taloudellista kasvua ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, myös köyhyyden lievittämistä ja kestävää kehitystä, energian saatavuutta ja energian toimitusvarmuutta sekä aluekehitystä ja sukupolvien välistä vastuuta.

III artikla

Määritelmä

Tässä perussäännössä ’uusiutuvalla energialla’ tarkoitetaan kaikkia uusiutuvista energianlähteistä kestävällä tavalla tuotettuja energian muotoja, muun muassa seuraavia:

1.	bioenergia;

2.	geoterminen energia;

3.	vesivoima;

4.	valtamerienergia, myös muun muassa vuorovesi-, aalto- ja valtamerilämpöenergia;

5.	aurinkoenergia; ja

6.	tuulienergia.

IV artikla

Toiminta

Virasto toimii uusiutuvan energian teknologian osaamiskeskuksena ja toiminnan edistäjänä ja alullepanijana, välittää kokemuksia käytännön sovelluksista ja toimintamalleista, tarjoaa tukea kaikissa uusiutuvaan energiaan liittyvissä asioissa ja auttaa maita hyötymään tietämyksen ja teknologian tehokkaasta kehittämisestä ja siirrosta; tätä varten se hoitaa seuraavassa esitettyjä tehtäviä:

Erityisesti jäsentensä eduksi virasto

analysoi, seuraa ja jäseniään velvoittamatta systematisoi nykyisiä uusiutuvaan energiaan liittyviä toimintatapoja, joihin kuuluvat muun muassa poliittiset ohjauskeinot, kannustimet, investointimekanismit, parhaat toimintatavat, saatavilla olevat tekniikat, integroidut järjestelmät ja laitteistot sekä onnistumiseen tai epäonnistumiseen johtavat tekijät;

b)	käynnistää keskusteluja ja varmistaa vuorovaikutuksen muiden hallitustenvälisten ja hallituksista riippumattomien organisaatioiden ja verkostojen kanssa tällä alalla ja muilla asiaankuuluvilla aloilla;

c)	antaa jäsenilleen pyynnöstä asiaan liittyvää neuvontaa ja apua ottaen huomioon niiden kunkin tarpeet ja kannustaa käymään kansainvälisiä keskusteluja uusiutuvaa energiaa koskevasta politiikasta ja sen reunaehdoista;

d)	parantaa alan tietämyksen ja teknologian siirtoa ja edistää paikallisten valmiuksien ja osaamisen kehittämistä jäsenvaltioissa myös tarvittavien yhteenliitäntöjen osalta;

e)	avustaa jäseniään valmiuksien kehittämisessä muun muassa koulutuksen avulla;

f)	antaa jäsenilleen niiden pyynnöstä uusiutuvan energian rahoitusta koskevia neuvoja ja tukee rahoitukseen liittyvien järjestelyjen soveltamista;

g)	kannustaa tekemään muun muassa sosioekonomisia kysymyksiä koskevaa tutkimusta ja edistää tutkimusverkostoja sekä teknologian yhteistä tutkimusta, kehittämistä ja käyttöönottoa; ja

h)	tarjoaa tietoa uusiutuvaan energiaan liittyvien kansallisten ja kansainvälisten teknisten standardien kehittämisestä ja käyttöönotosta hyödyntäen perusteellista tietämystään, joka hankitaan toimimalla aktiivisesti asiaankuuluvilla foorumeilla.

2.	Lisäksi virasto jakaa uusiutuvan energian etuja ja mahdollisuuksia koskevaa tietoa ja yleistä valistusta.

Tehtäviään hoitaessaan virasto

1.	edistää Yhdistyneiden Kansakuntien tarkoituksen ja periaatteiden mukaisesti rauhaa ja kansainvälistä yhteistyötä ja toimii kestävän kehityksen edistämistä koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien politiikan mukaisesti;

jakaa voimavaransa siten, että niiden tehokas käyttö varmistetaan, jotta kaikki viraston tavoitteet voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon ja se voi hoitaa tehtävänsä tavalla, joka tuottaa mahdollisimman suurta etua sen jäsenille ja kaikille maailman alueille ottaen huomioon kehitysmaiden sekä syrjäisten ja eristyneiden alueiden ja saarten erityistarpeet;

tekee läheistä yhteistyötä nykyisten instituutioiden ja organisaatioiden kanssa ja pyrkii luomaan niihin molempia osapuolia hyödyttävät suhteet, jotta tarpeeton päällekkäinen työ vältetään ja uusiutuvaa energiaa edistämään pyrkivien valtioiden, muiden organisaatioiden ja virastojen voimavaroja ja nykyistä toimintaa voidaan laajentaa ja hyödyntää tehokkaasti ja vaikuttavasti.

Virasto

1.	antaa jäsenilleen toiminnastaan vuosikertomuksen;

2.	tiedottaa antamastaan neuvonnasta jäsenilleen; ja

3.	tiedottaa jäsenilleen neuvotteluista ja yhteistyöstä tämän alan kansainvälisten organisaatioiden kanssa ja niiden työstä.

V artikla

Työohjelma ja hankkeet

A.	Viraston toiminta perustuu vuotuiseen työohjelmaan, jonka laatii sihteeristö, käsittelee neuvosto ja hyväksyy yleiskokous.

B.	Työohjelman ohella virasto voi jäseniä kuultuaan ja, jos jäsenet ovat erimielisiä, yleiskokouksen hyväksynnän saatuaan toteuttaa jäsenten aloitteesta ja näiden rahoituksella hankkeita sen mukaan kuin virastolla on käytettävissä muita kuin taloudellisia voimavaroja.

VI artikla

Jäsenyys

Jäseniksi voivat liittyä Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltiot ja alueelliset hallitustenväliset taloudellisen yhdentymisen järjestöt, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä toimimaan tässä perussäännössä määrättyjen tavoitteiden ja tehtävien mukaisesti. Jotta alueellinen hallitustenvälinen taloudellisen yhdentymisen järjestö voisi liittyä viraston jäseneksi, sen on muodostuttava suvereeneista valtioista, joista ainakin yksi on viraston jäsen, ja järjestön jäsenvaltioiden on täytynyt siirtää järjestölle toimivaltaa ainakin yhdellä viraston toimialaan kuuluvalla alalla.

Tällaisista valtioista ja alueellisista hallitustenvälisistä taloudellisen yhdentymisen järjestöistä tulee

1.	viraston alkuperäisjäseniä, kun ne ovat allekirjoittaneet tämän perussäännön ja tallettaneet ratifioimiskirjansa;

viraston muita jäseniä, kun ne ovat tallettaneet liittymiskirjan sen jälkeen, kun niiden jäsenyyshakemus on hyväksytty. Jäsenyys katsotaan hyväksytyksi, jos sitä ei ole vastustettu kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen lähettämisestä jäsenille. Jos hakemusta vastustetaan, sen hyväksymisestä päätetään yleiskokouksessa IX artiklan H kappaleen 1 kohdan mukaisesti.

Alueellinen hallitustenvälinen taloudellisen yhdentymisen järjestö ja sen jäsenet päättävät, miten vastuu tämän perussäännön mukaisten velvoitteiden täyttämisestä jakautuu niiden kesken. Järjestöllä ja sen jäsenvaltioilla ei ole oikeutta käyttää rinnakkaisesti tämän perussäännön mukaisia oikeuksia, äänioikeus mukaan luettuna. Edellä tarkoitettujen järjestöjen on ilmoitettava ratifioimis- tai liittymiskirjassaan, mikä on niiden toimivallan laajuus tämän perussäännön soveltamisalaan kuuluvissa asioissa. Järjestöjen on myös ilmoitettava tallettajana toimivalle hallitukselle, jos niiden toimivallan laajuus muuttuu merkittävällä tavalla. Kun alueellisen hallitustenvälisen taloudellisen yhdentymisen järjestön toimivaltaan kuuluvista asioista äänestetään, järjestön äänimäärä on yhtä suuri kuin viraston jäseninä olevien jäsenvaltioiden yhteenlaskettu äänimäärä.

VII artikla

Tarkkailijat

Yleiskokous voi myöntää tarkkailijan aseman

1.	uusiutuvan energian alalla toimiville hallitustenvälisille ja hallituksista riippumattomille organisaatioille;

2.	allekirjoittajille, jotka eivät ole ratifioineet perussääntöä; ja

3.	jäsenyyttä hakeneille, joiden jäsenhakemus on hyväksytty VI artiklan B kappaleen 2 kohdan mukaisesti.

B.	Tarkkailijat saavat osallistua yleiskokouksen ja sen aputoimielinten julkisiin istuntoihin ilman äänioikeutta.

VIII artikla

Toimielimet

Viraston päätoimielimiksi perustetaan

1.	yleiskokous;

2.	neuvosto; ja

3.	sihteeristö.

B.	Yleiskokous ja neuvosto yleiskokouksen hyväksynnän saatuaan voivat perustaa aputoimielimiä, jotka ne katsovat tarpeellisiksi voidakseen hoitaa tämän perussäännön mukaisia tehtäviään.

IX artikla

Yleiskokous

1.	Yleiskokous on viraston ylin toimielin.

2.	Yleiskokous voi keskustella kaikista tämän perussäännön soveltamisalaan kuuluvista asioista tai tämän perussäännön mukaisen toimielimen toimivaltaan tai tehtäviin liittyvistä asioista.

Yleiskokous voi tällaisessa asiassa

a)	tehdä päätöksiä ja antaa suosituksia tällaiselle toimielimelle, ja

b)	antaa suosituksia viraston jäsenille niiden pyynnöstä.

4.	Lisäksi yleiskokouksella on valtuudet ehdottaa asioita neuvoston käsiteltäväksi ja pyytää neuvostolta ja sihteeristöltä kertomuksia kaikista viraston toimintaan liittyvistä asioista.

B.	Yleiskokoukseen osallistuvat kaikki viraston jäsenet. Yleiskokous kokoontuu vuosittain pidettäviin sääntömääräisiin istuntoihin, ellei se toisin päätä.

C.	Yleiskokoukseen osallistuu yksi kunkin jäsenen edustaja. Edustajien mukana saa olla varajäseniä ja neuvonantajia. Jokainen jäsen vastaa oman valtuuskuntansa osallistumiskuluista.

D.	Yleiskokouksen istunnot järjestetään viraston toimipaikassa, ellei yleiskokous toisin päätä.

Jokaisen sääntömääräisen istunnon alussa yleiskokous valitsee puheenjohtajan ja tarvittavat muut toimihenkilöt ottaen huomioon tasapuolisen maantieteellisen jakauman. Puheenjohtaja ja toimihenkilöt hoitavat tehtäviään, kunnes seuraavassa sääntömääräisessä istunnossa valitaan uusi puheenjohtaja ja muut toimihenkilöt. Yleiskokous vahvistaa työjärjestyksensä tämän perussäännön mukaisesti.

Ellei VI artiklan C kappaleesta muuta johdu, jokaisella viraston jäsenellä on yleiskokouksessa yksi ääni. Menettelykysymyksiä koskevat päätökset tehdään yleiskokouksessa läsnä olevien ja äänestykseen osallistuvien jäsenten äänten yksinkertaisella enemmistöllä. Sisältökysymyksiä koskevat päätökset tehdään läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä. Jos yksimielisyyteen ei päästä, se katsotaan saavutetuksi, jos vastustavia jäseniä on enintään kaksi, ellei perussäännössä toisin määrätä. Jos on epäselvää, onko käsiteltävä asia sisältökysymys vai ei, asia käsitellään sisältökysymyksenä, ellei toisin päätetä yleiskokouksessa läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä, joka siinä tapauksessa, ettei yksimielisyyteen päästä, katsotaan saavutetuksi, jos vastustavia jäseniä on enintään kaksi. Yleiskokous on päätösvaltainen, kun enemmistö viraston jäsenistä on läsnä.

Läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä yleiskokous

1.	valitsee neuvoston jäsenet;

2.	hyväksyy sääntömääräisessä istunnossa neuvoston sen hyväksyttäväksi antamat viraston talousarvion ja työohjelman ja voi päättää muutoksista viraston talousarvioon ja työohjelmaan;

3.	tekee viraston rahoituspolitiikan valvontaan, varainhoitosääntöihin ja muihin varainhoidollisiin asioihin liittyvät päätökset sekä valitsee tilintarkastajan;

4.	hyväksyy muutokset tähän perussääntöön;

5.	päättää aputoimielinten perustamisesta ja hyväksyy niiden ohjesäännöt; ja

6.	päättää luvasta äänestää XVII artiklan A kappaleen mukaisesti.

Läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä, joka siinä tapauksessa, ettei yksimielisyyteen päästä, katsotaan saavutetuksi, jos vastustavia jäseniä on enintään kaksi, yleiskokous

1.	tekee tarvittaessa jäsenhakemuksia koskevat päätökset;

2.	hyväksyy yleiskokouksen ja neuvoston työjärjestykset, jotka neuvosto antaa sen hyväksyttäviksi;

3.	hyväksyy vuosikertomuksen ja muut kertomukset;

4.	hyväksyy tämän perussäännön soveltamisalaan kuuluvia asioita koskevien sopimusten tekemisen; ja

5.	tekee lisähankkeita koskevat päätökset V artiklan B kappaleen mukaisesti, jos jäsenet ovat niistä erimielisiä.

I.	Yleiskokous päättää viraston toimipaikan ja nimittää sihteeristön pääjohtajan, jäljempänä ’pääjohtaja’, läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä tai, jos yksimielisyyteen ei päästä, läsnä olevien ja äänestykseen osallistuvien jäsenten kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä.

J.	Yleiskokous käsittelee ja hyväksyy ensimmäisessä istunnossaan tarpeen mukaan kaikki valmistelukomitean laatimat päätökset, sopimusluonnokset, määräykset ja ohjeet kutakin asiaa koskevien äänestysmenettelyjen mukaisesti siten kuin ne on esitetty IX artiklan F–I kappaleessa.

X artikla

Neuvosto

Neuvostoon kuuluu vähintään 11 ja enintään 21 viraston jäsenten edustajaa, jotka yleiskokous valitsee. Edustajien tarkka lukumäärä 11:n ja 21:n välillä on sama kuin yksi kolmasosa viraston jäsenistä ylöspäin pyöristettynä; tätä laskettaessa otetaan huomioon viraston jäsenmäärä kyseisten neuvoston jäsenten valinnan alkaessa. Neuvoston jäsenet valitaan yleiskokouksen työjärjestyksessä määrätyn vuorotteluperiaatteen mukaisesti, jotta voidaan varmistaa kehitys- ja teollisuusmaiden todelliset osallistumismahdollisuudet, saavuttaa oikeudenmukainen ja tasapuolinen maantieteellinen jakauma ja taata neuvoston tehokas työskentely. Neuvoston jäsenet valitaan kahden vuoden toimikaudeksi.

B.	Neuvosto kokoontuu puolivuosittain, ja sen kokoukset pidetään viraston toimipaikassa, ellei neuvosto toisin päätä.

C.	Jokaisen kokouksen alussa neuvosto valitsee jäsentensä joukosta puheenjohtajan ja mahdollisesti tarvittavat muut toimihenkilöt, jotka hoitavat tehtäviään seuraavaan kokoukseen asti. Neuvostolla on oikeus laatia oma työjärjestyksensä. Menettelysäännöt on annettava yleiskokouksen hyväksyttäväksi.

Jokaisella neuvoston jäsenellä on yksi ääni. Menettelykysymyksiä koskevat päätökset tehdään neuvoston jäsenten äänten yksinkertaisella enemmistöllä. Sisältökysymyksiä koskevat päätökset tehdään neuvoston jäsenten kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä. Jos on epäselvää, onko käsiteltävä asia sisältökysymys vai ei, asia käsitellään sisältökysymyksenä, ellei neuvosto jäsenten kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä toisin päätä.

Neuvosto on vastuuvelvollinen yleiskokoukselle. Neuvosto käyttää niitä valtuuksia ja huolehtii niistä tehtävistä, jotka sille annetaan tässä perussäännössä, sekä tehtävistä, jotka yleiskokous sille antaa. Näin tehdessään se toimii yleiskokouksen päätösten mukaisesti ja ottaa asianmukaisesti huomioon yleiskokouksen suositukset sekä varmistaa, että ne pannaan täytäntöön asianmukaisesti ja jatkuvasti.

Neuvosto

1.	helpottaa jäsenten välisiä neuvotteluja ja yhteistyötä;

2.	käsittelee viraston työohjelmaluonnoksen ja talousarvioesityksen ja antaa ne yleiskokouksen hyväksyttäväksi;

3.	hyväksyy yleiskokouksen istuntojen järjestelyt sekä valmistelee esityslistaehdotuksen;

4.	käsittelee viraston toimintaa käsittelevän vuosikertomusluonnoksen ja muut sihteeristön tämän perussäännön XI artiklan E kappaleen 3 kohdan mukaisesti valmistelemat kertomukset ja antaa ne yleiskokouksen hyväksyttäväksi;

5.	valmistelee kaikki muut kertomukset, joita yleiskokous mahdollisesti pyytää;

6.	tekee sopimukset ja järjestelyt valtioiden, kansainvälisten organisaatioiden ja kansainvälisten virastojen kanssa viraston puolesta saatuaan yleiskokoukselta etukäteen niihin hyväksynnän;

7.	valmistelee yleiskokouksen hyväksymän työohjelman käytännön toteutusta, jotta sihteeristö voi panna sen täytäntöön hyväksytyn talousarvion rajoissa;

8.	voi esittää asioita yleiskokouksen käsiteltäväksi; ja

9.	perustaa tarvittaessa aputoimielimiä VIII artiklan B kappaleen mukaisesti sekä päättää niiden ohjesäännöistä ja toimikausista.

XI artikla

Sihteeristö

A.	Sihteeristö avustaa yleiskokousta, neuvostoa ja niiden aputoimielimiä niiden tehtävien hoitamisessa. Se huolehtii sille tässä perussäännössä annetuista muista tehtävistä sekä tehtävistä, jotka yleiskokous tai neuvosto sille antaa.

B.	Sihteeristöön kuuluu pääjohtaja, joka on sihteeristön päällikkö ja ylin hallinnollinen virkamies, sekä muuta henkilöstöä tarpeen mukaan. Yleiskokous nimittää pääjohtajan neuvoston suosituksesta neljän vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia enintään kerran.

Pääjohtaja vastaa yleiskokoukselle ja neuvostolle muun muassa henkilöstön nimittämisestä sekä sihteeristön organisoinnista ja toiminnasta. Henkilöstön palvelukseenotossa ja palvelussuhteen ehtojen määräämisessä otetaan ensisijaisesti huomioon tarve varmistaa, että henkilöstö täyttää korkeimmat tehokkuutta, pätevyyttä ja nuhteettomuutta koskevat vaatimukset. Henkilöstön palvelukseenotossa kiinnitetään asianmukaista huomiota siihen, että henkilöstöä palkataan ensisijaisesti jäsenvaltioista ja mahdollisimman laajalta maantieteelliseltä alueelta siten, että otetaan huomioon erityisesti kehitysmaiden riittävä edustus ja korostetaan tasapainoista sukupuolijakaumaa.

Kun talousarviota valmistellaan, ehdotettavaa palvelukseenottoa ohjaa periaate, jonka mukaan henkilöstöä otetaan palvelukseen pienin tarvittava määrä, jolla sihteeristön tehtävät pystytään hoitamaan asianmukaisesti.

D.	Pääjohtaja tai tämän nimeämä edustaja osallistuu ilman äänioikeutta kaikkiin yleiskokouksen ja neuvoston kokouksiin.

Sihteeristö

1.	valmistelee viraston työohjelmaluonnoksen ja talousarvioesityksen ja antaa ne neuvoston hyväksyttäväksi;

2.	toteuttaa viraston työohjelman ja sen päätökset;

3.	valmistelee viraston toimintaa koskevan vuosikertomusluonnoksen ja muut yleiskokouksen tai neuvoston mahdollisesti pyytämät kertomukset ja antaa ne neuvoston hyväksyttäväksi;

4.	antaa yleiskokoukselle, neuvostolle ja niiden aputoimielimille hallinnollista ja teknistä tukea;

5.	helpottaa viraston ja sen jäsenten välistä viestintää; ja

tiedottaa antamastaan neuvonnasta viraston jäsenille IV artiklan C kappaleen 2 kohdan mukaisesti sekä valmistelee ja antaa yleiskokoukselle ja neuvostolle niiden jokaiseen istuntoon kertomuksen antamastaan neuvonnasta. Neuvostolle annettavaan kertomukseen sisällytetään myös vuotuisen työohjelman täytäntöönpanossa annettavaksi suunniteltu neuvonta.

Pääjohtaja ja muut henkilöstön jäsenet eivät tehtäviään suorittaessaan saa pyytää tai ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta tai muulta viraston ulkopuoliselta taholta. Heidän on pidättäydyttävä kaikesta sellaisesta toiminnasta, joka saattaisi vaikuttaa heidän asemaansa yksinomaan yleiskokoukselle ja neuvostolle vastuussa olevina kansainvälisinä virkamiehinä. Jokainen jäsen kunnioittaa pääjohtajan ja muiden henkilöstön jäsenten tehtävien yksinomaan kansainvälistä luonnetta eikä yritä vaikuttaa heidän tehtäviensä hoitoon.

XII artikla

Talousarvio

Viraston talousarvio rahoitetaan

1.	sen jäsenten pakollisilla rahoitusosuuksilla, jotka perustuvat yleiskokouksen määräämällä tavalla Yhdistyneiden Kansakuntien maksutaulukkoon,

2.	vapaaehtoisilla rahoitusosuuksilla; ja

3.	muista mahdollisista lähteistä

noudattaen varainhoitosääntöjä, jotka yleiskokous hyväksyy yksimielisellä päätöksellä tämän perussäännön IX artiklan G kappaleen mukaisesti. Varainhoitosääntöjen ja talousarvion avulla varmistetaan, että viraston rahoitusperusta on vankka ja että viraston tehtävät voidaan hoitaa tehokkaasti ja vaikuttavasti työohjelmassa edellytetyllä tavalla. Pakollisilla rahoitusosuuksilla rahoitetaan perustoiminnot ja hallintokustannukset.

B.	Sihteeristö valmistelee viraston talousarvioesityksen ja antaa sen neuvoston käsiteltäväksi. Neuvosto joko antaa sen yleiskokoukselle hyväksyntäsuosituksin tai palauttaa sen sihteeristölle tarkistusta ja uudelleen antamista varten.

Yleiskokous nimittää ulkopuolisen tilintarkastajan, jonka toimikausi on neljä vuotta ja joka voidaan valita uudelleen. Ensimmäisen tilintarkastajan toimikausi on kaksi vuotta. Tilintarkastaja tarkastaa viraston tilit ja antaa tarvittavat huomautukset ja suositukset, jotka koskevat hallinnon ja sisäisen varainhoidon valvonnan tehokkuutta.

XIII artikla

Oikeushenkilöllisyys, erioikeudet ja vapaudet

A.	Virasto on kansainvälinen oikeushenkilö. Sillä on jokaisen jäsenen alueella sellainen jäsenen kansalliseen lainsäädäntöön perustuva oikeudellinen asema, joka tarvitaan sen tehtävien hoitamiseen ja sen tarkoituksen täyttämiseen.

B.	Jäsenet päättävät erioikeuksista ja vapauksista erillisellä sopimuksella.

XIV artikla

Suhteet muihin organisaatioihin

Neuvostolla on yleiskokouksen hyväksynnän saatuaan valtuudet tehdä viraston puolesta sopimuksia, joilla luodaan asianmukaiset suhteet Yhdistyneisiin Kansakuntiin ja muihin organisaatioihin, joiden työ liittyy viraston työhön. Tämän perussäännön määräykset eivät vaikuta oikeuksiin ja velvoitteisiin, joita jäsenillä on voimassa olevien kansainvälisten valtiosopimusten nojalla.

XV artikla

Muutokset ja irtisanoutuminen, tarkistaminen

A.	Jokainen jäsen voi ehdottaa muutoksia tähän perussääntöön. Pääjohtaja valmistelee oikeaksi todistetut jäljennökset ehdotettujen muutosten teksteistä ja välittää ne kaikille jäsenille vähintään yhdeksänkymmentä päivää ennen niiden käsittelyä yleiskokouksessa.

Muutokset tulevat voimaan kaikkien jäsenten osalta

1.	kun ne on hyväksytty yleiskokouksessa sen jälkeen, kun on käsitelty jokaista muutosehdotusta koskevat neuvoston huomautukset; ja

2.	kun kaikki jäsenet ovat ilmaisseet suostumuksensa tulla muutoksen sitomiksi valtiosääntönsä edellyttämien menettelyjen mukaisesti. Jäsenet ilmaisevat suostumuksensa tulla muutoksen sitomiksi tallettamalla tätä koskevan asiakirjan XX artiklan A kappaleessa tarkoitetun tallettajan huostaan.

Milloin tahansa viiden vuoden kuluttua siitä, kun tämä perussääntö on tullut voimaan XIX artiklan D kappaleen mukaisesti, jäsen voi irtisanoutua virastosta antamalla asiasta kirjallisen ilmoituksen XX artiklan A kappaleessa tarkoitetulle tallettajalle, joka ilmoittaa asiasta viipymättä neuvostolle ja kaikille jäsenille.

D.	Irtisanoutuminen tulee voimaan sen vuoden lopussa, jona se annetaan. Jäsenen irtisanoutuminen virastosta ei vaikuta sen V artiklan B kappaleen mukaisiin sopimusvelvoitteisiin eikä sen irtisanoutumisvuoden rahoitusvelvoitteisiin.

XVI artikla

Riitojen ratkaiseminen

Jäsenet ratkaisevat tämän perussäännön tulkintaa tai soveltamista koskevat keskinäiset riitansa rauhanomaisin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 2 artiklan 3 kappaleen mukaisesti ja pyrkivät tätä varten ratkaisuun käyttämällä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 33 artiklan 1 kappaleessa esitettyjä keinoja.

B.	Neuvosto voi osallistua riitojen ratkaisemiseen asianmukaiseksi katsomallaan tavalla, muun muassa tarjoamalla apuaan, kehottamalla riidan osapuolina olevia jäseniä aloittamaan valitsemansa riitojenratkaisumenettelyn ja suosittamalla sovitulle menettelylle aikarajaa.

XVII artikla

Oikeuksien väliaikainen pidättäminen

Viraston jäsenellä, jolla on virastolle maksamatta erääntyneitä rahoitusosuuksia, ei ole oikeutta äänestää, jos erääntyneet osuudet vastaavat sen kahden edellisen vuoden rahoitusosuuksien määrää tai ylittävät sen. Yleiskokous voi kuitenkin antaa jäsenelle luvan äänestää, jos se on vakuuttunut siitä, että maksamatta jättäminen johtuu olosuhteista, joihin jäsen ei voi vaikuttaa.

Jos jäsen on toistuvasti loukannut tämän perussäännön tai tämän perussäännön nojalla tekemänsä sopimuksen määräyksiä, yleiskokous voi neuvoston suosituksesta pidättää sen jäsenyyteen liittyvät erioikeudet ja vapaudet läsnä olevien ja äänestykseen osallistuvien jäsenten kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä.

XVIII artikla

Viraston toimipaikka

Yleiskokous päättää viraston toimipaikan ensimmäisessä istunnossaan.

XIX artikla

Allekirjoittaminen, ratifiointi, voimaantulo ja liittyminen

A.	Tämän perussäännön voivat perustamiskonferenssissa allekirjoittaa kaikki Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltiot ja VI artiklan A kappaleessa määritellyt alueelliset hallitustenväliset taloudellisen yhdentymisen järjestöt. Perussäännön allekirjoittaminen on mahdollista sen voimaantuloon asti.

Ne valtiot ja VI artiklan A kappaleessa määritellyt alueelliset hallitustenväliset taloudellisen yhdentymisen järjestöt, jotka eivät ole allekirjoittaneet tätä perussääntöä, voivat liittyä perussäännön sopimuspuoliksi sen jälkeen, kun niiden jäsenyys on hyväksytty yleiskokouksessa VI artiklan B kappaleen 2 kohdan mukaisesti.

C.	Suostumus tulla tämän perussäännön sitomaksi ilmaistaan tallettamalla ratifioimis- tai liittymiskirja tallettajan huostaan. Valtiot ratifioivat tämän perussäännön tai liittyvät siihen valtiosääntönsä edellyttämien menettelyjen mukaisesti.

D.	Tämä perussääntö tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona kahdeskymmenesviides ratifioimiskirja on talletettu.

Niiden valtioiden tai alueellisten hallitustenvälisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen osalta, jotka ovat tallettaneet ratifioimis- tai liittymiskirjansa tämän perussäännön voimaantulon jälkeen, tämä perussääntö tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä kyseisen asiakirjan tallettamispäivästä.

F.	Tämän perussäännön määräyksiin ei saa tehdä varaumia.

XX artikla

Tallettaja, kirjaaminen, todistusvoimainen teksti

A.	Saksan liittotasavallan hallitus nimetään tämän perussäännön ja kaikkien ratifioimis- ja liittymiskirjojen tallettajaksi.

B.	Tallettajahallitus kirjaa tämän perussäännön Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaisesti.

C.	Tämä englannin kielellä laadittu perussääntö talletetaan tallettajahallituksen arkistoon.

Tallettajahallitus toimittaa tästä perussäännöstä asianmukaisesti oikeaksi todistetut jäljennökset niiden valtioiden hallituksille ja niiden alueellisten hallitustenvälisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen toimeenpanoelimille, jotka ovat allekirjoittaneet tämän perussäännön tai joiden jäsenyys on hyväksytty VI artiklan B kappaleen 2 kohdan mukaisesti.

E.	Tallettajahallitus ilmoittaa viipymättä kaikille tämän perussäännön allekirjoittajille jokaisen ratifioimiskirjan tallettamispäivän ja tämän perussäännön voimaantulopäivän.

F.	Tallettajahallitus ilmoittaa viipymättä kaikille allekirjoittajille ja jäsenille päivät, joina valtioista tai alueellisista hallitustenvälisistä taloudellisen yhdentymisen järjestöistä myöhemmin tulee jäseniä.

G.	Tallettajahallitus lähettää viipymättä uudet jäsenhakemukset kaikkien viraston jäsenten käsiteltäväksi VI artiklan B kappaleen 2 kohdan mukaisesti.

TÄMÄN VAKUUDEKSI allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän perussäännön.

Tehty Bonnissa 26 päivänä tammikuuta 2009 yhtenä englanninkielisenä kappaleena.

Top

Choose the experimental features you want to try