22.1.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 17/43

(1)

Perustamissopimuksessa on otettu käyttöön Euroopan unionin kansalaisuus, joka täydentää kunkin jäsenvaltion kansalaisuutta ja on tärkeä tekijä Euroopan yhdentymisprosessin lujittamisessa ja turvaamisessa.

(2)

Aktiivisen kansalaisuuden edistäminen on keskeinen tekijä vahvistettaessa yhteenkuuluvuutta ja demokratian kehittämistä.

(3)

”Aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistyön Euroopan teemavuosi” auttaa osoittamaan, että vapaaehtoistyö on yksi aktiivisen kansalaisuuden ja demokratian keskeisistä ulottuvuuksista, koska siinä sovelletaan käytäntöön eurooppalaisia arvoja kuten solidaarisuutta ja syrjimättömyyttä ja myötävaikutetaan sillä tavoin Euroopan yhteiskuntien sopusointuiseen kehittämiseen.

(4)

Vapaaehtoistyö on rikas oppimiskokemus, mahdollistaa sosiaalisten taitojen ja valmiuksien kehittämisen ja edistää solidaarisuutta. Kaikenikäisten vapaaehtoistyöntekijöiden toiminnalla on keskeinen merkitys Euroopan unionin perusperiaatteisiin kuuluvan demokratian kehittymiselle. Vapaaehtoistyöllä voidaan vaikuttaa yksilöiden hyvinvointiin ja Euroopan yhteiskuntien sopusointuiseen kehitykseen.

(5)

Ottaen asianmukaisesti huomioon kunkin jäsenvaltion tilanteen erityispiirteet ja kaikki vapaaehtoistyön muodot ilmaisu ”vapaaehtoistyö” tarkoittaa kaikkea vapaaehtoista toimintaa, joka voi olla virallista, vapaamuotoista tai epävirallista ja jota toteutetaan henkilön omasta vapaasta tahdosta ja harkinnasta, oman motivaation perusteella ja ilman ansaitsemistarkoitusta. Vapaaehtoistyö hyödyttää yksittäistä vapaaehtoistyöntekijää, yhteisöjä ja koko yhteiskuntaa. Se on lisäksi väline, jota henkilöt ja yhteisöt käyttävät inhimillisten, sosiaalisten, sukupolvien välisten ja ympäristöön liittyvien tarpeiden täyttämisessä ja ongelmien ratkaisemisessa, ja sitä toteutetaan usein voittoa tavoittelemattoman järjestön tai yhteisöperustaisen aloitteen tukemiseksi. Vapaaehtoistyö ei korvaa ammatillisia, palkallisia työllistymismahdollisuuksia, mutta se hyödyttää yhteiskuntaa.

(6)

Nopeasti muuttuvissa yhteiskunnissa on varmistettava vapaaehtoistyön tukitoimien tehokkuus, jotta useammat ihmiset voivat osallistua vapaaehtoistyöhön. Sen vuoksi on tärkeää tukea vertaisoppimista ja hyvien toimintatapojen vaihtoa ja kehittämistä paikallis- ja aluetasolla sekä kansallisella ja yhteisön tasolla.

(7)

Vuoden 1997 hallitustenvälinen konferenssi antoi vapaaehtoispalvelusta julistuksen nro 38, joka liitettiin Amsterdamin sopimuksen päätösasiakirjaan ja jossa tunnustetaan vapaaehtoispalvelun merkittävä osuus yhteiskunnallisen yhteisvastuullisuuden kehittämisessä.

(8)

Yhdistysten ja säätiöiden tukemisesta Euroopassa kesäkuussa 1997 annetussa komission tiedonannossa korostettiin vapaaehtoisjärjestöjen ja -säätiöiden merkitystä kolmella alalla: niillä on kansantaloudellista merkitystä työpaikkojen luomisessa, yhteiskunnallista merkitystä sosiaalipolitiikkojen määrittelemisessä ja sosiaalisen kehityksen edistämisessä ja poliittista merkitystä demokratian, kansalaisuuden ja kansalaisvaikuttamisen edistämisessä.

(9)

Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 27 päivänä kesäkuuta 2002 ja 16 päivänä marraskuuta 2007 annetuissa päätöslauselmissa sekä 20 päivänä marraskuuta 2008 annetussa suosituksessa neuvosto ja jäsenvaltiot totesivat vapaaehtoistyön olevan olennainen osa nuorisoalaa ja pääsivät yhteisymmärrykseen nuorten vapaaehtoistoiminnan yhteisistä tavoitteista sekä nuorten liikkuvuudesta Euroopan unionissa.

(10)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea kehotti 13 päivänä joulukuuta 2006 antamassaan lausunnossa ”Vapaaehtoistoiminta, sen rooli ja vaikutukset eurooppalaisessa yhteiskunnassa” (2) komissiota ”julistamaan vapaaehtoistoiminnan teemavuoden sekä julkaisemaan mahdollisimman pian valkoisen kirjan vapaaehtoistoiminnasta ja aktiivisesta kansalaisuudesta Euroopassa”.

(11)

Euroopan parlamentti hyväksyi maaliskuussa 2008 mietinnön ”Vapaaehtoistyön rooli taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä”, jossa jäsenvaltioita sekä alueellisia ja paikallisia viranomaisia kannustettiin tunnustamaan vapaaehtoistyön arvo sosiaalisen ja taloudellisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä.

(12)

Heinäkuussa 2008 Euroopan parlamentti hyväksyi kirjallisen kannanoton, jossa kehotettiin julistamaan vuosi 2011 vapaaehtoistyön Euroopan teemavuodeksi.

(13)

Vapaaehtoistyöhön tähdätään useissa yhteisön ohjelmissa ja verkostoissa, joissa korostetaan muun muassa kaikenikäisten henkilöiden liikkuvuutta vapaaehtoistyössä; näitä ovat esimerkiksi elinikäisen oppimisen toimintaohjelma (3), kansalaisten Eurooppa -ohjelma (4) ja nuorisotoimintaohjelman eurooppalainen vapaaehtoistyö -ohjelma (5).

(14)

Euroopassa toteutetaan monenlaista vapaaehtoistoimintaa, joka pitäisi säilyttää ja jota pitäisi kehittää edelleen.

(15)

Vapaaehtoistyön potentiaali ei ole vielä kokonaan käytössä. Aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistyön Euroopan teemavuosi tarjoaa tilaisuuden osoittaa Euroopan laajuisesti, että vapaaehtoistyö lisää kansalaisvaikuttamista ja voi voimistaa kansalaisten yhteiskuntaan kuulumisen tunnetta ja siihen sitoutumista kaikilla tasoilla, niin paikallis- ja aluetasolla kuin kansallisella ja Euroopan tasolla.

(16)

Aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistyön teemavuoden avulla voitaisiin myös puuttua sukupuolten väliseen eriarvoisuuteen vapaaehtoissektorilla, esimerkiksi niiden sektorien ja toimien osalta, joihin miehet ja naiset osallistuvat, tai sen osalta, miten he ovat edustettuina vapaaehtoistyön johtoasemissa.

(17)

Vuonna 2011 tulee kuluneeksi kymmenen vuotta Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälisestä vapaaehtoistoiminnan teemavuodesta 2001.

(18)

Tässä päätöksessä vahvistetaan rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (6) 37 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan.

(19)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa ehdotetun Euroopan teemavuoden tavoitteita, koska tarvitaan kansainvälistä tiedonvaihtoa ja yhteisön laajuista hyvien toimintatapojen levittämistä, vaan ne voidaan ehdotettujen toimien laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla. Perustamissopimuksen 5 artiklassa määrätyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen,

1)

luodaan suotuisa toimintaympäristö vapaaehtoistyölle EU:ssa, jotta vapaaehtoistyöstä tehdään pysyvä osa kansalaisvaikuttamisen ja ihmisten välisen toiminnan edistämistä EU:ssa ja jotta vapaaehtoistyön nykyisiin esteisiin puututaan tilanteen ja tarpeen mukaan;

2)

lisätään vapaaehtoistyön järjestäjien vaikutusvaltaa vapaaehtoistyön laadun parantamisessa, jotta helpotetaan vapaaehtoistyöhön osallistumista ja autetaan sen järjestäjiä ottamaan käyttöön uusia vapaaehtoistyön muotoja ja jotta edistetään verkottumista, liikkuvuutta, yhteistyötä ja synergiaa kansalaisyhteiskunnan sisällä sekä kansalaisyhteiskunnan ja muiden alojen välillä EU:ssa;

3)

vapaaehtoistyön tunnustaminen, jotta rohkaistaan asianmukaisten kannustimien luomista yksilöitä, yrityksiä ja vapaaehtoistyötä tekeviä ja sitä tukevia järjestöjä varten ja jotta huolehditaan siitä, että päättäjät, kansalaisyhteiskunnan järjestöt, julkiset laitokset, virallisen ja vapaamuotoisen koulutuksen sektorit sekä työnantajat tunnustavat vapaaehtoistyössä saavutetut taidot ja osaamisen EU:n tasolla ja jäsenvaltioissa;

4)

vapaaehtoistyön arvon ja merkityksen tunnetuksi tekeminen, jotta tehdään yleisesti tunnetuksi vapaaehtoistyön merkitystä kansalaisvaikuttamisena, joka vaikuttaa kaikkia jäsenvaltioita askarruttaviin kysymyksiin, kuten yhteiskunnan sopusointuiseen kehitykseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen.

a)

kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihto;

b)

tutkimusten tekeminen sekä niiden tulosten levittäminen;

c)

konferenssi ja tapahtumat, joilla edistetään keskustelua ja lisätään tietoisuutta kansalaisia sitoutumaan kannustavan vapaaehtoistyön arvosta ja merkityksestä ja joissa annetaan tunnustusta vapaaehtoistyöntekijöiden ja heidän järjestöjensä toiminnalle;

d)

jäsenvaltioiden konkreettiset aloitteet, joiden tarkoituksena on edistää teemavuoden tavoitteita; vähintään 25 prosenttia vuoden kokonaistalousarviosta käytetään tätä tarkoitusta varten;

e)

tiedotus- ja edistämiskampanjat, joilla levitetään keskeisiä viestejä.