EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32009D0337

2009/337/EY: Komission päätös, tehty 20 päivänä huhtikuuta 2009 , jätealueiden luokitteluperusteiden määrittämisestä kaivannaisteollisuuden jätehuollosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/21/EY liitteen III mukaisesti (tiedoksiannettu numerolla K(2009) 2856)

EUVL L 102, 22.4.2009, p. 7–11 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (HR)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2009/337/oj

22.4.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 102/7


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 20 päivänä huhtikuuta 2009,

jätealueiden luokitteluperusteiden määrittämisestä kaivannaisteollisuuden jätehuollosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/21/EY liitteen III mukaisesti

(tiedoksiannettu numerolla K(2009) 2856)

(2009/337/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon kaivannaisteollisuuden jätehuollosta ja direktiivin 2004/35/EY muuttamisesta 15 päivänä maaliskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/21/EY (1) ja erityisesti sen 22 artiklan 1 kohdan g alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivin 2006/21/EY liitteessä III vahvistettujen perusteiden yhtenäistä arviointia varten on määritettävä menetelmä ja mahdollisuuksien mukaan asetettava raja-arvot ottaen huomioon erilaiset jätealueet ja niiden käyttäytyminen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sekä koko niiden toimintavaiheen aikana.

(2)

Tekniseltä kannalta on asianmukaista vapauttaa vaarallisten aineiden tai vaarallisten jätteiden esiintymistä koskevien perusteiden arvioinnista sellaiset jätealueet, joille on sijoitettu ainoastaan pysyvää jätettä tai pilaantumatonta maa-ainesta.

(3)

Jätealueesta mahdollisesti aiheutuvat vaarat voivat muuttua merkittävästi alueen toimintavaiheen ja käytöstä poistovaiheen aikana. Näin ollen on asianmukaista tarkastella alueen luokitusta uudelleen tarpeen mukaan ja ainakin toimintavaiheen lopussa.

(4)

Jotta voidaan arvioida mahdolliset ihmishenkien menetykset ja ihmisten terveydelle aiheutuva vaara tilanteissa, joissa alueen rakenteellinen kestävyys heikkenee tai alueen toiminta on virheellistä, olisi mahdollisille vaikutuksille alttiina olevilla alueilla pysyvästi oleskelevat ihmiset otettava huomioon arvioitaessa mahdollisten ihmishenkien menetysten ja ihmisten terveydelle aiheutuvan vaaran merkittävyyttä.

(5)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/12/EY (2) 18 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1.   Jätealue on luokiteltava luokkaan A direktiivin 2006/21/EY liitteen III ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti, jos jätealueen rakenteellisen kestävyyden heikkenemisestä aiheutuvasta vahingosta tai virheellisestä toiminnasta aiheutuvat ennustetut lyhyen tai pitkän aikavälin seuraukset voisivat johtaa seuraaviin tilanteisiin:

a)

ihmishenkien menetykset erittäin mahdollisia;

b)

vakava vaara ihmisten terveydelle;

c)

vakava vaara ympäristölle.

2.   Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettua luokitusta varten on alueen aiheuttaman vaaran mahdollisuuden arvioinnissa otettava huomioon jätealueen koko elinkaari ja myös käytön jälkeinen vaihe.

2 artikla

1.   Tätä päätöstä sovellettaessa tarkoitetaan jätealueen rakenteellisella kestävyydellä alueen kykyä pitää jätteet rajojensa sisäpuolella siten, kuin sen on suunniteltu se tekevän.

2.   Rakenteellisen kestävyyden heikkeneminen sisältää kaikki mahdolliset vahinkomahdollisuudet, jotka voivat tulla kyseisen jätealueen osalta kyseeseen.

3.   Rakenteellisen kestävyyden heikkenemisen seurausten arvioinnissa on otettava huomioon vahingon johdosta laitoksesta pois kuljetettujen materiaalien välittömät vaikutukset ja vahingosta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä aiheutuvat vaikutukset.

3 artikla

1.   Tätä päätöstä sovellettaessa tarkoitetaan jätealueen virheellisellä toiminnalla kaikkea toimintaa, josta voi aiheutua suuronnettomuus, mukaan luettuina ympäristönsuojelutoimien häiriö tai riittämätön suunnittelu.

2.   Virheellisestä toiminnasta aiheutuvien epäpuhtauspäästöjen arvioinnissa on otettava huomioon sekä lyhytkestoisten että pitkän aikavälin päästöjen vaikutukset. Arvioinnissa on otettava huomioon sekä alueen toimintavaihe sekä koko käytöstä poiston jälkeinen vaihe. Siihen on sisällyttävä reaktiivista jätettä sisältävien jätealueiden mahdollisten vaarojen arviointi, riippumatta siitä, onko jäte luokiteltu vaaralliseksi tai vaarattomaksi neuvoston direktiivin 91/689/ETY (3) mukaisesti.

4 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on arvioitava rakenteellisen kestävyyden vähenemisen aiheuttaman vahingon tai alueen virheellisen toiminnan seuraukset 2–4 kohdan mukaisesti.

2.   Ihmishenkien menetysten ja ihmisten terveydelle aiheutuvan vaaran mahdollisuuden katsotaan oleva mitätön tai vakavuudeltaan vähäinen, jos muiden vaikutuksille mahdollisesti altistuvien ihmisten kuin alueella työskentelevien henkilöiden ei oleteta oleskelevan mahdollisesti vaikutuksille alttiilla alueella pysyvästi tai pidempiä ajanjaksoja. Vakavana vaarana ihmisten terveydelle on pidettävä sellaisia henkilövahinkoja, jotka aiheuttavat työkyvyttömyyttä tai pitkäaikaista terveyden huonontumista.

3.   Ympäristölle aiheutuvan vaaran mahdollisuuden katsotaan olevan vähäinen, jos

a)

mahdollisen epäpuhtauslähteen päästöjen voimakkuus vähenee merkittävästi lyhyen ajan kuluessa;

b)

jätealueella tapahtunut vahinko ei aiheuta pysyvää tai pitkäaikaista vahinkoa ympäristölle;

c)

vaikutuksille altistunut ympäristö voidaan ennallistaa vähäisillä puhdistus- ja ennallistamistoimilla.

4.   Ihmishenkien menetysten tai ihmisten terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran mahdollisuutta määriteltäessä on otettava huomioon mahdollisten vaikutusten laajuudesta tehdyt erityisarviot lähde-kulkeutumistie-vastaanottajaketjun yhteydessä.

Jos lähteen ja vastaanottajan välillä ei ole siirtotietä, ei kyseessä olevaa jätealuetta luokitella luokkaan A rakenteellisen kestävyyden aiheuttaman jätealueen pettämisen tai virheellisen toiminnan perusteella.

5 artikla

1.   Jos rikastusjätealtaan rakenteellinen kestävyys heikkenee, katsotaan ihmishenkien olevan vaarassa, jos veden tai lietteen pinta on vähintään 70 cm maanpinnan yläpuolella tai jos veden tai lietteen virtausnopeus ylittää 0,5 m/s.

2.   Ihmishenkien menetysten tai ihmisten terveydelle aiheutuvan vaaran mahdollisuuden arvioinnissa on otettava huomioon vähintään seuraavat tekijät:

a)

jätealueen koko ja ominaisuudet, myös sen suunnittelu;

b)

jätealueelle sijoitetun jätteen määrä ja laatu, myös fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet;

c)

jätealueen topografia, myös vaimennusominaisuudet;

d)

mahdollisen tulva-aallon siirtymisaika alueille, joilla oleskelee ihmisiä;

e)

tulva-aallon etenemisnopeus;

f)

veden tai lietteen pinnan arvioitu taso;

g)

veden tai lietteen pinnan nousunopeus;

h)

merkitykselliset, aluekohtaiset tekijät, jotka voivat vaikuttaa ihmishenkien menetysten tai ihmisten terveydelle aiheutuvan vaaran mahdollisuuden suuruuteen.

6 artikla

1.   Jätekasan sortuessa katsotaan, että jätemassavyörymät aiheuttavat todennäköisesti vaaraa ihmisille, jos ihmisiä oleskelee jätemassanvyörymän etenemisalueella.

2.   Ihmishenkien menetysten tai ihmisten terveydelle aiheutuvan vaaran mahdollisuuden arvioinnissa on otettava huomioon vähintään seuraavat tekijät:

a)

jätealueen koko ja ominaisuudet, myös sen suunnittelu;

b)

jätealueelle sijoitetun jätteen määrä ja laatu, myös fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet;

c)

kasan kaltevuuskulma;

d)

mahdollisuus, että kasan sisälle muodostuu pohjavettä;

e)

maanalainen vakaus;

f)

topografia;

g)

vesistöjen, rakenteiden ja rakennusten läheisyys;

h)

kaivokset;

i)

muut aluekohtaiset tekijät, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi rakenteen aiheuttamaan vaaraan.

7 artikla

1.   Direktiivin 2006/21/EY liitteen III toisessa luetelmakohdassa tarkoitettu kynnysarvo on määritettävä seuraavien jätemäärien kuivapainojen suhteena:

a)

kaikki sellainen direktiivin 91/689/ETY mukaisesti vaaralliseksi luokiteltu jäte, jota odotetaan esiintyvän jätealueella alueen suunnitellun toimintakauden päättyessä, ja

b)

jäte, jota odotetaan esiintyvän jätealueella alueen suunnitellun toimintakauden päättyessä.

2.   Kun 1 kohdassa tarkoitettu suhde ylittää 50 prosenttia, on jätealue luokiteltava luokkaan A.

3.   Kun 1 kohdassa tarkoitettu suhde on 5–50 prosenttia, on jätealue luokiteltava luokkaan A.

Jätealuetta ei kuitenkaan voida luokitella luokkaan A, vaikka se olisi perusteltua erityisen aluekohtaisen riskinarvioinnin perusteella, jossa kiinnitettiin erityistä huomiota vaarallisten jätteiden vaikutuksiin ja joka suoritettiin kestävyyden heikkenemisen aiheuttaman vahingon tai virheellisen toiminnan seurauksiin perustuvan luokituksen osana, jos tässä yhteydessä osoitettiin, ettei jätealuetta pitäisi luokitella luokkaan A vaarallisen jätteen määrän perusteella.

4.   Jos 1 kohdassa tarkoitettu suhde on alle 5 prosenttia, ei jätealuetta voida luokitella luokkaan A vaarallisen jätteen määrän perusteella.

8 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on arvioitava, täyttyykö direktiivin 2006/21/EY liitteen III kolmannessa luetelmakohdassa vahvistettu vaatimus 2–4 kohdassa säädettyjen näkökohtien mukaisesti.

2.   Suunniteltujen rikastusjätealtaiden osalta on käytettävä seuraavaa menetelmää:

a)

sellaiset prosessoinnissa käytettävät aineet ja valmisteet on inventoitava, jotka päästetään prosessoinnin jälkeen rikastusjätelietteen mukana rikastusjätealtaaseen;

b)

kunkin aineen ja valmisteen prosessissa käytettävät määrät on arvioitava kunkin suunnitellun toimintavuoden osalta;

c)

on määriteltävä, onko aine tai valmiste neuvoston direktiivissä 67/548/ETY (4) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 1999/45/EY (5) tarkoitettu vaarallinen aine tai valmiste;

d)

kunkin suunnitellun toimintavuoden osalta on laskettava rikastusjätealtaassa säilytettävän veden määrän kasvu (ΔQi) vakaissa olosuhteissa liitteessä I olevan kaavan avulla;

e)

kunkin c kohdan mukaisesti yksilöidyn vaarallisen aineen tai valmisteen suurin mahdollinen vuotuinen pitoisuus (C max) vesifaasissa on arvioitava liitteessä II olevan kaavan avulla.

Jos vesifaasin katsotaan suurimman mahdollisen vuotuisen pitoisuuden (C max) perusteella olevan direktiivin 1999/45/EY tai direktiivin 67/548/ETY mukaisesti vaarallinen, jätealue on luokiteltava luokkaan A.

3.   Toiminnassa olevien rikastusjätealtaiden luokituksen on perustuttava 2 kohdassa vahvistettuun menetelmään tai veden ja jätealueelle sijoitettujen kiinteiden aineiden suoraan kemialliseen analyysiin. Jos vesifaasin ja sen sisällön katsotaan olevan direktiivin 1999/45/EY tai direktiivin 67/548/ETY mukaisesti vaarallinen valmiste, jätealue on luokiteltava luokkaan A.

4.   Jäsenvaltioiden on tarkistettava vaarallisten aineiden esiintyminen sellaisten kasaliuotusalueiden sulkemisvaiheessa, joissa metallit erotetaan malmikasoista liuotusnesteen avulla, määrittämällä liotuskemikaalit käytettyjä liuotuskemikaaleja koskevan inventaarin ja valumassa huuhtomisen jälkeen olevien kemikaalien jäännöspitoisuuksien perusteella. Jos näiden liuotusvesien katsotaan olevan direktiivin 1999/45/EY tai direktiivin 67/548/ETY mukaisesti vaarallinen valmiste, jätealue on luokiteltava luokkaan A.

9 artikla

Tämän päätöksen 7 ja 8 artiklaa ei sovelleta jätealueisiin, joihin on sijoitettu ainoastaan pysyvää jätettä tai pilaantumatonta maa-ainesta.

10 artikla

Direktiivissä 2006/21/EY tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen on tarkasteltava jätealueen luokitusta uudelleen, jos lupaa muutetaan merkittävästi tai jos toimintaolosuhteet ovat muuttuneet merkittävästi.

Luokitusta on tarkasteltava uudelleen ainakin jätealueen toimintavaiheen päättyessä.

11 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 20 päivänä huhtikuuta 2009.

Komission puolesta

Stavros DIMAS

Komission jäsen


(1)  EUVL L 102, 11.4.2006, s. 15.

(2)  EUVL L 114, 27.4.2006, s. 9.

(3)  EYVL L 377, 31.12.1991, s. 20.

(4)  EYVL 196, 16.8.1967, s. 1.

(5)  EYVL L 200, 30.7.1999, s. 1.


LIITE I

Laskukaava 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun rikastusjätealtaassa säilytettävän veden määrän keskimääräisen vuotuisen kasvun (ΔQ) laskemiseksi

ΔQi

=

(ΔΜi/D) * P, jossa:

ΔQi

=

rikastusjätealtaassa säilytettävän veden määrän vuotuinen kasvu (m3/vuosi) vuonna ”i”

ΔΜi

=

altaaseen päästettävän rikastusjätteen määrä vuodessa (kuivapaino tonnia/vuosi) vuonna ”i”

D

=

sijoitetun kuivan rikastusjätteen keskimääräinen ominaispaino (tonnia/m3)

P

=

kerrostuneen rikastusjätteen keskimääräinen huokoisuus (m3/m3), joka on määritelty onteloiden määrän ja kerrostuneen rikastusjätteen kokonaismäärän välisenä suhteena.

Jos tarkkoja tietoja ei ole saatavilla, käytetään oletusarvoja, jotka ovat kuivapainon osalta 1,4 tonnia/m3 ja huokoisuuden osalta 0,5 m3/m3.


LIITE II

8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun vesifaasin suurimman mahdollisuuden pitoisuuden (C max) arviointi

C max = Si/ΔQi:n suurin arvo, kun:

Si = kunkin 8 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti yksilöidyn ja vuonna ”i” altaaseen päästetyn aineen ja valmisteen vuotuinen massa.


Top