16.10.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 275/18

(1)

Muun muassa Korean kansantasavallasta ja Malesiasta, jäljempänä ’asianomaiset maat’, peräisin olevien putkien tiettyjen liitos- ja muiden osien, jäljempänä ’putkien liitososat’ tai ’tarkasteltavana oleva tuote’, tuonnissa otettiin elokuussa 2002 käyttöön lopulliset polkumyyntitoimenpiteet neuvoston asetuksella (EY) N:o 1514/2002 (2), jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’. Malesian osalta voimassa olevat polkumyynnin vastaiset tullit ovat 59,2 prosenttia yritykselle Anggerik Laksana Sdn Bhd ja 75 prosenttia kaikille muille yrityksille; Korean tasavallan osalta tulli on 44 prosenttia kaikille yrityksille.

(2)

Neuvoston asetuksella (EY) N:o 964/2003 (3) käyttöön otetut polkumyyntitoimenpiteet koskevat tällä hetkellä tuontia Kiinan kansantasavallasta (58,6 %) ja Thaimaasta (58,9 %), kahta thaimaalaista yritystä lukuun ottamatta, sekä Taiwanista lähetetyn saman tuotteen tuontia riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu Taiwan. Kiinasta peräisin olevaa tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevat toimenpiteet laajennettiin koskemaan Indonesiasta neuvoston asetuksella (EY) N:o 2052/2004 (4), Sri Lankalta neuvoston asetuksella (EY) N:o 2053/2004 (5) ja Filippiineiltä neuvoston asetuksella (EY) N:o 655/2006 (6) lähetetyn saman tuotteen tuontia riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu Indonesia, Sri Lanka tai Filippiinit.

(3)

Korean tasavallasta ja Malesiasta peräisin olevien putkien liitososien tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (7) julkaisemisen jälkeen komissio vastaanotti perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen pyynnön tarkastella näitä toimenpiteitä.

(4)

Pyynnön esitti 23 päivänä toukokuuta 2007 teräksisten tyssähitsauksessa käytettävien liitososien valmistajien etuja valvova järjestö Defence Committee of the Steel Butt-Welding Fittings Industry of the European Union, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, edustaen tuottajia, joiden tuotanto muodostaa pääosan eli tässä tapauksessa yli 50 prosenttia putkien tiettyjen liitososien kokonaistuotannosta yhteisössä.

(5)

Pyyntöä perusteltiin sillä, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

(6)

Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa komissio päätti, että oli olemassa riittävä näyttö tarkastelun vireille panemiseksi, mistä syystä se pani vireille toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun (8) perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan nojalla.

(7)

Komissio ilmoitti tarkastelun vireillepanosta virallisesti pyynnön esittäneille yhteisön tuottajille, muille yhteisön tuottajille, asianomaisten maiden vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille/kauppiaille, käyttäjille ja niitä edustaville järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä kummankin viejämaan hallituksen edustajille.

(8)

Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille edellä mainituille osapuolille ja tarkastelun vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa ilmoittautuneille osapuolille.

(9)

Komissio myös antoi intressitahoille mahdollisuuden esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi tarkastelun vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(10)

Koska Korean tasavallassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia, tarkasteltavana olevan tuotteen tuojia/kauppiaita ja yhteisön tuottajia on ilmeisen runsaasti, menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa esitettiin otantamenetelmän käyttämistä perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti. Selvittääkseen, olisiko otantamenetelmää käytettävä ja jos olisi, miten otos valittaisiin, komissio lähetti otantaan liittyvät kyselylomakkeet, joissa pyydettiin erityisesti tietoja yhteisön tuottajien, vientiä harjoittavien tuottajien ja tuojien, joita asia koski, keskimääräisistä myyntimääristä ja -hinnoista. Yksikään korealainen vientiä harjoittava tuottaja ei vastannut kyselyyn, ja tuojilta saatiin 11 vastausta. Ainoastaan neljä yhteisön tuottajaa vastasi otantaan liittyvään kyselylomakkeeseen. Näin ollen päätettiin, ettei otantamenetelmää tarvinnut käyttää.

(11)

Neljä yhteisön tuottajaa vastasi kyselylomakkeeseen, mutta yksi niistä toimitti epätäydellisen vastauksen eikä vastannut puutteita koskevaan kirjeeseen. Malesiasta saatiin kaksi vastausta kyselylomakkeeseen, yksi uudelta yritykseltä ja toinen yritykseltä, joka myöhemmin kielsi tarkastuskäynnin. Yksikään vientiä harjoittavista korealaisista tuottajista ei vastannut kyselyyn. Yksi tuoja toimitti vastauksen kyselylomakkeeseen.

(12)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin ja vahingon todennäköisen jatkumisen tai toistumisen sekä yhteisön edun määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot. Seuraavien yritysten toimitiloihin tehtiin tarkastuskäyntejä:

(13)

Polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2006 ja 30 päivän kesäkuuta 2007 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittävien kehityssuuntien tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2002 ja tutkimusajanjakson lopun välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(14)

Tarkastelun kohteena ovat Korean tasavallasta ja Malesiasta peräisin olevat raudasta tai teräksestä (ei kuitenkaan ruostumattomasta teräksestä) valmistetut putkien liitos- ja muut osat (muut kuin valetut osat, laipat ja kierteitetyt osat), joiden suurin ulkoläpimitta on enintään 609,6 mm, jollaisia käytetään tyssähitsauksessa tai muihin tarkoituksiin ja jotka luokitellaan yleensä CN-koodeihin ex 7307 93 11, ex 7307 93 19, ex 7307 99 30 ja ex 7307 99 90.

(15)

Putkien liitososia valmistetaan pääasiassa putkia leikkaamalla ja muotoilemalla. Putkien liitososia käytetään putkien yhteenliittämiseen ja niitä on erimuotoisia: kulmaliittimiä, supistusliittimiä, T-liittimiä ja kärkikappaleita; niitä on myös erikokoisia ja eri materiaaleista valmistettuja. Niitä käytetään pääasiallisesti petrokemian teollisuudessa, rakennusteollisuudessa, energiantuotannossa, laivanrakennuksessa ja teollisuuslaitoksissa. Putkien liitososia petrokemian teollisuudelle myytäessä käytetään ANSI-standardia. Muilta osin yhteisössä yleisimmin käytetty standardi on DIN-standardi.

(16)

Alkuperäisen menettelyn tavoin tutkimuksessa kävi ilmi, että asianomaisissa maissa tuotetuilla, kotimarkkinoilla myydyillä ja/tai yhteisöön viedyillä putkien liitososilla on samanlaiset fyysiset, tekniset ja kemialliset perusominaisuudet ja loppukäyttötarkoitukset kuin pyynnön esittäneiden yhteisön tuottajien yhteisössä myymillä tuotteilla, minkä vuoksi niitä pidetään samankaltaisina tuotteina perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdan tarkoittamassa merkityksessä.

(17)

Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti tutkittiin, johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen.

(18)

Kuten edellä todetaan, koska yksikään Korean ja Malesian vientiä harjoittavista tuottajista, yhtä uutta yritystä lukuun ottamatta, ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä, asiaa oli tutkittava komission yksiköiden muista lähteistä saamia tietoja käyttäen. Tämän vuoksi ja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti tuontimäärien ja -hintojen vahvistamiseksi käytettiin Eurostatin tietoja, joissa käytetään kahdeksannumeroisia CN-koodeja, ja nämä tiedot tarkistettiin muista lähteistä. Polkumyyntimarginaalin laskemisessa käytettiin saatavissa olevia tietoja eli tässä tapauksessa pyyntöön ja Yhdysvaltojen tilastoihin sisältyviä tietoja.

(19)

Koska putkien liitososien tuonti Koreasta ja Malesiasta on nykyään määrältään pientä, komission oli käytettävä jonkin toisen maan tietoja. Yhdysvallat katsottiin soveltuvaksi, koska sen markkinat ovat samankokoiset, kotimaisia tuottajia on paljon ja tuonnin osuus suuri, mistä syystä kyseiset markkinat ovat erittäin kilpaillut. Lisäksi Yhdysvallat on Korean ja Malesian tärkein vientikohde.

(20)

Perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti ja koska Korean ja Malesian vientiä harjoittavat tuottajat eivät tehneet yhteistyötä yhtä uutta yritystä lukuun ottamatta, normaaliarvo perustui pyynnössä annettuihin tietoihin eli arvioituihin valmistuskustannuksiin, joihin lisättiin 12,3 prosenttia myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia ja 5,6 prosenttia voittoa Korean osalta ja 15,1 prosenttia myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia ja 6 prosenttia voittoa Malesian osalta ilmaistuina prosentteina liikevaihdosta. Katsottiin, että edellä mainitut prosenttiosuudet ovat melko maltilliset.

(21)

Perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti ja koska Korean ja Malesian vientiä harjoittavat tuottajat eivät tehneet yhteistyötä yhtä uutta yritystä lukuun ottamatta, vientihinta laskettiin käyttämällä Korean ja Malesian tarkasteltavana olevan tuotteen Yhdysvaltoihin suuntautuvan viennin hintoja, jotka saatiin Yhdysvaltojen tuontitilastoista. Nämä luvut oikaistiin tuotetyypeittäin suhteessa kunkin tuotetyypin tonnimäärään pyynnössä annettujen tietojen perusteella.

(22)

Painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti putkien liitososien vientihinnan painotettuun keskiarvoon noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(23)

Normaaliarvon ja vientihinnan välisen tasapuolisen vertailun varmistamiseksi otettiin huomioon eroavuudet hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa tekijöissä perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Tämän vuoksi tehtiin oikaisuja sisämaa- ja merirahti-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannusten huomioon ottamiseksi.

(24)

Normaaliarvon ja laskennallisen vientihinnan välinen vertailu osoitti, että polkumyyntiä esiintyi kummassakin maassa, ja polkumyyntimarginaali oli määrä, jolla vahvistettu normaaliarvo ylitti vientihinnan. Prosenttiosuutena CIF-tuontihinnasta yhteisön rajalla ilmaistun polkumyyntimarginaalin todettiin olevan 15,1 prosenttia Korean ja 61,3 prosenttia Malesian osalta.

(25)

Tutkimusajanjaksolla tapahtuneen polkumyynnin lisäksi tarkasteltiin myös polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä. Koska Korean ja Malesian vientiä harjoittavat tuottajat eivät tehneet yhteistyötä, yhtä uutta yritystä lukuun ottamatta, ja koska putkien liitososia valmistavasta teollisuudesta on vain vähän julkista tietoa, seuraavat päätelmät perustuvat perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti lähinnä käytettävissä oleviin tietoihin, joita ovat Eurostatin tiedot, tarkastelupyyntö ja Yhdysvaltojen tilastot.

(26)

Sekä Korean että Malesian käytettävissä olevan kapasiteetin arvioidaan olevan 35 300 tonnia ja niiden vientikapasiteetin 20 000 tonnia. Se on yli neljännes yhteisön kulutuksesta.

(27)

Kuten alustavissa huomautuksissa todetaan, tarkasteltavana olevan tuotteen vienti kahdesta asianomaisesta maasta yhteisöön on lähes olematonta. Muihin kolmansiin maihin suuntautuvan viennin osalta pyynnössä väitetään, että tarkasteltavana olevaa tuotetta viedään Yhdysvaltoihin polkumyyntihintaan.

(28)

Kaikkien edellä esitettyjen seikkojen eli korkean polkumyyntimarginaalin ja kyseisissä maissa käytettävissä olevan valtavan käyttämättömän kapasiteetin perusteella voidaan päätellä, että polkumyynnillä kyseisistä kahdesta maasta tapahtuva tuonti Euroopan unioniin jatkuisi, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Lisäksi yksikään Malesian vientiä harjoittavista tuottajista ei pyytänyt välivaiheen tarkastelua huolimatta vientiinsä, joka lähes lakkasi, sovellettavien polkumyyntitullien suuruudesta. Korean viejäyritykset eivät myöskään koskaan tehneet yhteistyötä alkuperäisessä tutkimuksessa. Kieltäytyminen yhteistyöstä tässä tutkimuksessa myös osoittaa, että kyseiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät olleet halukkaita tai kykeneviä osoittamaan, ettei polkumyyntiä tapahtuisi, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(29)

Kolme yritystä toimi täysimääräisesti yhteistyössä tutkimuksessa. Ne sijaitsevat Ranskassa (Interfit), Itävallassa (Erne Fittings) ja Italiassa (Virgilio Cena). Itävaltalaisella yritysryhmällä on myös siihen etuyhteydessä oleva yritys Saksassa (Siekmann Fittings). Tutkimuksessa kävi ilmi, että kolme pyynnön esittänyttä ja täysimääräisesti yhteistyössä toiminutta yhteisön tuottajaa edusti yli 50:tä prosenttia putkien liitososien yhteisön tuotannosta, joten ne muodostavat yhteisön tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(30)

Yhteisön kulutus määritettiin laskemalla yhteen pyyntöön perustuva pyynnön esittäneiden yhteisön tuottajien ja muiden yhteisön tuottajien yhteenlaskettu myyntimäärä sekä Eurostatin tietoihin perustuva tuonti asianomaisista maista ja muista kolmansista maista.

(31)

Tämän perusteella yhteisön kulutus kasvoi tarkastelujakson aikana 26 prosenttia – vuonna 2002 se oli 58 561 tonnia ja tutkimusajanjakson aikana 73 519 tonnia. Putkien liitososia käytetään pääasiallisesti petrokemian teollisuudessa, rakennusteollisuudessa, energiantuotannossa, laivanrakennuksessa ja teollisuuslaitoksissa, mikä yhdessä terästeollisuuden elpymisen kanssa saattaa selittää kulutuksen kasvun.

(32)

Taulukko 1

Yhteisön kulutus

(33)

Tuonti Malesiasta ja Koreasta romahti 404 tonnista 11 tonniin. Tämä johtunee helmikuusta 2002 voimassa olleista polkumyynnin vastaisista toimenpiteistä. Näiden maiden markkinaosuus on vähämerkityksinen.

(34)

Taulukko 2

Tuonti asianomaisista maista

(35)

Koska tuonti asianomaisista maista on hyvin pientä ja erilaisia tuotetyyppejä on paljon, Eurostatin tietojen mukaisia hintoja ei voida pitää luotettavana lähteenä yksityiskohtaista analyysia varten.

(36)

Koska asianomaiset maat eivät tehneet yhteistyötä, hinnan alittavuuden marginaalit laskettiin käyttämällä samaa menetelmää kuin pyynnössä eli vertaamalla asianomaisten maiden Yhdysvaltoihin suuntautuvan viennin hintoja ja pyynnön esittäjien yhteisön markkinoilla veloittamia hintoja. Korean hintojen alittavuuden marginaali on 25,2 prosenttia ja Malesian 53,3 prosenttia.

(37)

Yhteisön tuotannonalan tuotanto kasvoi tarkastelujaksolla 5 prosenttia ja yhteisön kulutus 26 prosenttia.

(38)

Taulukko 3

Tuotantomäärä

(39)

Tarkastelujakson aikana yhteisön tuotannonalan tuotantokapasiteetti kasvoi 6 prosenttia huolimatta hienoisesta laskusta vuonna 2003.

(40)

Taulukko 4

Tuotantokapasiteetti

(41)

Kapasiteetin käyttöaste laski tarkastelujaksolla 1 prosentin.

(42)

Taulukko 5

Kapasiteetin käyttöaste

(43)

Yhteisön tuotannonalan myynti etuyhteydettömille asiakkaille yhteisön markkinoilla kasvoi 11 prosenttia vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

(44)

Taulukko 6

Yhteisön tuotannonalan myynti etuyhteydettömille asiakkaille

(45)

Tarkastelujakson aikana yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla veloittamat keskimääräiset myyntihinnat kasvoivat asteittain. Kokonaiskasvu oli 63 prosenttia vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Kasvu selittyy osittain tärkeimmän raaka-aineen, teräsputkien, hinnan nousulla ja osittain sillä, että kaksi yhteisön tuottajaa siirtyi tuottamaan kalliimpia erikoistyyppejä.

(46)

Taulukko 7

Yhteisön tuotannonalan myyntihinnat

(47)

Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus kutistui 7 prosenttiyksikköä vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

(48)

Taulukko 8

Yhteisön tuotannonalan myynnin markkinaosuus

(49)

Vaikka yhteisön kulutus kasvoi 26 prosenttia tarkastelujakson aikana, yhteisön tuotannonalan myynti markkinoilla kasvoi ainoastaan 11 prosenttia ja yhteisön tuotannonalan markkinaosuus vapailla markkinoilla pieneni 7 prosenttiyksikköä. Yhteisön tuotannonalan myynti ei siis kasvanut yhteisön kulutuksen kasvusuuntausta vastaavasti.

(50)

Tarkastelujakson aikana kannattavuus prosentteina nettomyyntiarvosta etuyhteydettömille yrityksille kehittyi seuraavasti:

(51)

Taulukko 9

Profitability

(52)

Yhteisön tuotannonalan kannattavuus kehittyi suotuisasti yhteisön tuotannonalan kasvavien myyntihintojen myötä. Huolimatta merkittävästi notkahduksesta vuosina 2003 ja 2005 yleinen tuottavuus oli 10 prosenttia. Tämä johtui pääasiassa siitä, että tuotannossa siirryttiin korkeamman lisäarvon tuotteisiin tarkastelujaksolla, jona yhteisön tuotannonalan keskimääräinen tuotto oli 4 prosenttia.

(53)

Sijoitetun pääoman tuoton (voittoina/tappioina suhteessa investointien nettokirjanpitoarvoon) kehitys noudatti kannattavuuden kehityssuuntausta.

(54)

Taulukko 10

Sijoitetun pääoman tuotto

(55)

Kassavirta vaihteli merkittävästi vuosina 2002–2005 ja kasvoi huomattavasti vuonna 2006 ja tutkimusajanjakson aikana. Kasvu tarkoittaa, että tuotannonala oli toipumassa. Kassavirran avulla yritykset alkoivat taas investoida putkien liitosten tuotantoon hiljaisen kauden jälkeen.

(56)

Taulukko 11

Kassavirta

(57)

Yhteisön tuotannonala kasvatti investointeja 65 prosenttia tarkastelujakson aikana. Suurin osa kohdistui koneisiin tuottavuuden parantamiseksi. Yksikään yrityksistä ei maininnut vaikeuksista saada pääomaa.

(58)

Taulukko 12

Investoinnit

(59)

Jäljempänä olevasta taulukosta käy ilmi, että loppuvarastot pysyivät vakaina, mutta tarkastelujaksolla ne supistuivat hieman, noin prosentilla.

(60)

Taulukko 13

Varastot

(61)

Vuonna 2003 työntekijöiden määrä laski 5 prosenttia ja koko tarkastelujaksolla 2 prosenttia.

(62)

Taulukko 14

Työllisyys

(63)

Tuotannon kasvaessa ja työvoiman vähentyessä tuottavuus kasvoi 8 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(64)

Taulukko 15

Tuottavuus

(65)

Yhteisön tuotannonalan työvoimakustannukset kasvoivat asteittain tarkastelujakson aikana. Työvoimakustannusten kokonaiskasvu tarkastelujaksolla oli 22 prosenttia. Työvoimakustannukset kasvoivat eniten yrityksessä, joka vaihtoi tuotevalikoimansa perushyödykkeistä erikoistuotteisiin, jotka edellyttävät enemmän ammattitaitoa.

(66)

Taulukko 16

Työvoimakustannukset

(67)

Yhteisön tuotannonalan putkien liitososien vienti ei ollut tarkastelujaksolla kovin vakaata, vaan vaihteli huomattavasti. Vienti kolmansiin maihin väheni kokonaisuudessaan 15 prosentilla, mikä johtui lähinnä epäsuotuisasta EUR/USD-vaihtokurssista.

(68)

Taulukko 17

Yhteisön tuotannonalan vienti

(69)

Asetuksella (EY) N:o 964/2003 otettiin käyttöön polkumyyntitoimenpiteet, jotka koskevat putkien liitososien tuontia Kiinan kansantasavallasta (58,6 %) ja Thaimaasta (58,9 %). Toimenpiteitä sovelletaan tarkasteltavana olevaan tuotteeseen, joka on peräisin Kiinasta ja lähetetään jostakin seuraavista maista: Filippiinit, Indonesia, Sri Lanka ja Taiwan. Kiinan tuontia koskevista toimenpiteistä huolimatta sen vienti Euroopan unioniin kasvaa jatkuvasti.

(70)

Putkien liitososien tuonnin kokonaismäärä muista kolmansista maista kuin asianomaisista maista yli kaksinkertaistui tarkastelujakson aikana; vuonna 2002 se oli 9 654 tonnia ja tutkimusajanjakson lopussa 24 105 tonnia.

(71)

Putkien liitososien tuonti yhteisöön muista maista kuin Koreasta ja Malesiasta kehittyi seuraavasti:

(72)

Taulukko 18

Tuonti muista kolmansista maista

(73)

Muista kolmansista maista kuin asianomaisista maista peräisin olevan tuonnin markkinaosuus oli 33 prosenttia EU:n kulutuksesta. Tämä merkitsee 99 prosentin kasvua tarkastelujaksolla, 16 prosentista 33 prosenttiin.

(74)

Taulukko 19

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin markkinaosuus

(75)

Taulukko 20

Tärkeimmistä muista kolmansista maista tuleva tuonti Euroopan unioniin

(76)

Kuten useimpien edellä lueteltujen indikaattoreiden myönteinen kehitys osoittaa, yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne oli vuodesta 2002 vuoden 2007 puoleen väliin mennessä osittain elpynyt kahdesta asianomaisesta maasta peräisin olevan polkumyynnin vahingollisista vaikutuksista.

(77)

Voimassa olevat toimenpiteet ovat johtaneet yhteisön tuotannonalan osittaiseen elpymiseen vuoden 2002 jälkeen. Yhteisön tuotannonala onnistui lisäämään myyntimääriään ja nostamaan hintojaan. Vahinkoindikaattorit kuten tuotanto, tuotantokapasiteetti, kannattavuus, sijoitetun pääoman tuotto ja tuottavuus ovat myös kehittyneet myönteisesti. Tämä osoittaa, että yhteisön tuotannonala on ponnistelut parantaakseen kilpailukykyään. Yhteisön tuotannonalan myynti yhteisössä onkin ollut kannattavaa vuodesta 2002.

(78)

Yhteisön tuotannonala ei kuitenkaan kyennyt hyödyntämään yhteisön kulutuksen huomattavaa kasvua, ja lisäksi osa myönteisistä tekijöistä on seurausta siitä, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijainnut yhteisön suuri tuottaja poistui markkinoilta ja kaksi pyyntöä tukenutta yritystä otti haltuunsa sen toiminnot.

(79)

Voidaan kuitenkin päätellä, että Korean ja Malesian vastaisten toimenpiteiden käyttöönotolla oli myönteinen vaikutus yhteisön tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen

(80)

Koska yhteisön tuotannonala alkoi alustavasti toipua, polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttaman vahingon jatkumista ei voitu osoittaa. Tästä syystä tutkittiin, toistuisiko vahinko, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(81)

Kuten edellä todetaan, Korean ja Malesian tuottajat voivat ohjata suuria vientimääriä yhteisön markkinoille, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Pyynnössä todetaan, että kyseiset maat ovat erittäin riippuvaisia vientimarkkinoista, Korea 75 prosenttia ja Malesia 84 prosenttia. Lisäksi näyttää siltä, että koska muille vientimarkkinoille, kuten Yhdysvaltoihin ja Japaniin, suuntautuvat vientimäärät ovat jo huomattavat, ne eivät pystyisi ottamaan vastaan käyttämätöntä kapasiteettia, joka näin ollen ohjattaisiin yhteisön markkinoille. Aasian markkinoilla on myös yleisesti liikakapasiteettia.

(82)

Hintojen osalta Yhdysvaltojen tilastoista kävi ilmi, että Malesian ja Korean vientihinnat Yhdysvaltoihin olivat yhteisön tuotannonalan vientihintoja alhaisemmat. Vaikka yksityiskohtaista analyysia ei voitu monien eri tuotetyyppien takia suorittaa, on todennäköistä, että saadakseen takaisin menetetyn markkinaosuutensa kyseiset viejät mukauttavat hintansa muiden Aasian maiden erittäin mataliin hintoihin. Tällainen hinnoittelu, mitä tukee kieltäytyminen yhteistyöstä, yhdessä sen seikan kanssa, että kyseisillä mailla on kapasiteettia toimittaa merkittäviä määriä tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisön markkinoille, vaikuttaisi todennäköisesti kielteisesti yhteisön tuotannonalaan.

(83)

Lisäksi on muistettava, että saavuttaakseen suurtuotannon edut yhteisön tuotannonalan on pysyttävä kilpailukykyisenä tuottaakseen tietyn määrän perustuotteita, jotka siis kilpailevat suoraan Korean ja Malesian tuonnin kanssa

(84)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, että toimenpiteiden raukeaminen johtaisi mitä todennäköisimmin polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin yhteisön tuotannonalalle aiheuttaman vahingon toistumiseen.

(85)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti tarkasteltiin, olisiko nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon jatkaminen kokonaisuudessaan yhteisön tuotannonalan edun vastaista. Yhteisön edun määrittäminen perustuu kaikista asiaan liittyvistä etunäkökohdista kuten tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisön tuotannonalasta, tuojista/kauppiaista ja käyttäjistä tehtyyn arviointiin. Käyttäjiltä ei saatu yhtään kannanottoa.

(86)

Arvioidakseen toimenpiteiden voimassaolon jatkamisen tai jatkamatta jättämisen todennäköisiä vaikutuksia komissio pyysi tietoja kaikilta edeltä mainituilta intressitahoilta. Komissio lähetti otantaan liittyvät kyselylomakkeet 64:lle tarkasteltavana olevan tuotteen tuojalle ja sai 11 vastausta. Komissio lähetti kyselylomakkeen näille 11 yritykselle, mutta sai ainoastaan kaksi osittaista vastausta, joissa ei esitetty mitään näyttöä siitä, että voimassa olevat toimenpiteet olivat vaikuttaneet yrityksiin merkittävässä määrin. On selvää, että tuojat ovat löytäneet muita hankintalähteitä, kuten muiden kolmansien maiden huomattava markkinaosuus (33 prosenttia) osoittaa; kilpailuedellytykset yhteisön markkinoilla ovat siis taatut.

(87)

Koska tämä tutkimus on tarkastelu, jossa siis analysoidaan tilannetta, jossa polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ovat jo olleet voimassa, voidaan arvioida, onko nykyisillä toimenpiteillä mahdollisesti kohtuuttoman kielteinen vaikutus asianomaisiin osapuoliin.

(88)

Tällä perusteella tutkittiin, oliko polkumyynnin jatkumista ja vahingon todennäköistä toistumista koskevista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden johdosta olisi pääteltävä, ettet toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen ei ole tässä erityistapauksessa yhteisön edun mukaista.

(89)

Yhteisön tuotannonala on osoittautunut rakenteellisesti elinkelpoiseksi. Tämän vahvisti tuotannonalan taloudellisen tilanteen myönteinen kehitys, kun tosiasiallinen kilpailu oli palautettu nykyisin voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen. Yhteisön tuotannonalan ponnistelut tuotannon rationalisoimiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi ovat johtaneet kohtuulliseen voittoon tarkastelujakson kahtena viimeisenä vuonna.

(90)

Edellä esitetyn perusteella näyttää tarpeelliselta pitää nykyiset toimenpiteet voimassa, jotta voidaan välttää polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin kielteiset vaikutukset, jotka vaarantaisivat yhteisön tuotannonalan toipumisen ja lopulta koko sen olemassaolon. Lisäksi on muistettava, että yhteisön tuotannonalan katoaminen vaikuttaisi kielteisesti myös korkeamman jalostusasteen tuotannonaloihin, koska niiden valinnanvara tavarantoimittajien suhteen supistuisi merkittävästi.

(91)

Kuten edellä todetaan, ainoastaan kaksi 64 etuyhteydettömästä tuojasta vastasi komission kyselyyn. Ne eivät kuitenkaan ilmaisseet kielteisiä mielipiteitä toimenpiteiden mahdollisesta jatkumisesta. Kieltäytyminen yhteistyöstä osoittaa jo sinänsä, että toimenpiteet eivät vaikuttaneet kovin kielteisesti kyseisen alan taloudelliseen tilanteeseen. Tätä päätelmää tukee se seikka, että tuojat kävivät edelleen huomattavaa kauppaa tarkasteltavana olevalla tuotteella ja jopa lisäsivät tuonnin määrää tarkastelujakson aikana.

(92)

Tämän vuoksi katsotaan, että tällä hetkellä voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto ei vaikuttanut kielteisesti tarkasteltavana olevan tuotteen tuojien taloudelliseen tilanteeseen. Samasta syystä on myös epätodennäköistä, että toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen johtaisi tuojien taloudellisen tilanteen heikentymiseen tulevaisuudessa.

(93)

Yhtään käyttäjää ei ilmoittautunut tässä tutkimuksessa. Tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjät ovat pääasiassa petrokemian teollisuus ja rakennusteollisuus. Yhteistyöstä kieltäytyminen tuntuu vahvistavan sen, että putkien liitososat muodostavat vain erittäin pienen osan kyseisten yritysten tuotantokustannuksista ja että voimassa olevat toimenpiteet eivät ole vaikuttaneet kielteisesti niiden kilpailukykyyn.

(94)

Näin ollen päätellään, että jos toimenpiteet säilytetään samalla tasolla, käyttäjien tilanne ei heikkene.

(95)

Tutkimus on osoittanut, että voimassa olevat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ovat jossain määrin edistäneet yhteisön tuotannonalan toipumista. Jos toimenpiteiden voimassaolon annetaan päättyä, toipuminen vaarantuu ja yhteisön tuotannonala saattaa kadota. Näin ollen toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen on yhteisön tuotannonalan edun mukaista.

(96)

Lisäksi voimassa olevat toimenpiteet eivät tunnu aiemmin vaikuttaneen kovin kielteisesti käyttäjien ja tuojien taloudelliseen tilanteeseen. Tämän vuoksi päätellään, ettei ole pakottavia syitä olla jatkamatta voimassa olevia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä.

(97)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä oleellisista seikoista ja huomioista, joiden perusteella voimassa olevien toimenpiteiden soveltamisen jatkamista aiotaan suositella. Samalla asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolet voivat esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Korealta ei saatu yhtään vastausta. malesialaiselta yritykseltä saatiin yksi huomautus, joka ei kuitenkaan muuttanut edellä olevia päätelmiä.

(98)

Edellä todetun perusteella ja perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti voidaan todeta, että Korean tasavallasta ja Malesiasta peräisin olevien putkien liitososien tuonnissa asetuksella (EY) N:o 1514/2002 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden soveltamista olisi jatkettava,