19.9.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 251/1

(1)

Neuvosto otti käyttöön asetuksella (EY) N:o 1659/2005 (2), jäljempänä ’alkuperäinen asetus’, lopullisen polkumyyntitullin tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien magnesiittitiilien tuonnissa. Toimenpiteet muodostuvat 39,9 prosentin suuruisesta arvotullista sekä kuuteen alkuperäisessä asetuksessa erikseen mainittuun yritykseen sovellettavista yksilöllisistä tulleista.

(2)

Lopullisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen komissio vastaanotti yhdeltä kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta, Yingkou Dalmond Refractories Co. Ltd:ltä, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, pyynnön asetusta (EY) N:o 1659/2005 koskevan uuden viejän tarkastelun vireille panemisesta perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Pyynnön esittäjä väitti, ettei se ollut etuyhteydessä yhteenkään sellaiseen kiinalaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan, jonka osalta sovelletaan voimassa olevia, magnesiittitiiliä koskevia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä. Lisäksi se väitti, ettei se ollut vienyt magnesiittitiiliä alkuperäisenä tutkimusajanjaksona (1 päivän huhtikuuta 2003 ja 31 päivän maaliskuuta 2004 välisenä aikana) vaan että se oli vienyt niitä yhteisöön kyseisen ajanjakson jälkeen.

(3)

Komissio tutki pyynnön esittäjän toimittaman alustavan näytön ja katsoi sen riittäväksi perusteeksi panna vireille perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan mukainen tarkastelu. Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa ja annettuaan kyseiselle yhteisön tuotannonalalle tilaisuuden esittää huomautuksia komissio pani asetuksella (EY) N:o 1536/2007 (3) vireille asetukseen (EY) N:o 1659/2005 liittyvän, pyynnön esittäjää koskevan tarkastelun.

(4)

Komission asetuksella (EY) N:o 1536/2007 kumottiin asetuksella (EY) N:o 1659/2005 pyynnön esittäjän tuottamien ja yhteisöön vientiä varten myymien magnesiittitiilien tuonnissa käyttöön otettu 39,9 prosentin polkumyyntitulli. Samalla tulliviranomaiset velvoitettiin perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan nojalla toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet tällaisen tuonnin kirjaamiseksi.

(5)

Tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä asetuksessa kuvattu tuote eli Kiinasta peräisin olevat kemiallisesti sidotut, polttamattomat magnesiittitiilet, joiden magnesiaosan magnesiumoksidipitoisuus on vähintään 80 prosenttia, myös magnesiittia sisältävät ja jotka luokitellaan CN-koodeihin ex 6815 91 00, ex 6815 99 10 ja ex 6815 99 90 (Taric-koodit 6815910010, 6815991020 ja 6815999020).

(6)

Samankaltainen tuote on myös sama kuin alkuperäisessä asetuksessa määritelty tuote.

(7)

Komissio ilmoitti tarkastelun vireillepanosta virallisesti yhteisön tuotannonalalle, pyynnön esittäjälle ja viejämaan edustajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja tulla kuulluiksi.

(8)

Komissio lähetti pyynnön esittäjälle lomakkeen markkinatalouskohtelun pyytämistä varten sekä kyselylomakkeen ja sai vastauksen annettuun määräaikaan mennessä. Komissio pyrki tarkistamaan kaikki polkumyynnin määrittelemisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot ja teki tarkastuskäyntejä pyynnön esittäjän toimitiloihin sekä seuraaviin kiinalaisiin yhteistyössä toimineisiin etuyhteydessä oleviin yrityksiin:

(9)

Polkumyyntitutkimus kattoi 1 päivän huhtikuuta 2006 ja 30 päivän syyskuuta 2007 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’.

(10)

Yhteisön tuotannonala väitti, että pyynnön esittäjä oli tarkasteltavana olevan tuotteen tuoja yhteisöön jo vuonna 2004 ja tuki tätä väitettä useilla pyynnön esittäjän internetsivustoilla ja luetteloilla, joissa mainitaan myynti yhteisöön. Näissä asiakirjoissa ei kuitenkaan erityisesti mainittu tarkasteltavana olevaa tuotetta tai vientipäivää eikä pyynnön esittäjän ja siihen etuyhteydessä olevien yritysten tilauskirjan tutkiminen antanut näyttöä tällaisesta viennistä. Tutkimuksessa vahvistui, ettei pyynnön esittäjä ollut vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta alkuperäisen tutkimusajanjakson aikana ja että se oli aloittanut yhteisöön suuntautuvan viennin kyseisen ajanjakson jälkeen.

(11)

Lisäksi pyynnön esittäjä pystyi tyydyttävällä tavalla osoittamaan, ettei se ollut suoraan tai välillisesti etuyhteydessä mihinkään kiinalaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan, johon sovellettiin tarkasteltavana olevan tuotteen osalta voimassa olevia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä.

(12)

Tämän vuoksi vahvistetaan, että pyynnön esittäjää olisi pidettävä perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan mukaisena uutena viejänä.

(13)

Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa määritetään perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti normaaliarvo mainitun artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niille tuottajille, joiden on todettu täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa esitetyt vaatimukset, eli jos osoitetaan, että samankaltaisen tuotteen valmistus ja myynti on tapahtunut markkinatalousolosuhteissa. Nämä vaatimukset voidaan tiivistää seuraavasti:

(14)

Pyynnön esittäjä pyysi markkinatalouskohtelua perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti, ja sitä kehotettiin täyttämään lomake markkinatalouskohtelun pyytämistä varten.

(15)

Tutkimuksen aikana pyynnön esittäjä toimitti useita markkinatalouskohtelua koskevia pyyntöjä siihen etuyhteydessä olevien yritysten osalta. Näiden pyyntöjen tarkastelun perusteella komissio nimesi neljä markkinatalouskohtelua koskevaa pyyntöä, joiden osalta tarkistettiin tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon ja myyntiin osallistuvat yritykset. Nämä yritykset luetellaan tämän asetuksen johdanto-osan 8 kappaleessa. Tutkimuksen myöhäisessä vaiheessa havaittiin kuitenkin, että pyynnön esittäjä oli etuyhteydessä tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinassa sijaitsevaan erääseen toiseen tuottajaan ja toiseen viejään. Nämä yritykset eivät olleet täyttäneet erillistä lomaketta markkinatalouskohtelun pyytämiseksi, joten ei ollut mahdollista arvioida koko sen ryhmän tilannetta, jossa pyynnön esittäjä toimii.

(16)

Komission vakiintuneena käytäntönä on selvittää, täyttävätkö keskenään etuyhteydessä olevat yritykset kokonaisuutena markkinatalouskohtelun myöntämisedellytykset. Tätä pidetään tarpeellisena, jotta yritysryhmän myyntejä ei voitaisi kanavoida ryhmän sisällä yhden etuyhteydessä olevan yrityksen kautta, jos kyseiselle yritykselle myönnettäisiin edullisempi yksilöllinen tulli. Tämän vuoksi tapauksissa, joissa tytäryritys tai muu etuyhteydessä oleva yritys on tarkasteltavana olevan tuotteen tuottaja ja/tai myyjä, kaikkien etuyhteydessä olevien yritysten on toimitettava lomake markkinatalouskohtelun pyytämistä varten, jotta voidaan tutkia, täyttävätkö ne perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan vaatimukset. Se, että pyynnön esittäjä ei paljastanut tällaisten yritysten olemassaoloa, johtaa jo yksinään päätelmään, jonka mukaan ei voida selvittää, täyttääkö ryhmä kokonaisuudessaan markkinatalouskohtelun edellytykset.

(17)

On kuitenkin huomattava, että tutkimuksessa paljastui, että vain yksi niistä neljästä ryhmän yrityksestä, jotka olivat toimittaneet lomakkeen markkinatalouskohtelun pyytämistä varten, täytti markkinatalouskohtelun myöntämisen edellytykset. Muut kolme yritystä eivät täyttäneet edellä johdanto-osan 13 kappaleessa mainittuja kolmea ensimmäistä edellytystä.

(18)

Emoyritys ei kyennyt osoittamaan, että valtio ei puutu sen asioihin. Vuonna 2001 perustetun yrityksen pääoman lähdettä ei voitu selvittää eikä pääoman tuontia osoittavaa kirjanpitoa voitu täsmäyttää (ensimmäinen peruste). Tämä yritys ei myöskään esittänyt perusteluja sen tueksi, että sillä olisi yksi ainoa selkeä kirjanpito, joka laaditaan ja tarkastetaan riippumattomasti kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IAS-standardien) mukaisesti. Yrityksellä ei nimenomaan ollut omaa tarkastettua tilinpäätöstä. Sillä oli ainoastaan tarkastettuja konsernitilinpäätöksiä, jotka oli erikseen laadittu erään velkojan pyynnöstä. Lisäksi tarkastamattomat omat tilinpäätökset osoittivat useita IAS-standardien vastaisuuksia, jotka koskivat käyttöomaisuutta ja poistoja, tiettyjen omaisuuserien kirjaamista sekä omaisuuserien uudelleenarviointia (toinen peruste).

(19)

Pyynnön esittäjä ei kyennyt osoittamaan, että valtio ei puutu sen asioihin. Sen yhtiöjärjestykseen, joka ilmoitettiin valtion viranomaisille erään liiketoimintaluvan saamiseksi, sisältyi kotimarkkinoilla tapahtuvaa myyntiä koskevia rajoituksia. Yritys ei myöskään kyennyt esittämään energiahuoltoa koskevaa sopimusta (ensimmäinen peruste). Yritys ei myöskään esittänyt perusteluja sen tueksi, että sillä olisi yksi ainoa selkeä kirjanpito, joka laaditaan ja tarkastetaan riippumattomasti kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IAS-standardien) mukaisesti (toinen peruste). Pyynnön esittäjä ei pystynyt osoittamaan, että aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä johtuvia merkittäviä vääristymiä ei ole, erityisesti sen vuoksi, että kaikkia sen alkuperäisiä varoja ei ollut arvioitu riippumattomasti ja koska se hyötyi merkittävistä veroeduista (kolmas peruste).

(20)

Kolmas yritys ei pystynyt osoittamaan, että liiketoimintaa koskevat päätökset tehdään markkinasignaalien perusteella ilman valtion merkittävää puuttumista asiaan ja että sen kustannukset kuvastavat markkina-arvoja (ensimmäinen peruste). Tämä yritys ei myöskään osoittanut, että sillä olisi yksi ainoa selkeä kirjanpito, joka laaditaan ja tarkastetaan riippumattomasti kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IAS-standardien) mukaisesti: todettiin useita IAS-standardien vastaisuuksia, kuten tulojen myöhästynyttä kirjaamista tai virheellisiä käyttöomaisuuden poistoja (toinen peruste). Yritys ei myöskään kyennyt osoittamaan, että aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä johtuvia merkittäviä vääristymiä ei ole, erityisesti sen vuoksi, että yrityksen alkuperäisiä varoja ei voitu pitää riippumattomasti arvioituina (kolmas peruste).

(21)

Edellä esitettyjen tosiseikkojen ja huomioiden pohjalta ei voitu myöntää markkinatalouskohtelua pyynnön esittäjälle eikä koko ryhmälle, jossa se toimii.

(22)

Yhteisön tuotannonalalle, pyynnön esittäjälle ja viejämaan viranomaisille annettiin mahdollisuus esittää näkemyksiä markkinatalouskohtelua koskevista päätelmistä. Ainoastaan pyynnön esittäjä esitti tällaisia näkemyksiä.

(23)

Pyynnön esittäjä väitti ensin, että tutkimuksen myöhäisessä vaiheessa – kuten edellä johdanto-osan 15 kappaleessa mainitaan – ilmi tulleiden kahden yrityksen ei tarvitse hakea markkinatalouskohtelua. Pyynnön esittäjän mukaan tarkasteltavana olevaa tuotetta tutkimusajanjakson aikana tuottaneiden ja myyneiden tahojen olisi haettava markkinatalouskohtelua. Kyseiset kaksi yritystä eivät osallistuneet tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon tai myyntiin tutkimusajanjakson aikana tai sen jälkeen, koska etuyhteydessä oleva viejä asetettiin selvitystilaan vuoden 2008 alussa eikä etuyhteydessä oleva tuottaja ollut täysin toiminnassa tutkimusajanjakson aikana, sillä se ei ollut saanut tuotantolupaa.

(24)

Tässä yhteydessä muistutetaan siitä, että pyynnön esittäjälle oli annettu mahdollisuus hakea markkinatalouskohtelua ja että se oli esittänyt tällaiset pyynnöt useimmista siihen etuyhteydessä olevista yrityksistä. Se ei kuitenkaan ilmoittanut näiden kahden yrityksen olemassaolosta tähän tarkoitukseen osoitetuissa määräajoissa, kuten jäljempänä johdanto-osan 25 ja 26 kappaleessa selvitetään.

(25)

Komissio sai juuri ennen Kiinaan tehtyä tarkastuskäyntiä tietoonsa, että oli olemassa viejä, jonka väitettiin olevan selvitystilassa, ja pyynnön esittäjä vahvisti tämän samaan aikaan. Yritys ei hakenut markkinatalouskohtelua, minkä lisäksi pyynnön esittäjä ei komission kehotuksesta huolimatta antanut kirjanpitoa ja muita tarvittavia tietoja, jotta olisi voitu selvittää kyseisen yrityksen tarkka toiminta tutkimusajanjakson aikana. Komissio ei tämän vuoksi voinut varmistaa, että kyseinen yritys ei ollut osallistunut tarkasteltavana olevan tuotteen myyntiin tutkimusajanjakson aikana.

(26)

Etuyhteydessä olevan tuottajan olemassaolosta ilmoitettiin komissiolle Kiinaan tehdyn tarkastuskäynnin aikana, ja koska kyseinen tuottaja sijaitsi toisessa provinssissa, komissio ei voinut paikan päällä tarkastaa sen toimintojen tarkkaa luonnetta ja sitä, eikö yritys ollut todellakaan aloittanut tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoa. Todettiin, että vaikka yritys ei ollut vielä saanut tuotantolupaa, sen liiketoimintalupa oli myönnetty vuonna 2007 eli tutkimusajanjakson aikana ja siihen sisältyi tarkasteltavana olevan tuotteen tuotanto. Tämän etuyhteydessä olevan tuottajan olisikin tämän vuoksi pitänyt esittää markkinatalouskohtelua koskeva hakemus.

(27)

Koska näiden kahden yrityksen olemassaolosta ei ilmoitettu eivätkä ne hakeneet markkinatalouskohtelua, komissiolle ei jäänyt mahdollisuutta tarkastaa niiden toiminnoista tämän jälkeen annettuja tietoja ja arvioida, täyttääkö yritysryhmä markkinatalouskohtelun myöntämisen edellytykset.

(28)

Pyynnön esittäjä väitti myös, että emoyritystä ei olisi pitänyt sisällyttää markkinatalouskohtelua koskevan tutkimuksen alaan, sillä se ei ole tarkasteltavana olevan tuotteen tuottaja eikä viejä.

(29)

Emoyritys käyttää määräysvaltaa siihen etuyhteydessä olevissa yrityksissä, myös niiden toimintojen osalta, jotka liittyvät tarkasteltavana olevaan tuotteeseen. Jos päätelmät osoittavat, että emoyritys ei noudata markkinatalouden periaatteita, tällä on välitön vaikutus koko ryhmään. Tutkimus osoitti, että emoyrityksen ja tytäryritysten välillä oli vahvat yhteydet, erityisesti pyynnön esittäjän ja toisen ryhmään kuuluvan yhteistyössä toimivan, tarkasteltavana olevan tuotteen valmistukseen osallistuvan yrityksen osalta. Mainittujen yritysten välillä oli lukuisia liiketoimia. Lisäksi niiden varoja ja yleiskustannuksia ei ollut selkeästi eroteltu. Emoyritys ilmoitti tarkastuskäynnin aikana myös aikovansa tuottaa magnesiittitiiliä, eikä sen liiketoimintaluvassa ole mitään, mikä estäisi sitä näin tekemästä. Tämän perusteella väite oli hylättävä.

(30)

Pyynnön esittäjä myönsi, että edellä johdanto-osan 20 kappaleessa mainittu yritys ei täytä kaikkia markkinatalouskohtelun perusteita, mutta se väitti, että yritystä ei pitäisi enää katsoa tuottajaksi, sillä se vuokrasi nyttemmin tuotantolaitoksiaan siihen etuyhteydessä olevalle tuottajalle.

(31)

Tältä osin todettiin, että mainittu yritys voi milloin hyvänsä aloittaa uudelleen oman tuotannon. Tästä syystä pyyntö oli hylättävä.

(32)

Pyynnön esittäjä esitti lisäväitteitä ja toi esiin uusia seikkoja, joiden väitettiin osoittavan, että edellä johdanto-osan 19 kappaleessa mainittu yritys täyttää kaikki markkinatalouskohtelun myöntämisen perusteet. Näitä väitteitä kuvataan ja käsitellään jäljempänä.

(33)

Ensimmäisen perusteen osalta pyynnön esittäjä katsoi, että yhtiöjärjestyksen mahdolliset rajoitukset ovat puhtaasti osakkeenomistajien välinen yksityinen sopimus, johon valtio ei puutu. Pyynnön esittäjä väitti myös, että Kiinan sopimuslainsäädännössä ei velvoiteta tekemään kirjallista sopimusta energiahuollosta.

(34)

Tältä osin huomautetaan, että Kiinan sopimuslainsäädännössä määrätään, että yrityksen yhtiöjärjestys sitoo yritystä, osakkeenomistajia, johtajia, valvojia ja ylempää johtoa. Lisäksi sekä yhtiöjärjestys että siihen mahdollisesti tehtävät muutokset on kirjattava valtion viranomaisilla. Pyynnön esittäjän väitteen vastaisesti todettiin siis, että Kiinan yrityslainsäädännössä viitataan selkeästi energian tarjontaa ja käyttöä koskeviin sopimuksiin ja että siihen sisältyy selkeitä säännöksiä tällaisten sopimusten sisällöstä. Tältä pohjalta oli hylättävä ensimmäistä perustetta koskevat väitteet.

(35)

Toisen perusteen osalta pyynnön esittäjä toimitti asiakirjoja, joissa esitettiin, että kirjanpidossa havaitut puutteet, erityisesti etuyhteydessä olevien yritysten välisen liiketoimen osalta, oli myöhemmin korjattu huhtikuussa 2008, ja väitettiin, että toinen peruste näin ollen täyttyi.

(36)

Tältä osin pannaan merkille, että mahdollisesti vuonna 2008 tehdyllä korjauksella ei voida korjata sitä, että hakulomakkeen yhteydessä toimitettu pyynnön esittäjän kirjanpito ei ollut luotettavaa, kuten edellä johdanto-osan 19 kappaleessa osoitettiin. Tämän perusteella väite oli hylättävä.

(37)

Kolmannen perusteen osalta pyynnön esittäjä väitti, että pääoman varmennusta koskeva raportti, jonka se oli toimittanut markkinatalouskohtelua koskevassa hakemuksessaan, oli itsessään riittävä takaamaan sen varojen arvioimisen. Se myös väitti, että verohelpotuksia ei pitäisi ottaa huomioon nyt käsillä olevan polkumyyntitutkimuksen yhteydessä, koska kysymys on merkityksellinen ainoastaan tukien vastaisissa tutkimuksissa.

(38)

On todettava, että tutkimuksessa todettiin pääoman varmennusta koskeva raportti virheelliseksi, joten sitä ei voida pitää luotettavana riippumattomana perustana varojen arviointia varten. Pyynnön esittäjän saamien verohelpotusten osalta katsotaan, että ne vääristävät merkittävästi yrityksen rahoitustilannetta ja niillä on vaikutus kolmanteen markkinatalouskohtelun myöntämistä koskevaan perusteeseen. Näin ollen kolmatta perustetta koskevat vaatimukset oli hylättävä.

(39)

Edellä esitetyn pohjalta komissio pitäytyi päätelmissään, jotka koskevat ensimmäistä, toista ja kolmatta perustetta. Näin ollen vahvistetaan, että pyynnön esittäjälle ja ryhmälle, jossa se toimii, ei voida myöntää markkinatalouskohtelua.

(40)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaan vahvistetaan tarvittaessa koko maata koskeva tulli kyseisen artiklan soveltamisalaan kuuluville maille, lukuun ottamatta tapauksia, joissa yritykset voivat osoittaa, että ne täyttävät kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistetut yksilöllistä kohtelua koskevat vaatimukset. Nämä vaatimukset voidaan tiivistää seuraavasti:

(41)

Pyynnön esittäjä pyysi markkinatalouskohtelun lisäksi myös yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, että markkinatalouskohtelua ei myönnetä.

(42)

Kuten edellä johdanto-osan 16 kappaleessa on selvitetty, komission tavanomainen käytäntö on tutkia, täyttääkö etuyhteydessä olevien yritysten muodostama ryhmä kokonaisuutena yksilöllisen kohtelun edellytykset. Kuten johdanto-osan 15 kappaleessa selvitettiin, tutkimusajanjakson aikana oli yksi ylimääräinen tuottaja ja yksi viejä, jotka olivat etuyhteydessä pyynnön esittäjään ja jotka eivät toimineet yhteistyössä tässä tutkimuksessa. Tämän vuoksi ei voitu tehdä päätelmiä siitä, täyttävätkö nämä kaksi yritystä yksilöllisen kohtelun perusteet.

(43)

Tästä syystä päätellään, että pyynnön esittäjälle ei olisi myönnettävä markkinatalouskohtelua eikä yksilöllistä kohtelua.

(44)

Pyynnön esittäjälle, viejämaan viranomaisille ja asianomaisille osapuolille annettiin mahdollisuus esittää näkemyksiä edellä annetuista päätelmistä. Ainoastaan pyynnön esittäjä esitti näkemyksiä, jotka annetaan jäljempänä.

(45)

Ensinnäkin pyynnön esittäjä toisti väitteensä, jonka mukaan sekä markkinatalouskohtelua että yksilöllistä kohtelua koskevassa tutkimuksessa olisi keskityttävä ainoastaan tarkasteltavana olevaa tuotetta tutkimusajanjakson aikana tuottaneisiin ja myyneisiin tahoihin, ja se väitti, että ne kaksi yritystä, jotka eivät toimineet yhteistyössä, eivät osallistuneet tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon tai myyntiin. Se väitti lisäksi, että komission virkamiehet olivat paikan päällä ollessaan saaneet kaikki ne tiedot, joita yksiköllisen kohtelun arviointi edellyttää kahden yhteistyöhön osallistumattoman yrityksen osalta.

(46)

Ensimmäisen väitteen osalta todetaan, että näiden kahden yrityksen tarkkaa toimintaa tutkimusajanjakson aikana ei voitu varmistaa tarkastuskäynnin aikana nimenomaan siksi, että ne eivät toimineet yhteistyössä, kuten erityisesti edellä johdanto-osan 15 kappaleessa todetaan. Pyynnön esittäjä ei siis pystynyt osoittamaan, että nämä kaksi yhteistyöhön osallistumatonta yritystä eivät tuottaneet tarkasteltavana olevaa tuotetta tai osallistuneet sen myyntiin tutkimusajanjakson aikana. Huomautetaan myös, että riippumatta tuottajan toiminnasta tutkimusajanjakson aikana se olisi edellä johdanto-osan 16 kappaleessa selvitetyistä syistä sisällytettävä ryhmää koskevaan arviointiin. Tämän vuoksi pitäydytään siinä, että näiden kahden yrityksen olisi pitänyt toimia yhteistyössä tutkimuksessa.

(47)

Kuten edellä johdanto-osan 24–27 kappaleessa todettiin, paikan päälle tehdyn käynnin aikana annetut tiedot olivat riittämättömiä kahden yhteistyöhön osallistumattoman yrityksen yksilöllisen kohtelun arvioimista varten. Näitä tietoja ei myöskään toimitettu yksilöllisen kohtelun hakemiselle asetetussa määräajassa, vaan ne saatiin niin myöhään, että komissio ei pystynyt tekemään tarkastuksia. Tämän vuoksi väite oli hylättävä.

(48)

Pyynnön esittäjä väitti lisäksi, että komission nykyinen toimintatapa yksilöllisen kohtelun tutkimiseksi rikkoo WTO:n polkumyynnin vastaisen sopimuksen 2.3 artiklaa, sillä kyseinen sopimus olisi katsottava EY:n oikeusjärjestelmän kiinteäksi osaksi.

(49)

Koska nämä kaksi etuyhteydessä olevaa yritystä eivät kuitenkaan toimineet yhteistyössä, yksilöllisen kohtelun perusteita ei tässä tutkimuksessa selvitetty tarkemmin eikä kysymys niiden yhteensopivuudesta WTO:n sääntöihin nähden ole tämän tapauksen kannalta merkityksellinen. Tämän vuoksi tätä väitettä ei voitu tarkastella pidemmälle.

(50)

Edellä esitettyjen tosiseikkojen ja huomioiden pohjalta vahvistetaan, että yksilöllistä kohtelua ei voida myöntää pyynnön esittäjälle eikä ryhmälle, jossa se toimii.

(51)

Tämän tarkastelun tarkoituksena oli määrittää pyynnön esittäjän yksilöllinen polkumyyntimarginaali, jonka väitettiin eroavan siitä jäännösmarginaalista, jota tällä hetkellä sovelletaan tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinasta peräisin olevaan tuontiin. Pyyntö perustui pääasiallisesti väitteeseen, jonka mukaan pyynnön esittäjä täyttäisi markkinatalouskohtelun vaatimukset.

(52)

Koska tutkimuksessa todettiin erityisesti, ettei pyynnön esittäjälle myönnetä markkinatalouskohtelua eikä yksilöllistä kohtelua etuyhteydessä olevan tuottajan ja viejän jätettyä toimimasta menettelyssä yhteistyössä, komissio ei voinut vahvistaa, että pyynnön esittäjän yksilöllinen polkumyyntimarginaali tosiasiassa erosi alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistetusta jäännöspolkumyyntimarginaalista. Sen vuoksi pyynnön esittäjän pyyntö olisi hylättävä ja uuden viejän tarkastelu päätettävä. Alkuperäisessä tutkimuksessa todettu 39,9 prosentin jäännöspolkumyyntitulli olisi näin ollen pidettävä voimassa pyynnön esittäjän osalta.

(53)

Koska tarkastelussa todettiin, että yritys on syyllistynyt polkumyyntiin, yritykseen sovellettava polkumyyntitulli on kannettava taannehtivasti asetuksen (EY) N:o 1536/2007 3 artiklan mukaisesti kirjatusta tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnista.

(54)

Pyynnön esittäjälle ilmoitettiin olennaiset tosiseikat ja huomiot, joiden perusteella aiottiin ottaa käyttöön lopullinen polkumyyntitulli yrityksen yhteisöön suuntautuvassa tuonnissa, ja sille annettiin mahdollisuus esittää huomautuksia.

(55)

Tämä tarkastelu ei muuta sitä päivää, jona asetuksen (EY) N:o 1659/2005 voimassaolon on perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti määrä päättyä,