20.3.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 81/1

(1)

Komissio vastaanotti 20 päivänä marraskuuta 2006 perusasetuksen 5 artiklaan perustuvan valituksen, joka koski Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien tiettyjen kompressorien tuontia ja jonka oli tehnyt Federazione ANIMA/COMPO, jäljempänä ’valituksen tekijä’, suurinta osaa eli tässä tapauksessa yli 50:tä prosenttia tiettyjen kompressorien kokonaistuotannosta yhteisössä edustavien tuottajien puolesta.

(2)

Valituksessa esitetty näyttö tuotteen polkumyynnistä ja merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi perusteeksi menettelyn aloittamiselle.

(3)

Menettely aloitettiin 21 päivänä joulukuuta 2006, jolloin sitä koskeva ilmoitus julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2).

(4)

Koska tiettyjä näkökohtia oli tarpeen tutkia tarkemmin, tutkimusta päätettiin jatkaa ottamatta käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä.

(5)

Komissio ilmoitti virallisesti menettelyn aloittamisesta kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille sekä niille tuojille, kauppiaille, käyttäjille ja järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, Kiinan edustajille sekä valituksen tehneille ja muille yhteisön tuottajille, joita asian tiedettiin koskevan. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Mahdollisuus tulla kuulluiksi myönnettiin kaikille asianomaisille osapuolille, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(6)

Jotta vientiä harjoittavat tuottajat pystyivät halutessaan esittämään markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön, komissio lähetti siihen tarvittavat lomakkeet niille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Kiinan edustajille. Neljätoista vientiä harjoittavaa tuottajaa, joiden joukossa oli myös toisiinsa etuyhteydessä olevien yritysten ryhmiä, pyysi perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan nojalla markkinatalouskohtelua tai vaihtoehtoisesti yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, että ne eivät tutkimuksen mukaan täyttäisi markkinatalouskohtelun saamisen edellytyksiä. Yksi vientiä harjoittava tuottaja pyysi ainoastaan yksilöllistä kohtelua.

(7)

Kun otetaan huomioon ilmeisen suuri vientiä harjoittavien tuottajien määrä Kiinassa sekä tuojien ja tuottajien määrä yhteisössä, komissio ilmoitti menettelyn käynnistämistä koskevassa ilmoituksessa, että polkumyynnin ja siitä aiheutuneen vahingon määrittämiseksi voidaan käyttää perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti otantaa.

(8)

Jotta komissio voisi päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen, kaikkia kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia, yhteisön tuojia ja yhteisön tuottajia pyydettiin ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan menettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen mukaisesti perustiedot tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvästä liiketoiminnastaan tutkimusajanjakson ajalta (1 päivän lokakuuta 2005 ja 30 päivän syyskuuta 2006 väliseltä ajalta).

(9)

Vientiä harjoittavista tuottajista valittiin perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti otos, joka perustui yhteisössä suurimpaan mahdolliseen edustavaan tiettyjen kompressorien vientimäärään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Komissio valitsi vientiä harjoittavilta tuottajilta saatujen tietojen perusteella kuusi yritystä tai toisiinsa etuyhteydessä olevien yritysten ryhmää, jäljempänä ’otokseen valitut yritykset’, joilla oli eniten vientiä yhteisöön. Vientimäärältään kuuden otokseen valitun yrityksen osuus tiettyjen kompressorien kokonaisviennistä Kiinasta yhteisöön oli 93 prosenttia tutkimusajanjaksolla. Asianomaisia osapuolia kuultiin perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti, eivätkä ne vastustaneet asiaa.

(10)

Koska yhteisön tuottajista ainoastaan kolme yritysryhmää teki yhteistyötä tutkimuksessa, päätettiin, että otantaa ei tarvita.

(11)

Koska tuojista ainoastaan yksi teki yhteistyötä tutkimuksessa, päätettiin, että otantaa ei tarvita.

(12)

Kaikille otokseen valituille yrityksille ja muille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, lähetettiin kyselylomake. Kattavat vastaukset saatiin kuudelta kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta, kolmelta yhteisön tuottajalta ja yhdeltä tuojalta. Yksi yhteisön tuottaja vastasi ainoastaan otantalomakkeeseen. Muilta asianomaisilta osapuolilta ei saatu vastauksia.

(13)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, siitä aiheutuneen vahingon ja yhteisön edun määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot ja teki tarkastuskäyntejä seuraavien yritysten toimitiloihin:

(14)

Niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua, oli määritettävä normaaliarvo vertailumaata (tässä tapauksessa Brasiliaa) koskevien tietojen perusteella, mistä syystä tehtiin tarkastuskäynti seuraavien yritysten toimitiloihin:

(15)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2005 ja 30 päivän syyskuuta 2006 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahingon määrittämisen kannalta merkittävien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2003 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(16)

Tarkasteltavana olevat tuotteet ovat Kiinasta peräisin olevia mäntäkompressoreita, joiden tuottama virtaus on enintään 2 m3 minuutissa, jäljempänä ’kompressori’ tai ’tarkasteltavana oleva tuote’, joka yleensä luokitellaan CN-koodeihin ex84144010, ex84148022, ex84148028 ja ex84148051.

(17)

Kompressorissa on yleensä pumppu, joka toimii sähkömoottorilla joko suora- tai hihnavedolla. Useimmissa tapauksissa paineistettu ilma pumpataan säiliöön, josta se johdetaan ulos paineensäätimen ja kumiletkun kautta. Varsinkin isommissa kompressoreissa voi olla renkaat, jotta niitä voidaan liikutella. Kompressorit voidaan myydä yksin taikka ruisku- tai pesusuuttimilla tai renkaiden tai muiden täyttämiseen tarkoitetuilla lisälaitteilla varustettuna.

(18)

Menettelyn käynnistämistä koskevassa ilmoituksessa viitattiin myös mäntäkompressoripumppuihin. Tutkimuksessa kävi ilmi, että mäntäkompressoripumput ovat yksi (mutteivät ainoa) tutkimuksen kohteena olevien kompressorien olennaisista komponenteista ja niiden osuus lopputuotteen kokonaiskustannuksista on mallista riippuen 25–35 prosenttia. Niitä voidaan myydä myös erillään sekä yhdistettynä muihin kompressoreihin, jotka eivät kuulu tämän tutkimukseen soveltamisalaan. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että niillä ei ole samoja teknisiä ja fyysisiä ominaisuuksia kuin täydellisillä kompressoreilla, eikä niiden käyttötarkoitus ole sama. Täydellisissä kompressoreissa on myös muita tärkeitä komponentteja (esim. säiliö ja moottori). Pumpuilla ja täydellisillä kompressoreilla on myös eri jakelukanavat ja asiakkaiden käsitykset niistä ovat erilaiset. Sen vuoksi päätellään, että tässä tapauksessa mäntäkompressoripumppuja ei pitäisi pitää tarkasteltavana olevana tuotteena.

(19)

Tarkasteltavana olevaa tuotetta käytetään paineilmalla toimivien työkalujen voimanlähteenä tai ruiskutukseen, pesemiseen tai renkaiden tai muiden täyttämiseen. Tutkimuksessa kävi ilmi, että muodosta, materiaalista ja tuotantoprosessista riippumatta tarkasteltavana olevilla erityyppisillä tuotteilla oli kaikilla samat fyysiset ja tekniset ominaisuudet ja niitä käytettiin periaatteessa samaan tarkoitukseen. Sen vuoksi niitä pidetään tässä menettelyssä yhtenä tuotteena.

(20)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että yhteisön tuotannonalan yhteisössä tuottamilla ja myymillä kompressoreilla, Kiinan kotimarkkinoilla ja vertailumaana toimineen Brasilian kotimarkkinoilla tuotetuilla ja myydyillä kompressoreilla sekä Kiinassa tuotetuilla ja yhteisöön myydyillä kompressoreilla on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja pääasiassa sama käyttötarkoitus.

(21)

Tämän vuoksi kaikkia näitä kompressoreita pidettiin samankaltaisina tuotteina perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(22)

Menettelyyn ilmoittautui neljätoista yritystä tai yritysryhmää, joiden osuus tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaisviennistä EY:hyn oli 100 prosenttia. Yhteistyössä toimimisen aste oli näin ollen korkea. Kolmetoista yritystä tai yritysryhmää pyysi markkinatalouskohtelua ja yksi yritys pyysi vain yksilöllistä kohtelua. Kuten edellä johdanto-osan 9 kappaleessa todettiin, otokseen valittiin kuusi yritystä niiden vientimäärän perusteella.

(23)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa normaaliarvo on määritettävä kyseisen artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niiden tuottajien osalta, joiden todetaan täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistetut vaatimukset.

(24)

Markkinatalouskohtelun edellytykset ovat lyhyesti seuraavat:

(25)

Viisi kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien yritystä tai yritysryhmää, jotka sisältyivät otokseen, haki perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla markkinatalouskohtelua, ja ne palauttivat vientiä harjoittaville tuottajille tätä tarkoitusta varten toimitetut lomakkeet annetun määräajan kuluessa. Kaikkiin näihin ryhmiin kuului sekä tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajia että niihin etuyhteydessä olevia yrityksiä, jotka osallistuivat tarkasteltavana olevan tuotteen myyntiin. Komission vakiintuneena käytäntönä on selvittää, täyttävätkö keskenään etuyhteydessä olevat yritykset kokonaisuutena markkinatalouskohtelun myöntämisedellytykset. Markkinatalouskohtelua pyysivät seuraavat yritykset:

(26)

Komissio hankki edellä mainituista yhteistyössä toimivista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka sisältyivät otokseen, kaikki tarpeellisina pidetyt tiedot ja tarkasti kaikki markkinatalouskohtelupyynnössä toimitetut tiedot kyseisten yritysten tiloissa tarpeen mukaan.

(27)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että markkinatalouskohtelua ei voitu myöntää kolmelle edellä mainituista viidestä kiinalaisesta vientiä harjoittavasta tuottajasta, jotka olivat pyytäneet markkinatalouskohtelua, koska mikään näistä yrityksistä tai yritysryhmistä ei täyttänyt johdanto-osan 24 kappaleessa esitettyä edellytystä 2. Yksi yritysryhmä ei täyttänyt myöskään edellytystä 3.

(28)

Kaksi yritystä tai yritysryhmää (FIAC ja Nu Air) täytti kaikki johdanto-osan 24 kappaleessa esitetyt edellytykset, ja niille voitiin myöntää markkinatalouskohtelu.

(29)

Taizhou, joka on osa yritysryhmää (Hongyou/Taizhou), ja Wealth Shanghai / Nantong Wealth eivät kyenneet osoittamaan, että ne täyttivät johdanto-osan 24 kappaleessa esitetyn edellytyksen 2, koska niiden kirjanpitokäytännöt ja -standardit eivät olleet kansainvälisten kirjanpitostandardien mukaiset. Tälle yritysryhmälle (Hongyou/Taizhou) ja yritykselle (Wealth Shanghai / Nantong Wealth) ei näin ollen voitu myöntää markkinatalouskohtelua.

(30)

Yksi yritys (Xinlei) ei pystynyt osoittamaan, että se täytti johdanto-osan 24 kappaleessa esitetyn edellytyksen 2, koska sen kirjanpitokäytännöt ja -standardit eivät olleet kansainvälisten kirjanpitostandardien mukaiset. Yritys ei pystynyt myöskään osoittamaan täysin maksuja maankäyttöoikeuksista. Näin ollen se ei täyttänyt johdanto-osan 24 kappaleessa esitettyä edellytystä 3, eikä sille voitu myöntää markkinatalouskohtelua.

(31)

Yksi etuyhteydetön tuoja vastusti markkinatalouskohtelun myöntämistä Nu Airille, koska sen väitteen mukaan vuosien 2004 ja 2005 tarkistetussa kirjanpidossa oli epäselvyyksiä. Nu Air kuitenkin pystyi osoittamaan, että epäselvyyksiä ei ollut, ja selitti tuojan esiin tuomat seikat. Sen vuoksi kyseinen vastalause hylättiin.

(32)

Sama tuoja vastusti markkinatalouskohtelun myöntämistä myös FIACille, koska yritys oli neuvotellut vuonna 2002 alueviranomaisten kanssa alustavan sopimuksen, jonka myötä se olisi saanut oikeuden käyttää tonttia maksutta enintään kolmen vuoden ajan, kunnes maan pakkolunastustoimet on saatettu päätökseen. Sopimus kuitenkin raukesi ennen kuin FIAC hyödynsi sitä mitenkään tai hankki maan omistusoikeuden. Toisaalta FIAC pystyi osoittamaan, että se on aina maksanut vuokraa toiminnassaan käyttämistään tiloista. Sen vuoksi väite hylättiin.

(33)

Yksi yritysryhmään (Hongyou/Taizhou) kuuluva yritys (Hongyou) katsoi, että siltä ei pitäisi kieltää markkinatalouskohtelua toiseen yritykseen (Taizhou) liittyvien ongelmien vuoksi. Tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (3) perusteella kuitenkin Hongyouta ja Taizhouta on pidettävä toisiinsa etuyhteydessä olevina osapuolina. Koska Taizhoulle ei voitu myöntää markkinatalouskohtelua, sitä ei näin ollen voitu myöntää myöskään Hongyoulle.

(34)

Edellä esitetyn perusteella kolme otokseen valituista kiinalaisesta viidestä yrityksestä tai yritysryhmästä, jotka pyysivät markkinatalouskohtelua, ei pystynyt osoittamaan täyttävänsä kaikkia perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan mukaisia edellytyksiä.

(35)

Näin ollen katsottiin, että markkinatalouskohtelu olisi myönnettävä kahdelle yritykselle (FIAC ja Nu Air) ja evättävä kolmelta muulta yritykseltä tai yritysryhmältä. Neuvoa-antavaa komiteaa kuultiin, eikä se vastustanut komission yksiköiden päätelmiä.

(36)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan kyseisen artiklan soveltamisalaan kuuluville maille vahvistetaan tarvittaessa koko maata koskeva tulli, lukuun ottamatta tapauksia, joissa yritykset voivat osoittaa, että ne täyttävät kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistetut vaatimukset.

(37)

Kaikki markkinatalouskohtelua pyytäneet vientiä harjoittavat tuottajat pyysivät myös yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, että niille ei myönnettäisi markkinatalouskohtelua. Yksi yritys (Anlu) pyysi ainoastaan yksilöllistä kohtelua.

(38)

Neljästä otokseen kuuluvasta yrityksestä tai yritysryhmästä, joille joko ei voitu myöntää markkinatalouskohtelua (Xinlei, Honyou/Taizhou, Wealth Shanghai / Nantong Wealth) tai jotka eivät pyytäneet sitä (Anlu), kolme yritystä tai ryhmää (Xinlei, Anlu ja Wealth Shanghai / Nantong Wealth) täytti kaikki 9 artiklan 5 kohdassa asetetut edellytykset, ja niille voitiin myöntää yksilöllinen kohtelu.

(39)

Taizhou ei pystynyt osoittamaan täyttävänsä kumulatiivisesti kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistetut yksilöllisen kohtelun edellytykset. Yrityksen kirjanpitojärjestelmän vakavien ongelmien vuoksi oli mahdotonta varmentaa, täyttyivätkö perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan b alakohdassa säädetyt edellytykset, joiden mukaan vientihinnoista ja -määristä sekä myyntiehdoista on päätettävä vapaasti.

(40)

Taizhoun yksilöllistä kohtelua koskeva pyyntö oli näin ollen hylättävä.

(41)

Normaaliarvon määrittämiseksi komissio tutki ensin perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti niiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta, joille voitiin myöntää markkinatalouskohtelu, oliko niiden tarkasteltavana olevan tuotteen kotimarkkinamyynti riippumattomille asiakkaille ollut edustavaa, eli oliko kyseisen myynnin kokonaismäärä vähintään 5 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisöön suuntautuneen vientimyynnin kokonaismäärästä. Koska näiden kahden yrityksen tai yritysryhmän kotimarkkinamyynti oli lähes olematonta, katsottiin, että tuotetta ei myyty edustavia määriä, jotta saataisiin asianmukainen perusta normaaliarvon määrittämiselle.

(42)

Koska normaaliarvon määrittämisen perustana ei voitu käyttää kotimarkkinamyyntiä, oli sovellettava muuta menetelmää. joten komissio määritti laskennallisen normaaliarvon perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Normaaliarvo laskettiin yritysten tai yritysryhmien tarkasteltavana olevan tuotteen valmistuskustannusten perusteella. Määritettäessä perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaista laskennallista normaaliarvoa valmistuskustannuksiin lisätään kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä kohtuullinen voittomarginaali. Myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia ja voittoja ei voitu määrittää perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan johdantokappaleen mukaisesti, sillä millään yrityksellä tai yritysryhmällä ei ollut edustavaa kotimarkkinamyyntiä. Niitä ei voitu määrittää myöskään 2 artiklan 6 kohdan a alakohdan perusteella, koska ei ollut muuta yritystä, jolle olisi voitu myöntää markkinatalouskohtelu, eikä 2 artiklan 6 kohdan b alakohdan perusteella, koska millään yrityksellä tai yritysryhmällä ei ollut samaan yleiseen luokkaan kuuluvien tuotteiden edustavaa kotimarkkinamyyntiä tavanomaisessa kaupankäynnissä. Sen vuoksi myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset ja voitot määritettiin 2 artiklan 6 kohdan c alakohdan mukaisesti (”mikä tahansa muu hyväksyttävä menetelmä”) vertailumaassa yhteistyössä toimineen tuottajan myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten ja voittojen perusteella. Yleisesti saatavilla olevat tiedot osoittivat, että tämä voittomarginaali ei ylitä muiden saman yleisen tuoteluokan (sähköllä toimivat koneet) tunnettujen tuottajien voittoja Kiinassa tutkimusajanjaksolla.

(43)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan normaaliarvo niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei ole myönnetty markkinatalouskohtelua, on määritettävä vertailumaassa käytettävien hintojen tai vastaavan laskennallisen arvon perusteella.

(44)

Menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa komissio ehdotti Brasiliaa vertailumaaksi normaaliarvon määrittämiseen Kiinalle. Asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään kantansa tästä. Yksikään asianomainen osapuoli ei vastustanut ehdotusta.

(45)

Brasiliassa on neljä tiedossa olevaa tuottajaa, jotka valmistavat noin 220 000 kompressoria vuodessa. Maahan tuodaan noin 30 000 laitetta. Komissio selvitti kaikkien tiedossa olleiden brasilialaisten tuottajien halukkuutta yhteistyöhön.

(46)

Kaksi brasilialaista tuottajaa toimi tutkimuksessa yhteistyössä. Toinen niistä on etuyhteydessä yhteisön tuottajaan, FIAC-ryhmään. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kyseisellä tuottajalla oli yleensä korkeat hinnat, pääasiassa siksi, että se tuotti lääketieteellisiin tarkoituksiin pieniä määriä erittäin edistyksellisiä kompressoreita, joita ei voitu suoraan verrata tarkasteltavana olevaan tuotteeseen. Tuotteen ja markkinoiden hyvin erilaisten ominaisuuksien vuoksi olisi vaikea määrittää tarvittavat oikaisut, jotta näitä tietoja voitaisiin käyttää normaaliarvona Kiinassa tuotettujen kompressorien osalta. Toinen yhteistyöhön osallistunut brasilialainen tuottaja tuotti joitakin vastaavia kompressorimalleja kuin ne, joita kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat veivät yhteisöön. Sen vuoksi tämän brasilialaisen tuottajan vastaavien mallien hintoja Brasilian markkinoilla tavanomaisessa kaupankäynnissä käytettiin perustana määritettäessä normaaliarvo niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua.

(47)

Vientiä harjoittavat tuottajat veivät tuotetta yhteisöön joko suoraan riippumattomille asiakkaille tai yhteisössä ja yhteisön ulkopuolella sijaitsevien etuyhteydessä olevien tai etuyhteydettömien kauppayhtiöiden välityksellä.

(48)

Kun tuotetta vietiin joko suoraan riippumattomille asiakkaille yhteisöön tai etuyhteydettömien kauppayhtiöiden välityksellä, vientihinnat määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tarkasteltavana olevasta tuotteesta tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

(49)

Kun tuotetta vietiin yhteisöön yhteisössä sijaitsevien etuyhteydessä olevien kauppayhtiöiden välityksellä, vientihinnat määritettiin niiden jälleenmyyntihintojen perusteella, jotka etuyhteydessä olevat kauppiaat veloittivat ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta yhteisössä perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti. Jos myynti oli kanavoitu yhteisön ulkopuolella sijaitsevan etuyhteydessä olevan yrityksen kautta, vientihinta määritettiin sen hinnan perusteella, jolla tuotteet jälleenmyytiin ensimmäisen kerran riippumattomille ostajille yhteisössä.

(50)

Niiden kahden otokseen valitun kiinalaisen vientiä harjoittavan yrityksen, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua eikä yksilöllistä kohtelua (Taizhou / Honyou Group), vientimyyntiä koskevia tietoja ei voitu käyttää yksilöllisen polkumyyntimarginaalin määrittämiseksi johdanto-osan 29 kappaleessa esitetyistä syistä. Sen vuoksi polkumyyntimarginaali laskettiin johdanto-osan 55 kappaleessa esitetyllä tavalla.

(51)

Normaaliarvoa ja vientihintoja verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla ja samassa kaupan portaassa. Jotta normaaliarvon ja vientihintojen vertailu olisi tasapuolinen, otettiin hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

(52)

Niille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, joille voitiin myöntää markkinatalouskohtelu tai yksilöllinen kohtelu, tehtiin tällä perusteella oikaisut kaupan portaan erojen sekä kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus-, liitännäis-, pakkaus- ja luottokustannusten ja myynnin jälkeisten kustannusten (vakuus/takuu) erojen huomioon ottamiseksi, jos se oli tarpeellista ja perusteltua. Muille yrityksille tehtiin keskimääräinen oikaisu aiemmin mainittujen oikaisujen perusteella.

(53)

Yhteisön ulkopuolelle sijoittautuneiden kauppiaiden kautta kanavoituun myyntiin tehtiin oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaisesti, jos näiden yritysten tehtävät olivat samantyyppisiä kuin palkkioperusteisesti työskentelevän edustajan tehtävät. Oikaisu perustui kauppayritysten myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksiin sekä voittoja koskeviin tietoihin, jotka saatiin yhteisössä olevalta etuyhteydettömältä kauppiaalta.

(54)

Polkumyyntimarginaalit ovat prosentteina CIF-tuontihinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana ilmaistuina seuraavat:

(55)

Niille kahdelle otokseen valitulle yritykselle, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua eikä yksilöllistä kohtelua, polkumyyntimarginaali laskettiin niille kolmelle yritykselle tai yritysryhmälle, joille myönnettiin yksilöllinen kohtelu muttei markkinatalouskohtelua, määritettyjen marginaalien painotetun keskiarvon perusteella.

(56)

Otokseen kuulumattomien yhteistyössä toimivien yritysten polkumyyntimarginaali laskettiin kaikkien otokseen kuuluneiden yritysten painotettujen keskimääräisten marginaalien perusteella.

(57)

Kun otetaan huomioon yhteistyössä toimimisen korkea taso (100 %), kuten johdanto-osan 22 kappaleessa mainitaan, koko maata koskeva keskimääräinen polkumyyntimarginaali asetettiin korkeimmalle tasolle, jota sovelletaan otokseen valittuihin yrityksiin.

(58)

Perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa säädetyn yhteisön tuotannonalan määritelmän mukaisesti tutkimuksen alussa harkittiin seuraavien yhteisön tuottajien tuotannon sisällyttämistä yhteisön tuotannon määritelmään:

(59)

Kaksi valituksen tehnyttä tuottajaa keskeytti yhteistyössä toimimisen pian menettelyn aloittamisen jälkeen eikä vastannut otantalomakkeeseen.

(60)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että kaikki kolme yhteistyössä toiminutta yritystä (yritysryhmää) oman tuotantonsa lisäksi toivat tarkasteltavana olevaa tuotetta kasvavassa määrin jälleenmyytäväksi yhteisön markkinoilla. Kuten tutkimus osoitti, kaikki yhteistyössä toimineet tuottajat päättivät siirtää osan tuotantoaan muualle, ainakin sen osan, johon Kiinasta peräisin oleva lisääntynyt polkumyyntituonti kohdistui eniten. Yhteistyössä toimineiden yritysten (tai yritysryhmien) tuonti tapahtui pääasiassa niiden Kiinaan sijoittautuneista sisar- tai tytäryrityksistä.

(61)

Näin ollen tarkasteltiin, oliko kyseisten yritysten toiminnan keskus yhteisön alueella näistä tuontimääristä huolimatta.

(62)

Yhteistyöhön osallistuneiden tuottajien yhteisöön tuoman määrän osalta vahvistettiin, että kaksi näistä yrityksistä (yritysryhmistä) (eli yritykset A ja B) toivat tarkasteltavana olevaa tuotetta kasvavia mutta suhteellisen pieniä määriä (Kiinasta tulevan tarkasteltavana olevan tuotteen jälleenmyyntimäärä oli koko tarkastelujakson ajan vähäisempi kuin näiden yritysten oman tuotannon nettomyynti). Lisäksi nämä yritykset pitivät päätoimipaikkansa ja T&K-toimintansa yhteisössä. Sen vuoksi päätellään, että yritysten A ja B toiminnan keskus oli edelleen yhteisössä ja niiden Kiinasta peräisin olevasta tuonnista huolimatta niitä olisi pidettävä osana yhteisön tuotantoa.

(63)

Muiden yhteistyöhön osallistuneiden yritysryhmien osalta (yritys C) vahvistettiin, että tuodun tuotteen osuus myynnistä yhteisön markkinoilla kasvoi merkittävästi tarkastelujaksolla mutta tämän lisäksi vuodesta 2005 lähtien tämä osuus ylitti yhteisössä valmistetun ja myydyn samankaltaisen tuotteen määrät. Tutkimusajanjaksolla Kiinasta tulevan tarkasteltavana olevan tuotteen jälleenmyyntimäärä muodosti selvästi suurimman osan yrityksen C kokonaismyynnistä yhteisön markkinoilla.

(64)

Katsottiin, voitaisiinko tuontia sen merkittävästä määrästä huolimatta pitää tuotevalikoimaa täydentävänä tai tilapäisenä. Vaikutti kuitenkin siltä, että yrityksen C tuontia ei voida pitää tuotevalikoimaa täydentävänä, vaan se perustuu strategiseen päätökseen ulkoistaa tarkasteltavana olevan tuotteen tuotanto Kiinaan pyrittäessä alentamaan tuotantokustannuksia ja saavuttamaan kilpailuasema muuhun kiinalaiseen tuontiin nähden. Tutkimusajanjaksolla monia Kiinassa tuotettuja malleja tuotettiin myös Italiassa samaan ryhmään kuuluvassa toisessa yrityksessä. Sen vuoksi Kiinassa tuotetut kompressorit kilpailivat suoraan saman ryhmän Italiassa tuottamien kompressorien kanssa. Kun otetaan huomioon edellä esitetty sekä tuotujen tuotteiden jälleenmyynnin merkitys yrityksen C kokonaismyynnissä, ei voida päätellä, että yrityksen C toiminnan keskus tarkasteltavana olevan tuotteen valmistuksessa on edelleen yhteisössä. Vaikuttaa todennäköiseltä, että yritys C jatkaa tai jopa lisää samankaltaisen tuotteen tuontia kyseisestä maasta myydäkseen sen yhteisön markkinoilla, mikä tarkoittaisi sitä, että yritystä C olisi pidettävä pikemminkin tuojana kuin yhteisön tuottajana.

(65)

Sen vuoksi päätellään, että yritystä C ei pitäisi sisällyttää yhteisön tuotannon määritelmään.

(66)

Yhteenvetona voidaan siis todeta, että tiettyjen kompressorien perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yhteisön tuotanto on määritelty kaikkien johdanto-osan 58 kappaleessa mainittujen yritysten tuotannoksi, josta on vähennetty yrityksen C tuotanto. Koska useat yhteisön tuottajat ja kokoajat eivät osallistuneet yhteistyöhön, tuotanto arvioitiin tutkimuksen aikana kerättyjen tietojen ja valituksen tekijän toimittamien tietojen perusteella.

(67)

Menettely käynnistettiin italialaisen ANIMA-liiton tekemän valituksen perusteella. ANIMA edustaa neljää kompressoreita valmistavaa yritystä ja yhtä valitusta tukevaa tuottajaa (ks. johdanto-osan 58 kappale). Siitä huolimatta, että kaksi valituksen tehnyttä yritystä eivät osallistuneet yhteistyöhön ja yksi yhteisön valmistaja jätettiin yhteisön tuotannon määritelmän ulkopuolelle, kahden muun yhteisön tuottajan, jotka tekivät tutkimuksessa täysimääräisesti yhteistyötä, havaittiin edustavan suurinta osaa yhteisön tuotannosta, noin 50:tä prosenttia. Tämän vuoksi nämä kaksi yhteistyössä toiminutta tuottajaa muodostavat yhteisön tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(68)

Valituksessa luetelluista ja johdanto-osan 58 kappaleessa mainituista muista tuottajista, joiden joukosta on poistettu yhteisön tuotannon määritelmän ulkopuolelle jätetty yritys, käytetään jäljempänä nimitystä ’muut yhteisön tuottajat’. Yksikään näistä muista yhteisön tuottajista ei vastustanut valitusta.

(69)

Yhteisön kulutusta määritettäessä otettiin huomioon yrityksen C ja yhteisön tuotannonalan oman tuotannon myynti yhteisön markkinoilla, Eurostatilta saadut yhteisön markkinoiden tuontimääriä koskevat tiedot ja muiden yhteisön tuottajien myynnin osalta valituksesta saadut tiedot.

(70)

Tarkasteltavana olevan ja samankaltaisen tuotteen yhteisön markkinat pienenivät 6 prosenttia tarkastelujaksolla niin, että tutkimusajanjaksolla tuotetta myytiin noin 3 066 000 kappaletta. Tarkemmin ottaen yhteisön kulutus laski vuonna 2004 7 prosenttia, josta se nousi hieman (1 prosenttiyksiköllä) vuonna 2005 ja vakiintui tälle tasolle tutkimusajanjaksolla. Yhteisön kulutuksen lasku johtui yhteisön tuottajien kutistuvasta myynnistä ja kolmansista maista (pääasiassa Yhdysvalloista ja Japanista) tulevan tuonnin vähenemisestä.

(71)

Tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti yhteisöön kasvoi massiivisesti vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Tuonti lisääntyi tarkastelujaksolla 182 prosenttia, ja kompressoreita tuotiin 1 600 000 kappaletta. Tuonti asianomaisesta maasta kasvoi 66 prosenttia vuosien 2003 ja 2004 välillä, edelleen 110 prosenttiyksikköä vuonna 2005 ja 6 prosenttiyksikköä tutkimusajanjaksolla.

(72)

Asianomaisen maan viejien markkinaosuus kasvoi 35 prosenttiyksikköä tarkastelujakson aikana niin, että tutkimusajanjaksolla se oli 53 prosenttia. Kiinalaiset viejät lisäsivät markkinaosuuttaan vuosien 2003 ja 2004 välillä 13 prosenttiyksikköä ja vielä 20 prosenttiyksikköä vuonna 2005. Tutkimusajanjaksolla asianomaisen maan viejien markkinaosuus kasvoi vielä hieman, yhdellä prosenttiyksiköllä.

(73)

Tarkasteltavana olevan tuotteen tuontihinnat jäljempänä olevassa taulukossa perustuvat yhteistyöhön osallistuneiden viejien toimittamiin tietoihin, jotka tarkastettiin tutkimuksen aikana. Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin keskimääräinen hinta kohosi tarkastelujaksolla 6 prosenttia vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Hinnan nousujohteisuus johtuu mahdollisesti muutoksesta tuotevalikoimassa, kun kiinalaiset valmistajat ryhtyvät asteittain tuottamaan ja viemään edistyneempiä ja kalliimpia kompressoreita.

(74)

Otokseen kuuluvien vientiä harjoittavien tuottajien ja yhteisön tuotannonalan keskimääräisiä myyntihintoja yhteisössä verrattiin keskenään tarkasteltavana olevan tuotteen vertailukelpoisten mallien osalta. Tätä varten yhteisön tuotannonalan etuyhteydettömiltä asiakkailta veloittamia noudettuna lähettäjältä -hintoja ilman hyvityksiä ja veroja verrattiin vientiä harjoittavien kiinalaisten tuottajien CIF yhteisön rajalla -hintoihin, joita oli oikaistu asianmukaisesti purkamis- ja tulliselvityskustannusten huomioon ottamiseksi. Yhteisön tuotannonala myy tavallisesti yhteisön tuotannon suoraan vähittäismyyjille, kun taas kiinalaiset tuotteet myydään vähittäismyyjille etuyhteydessä olevien tai etuyhteydettömien tuojien ja/tai kauppiaiden välityksellä, joten tuontihintaan tehtiin oikaisu tarpeen mukaan sen varmistamiseksi, että vertailu tehdään samassa kaupan portaassa. Vertailu osoitti, että tarkasteltavana olevan tuotteen myyntihinnat yhteisössä olivat tutkimusajanjakson aikana viejästä riippuen 22–43 prosenttia alempia kuin yhteisön tuotannonalan myyntihinnat.

(75)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia sellaisia olennaisia taloudellisia tekijöitä ja osoittimia, jotka vaikuttavat yhteisön tuotannonalan tilanteeseen.

(76)

Koska yhteisön tuotannonala käsittää vain kaksi tuottajaa, sitä koskevat tiedot esitetään indeksoituina ja/tai vaihteluväleittäin luottamuksellisuuden säilyttämiseksi perusasetuksen 19 artiklan mukaisesti. On muistettava, että seuraavassa esitettävät tiedot liittyvät vain yhteisössä yhteisön tuotannonalan tuottamaan samankaltaiseen tuotteeseen; mukana eivät siis ole erilliset pumput eivätkä kompressorit, jotka yhteisön tuotannonalaan etuyhteydessä olevat yritykset ovat valmistaneet Kiinassa ja myyneet sitten yhteisöön.

(77)

Yhteisön tuotannonalan tuotanto laski merkittävästi vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana: lasku oli 16 prosenttia vuonna 2004, edelleen 23 prosenttiyksikköä vuonna 2005 ja vielä 7 prosenttiyksikköä tutkimusajanjakson aikana. Yhteisön tuotannonalan tuotantomäärä vaihteli 300 000 ja 400 000 kappaleen välillä tutkimusajanjakson aikana.

(78)

Tuotantokapasiteetti kasvoi hieman eli 3 prosenttia vuosien 2003 ja 2004 välillä, vielä 9 prosenttiyksikköä vuonna 2005 ja pysyi tällä tasolla tutkimusajanjakson ajan. Tuotantokapasiteetin kasvu vuonna 2005 johtui yhden yhteisön tuottajan investoinneista uuteen tuotantolinjaan, jolla tuotettiin kompressoreita markkinoiden ylempään lohkoon. Yhteisön tuotannonalan tuotantokapasiteetti vaihteli 600 000 ja 800 000 kappaleen välillä tutkimusajanjakson aikana.

(79)

Yhteisön tuotannonalan kapasiteetin käyttöaste laski jatkuvasti tarkastelujaksolla, ja tutkimusajanjaksolla se oli alle puolet vuoden 2003 tasosta. Tämä näkyy tuotantotasojen putoamisena. Yhteisön tuotannonalan kapasiteetin käyttöaste vaihteli tutkimusajanjakson aikana 40 ja 50 prosentin välillä.

(80)

Loppuvarastot kasvoivat 37 prosenttia vuonna 2004, sitten 45 prosenttiyksikköä lisää vuonna 2005 ennen 138 prosenttiyksikön laskua tutkimusajanjakson aikana. Yhteisön tuotannonalan varastojen määrä vaihteli 10 000 ja 20 000 kappaleen välillä tutkimusajanjakson aikana. Kun otetaan huomioon, että samankaltaisen tuotteen tuotanto yhteisössä tapahtuu pääasiassa tilausten perusteella, varastojen tasoa ei pidetä hyödyllisenä vahinkoindikaattorina tämän tuotteen osalta.

(81)

Yhteisön tuotannonalan oman tuotannon myynti yhteisön markkinoilla laski jatkuvasti koko tarkastelujakson ajan. Se laski 19 prosenttia vuonna 2004, edelleen 24 prosenttiyksikköä vuonna 2005 ja vielä 9 prosenttiyksikköä tutkimusajanjakson aikana. Yhteisön tuotannonalan myyntimäärä vaihteli 200 000 ja 300 000 kappaleen välillä tutkimusajanjakson aikana.

(82)

Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni jatkuvasti tarkastelujaksolla. Yhteisön tuotannonalan markkinaosuuden kehittymistä kuvaava indeksi putosi 13 prosenttia vuonna 2004, 27 prosenttiyksikköä vuonna 2005 ja vielä 9 prosenttiyksikköä tutkimusajanjaksolla. Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus vaihteli tutkimusajanjakson aikana 5 ja 10 prosentin välillä.

(83)

Vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, jolloin yhteisön kulutus pieneni 6 prosenttia, yhteisön tuotannonalan myynnin määrä yhteisön markkinoilla väheni paljon enemmän, kokonaiset 52 prosenttia. Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus lähes puolittui tarkastelujaksolla, kun taas polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin markkinaosuus kasvoi yli 35 prosenttiyksikköä, niin että sen osuus oli 53 prosenttia. Näin ollen voidaan päätellä, että markkinoilla ei esiintynyt kasvua, josta yhteisön tuotannonala olisi voinut hyötyä.

(84)

Yhteisön tuotannonalan työllisyys laski jatkuvasti tarkastelujaksolla seuraavasti: 10 prosenttia vuonna 2004, edelleen 16 prosenttiyksikköä vuonna 2005 ja vielä 5 prosenttiyksikköä tutkimusajanjakson aikana. Yhteisön tuotannonalalla samankaltaisen tuotteen tuotannossa ja myynnissä toimi tutkimusajanjaksolla 150–200 henkilöä.

(85)

Yhteisön tuotannonalan työvoiman tuottavuus työntekijäkohtaisena vuosituotoksena (kappaleina) mitattuna laski 7 prosenttia vuonna 2004, edelleen 10 prosenttiyksikköä vuonna 2005 ja vielä 5 prosenttiyksikköä tutkimusajanjakson aikana. Yhteisön tuotannonalan tuottavuus oli 1 500–2 000 kappaletta työntekijää kohti tutkimusajanjakson aikana. Tuottavuuden jatkuva lasku on osoitus vähenevästä tuotannosta, joka laski koko tarkastelujakson ajan nopeammin kuin vastaava työllisyys.

(86)

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti nousivat 8 prosenttia vuosien 2003 ja 2004 välillä, vakiintuivat kyseiselle tasolle vuonna 2005 ja laskivat hieman, yhden prosenttiyksikön, tutkimusajanjaksolla. Vuoden 2004 nousu johtui erityisesti yhden yhteisön tuotannonalan tuottajan palkankorotuksista ammattiliittojen kanssa käytyjen riitaisten neuvottelujen jälkeen. Palkkojen nostamista edelsi lakko vuonna 2003 ja sen seurauksena palkattomat tunnit suhteellisesti alensivat vuotuisia työvoimakustannuksia verrattuna seuraaviin vuosiin.

(87)

Yhteisön tuotannonalan etuyhteydettömille asiakkaille suuntautuvan oman tuotannon myynnin yksikköhinnat nousivat 20 prosenttia vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson välillä. Keskimääräinen myyntihinta kohosi 9 prosenttia vuonna 2004 ja 13 prosenttiyksikköä vuonna 2005, minkä jälkeen se laski hieman (2 prosenttiyksikköä) tutkimusajanjakson aikana. Keskimääräinen yksikköhinta vaihteli 100 eurosta 150 euroon tutkimusajanjakson aikana.

(88)

Keskimääräisen yksikköhinnan nousussa tulee esiin yhteisön tuotannonalan osittainen ja vähittäinen siirtyminen ylemmän markkinalohkon tuotantoon, eli se ryhtyi tuottamaan parempilaatuisia, suorituskyvyltään parempia, kapasiteetiltaan suurempia ja näin ollen myös hintavampia samankaltaisia tuotteita.

(89)

Kun otetaan huomioon hinnan alittavuuden määrä ja taso, tuonti oli varmasti hintoihin vaikuttava tekijä.

(90)

Tarkastelujaksolla yhteisön tuotannonalan oman tuotannon myynti yhteisössä (prosentteina nettomyynnistä) oli kannattavuudeltaan negatiivista mutta parani tarkastelujakson aikana. Negatiivinen kannattavuus parani vuonna 2004 ja vielä lisää vuonna 2005, jolloin tappioiden taso oli suhteellisesti alhaisimmillaan ja heikkeni vain vähän tutkimusajanjaksolla. Yhteisön tuotannonalan kannattavuus vaihteli tutkimusajanjaksolla –3 prosentista –10 prosenttiin.

(91)

Sijoitetun pääoman tuotto, ilmaistuna voittoprosenttina sijoitetun pääoman nettokirjanpitoarvosta, noudatti edellä kuvattua kannattavuuden kehitystä. Myös se pysyi tappiollisena koko tarkastelujakson ajan. Se parani vuonna 2004 ja vielä lisää vuonna 2005, ennen kuin se taas hieman heikkeni tutkimusajanjaksolla. Sijoitetun pääoman tuotto vaihteli –30 ja –15 prosentin välillä tutkimusajanjaksolla.

(92)

Myös operatiiviseen toimintaan perustuva nettokassavirta oli negatiivinen tarkastelujaksolla, mutta se parani selvästi ja oli vain hieman negatiivinen tutkimusajanjaksolla vaihdellen – 100 000 ja 0 euron välillä.

(93)

Yhteisön tuotannonalan vuotuiset investoinnit samankaltaisen tuotteen tuotantoon kasvoivat 72 prosenttia vuonna 2004 ja vielä 75 prosenttiyksikköä vuonna 2005 ennen kuin ne laskivat hieman (7 prosenttiyksikköä) tutkimusajanjaksolla. Nettoinvestoinnit tutkimusajanjaksolla olivat kuitenkin suhteellisen vähäiset ja vaihtelivat 1 300 000 eurosta 2 300 000 euroon. Kohoamisen voidaan katsoa johtuneen yhden yhteisön tuottajan tekemästä investoinnista uuden rakennuksen vuokraamiseen, minkä tarkoituksena oli keskittää ja modernisoida tuotantoprosessia, sekä yhteisön tuotannonalan joistakin investoinneista, joiden tarkoituksena oli huoltaa ja uudistaa nykyisiä laitteita mutta myös hankkia uusia välineitä ja kehittää uusia moduuleja, jotta tuotteen kilpailukyky paranisi Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvaan tuontiin nähden.

(94)

Komissiolle ei toimitettu mitään todisteita heikentyneestä tai parantuneesta pääoman saannista tarkastelujaksolla.

(95)

Asianomaisesta maasta tapahtuneen tuonnin määrä, markkinaosuus ja hinnat huomioon ottaen nykyisen polkumyyntimarginaalin suuruuden vaikutusta yhteisön tuotannonalalle ei voida pitää vähäpätöisenä.

(96)

Koska polkumyynnistä ennen tässä menettelyssä tarkasteltua tilannetta ei ole olemassa tietoja, tätä tekijää ei pidetä merkityksellisenä.

(97)

Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä kasvoi vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson välillä 182 prosenttia, ja sen markkinaosuus yhteisön markkinoilla kasvoi yli 35 prosenttiyksikköä. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin keskimääräiset hinnat alittivat merkittävästi yhteisön tuotannonalan hinnat tarkastelujakson aikana. Lisäksi tutkimusajanjakson aikana Kiinasta tuodun tuotteen hinnat alittivat merkittävällä tavalla yhteisön tuotannonalan hinnat. Hinnan alittavuus oli painotetun keskiarvon perusteella tutkimusajanjaksolla 22–43 prosenttia.

(98)

Jotkin muuttujat näyttivät kehittyneen myönteiseen suuntaan vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson välillä. Keskimääräiset yksikkömyyntihinnat nousivat 20 prosenttia, tuotantokapasiteetin indikaattori 12 prosenttia ja investoinnit 140 prosenttia. Näiden kehityssuuntien taustalla oli kuitenkin erityisiä syitä, kuten johdanto-osan 78, 88 ja 93 kappaleessa on todettu. Lisäksi kannattavuus tarkastelujaksolla osoitti elpymisen merkkejä, kun tappiot putosivat merkittävästi vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson välillä (ks. johdanto-osan 90 kappale). On kuitenkin muistettava, että kannattavuus säilyi negatiivisena eikä tappioiden tasoa tutkimusajanjaksolla voida pitää vähäisenä.

(99)

Yhteisön tuotannonalan tilanteen todettiin heikentyneen merkittävästi tarkastelujakson aikana. Useimmat vahinkoindikaattorit kehittyivät vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson välillä kielteiseen suuntaan: tuotannon määrä laski 46 prosenttia, kapasiteetin käyttöaste laski alle puoleen, yhteisön tuotannonalan myynti väheni 52 prosenttia ja vastaava markkinaosuus lähes puolittui, työllisyys laski 31 prosenttia ja tuottavuus laski 22 prosenttia.

(100)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(101)

Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti, oliko polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut yhteisön tuotannonalalle vahinkoa siinä määrin, että sitä voidaan pitää merkittävänä. Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin lisäksi tutkittiin muita tiedossa olevia tekijöitä, jotka olisivat voineet samaan aikaan aiheuttaa yhteisön tuotannonalalle vahinkoa, jotta voitiin varmistaa, ettei niiden yhteisön tuotannonalalle aiheuttaman mahdollisen vahingon tulkittu johtuneen polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

(102)

Tutkimuksessa todettu polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrän merkittävä, 182 prosentin lisäys vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson välillä ja sen markkinaosuuden kasvu yhteisössä samaan aikaan 35 prosenttiyksiköllä sekä todettu hinnan alittavuus (22–43 prosenttia tutkimusajanjakson aikana) osuivat ajallisesti yksiin yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikentymisen kanssa, kuten johdanto-osan 99 kappaleessa todettiin. Polkumyyntihinnat olivat lisäksi keskimäärin merkittävästi alhaisemmat kuin yhteisön tuotannonalan hinnat koko tarkastelujakson ajan. Kyseisen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin katsotaan aiheuttaneen laskupainetta hintoihin ja estäneen yhteisön tuotannonalaa nostamasta myyntihintojaan tasolle, joka olisi ollut tarpeen voiton saavuttamiseksi, joten polkumyynnillä tapahtuneella tuonnilla oli merkittävä kielteinen vaikutus yhteisön tuotannonalan tilanteeseen. Lisäksi vaikuttaa siltä, että yhteisön tuotannonala menetti merkittävän osan markkinaosuudestaan kyseisen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin lisääntyneen määrän vuoksi. Vähentynyt myyntimäärä johti yhteisön tuotannonalan kiinteiden kustannusten suhteelliseen nousuun, joka myös vaikutti kielteisesti taloudelliseen tilanteeseen. Sen vuoksi Kiinasta peräisin olevan tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välillä on selkeä syy-yhteys.

(103)

Kuten seuraavasta taulukosta näkyy, vientimyynnin määrä laski 33 prosenttia tarkastelujaksolla. Tämä ei kuitenkaan ollut niin suurta kuin johdanto-osan 81 kappaleessa kuvattu EY:n myynnin lasku. Vientimyynnin määrä tutkimusajanjaksolla oli 100 000–150 000 kappaletta. Vientimyynnin keskimääräinen yksikköhinta pysyi samalla tasolla, 100–150 eurossa vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson välillä.

(104)

Kun otetaan huomioon vientimarkkinoiden hintojen vakaus ja vientimäärän suhteellisen vähäinen pudotus, katsotaan, että vaikka vientitoiminta olisikin saattanut vaikuttaa yhteisön tuotannonalan kärsimään vahinkoon, se ei kuitenkaan tehnyt niin siinä määrin, että syy-yhteys poistuisi.

(105)

Yksi asianomainen osapuoli väitti, että yhteisön tuotannonalan tuotantokustannusten nousu ei voinut aiheutua ainoastaan raaka-aineen (erityisesti metalliosien) hinnannoususta vaan myös muista syistä, mikä viittaisi itse aiheutettuun vahinkoon. Kyseinen osapuoli ei täsmentänyt syitä, jotka viittaavat itse aiheutettuun vahinkoon.

(106)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että yhteisön tuotannonalan tuotantokustannusten yksikköhinta nousi noin 8 prosenttia vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson välillä. Nousun voidaan katsoa osittain johtuneen raaka-aineen hinnan ilmeisestä noususta. Tutkimuksen mukaan osa kustannusten noususta johtuu heikentyneestä kustannusrakenteesta ja varsinkin kiinteistä yksikkökustannuksista, jotka nousivat tuotettujen yksiköiden lukumäärän vähennyttyä merkittävästi. Suurin osa noususta johtuu silti niiden komponenttien hintojen huomattavasta noususta, joita käytetään ylemmän markkinalohkon mallien tuotannossa.

(107)

Keskimääräisten yksikkötuotantokustannusten nousu on kuitenkin enemmänkin kuin korvaantunut keskimääräisten yksikkömyyntihintojen nousulla (ks. johdanto-osan 87 kappale), jonka tuloksena kannattavuus parani (vaikka se edelleenkin oli negatiivinen), kuten johdanto-osan 90 kappaleessa todettiin. Sen vuoksi katsotaan, että tuotantokustannusten nousu ei vaikuttanut yhteisön tuottajien kärsimään vahinkoon.

(108)

Eurostatin tietojen perusteella muista maista (eli muualta kuin Kiinasta) yhteisöön tuodun samankaltaisen tuotteen tuontimäärä väheni 33 prosenttia vuonna 2004 ja vielä 7 prosenttiyksikköä vuonna 2005, ennen kuin se elpyi hieman, 9 prosenttiyksiköllä, tutkimusajanjaksolla. Kokonaisuudessaan pudotus vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson välillä oli 31 prosenttia. Muista maista tulevan tuonnin vastaava markkinaosuus laski vuoden 2003 tasolta 35 prosentista 26 prosenttiin tutkimusajanjaksolla.

(109)

Muista maista tulevan tuonnin hinnoista ei ollut saatavilla tarkempia tietoja. Koska Eurostatin tiedoissa ei oteta huomioon tuotevalikoimaa, tietojen avulla ei voitu tehdä järkevää vertailua yhteisön tuotannonalan hintojen kanssa. Tutkimuksessa ei tullut esiin viitteitä siitä, että muista maista tapahtuvan tuonnin hinnat alittaisivat yhteisön hinnat.

(110)

Kun otetaan huomioon muista maista tapahtuvan tuonnin vähenevä määrä ja markkinaosuus ja vastakkaisen näytön puute, voidaan todeta, että kyseinen tuonti ei aiheuttanut aineellista eikä muutakaan vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

(111)

Kuten johdanto-osan 65 kappaleessa todettiin, yksi yhteisön tuottaja jätettiin yhteisön tuotannon määritelmän ulkopuolelle. Lisäksi useat tuottajat ja kokoajat eivät tehneet yhteistyötä tutkimuksessa (ks. johdanto-osan 58 kappale). Yhteistyössä toimineilta tuottajilta ja valituksen tekijältä tutkimuksen aikana saatujen tietojen perusteella arvioitiin, että näiden muiden yhteisön tuottajien myyntimäärä EY:n markkinoilla oli noin 1 000 000 kappaletta vuonna 2003 ja että se laski merkittävästi koko tarkastelujakson ajan ja oli noin 400 000 kappaletta tutkimusajanjaksolla. Samoin vastaava markkinaosuus pieneni koko tarkastelujakson ajan 31 prosentista (vuonna 2003) 13 prosenttiin tutkimusajanjaksolla. Nämä tuottajat eivät näin ollen lisänneet myyntimääräänsä tai markkinaosuuttaan yhteisön tuotannonalan kustannuksella. Päinvastoin, ne menettivät suuren osuuden myynnistään ja markkinaosuudestaan Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvalle tuonnille, kuten yhteisön tuotannonala.

(112)

Edellä esitetyn perusteella ja muuhun viittaavien tietojen puuttuessa voidaan todeta, etteivät muut yhteisön tuottajat ole vaikuttaneet yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

(113)

Kuten johdanto-osan 70 kappaleessa todettiin, kulutus laski lähes 200 000 kappaleella eli 6 prosentilla koko tarkastelujakson ajan. On kuitenkin huomattava, että samalla kaudella yhteisön tuotannonalan myynnin lasku yhteisön markkinoilla oli paljon jyrkempää sekä absoluuttisesti (myynti putosi 250 000–300 000 kappaletta) että suhteellisesti (myynti putosi rajusti 52 prosenttia) mitattuna. Samalla kun yhteisön tuotannonala menetti lähes puolet markkinaosuudestaan (ks. johdanto-osan 82 kappale), kiinalaisten kompressorien markkinaosuus lisääntyi 35 prosenttiyksikköä (ks. johdanto-osan 71 kappale). Näin ollen katsotaan, että kulutuksen lasku ei aiheuttanut yhteisön tuotannonalan kärsimää vahinkoa.

(114)

Kun otetaan huomioon toisaalta Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja vastaavan markkinaosuuden massiivinen kasvu sekä todettu hinnan alittavuus ja toisaalta samaan aikaan tapahtunut yhteisön tuotannonalan tilanteen heikkeneminen, voidaan päätellä, että polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheutti yhteisön tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(115)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että yhteisön tuotannonalan vientituloksella saattoi olla vähäistä vaikutusta kärsittyyn vahinkoon muttei siinä määrin, että se poistaisi syy-yhteyden. Muitakin tunnettuja tekijöitä analysoitiin, mutta niiden ei havaittu vaikuttaneen aiheutuneeseen vahinkoon. Yhteisön tuotannonalan tuotantokustannusten yksikköhinnan nousun havaittiin kompensoituvan myyntihinnan samanaikaisella nousulla, eikä näin ollen katsottu, että se olisi voinut vaikuttaa kärsittyyn vahinkoon. Kun otetaan huomioon, että muista kolmansista maista tapahtuvan tuonnin määrä ja markkinaosuus laskivat ja että kunnollinen hintavertailu yhteisön hintojen kanssa ei ollut mahdollista, katsottiin, että tämä tuonti ei aiheuttanut vahinkoa. Muiden yhteisön tuottajien taholta tapahtuvan kilpailun osalta otettiin huomioon niiden myyntimäärän lasku ja markkinaosuuden menetys polkumyynnillä tapahtuvalle tuonnille ja katsottiin, ettei niiden toiminta vaikuttanut aiheutuneeseen vahinkoon. Koska kulutuksen lasku oli pienempi kuin yhteisön tuottajien yhteisön myynnin lasku ja koska se tapahtui samaan aikaan kuin Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin merkittävä kasvu, katsottiin, että se sinänsä ei aiheuttanut vahinkoa.

(116)

Edellä esitetyn analyysin perusteella, jossa asianmukaisesti erotettiin kaikkien tiedossa olevien tekijöiden vaikutus yhteisön tuotannonalan tilanteeseen polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vahingollisista vaikutuksista, päätellään, että Kiinasta peräisin oleva tuonti on aiheuttanut yhteisön tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(117)

Neuvosto ja komissio tutkivat, oliko olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella olisi pääteltävä, ettei tässä tapauksessa ole yhteisön edun mukaista ottaa käyttöön toimenpiteitä. Tämän vuoksi ja perusasetuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti neuvosto ja komissio tarkastelivat toimenpiteiden todennäköistä vaikutusta kaikkiin asianomaisiin osapuoliin. Komission yksiköt lähettivät alun perin perusasetuksen 20 artiklan 4 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisen lopullisen ilmoituksen, jossa tarkoituksena ei ollut ottaa toimenpiteitä käyttöön. Ilmoituksen jälkeen tietyt toimijat, varsinkin kaksi yhteistyössä toiminutta yhteisön tuottajaa, esittivät joitakin väitteitä, joiden vuoksi asiaa tutkittiin uudelleen. Seuraavassa käsitellään tärkeimpiä näistä väitteistä.

(118)

Rajoittamatta yhteisön tuotannonalan määritelmää (ks. johdanto-osan 67 kappale) on tärkeä muistaa, että kuten johdanto-osan 60 kappaleessa todettiin, kaikki yhteistyössä toimivat yhteisön yritysryhmät perustivat tuotantolaitoksia Kiinaan ja toivat yhä suurempia määriä tarkasteltavana olevaa tuotetta myytäväksi yhteisön markkinoille. Kuten johdanto-osan 58 kappaleessa todettiin, yksi yritysryhmä myi yhteisössä sijaitsevan tuotantolaitoksensa toiselle yritykselle vuonna 2007 eli tutkimusajanjakson jälkeen. Koska kyseessä on tutkimusajanjakson jälkeinen tapahtuma ja kyseinen ryhmä tuotti samankaltaista tuotetta yhteisössä tarkastelujakson ajan, sen etuja käsitellään tässä kohdassa ja ryhmää pidetään yhteisön tuottajana.

(119)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että ellei toimenpiteitä oteta käyttöön, yhteisön tuotannonala kärsisi mahdollisesti edelleen vahingosta. Yhteisön tuotannonalan tilanne heikkenisi todennäköisesti edelleen ja markkinaosuus pienenisi entisestään.

(120)

Toisaalta jos toimenpiteitä otettaisiin käyttöön, sen ansiosta hinnat ja/tai myyntimäärät (ja markkinaosuus) voisivat kohota, mikä puolestaan antaisi yhteisön tuotannonalalle mahdollisuuden parantaa taloudellista tilannettaan.

(121)

Mitä tulee yhteisön tuotannonalan markkinaosuuden mahdolliseen kehittymiseen, jos toimenpiteitä otetaan käyttöön, on huomattava, että kaikki yhteistyössä toimineet tuottajat väittivät menettelyn aikana, että se johtaisi nykyisen tuotannon siirtosuuntauksen kääntymiseen ja tuotannon (ainakin osittaiseen) palauttamiseen takaisin yhteisöön.

(122)

Tältä osin kahden yhteistyössä toimineen yhteisön tuottajan ja niiden Kiinassa sijaitsevien etuyhteydessä olevien tytäryhtiöiden toimittamien tarkkojen tietojen analysointi osoitti, että Kiinassa viime vuosina vallinneessa erityisessä taloustilanteessa on merkittäviä kustannuseroja, jotka suosivat yhteisön markkinoille suunnatun tarkasteltavana olevan tuotteen tuottamista Kiinassa ennemmin kuin yhteisössä. Nämä eroavuudet ja kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien yhteisön markkinoilla harjoittama polkumyynti saattoivat johtaa siihen, että kaikki yhteisön yhteistyössä toimineet tuottajat siirsivät tuotantonsa (tai osan siitä) alun perinkin.

(123)

Sen vuoksi tarkasteltiin, muuttaisiko polkumyyntitullien – jotka johdanto-osan 122 kappaleessa mainittuihin tuottajiin etuyhteydessä olevien viejien tapauksessa ovat suhteellisen alhaiset – käyttöönotto ainakin kahden yhteistyössä toimineen tuottajan osalta tärkeimpiä taloudellisia muuttujia, jotka johtivat tuotannon siirtämiseen. Katsottiin, että yhteisössä myytyjen ja Kiinassa tuotettujen kompressorien kokonaiskustannukset (mukaan luettuna mm. valmistuskustannukset, myynti-, yleis- ja hallintokulut, merirahti, perinteinen tulli ja mahdollinen polkumyyntitulli) olisivat samaa luokkaa vaikkakin hieman alhaisemmat kuin vastaavien kompressorien tuotannon ja myynnin kokonaiskustannukset yhteisössä.

(124)

Nämä kaksi yritystä totesivat lisäksi uudelleen, että jos toimenpiteet laskevat kiinalaisista polkumyyntituotteista aiheutuneen hinnan alittavuuden tasoa, niiden tilanne olisi sellainen, että ne pystyisivät lisäämään tuotantoaan ja/tai aloittamaan sen uudelleen yhteisössä hyödyntäen käyttämätöntä kapasiteettiaan.

(125)

Sen vuoksi ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että kyseiset kaksi yhteistyössä toiminutta tuottajaa voisivat hyödyntää merkittävää käyttämätöntä kapasiteettiaan Euroopassa, kuten ne totesivat päätelmistä ilmoittamisen jälkeen toimittamissaan huomautuksissa. Tämä vaikuttaa mahdolliselta, kun otetaan huomioon, että ehdotetuilla toimenpiteillä tasoitettaisiin Kiinassa ja yhteisössä tuotettujen ja yhteisön markkinoille toimitettujen tavaroiden kustannuksia. Näin ollen ei ole mahdotonta, että kyseiset tuottajat lisäisivät tuotantoaan yhteisössä toimenpiteiden käyttöönoton seurauksena. Ei ole myöskään mahdotonta, että jos niihin etuyhteydessä olevien kiinalaisten tuottajien vientiin kohdistuvat tullit vähentäisivät Kiinassa ja yhteisössä tuotettujen ja yhteisön markkinoille toimitettujen tavaroiden kustannusten eroa, kyseiset tuottajat eivät haluaisi keskittää kaikkea tuotantoaan yhteisön ulkopuolelle voidakseen erikoistua tiettyjen mallien tuotantoon tietyissä tuotantopaikoissa tai hajauttaakseen riskit.

(126)

Kolmanteen yhteistyössä toimineeseen tuottajaan etuyhteydessä oleva yritys Kiinassa ei sisältynyt otokseen polkumyyntimarginaalin laskemista varten, eikä siihen näin ollen toimenpiteiden käyttöönoton tapauksessa periaatteessa sovellettaisi keskimääräistä 51,6 prosentin tullia, jota sovelletaan yhteistyössä toimineisiin, otokseen kuulumattomiin yrityksiin. Koska kyseinen kiinalainen yritys ei sisältynyt otokseen, komissiolla ei ole tarkistettuja tietoja sen tuotantokustannuksista. Sen vuoksi ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että kyseisessä tapauksessa yhteisössä myytyjen ja Kiinassa tuotettujen kompressorien kokonaiskustannukset (mukaan luettuna mm. valmistuskustannukset, myynti-, yleis- ja hallintokulut, merirahti, perinteinen tulli ja mahdollinen polkumyyntitulli) ylittäisivät vastaavien kompressorien tuotannon ja myynnin kokonaiskustannukset yhteisössä.

(127)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen valituksen tehnyt italialainen kompressorinvalmistajien järjestö ANIMA painotti polkumyyntitoimenpiteiden tarvetta, jotta tuottajilla olisi mahdollisuus jatkaa tuotantoa yhteisössä ja selviytyä taloudellisesti. Järjestö toi selvästi esiin, että vaikka joidenkin eurooppalaisten tuottajien etuyhteydessä oleviin kiinalaisiin tavarantoimittajiin sovellettaisiinkin suhteellisen korkeita polkumyyntitulleja, järjestö siltikin kannattaa toimenpiteiden käyttöönottoa.

(128)

Arvioitiin, mitä etuja yhteisön tuotannonalalle mahdollisesti koituisi, jos toimenpiteet otettaisiin käyttöön. Edellä on todettu, että toimenpiteistä luopuminen saattaisi johtaa yhteisön tuotannonalan tilanteen heikkenemiseen ja markkinaosuuden pienenemiseen entisestään. Tämä todennäköisesti johtaisi useiden työpaikkojen sekä niiden investointien menetykseen, jotka on tehty tuotantokapasiteetin lisäämiseksi yhteisössä. Nämä tekijät – vaikka niitä onkin vaikea arvioida määrällisesti – on otettava huomioon yhteisön edun kokonaisarvioinnissa. Toisaalta jos polkumyyntitullit otetaan käyttöön, ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että yhteisön tuotanto saattaa lisääntyä ja osa tuotannosta mahdollisesti siirretään takaisin yhteisöön. Tämä lisäisi työllisyyttä ja saattaisi lisäksi vaikuttaa aiemman jalostusasteen teollisuuteen, joka toimittaa puolivalmiita tuotteita yhteisön kompressorintuottajille.

(129)

Nämä tuottajat eivät tehneet tutkimuksessa yhteistyötä. Niillä on sama markkinaosuus kuin yhteisön tuotannonalalla. Kun otetaan huomioon yhteistyön puute ja se, että useimmat näistä tuottajista eivät esittäneet selkeää kantaa menettelyssä, näiden tuottajien edusta ei ole käsitystä. Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen yksi yhteistyöhön osallistumaton tuottaja ja kaksi valituksen tehnyttä tuottajaa, jotka eivät tehneet myöhemmin yhteistyötä menettelyssä (ks. johdanto-osan 59 kappale), sekä italialainen kompressorinvalmistajien liitto ANIMA ilmoittautuivat ja toistivat 127 kohdassa esitetyt väitteet. Ne totesivat selvästi kannattavansa toimenpiteiden käyttöönottoa.

(130)

Tutkimuksessa yhteistyössä toimineen ainoan etuyhteydettömän tuojan osuus Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuontimäärästä yhteisöön oli tutkimusajanjakson aikana noin 20 prosenttia. Kun otetaan huomioon vaihtoehtoisen yhteistyön puute ja edellä esitetty prosenttiosuus, tuojan katsotaan edustavan etuyhteydettömien tuojien tilannetta. Kyseinen yhteistyössä toiminut osapuoli totesi, että se vastustaa polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönottoa tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa Kiinasta. Tutkimusajanjaksolla tarkasteltavana olevan tuotteen jälleenmyynnin osuus tuojan kokonaisliikevaihdosta oli 2–8 prosenttia. Tarkasteltavana olevan tuotteen ostoon, kauppaan ja jälleenmyyntiin osallistuu suoraan 30–70 henkilöä sen työvoimasta.

(131)

Yhteistyötä pyydettiin myös kuluttajajärjestöiltä sekä kaikilta tiedossa olevilta vähittäismyyjiltä, jakelijoilta, kauppiailta ja/tai muilta talouden toimijoilta, jotka ovat osallisina jakeluketjussa yhteisössä. Yhteistyö ei kuitenkaan toteutunut. Koska ainoastaan yksi etuyhteydetön tuoja teki menettelyssä yhteistyötä eikä mikään muu yhteisön talouden toimija tai kuluttajajärjestö osallistunut, katsottiin, että on asianmukaista analysoida mahdollisten toimenpiteiden potentiaalista vaikutusta kokonaisuudessaan kaikkiin näihin osapuoliin. Yleisesti kuitenkin päätellään, että mahdolliset toimenpiteet voisivat vaikuttaa kielteisesti kuluttajien ja yhteisössä jakeluketjussa mukana olevien talouden toimijoiden tilanteeseen.

(132)

Edellä johdanto-osan 125 ja 126 kappaleessa esitetyistä syistä tässä tapauksessa ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että yhteistyössä toimineet yhteisön tuottajat saattaisivat käyttää tilaisuutta saadakseen etua toimenpiteistä elvyttämällä vahingollisen polkumyynnin vuoksi menetettyä tuotantoa hyödyntämällä käyttämätöntä kapasiteettia.

(133)

Toimenpiteiden käyttöönotolla saattaa olla negatiivista vaikutusta yhteisön kuluttajiin ja kaikkiin jakeluketjussa mukana oleviin talouden toimijoihin. On kuitenkin myös selvää, että jos tuotantoa yhteisössä lisätään (jolloin todennäköisesti yhteisön tuotannossa tarvittavan työvoiman määrä lisääntyy), toimenpiteistä olisi tiettyjä etuja yhteisölle.

(134)

Perusasetuksen 21 artiklassa todetaan, että on aihetta kiinnittää erityistä huomiota tarpeeseen poistaa vahingollisen polkumyynnin vääristävät vaikutukset ja palauttaa tehokas kilpailu, mutta kyseinen säännös on edellä mainitun artiklan mukaisesti ymmärrettävä yhteisön edun tarkastelun puitteissa. Sen vuoksi on tutkittava toimenpiteiden käyttöönoton tai niistä luopumisen vaikutukset kaikkiin osapuoliin.

(135)

Kun siis otetaan huomioon korkeat polkumyynti- ja vahinkomarginaalit, katsotaan, että saatujen tietojen perusteella tässä tapauksessa ei ole riittävästi näyttöä sen päättelemiseksi, että toimenpiteiden mahdollinen käyttöönotto olisi selkeästi suhteetonta ja vastoin yhteisön etua.

(136)

Jos kuitenkin tullien käyttöönotosta huolimattakin ennen toimenpiteiden käyttöönottoa vallinnut tilanne (erityisesti kiinalaisen tuonnin 53 prosentin markkinaosuus ja yhteistyössä toimineiden yhteisön tuottajien suhteellisen pieni markkinaosuus) säilyy muuttumattomana, mahdollisesta tullista yhteisön kuluttajille ja talouden toimijoille (myös tuojille, kauppiaille ja vähittäismyyjille) koituvia kustannuksia voidaan pitkällä aikavälillä pitää suurempina kuin etua yhteisön tuotannonalalle. Sen vuoksi toimenpiteet otetaan käyttöön kahdeksi vuodeksi ja erityisesti yhteisön tuottajille esitetään tiettyjä raportointivaatimuksia.

(137)

Polkumyyntitoimenpiteiden tason olisi oltava riittävä poistamaan polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko ylittämättä todettuja polkumyyntimarginaaleja. Vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistavan tullin määrää laskettaessa katsottiin, että toimenpiteiden olisi oltava sellaisia, että yhteisön tuotannonala voisi niiden ansiosta saada sellaisen myyntivoiton (ennen veroja), joka voitaisiin kohtuudella saada tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli ilman polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta. Kun otetaan huomioon, että yhteisön tuotannonalan toiminta ei ollut kannattavaa samankaltaisen tuotteen osalta koko tarkastelujaksolla, katsotaan, että tuotannonalan tutkimusajanjaksolla tuottamien ja myymien samaan luokkaan kuuluvien tuotteiden osalta saavuttama 5 prosentin voittomarginaali on asianmukainen taso, jonka yhteisön tuotannonalan voidaan odottaa saavan myös samankaltaisen tuotteen osalta silloin, kun vahingollista polkumyyntiä ei esiinny.

(138)

Tarvittava hinnankorotus määritettiin sitten vertaamalla tuotelajeittain hinnan alittavuuden laskemista varten määritettyä painotettua keskimääräistä tuontihintaa yhteisön tuotannonalan markkinoillaan myymän samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Vahinkoa aiheuttamaton hinta saatiin oikaisemalla yhteisön tuotannonalan myyntihintaa niin, että siinä otettiin huomioon edellä mainittu voittomarginaali. Tästä vertailusta johtuvat mahdolliset erot ilmaistiin tämän jälkeen prosentteina tuonnin CIF-kokonaisarvosta.

(139)

Edellä mainittu hintavertailu osoitti, että lasketut vahinkomarginaalit ovat 61,3–160,8 prosenttia ja ne ovat kaikkien yritysten osalta korkeammat kuin vastaavat polkumyyntimarginaalit. Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti Kiinasta peräisin olevien tiettyjen kompressorien tuontia koskevat lopulliset polkumyyntitullit olisi otettava käyttöön polkumyyntimarginaalien suuruisina.

(140)

Polkumyyntitullit olisi näin ollen vahvistettava seuraavasti:

(141)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistettavat yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tilannetta tutkimuksen aikana. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevia, ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavia tulleja) yksinomaan Kiinasta peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeussubjektien tuottamien tuotteiden tuontiin. Yritysten, joiden nimeä ja osoitetta ei erikseen mainita tämän asetuksen artiklaosassa, erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset mukaan luettuina, tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa kyseisiä tulleja, vaan niihin on sovellettava koko maata koskevaa tullia.

(142)

Kaikki näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt pyynnöt) on toimitettava viipymättä komissiolle, ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot, erityisesti tiedot, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Asetusta muutetaan tarvittaessa saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle.

(143)

Toimenpiteet otetaan käyttöön, jotta yhteisön tuottajat voivat toipua polkumyynnin vahingollisista vaikutuksista. Siinä tapauksessa, että toimenpiteen mahdolliset hyödyt yhteisön tuottajille ja kustannukset yhteisön kuluttajille ja muille talouden toimijoille olisivat aluksi epätasapainossa, tilannetta voisi tasoittaa tuotannon lisääminen ja/tai uudelleen aloittaminen yhteisössä. Kun kuitenkin otetaan huomioon, kuten jo edellä on todettu, mahdollisten tullien aiheuttaman rasitteen suuruus ja se, että tuotannon lisääminen yhteisössä ei ehkä toteudukaan, näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa pidetään perusteltuna, että lopulliset toimenpiteet otetaan käyttöön vain kahden vuoden määräajaksi.

(144)

Määräajan pitäisi olla riittävä, jotta yhteisön tuottajat voivat lisätä tuotantoaan ja/tai aloittaa sen uudelleen Euroopassa, mutta samalla ei merkittävästi vaaranneta yhteisön kuluttajien ja muiden talouden toimijoiden tilannetta. Kahden vuoden määräaikaa pidetään asianmukaisena, jotta voidaan analysoida, onko toimenpiteen käyttöönotolla todellakin se vaikutus, että eurooppalainen tuotanto lisääntyy, mikä tasapainottaa tuojiin ja kuluttajiin kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia.

(145)

Pidetään myös asianmukaisena, että toimenpiteiden käyttöönoton jälkeistä tilannetta yhteisön markkinoilla seurataan tiiviisti, jotta toimenpiteitä voidaan tarkistaa nopeasti, jos vaikuttaa siltä, että tulleilla ei saavuteta haluttua vaikutusta eli mahdollisteta nykyisten tuottajien elinkelpoisuutta lyhyellä aikavälillä ja paranneta niiden taloudellista tilannetta keskipitkällä aikavälillä.

(146)

Tätä varten komissio kehottaa yhteisön tuottajia raportoimaan sille säännöllisesti tiettyjen keskeisten taloudellisten indikaattoreiden kehityksestä. Myös tuojille ja muille asiaan liittyville toimijoille voidaan esittää tällainen kehotus, tai ne voivat toimittaa tällaiset tiedot omasta aloitteestaan. Komissio arvioi näiden tietojen perusteella säännöllisesti tuonnin ja yhteisön tuotannon tilannetta, jotta se pystyy tarvittaessa toimimaan nopeasti.

(147)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin keskeisistä tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella lopullisten polkumyyntitullien käyttöönottoa aiottiin suositella. Osapuolille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat tehdä huomautuksia tämän ilmoituksen johdosta. Osapuolten huomautukset otettiin asianmukaisesti huomioon ja päätelmiä muutettiin tarvittaessa niiden mukaisesti. Kaikille osapuolille annettiin yksityiskohtaista palautetta niiden tekemistä huomautuksista.

(148)

Mahdollisten uusien viejien ja tämän asetuksen liitteessä mainittujen otokseen kuulumattomien mutta tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden yritysten tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi olisi säädettävä siitä, että viimeksi mainituille yrityksille määrättyä painotettua keskimääräistä tullia sovelletaan kaikkiin sellaisiin uusiin viejiin, jotka muutoin olisivat oikeutettuja perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan mukaiseen tarkasteluun,

—

se ei ole vienyt yhteisöön 1 kohdassa kuvattua tuotetta 1 päivän lokakuuta 2005 ja 30 päivän syyskuuta 2006 välisenä aikana, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’,

—

se ei ole etuyhteydessä yhteenkään Kiinan kansantasavallassa toimivaan viejään tai tuottajaan, johon sovelletaan tällä asetuksella käyttöön otettuja polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä,

—

se on tosiasiallisesti vienyt asianomaista tuotetta yhteisöön toimenpiteiden perustana olevan tutkimusajanjakson jälkeen tai sillä on peruuttamaton sopimusvelvoite merkittävän tuotemäärän viemiseksi yhteisöön,

—

se toimii perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa määritellyissä markkinatalousolosuhteissa tai se täyttää perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa yksilölliselle kohtelulle säädetyt vaatimukset,