13.5.2006

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 126/9

---

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 727/2006,

annettu 12 päivänä toukokuuta 2006,

jalostettavaksi tarkoitetun jäädytetyn naudanlihan tuontitariffikiintiön avaamisesta ja hallinnoinnista 1 päivän heinäkuuta 2006 ja 30 päivän kesäkuuta 2007 välisenä aikana

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999 (1) ja erityisesti sen 32 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Maailman kauppajärjestön luettelon CXL mukaan yhteisön on avattava jalostettavaksi tarkoitetulle jäädytetylle naudanlihalle 50 700 tonnin tuontitariffikiintiö. Lisäksi yhteisö sitoutui sisällyttämään kaikkia jäsenvaltioita koskevaan luetteloonsa 4 003 tonnin suuruisen lisäyksen kyseiseen tuontitariffikiintiöön käytyään neuvotteluja, joiden päätteeksi tehtiin neuvoston päätöksellä (EY) N:o 2006/106/EY (2) hyväksytty vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXIV artiklan 6 kohdan ja XXVIII artiklan mukainen kirjeenvaihtona tehty sopimus (3) Euroopan yhteisön ja Australian välillä Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan myönnytysluetteloissa mainittavien myönnytysten muuttamisesta niiden liittyessä Euroopan unioniin.

(2)

Olisi vahvistettava soveltamista koskevat säännöt 1 päivänä heinäkuuta 2006 alkavaksi kiintiövuodeksi 2006/2007. Koska Bulgarian ja Romanian Euroopan unioniin liittymistä koskeva sopimus tulee pian voimaan ja jotta varmistetaan, että näiden maiden toimijat voivat käyttää kyseistä kiintiötä liittymispäivästä alkaen, kiintiökausi olisi jaettava kahteen osakauteen ja kiintiössä käytettävissä oleva määrä olisi jaettava näille osakausille yhteisön ja kiintiön toimittajamaiden väliset perinteiset kauppavirrat huomioon ottaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun sopimuksen 39 artiklan soveltamista.

(3)

Tässä tariffikiintiössä tuotavan jäädytetyn naudanlihan tuontitullin määrä ja tuontiedellytykset vahvistetaan tariffi- ja tilastonimikkeistä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (4) liitteen I kolmannessa osassa olevassa liitteessä 7 järjestysnumerolla 13.

(4)

Keinottelun välttämiseksi kiintiön käyttö olisi sallittava ainoastaan toimiville jalostajille, jotka harjoittavat jalostustoimintaa eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 (5) 4 artiklan mukaisesti hyväksytyssä jalostuslaitoksessa, tai jos Bulgarian ja Romanian Euroopan unioniin liittymistä koskeva sopimus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007, sellaisille kyseisten maiden jalostuslaitoksille, jotka on hyväksytty viemään yhteisöön lihajalosteita ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 854/2004 (6) 12 artiklan mukaisesti.

(5)

Tässä tariffikiintiössä yhteisöön tapahtuvassa tuonnissa edellytetään asetuksen (EY) N:o 1254/1999 29 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisen tuontitodistuksen esittämistä. Tuontioikeuksien myöntämisen jälkeen todistukset olisi voitava myöntää hyväksyttyjen jalostajien jättämien hakemusten perusteella. Tämän asetuksen nojalla annettuihin tuontitodistuksiin olisi sovellettava maataloustuotteiden tuonti-, vienti- ja ennakkovahvistustodistusmenettelyn soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 9 päivänä kesäkuuta 2000 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1291/2000 (7) ja naudanliha-alan tuonti- ja vientitodistusjärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja asetuksen (ETY) N:o 2377/80 kumoamisesta 26 päivänä kesäkuuta 1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1445/95 (8) säännöksiä.

(6)

Keinottelun estämiseksi tuontitodistukset olisi annettava jalostajille ainoastaan niistä määristä, joiden osalta heille on myönnetty tuontioikeudet. Tämän vuoksi tuontioikeuksien hakemisen yhteydessä olisi myös asetettava vakuus. Myönnettyjä oikeuksia vastaavien tuontitodistusten hakemisen olisi oltava maataloustuotteiden vakuusjärjestelmän soveltamista koskevien yhteisten yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta 22 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa komission asetuksessa (ETY) N:o 2220/85 (9) tarkoitettu ensisijainen vaatimus.

(7)	Tariffikiintiön soveltaminen edellyttää tuonnin tarkkaa valvontaa sekä käyttöä ja käyttötarkoitusta koskevia tehokkaita tarkastuksia. Tämän vuoksi jalostus olisi sallittava ainoastaan tuontitodistuksessa mainitussa laitoksessa.

(8)	Olisi asetettava vakuus sen varmistamiseksi, että tuotu liha käytetään tariffikiintiövaatimusten mukaisesti. Vakuuden suuruus olisi vahvistettava ottaen huomioon tariffikiintiössä ja sen ulkopuolella sovellettavien tullien välinen ero.

(9)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat naudanliha-alan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Avataan tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin 1 päivän heinäkuuta 2006 ja 30 päivän kesäkuuta 2007 väliseksi ajaksi CN-koodiin 0202 20 30, 0202 30 10, 0202 30 50, 0202 30 90 tai 0206 29 91 kuuluvan ja yhteisössä jalostettavaksi tarkoitetun, luullisen lihan vastinarvona ilmaistun jäädytetyn naudanlihan 54 703 tonnin tuontitariffikiintiö, jäljempänä ’kiintiö’.

2 artikla

1.   Tässä asetuksessa ’A-luokan tuotteella’ tarkoitetaan CN-koodiin 1602 10, 1602 50 31, 1602 50 39 tai 1602 50 80 kuuluvaa jalostettua tuotetta, jossa ei ole muiden kuin nautaeläinten lihaa ja jonka kollageeni/proteiinisuhde on enintään 0,45 ja jonka painosta vähintään 20 prosenttia on vähärasvaista lihaa (muita eläimenosia kuin lihaa ja rasvaa lukuun ottamatta) ja jossa on lihaa ja hyytelöä vähintään 85 prosenttia kokonaisnettopainosta.

Kollageenipitoisuus tarkoittaa hydroksiproliinipitoisuutta, johon on sovellettu kerrointa 8. Hydroksiproliinipitoisuus on määriteltävä ISO-menetelmällä 3496-1994.

Vähärasvaisen naudanlihan pitoisuus (rasvaa lukuun ottamatta) määritetään komission asetuksen (ETY) N:o 2429/86 (10) liitteessä kuvatulla menetelmällä.

Muita eläimenosia ovat seuraavat: pää ja sen osat (korvat mukaan luettuina), sorkat, häntä, sydän, utareet, maksa, munuaiset, kateenkorva (kateenkorvan rauhaset) ja haima, aivot, keuhkot, kurkku, pallealiha, perna, kieli, vatsapaita, selkäydin, syötäväksi kelpaava nahka, sukupuolielimet (kohtu, munasarjat ja kivekset), kilpirauhaset ja aivolisäke.

Tuotteelle on tehtävä riittävä lämpökäsittely lihaproteiinien hyytymisen varmistamiseksi koko tuotteessa, jonka leikkauspinnalla ei tästä syystä ole jäljellä vaaleanpunertavaa nestettä, jos tuote leikataan sen paksuimman osan kohdalta kulkevaa linjaa pitkin.

2.   Tässä asetuksessa ’B-luokan tuotteella’ tarkoitetaan jalostettua tuotetta, jossa on naudanlihaa ja joka on muu kuin:

a)	asetuksen (EY) N:o 1254/1999 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa eritelty tuote, tai

b)	edellä 1 kohdassa tarkoitettu tuote.

Jalostettua tuotetta, joka kuuluu CN-koodiin 0210 20 90 ja joka on kuivattu tai savustettu siten, että tuoreen lihan väri ja koostumus on kokonaan hävinnyt ja jonka vesi/proteiinipitoisuus on enintään 3,2, pidetään kuitenkin B-luokan tuotteena.

3 artikla

1.   Edellä 1 artiklassa tarkoitettu kokonaismäärä jaetaan kahteen osaan seuraavasti:

a)	43 000 tonnia jäädytettyä naudanlihaa A-luokan tuotteiden valmistukseen, josta i) 30 000 tonnia 1 päivän heinäkuuta 2006 ja 31 päivän joulukuuta 2006 väliseksi kaudeksi; ii) 13 000 tonnia 1 päivän tammikuuta 2007 ja 30 päivän kesäkuuta 2007 väliseksi kaudeksi;

b)	11 703 tonnia jäädytettyä naudanlihaa B-luokan tuotteiden valmistukseen, josta i) 8 200 tonnia 1 päivän heinäkuuta 2006 ja 31 päivän joulukuuta 2006 väliseksi kaudeksi; ii) 3 503 tonnia 1 päivän tammikuuta 2007 ja 30 päivän kesäkuuta 2007 väliseksi kaudeksi.

2.   Kiintiön järjestysnumerot ovat

—	1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen määrien osalta 09.4057,

—	1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen määrien osalta 09.4058.

3.   Kiintiössä tuotavan jäädytetyn naudanlihan tuontitullin määrät vahvistetaan liitteessä I.

4 artikla

1.   Kiintiötä koskevan tuontioikeushakemuksen voivat jättää vain asetuksen (EY) N:o 853/2004 4 artiklan mukaisesti hyväksytyt jalostuslaitokset tai niiden edustajat, jotka ovat harjoittaneet naudanlihaa sisältävien tuotteiden jalostusta vähintään kerran 1 päivän heinäkuuta 2005 jälkeen.

Edellyttäen, että Bulgarian ja Romanian Euroopan unioniin liittymistä koskeva sopimus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007, kyseisten maiden asetuksen (EY) N:o 854/2004 12 artiklan mukaisesti yhteisöön tapahtuvaan vientiin hyväksytyt jalostuslaitokset, jotka ovat harjoittaneet naudanlihaa sisältävien tuotteiden jalostusta vähintään kerran 1 päivän heinäkuuta 2005 jälkeen, voivat hakea kyseisen kiintiön 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa ja b alakohdan ii alakohdassa tarkoitetulla toisella osakaudella käytettävissä olevaan määrään liittyviä tuontioikeuksia.

Kukin hyväksytty jalostuslaitos saa jättää kustakin 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta määrästä vain yhden tuontioikeushakemuksen; hakemus ei saa ylittää 10:tä prosenttia kustakin käytettävissä olevasta määrästä.

Tuontioikeushakemukset voidaan jättää ainoastaan siinä jäsenvaltiossa, jonka alv-rekisteriin jalostaja on merkitty.

2.   Tuontioikeuksia haettaessa on asetettava vakuus, joka on kuusi euroa 100 kilogrammalta.

3.   Todiste 1 kohdan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettujen edellytysten täyttymisestä on toimitettava samanaikaisesti tuontioikeushakemuksen kanssa.

Kansallisen toimivaltaisen viranomaisen on päätettävä, mitkä asiakirjat katsotaan hyväksyttäväksi todisteeksi edellä tarkoitettujen edellytysten täyttymisestä.

Kuitenkin toimijat, jotka ovat toimittaneet kyseisen todisteen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa ja b alakohdan i alakohdassa tarkoitetulla kiintiön ensimmäisellä osakaudella käytettävissä olevaan määrään liittyvän tuontioikeushakemuksensa yhteydessä, vapautetaan todisteen esittämisvelvoitteesta silloin kun he hakevat 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa ja b alakohdan ii alakohdassa tarkoitetulla kiintiön toisella osakaudella käytettävissä olevaan määrään liittyviä tuontioikeuksia.

5 artikla

1.   A- tai B-luokan tuotteiden valmistusta koskevat tuontioikeushakemukset ilmaistaan luullisen lihan vastinarvona.

Tätä kohtaa sovellettaessa 100 kilogrammaa luullista naudanlihaa vastaa 77:ää kilogrammaa luutonta naudanlihaa.

2.   A- tai B-luokan tuotteiden valmistusta koskevien tuontioikeushakemusten on oltava toimivaltaisella viranomaisella:

a)	viimeistään tämän asetuksen julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä seuraavana toisena perjantaina kello 13.00 Brysselin aikaa 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa ja b alakohdan i alakohdassa tarkoitettua ensimmäistä osakautta koskevien hakemusten osalta;

b)	viimeistään 12 päivänä tammikuuta 2007 kello 13.00 Brysselin aikaa 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa ja b alakohdan ii alakohdassa tarkoitettua toista osakautta koskevien hakemusten osalta.

3.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään hakemusten jättämiselle asetettujen 2 kohdassa tarkoitettujen määräaikojen päättymistä seuraavana toisena perjantaina luettelo hakijoista ja haetuista määristä molempien luokkien osalta sekä asianomaisten jalostuslaitosten hyväksyntänumerot.

Kaikki tiedonannot, mukaan luettuina ilmoitukset siitä, että hakemuksia ei ole jätetty, on toimitettava faksilla tai sähköpostilla liitteissä II ja III esitettyjä lomakkeita käyttäen.

4.   Komissio päättää mahdollisimman pian, missä määrin hakemukset voidaan hyväksyä, tarvittaessa prosenttimääränä haetuista määristä.

6 artikla

1.   Sellaisen jäädytetyn naudanlihan tuonti, jonka tuontioikeudet on myönnetty 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti, edellyttää tuontitodistuksen esittämistä.

2.   Edellä 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun vakuuden osalta myönnettyjä tuontioikeuksia vastaavien tuontitodistusten hakeminen on asetuksen (ETY) N:o 2220/85 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ensisijainen vaatimus.

Jos komissio vahvistaa 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti vähennyskertoimen, asetettu vakuus vapautetaan haettujen mutta myönnetyt oikeudet ylittävien tuontioikeuksien osalta.

3.   Jalostajille myönnetyt tuontioikeudet antavat oikeuden hakea tuontitodistuksia myönnettyjä oikeuksia vastaaville määrille.

Todistushakemukset voi jättää ainoastaan:

a)	siinä jäsenvaltiossa, jossa tuontioikeushakemus on jätetty;

b)	jalostaja, jolle tuontioikeudet on myönnetty, tai tällaisen jalostajan edustaja.

4.   Toimivaltaiselle viranomaiselle on tuontihetkellä asetettava vakuus sen varmistamiseksi, että jalostaja, jolle tuontioikeudet on myönnetty, jalostaa tuodun lihamäärän kokonaisuudessaan valmiiksi tuotteiksi tuontitodistushakemuksessa mainitussa laitoksessa kolmen kuukauden kuluessa tuontipäivästä.

Vakuuden määrät vahvistetaan liitteessä IV.

7 artikla

Asetusten (EY) N:o 1291/2000 ja (EY) N:o 1445/95 säännöksiä sovelletaan, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä.

8 artikla

1.   Todistushakemuksessa ja todistuksessa on oltava seuraavat tiedot:

a)	8 kohdassa alkuperämaa;

b)	16 kohdassa jokin 1 artiklassa tarkoitetuista hyväksyttävistä CN-koodeista;

c)	20 kohdassa vähintään yksi liitteessä V luetelluista maininnoista.

2.   Tuontitodistukset ovat voimassa 120 päivää niiden tosiasiallisesta myöntämisestä asetuksen (EY) N:o 1291/2000 23 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Todistukset eivät kuitenkaan ole voimassa 30 päivän kesäkuuta 2007 jälkeen.

3.   Asetuksen (EY) N:o 1291/2000 50 artiklan 1 kohdan mukaisesti tuontitodistuksessa ilmoitetut määrät ylittävistä tuontimääristä kannetaan vapaaseen liikkeeseen laskemispäivänä sovellettava yhteisön tullitariffin tulli täysimääräisenä.

9 artikla

Jäsenvaltioiden on perustettava fyysinen ja asiakirjoihin perustuva valvontajärjestelmä sen varmistamiseksi, että liha jalostetaan jalostuslaitoksessa kyseisessä tuontitodistuksessa mainittuun tuoteluokkaan kuuluvaksi tuotteeksi kolmen kuukauden kuluessa tuontipäivästä.

Järjestelmään on sisällyttävä fyysisiä määrän ja laadun tarkastuksia jalostuksen alussa, sen aikana ja jalostustoimien päätyttyä. Tätä varten jalostajien on pystyttävä milloin tahansa esittämään todisteet maahantuodusta lihasta ja sen käytöstä asianmukaisten tuotannon valvonta-asiakirjojen avulla.

Toimivaltaisen viranomaisen suorittamassa tuotantotavan teknisessä tarkastuksessa lihan sulatuksen ja leikkauksen yhteydessä tapahtuva hävikki voidaan ottaa huomioon tarvittavassa määrin.

Lopputuotteen laadun tarkastamiseksi sekä jalostajan valmistusohjeen ja tuotteen koostumuksen vastaavuuden vahvistamiseksi jäsenvaltioiden on otettava edustavia näytteitä ja analysoitava kyseisiä tuotteita. Näiden toimenpiteiden kustannuksista vastaa jalostaja.

10 artikla

1.   Edellä 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu vakuus vapautetaan suhteessa siihen määrään, josta on seitsemän kuukauden kuluessa tuontipäivästä annettu toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä todiste siitä, että kaikki tuotu liha tai osa siitä on jalostettu kyseisiksi tuotteiksi kolmen kuukauden kuluessa nimettyyn laitokseen tuontipäivästä.

Jos jalostus on tapahtunut ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun kolmen kuukauden määräajan päätyttyä, vakuus vapautetaan siten, että siitä vähennetään 15 prosenttia ja lisäksi vakuuden jäljelle jäävästä määrästä kaksi prosenttia kultakin määräajan ylittävältä päivältä.

Jos todiste jalostuksesta vahvistetaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun seitsemän kuukauden määräajassa ja toimitetaan näitä seitsemää kuukautta seuraavien 18 kuukauden kuluessa, pidätetty määrä palautetaan vähennettynä 15 prosentilla vakuuden määrästä.

2.   Edellä 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun vakuuden vapauttamattomat määrät menetetään ja pidätetään kannettuina tulleina.

11 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EYVL L 160, 26.6.1999, s. 21. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1913/2005 (EUVL L 307, 25.11.2005, s. 2).

(2)  EUVL L 47, 17.2.2006, s. 52.

(3)  EUVL L 47, 17.2.2006, s. 54.

(4)  EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 426/2006 (EUVL L 79, 16.3.2006, s. 1).

(5)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55 (oikaisu EUVL:ssä L 226, 25.6.2004, s. 22). Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 2076/2005 (EUVL L 338, 22.12.2005, s. 83).

(6)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 206 (oikaisu EUVL:ssä L 226, 25.6.2004, s. 83). Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 2076/2005 (EUVL L 338, 22.12.2005, s. 83).

(7)  EYVL L 152, 24.6.2000, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1856/2005 (EUVL L 297, 15.11.2005, s. 7).

(8)  EYVL L 143, 27.6.1995, s. 35. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1118/2004 (EUVL L 217, 17.6.2004, s. 10).

(9)  EYVL L 205, 3.8.1985, s. 5. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 673/2004 (EUVL L 105, 14.4.2004, s. 17).

(10)  EYVL L 210, 1.8.1986, s. 39.

---

---

---

---

---

---