27.1.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 23/78

(1)

Kypros esitti 21 päivänä marraskuuta 2005 neuvostolle pyynnön, jonka mukaan neuvoston olisi tehtävä perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti päätös, jonka mukaan Kyproksen suunnitelma myöntää maanviljelijöilleen poikkeuksellista kansallista tukea huomattavasti ennen Kyproksen Euroopan unioniin liittymistä kertyneiden maatalousvelkojen osittaiseksi takaisinmaksamiseksi on yhteismarkkinoille soveltuva.

(2)

Kyproksen hallitus on ponnistellut hellittämättä työn järjestämiseksi useille kymmenille tuhansille viljelijöille ja maaseudun asukkaille, joiden oli jätettävä tilansa ja kotinsa Turkin miehityksen seurauksena vuonna 1974.

(3)

Antaakseen näille viljelijöille ja maaseudun asukkaille mahdollisuuden jatkaa toimintaansa Kyproksessa hallitus takasi koneiden ja kotieläinten ja/tai muiden maatalousinvestointien toteuttamiseen myönnettäviä lainoja.

(4)

1990-luvulla Kyproksella alkoi ennennäkemätön ja ankara kuivuus, joka kesti seitsemän vuotta ja jolla oli maataloustuotannon ja maataloustulon kannalta tuhoisat seuraukset. Seuraavana vuonna saatavan paremman sadon toivossa monet kuivuudesta kärsineet kyproslaiset viljelijät turvautuivat lainaan maatalouden tuotantopanosten hankkimiseksi ja joutuivat näin vuosi vuodelta lisääntyvään velkakierteeseen. Kyproslaisten viljelijöiden kärsimät menetykset ja velan kasaantuminen on heikentänyt heidän kykyään maksaa lainoja takaisin.

(5)

Hallitus antoi vuoden 1999 alussa poliittisen sitoumuksen maatilojen kertynyttä velkaa koskevan ongelman ratkaisemiseksi, mutta koska viljelijöiden etujärjestöjen kanssa ei päästy sopimukseen, ehdotettua velkojen takaisinmaksuohjelmaa ei toteutettu ennen unioniin liittymistä. Vasta pitkien neuvottelujen jälkeen ja Kyproksen maatalousalan edessä liittymisen jälkeen olevien vakavien haasteiden asettaman paineen pakottamina viljelijöiden etujärjestöt olivat valmiit muuttamaan kantaansa.

(6)

Kyproksen unioniin liittymisen jälkeen Kyproksen maatalousala joutui laajaan kriisiin ja maataloustulon todettiin laskeneen toisin kuin muissa uusissa jäsenvaltioissa. Viljan ja hedelmien tilahinnat sitrushedelmiä lukuun ottamatta laskivat huomattavasti. Suurelle osalle rypälesadosta ei ollut riittävää menekkiä markkinoilla, ja Kypros pyysi välittömien raivausjärjestelyjen toteuttamiseksi yhteisön tukea, mikä sille myönnettiinkin. Kansallisessa maaseudun kehittämissuunnitelmassa vuosille 2004–2006 ennakoitiin mukautus-, muuntamis- ja monipuolistamistarpeet, ja siihen sisältyy useita järjestelyjä ja ohjelmia, jotka edellyttävät viljelijöiden ja muiden maaseudun asukkaiden huomattavia investointeja. Ennen liittymistä kertynyt maatilojen velkataakka osoittautui kuitenkin suureksi esteeksi mainitun suunnitelman täytäntöönpanolle pankkien ja muiden rahoituslaitosten vaatiessa aikaisempien lainojen takaisinmaksua ennen uusien myöntämistä.

(7)

Luottolaitosten kieltäytyminen lisälainan antamisesta estää suurelta osin toimet, joilla pyritään uudistamaan maa- ja karjatalouden tuotantoyksiköitä ja parantamaan niitä. Uudistamisen tekemättä jättäminen ja siitä johtuva alhainen tuottavuus ja kannattavuuden heikentyminen sekä kyproslaisten viljelijöiden ankarat elin- ja työskentelyolosuhteet aiheuttavat vaaran, että viljelytoiminnasta luovutaan, josta voi aiheutua vakavia taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia näille kyproslaisille viljelijöille.

(8)

Tuki on tarkoitettu hätäavuksi seuraaville velkataakan rasittamille viljelijäryhmille, jotka eivät kykene maksamaan lainojaan takaisin:

(9)

Kyproksen myöntämä tuki on 23 miljoonaa Kyproksen puntaa (39,33 miljoonaa euroa), mikä vastaa vuoden 1974 ja 31 päivän joulukuuta 1998 välisenä aikana myönnettyjä lainoja.

(10)

Ehdotetun kansallisen tukijärjestelyn piiriin kuuluvien tuensaajien määräksi arvioidaan yli 15 000 viljelijää.

(11)

Olosuhteet ovat näin ollen poikkeukselliset, joten Kyproksen suunnitelmaa myöntää maanviljelijöilleen tukea huomattavasti ennen Kyproksen unioniin liittymistä kertyneiden maatalousvelkojen osittaiseksi takaisinmaksamiseksi voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvana,