28.1.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 25/16

(1)

Komissio ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2)29 päivänä huhtikuuta 2004 julkaistulla ilmoituksella polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien käsikäyttöisten haarukkatrukkien ja niiden keskeisten osien tuonnissa yhteisöön.

(2)

Menettely aloitettiin sen jälkeen, kun neljä yhteisön tuottajaa, jäljempänä ’valituksen tekijät’, jotka edustavat suurta osaa – tässä tapauksessa yli 60:tta prosenttia – käsikäyttöisten haarukkatrukkien ja niiden keskeisten osien eli alustojen ja hydrauliikan valmistajista yhteisössä, olivat tehneet asiasta valituksen maaliskuussa 2004. Valituksessa esitetty näyttö kyseisen tuotteen polkumyynnistä ja siitä aiheutuvasta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi perusteeksi menettelyn aloittamiselle.

(3)

Komissio ilmoitti menettelyn aloittamisesta virallisesti valituksen tehneille yhteisön tuottajille, muille yhteisön tuottajille, vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille ja käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Kiinan edustajille. Koska Kiinassa on lukuisia tunnettuja vientiä harjoittavia tuottajia, menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa ilmoitettiin otannan mahdollisesta käyttämisestä polkumyynnin määrittämisessä perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti. Tutkimuksessa toimi yhteistyössä kuitenkin vain neljä kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa, joten otantaa ei pidetty tarpeellisena. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(4)

Useat kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat, yhteisön tuottajat, tuojat, käyttäjät ja yksi tuojien järjestö esittivät näkökantansa kirjallisesti. Mahdollisuus tulla kuulluksi annettiin kaikille osapuolille, jotka olivat sitä edellä mainitun määräajan kuluessa pyytäneet ja ilmoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(5)

Komissio keräsi tietoja asianomaisille osapuolille tapauksen mukaan lähetetyillä kyselylomakkeilla sekä markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevilla lomakkeilla. Saadut tiedot, jotka katsottiin tarpeellisiksi polkumyynnin, vahingon ja yhteisön edun alustavaa määrittämistä varten, tarkastettiin mahdollisimman hyvin. Tässä yhteydessä komissio sai täydelliset vastaukset kyselylomakkeeseen ja, tapauksen mukaan, pyyntöä koskeviin lomakkeisiin seuraavilta yrityksiltä:

(6)

Kaikkien yhteistyössä toimineiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien ja yhteisön tuottajien toimitiloihin tehtiin tarkastuskäynnit.

(7)

Normaaliarvon määrittämiseksi kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua, tehtiin tarkastuskäynti seuraavan tuottajan toimitiloihin Kanadassa, jota käytettiin vertailumaana:

(8)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän huhtikuuta 2003 ja 31 päivän maaliskuuta 2004 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahingon määrittämisen kannalta merkittävien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2000 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(9)

Käsikäyttöisiä haarukkatrukkeja käytetään tavallisesti lavoille asetettujen tavaroiden käsittelyyn. Ne eivät liiku itse vaan niitä työnnetään ja vedetään ihmisvoimin. Käsikäyttöisissä haarukkatrukeissa on neljä pääosaa: alusta (joka on tehty teräksestä), hydrauliikka, kädensija ja renkaat. Keskeiset osat ovat alusta, jolle lavat asetetaan, ja hydrauliikka, joka mahdollistaa kuorman nostamisen hammaspyörien avulla.

(10)

Tarkasteltavana oleva tuote on tavallisesti CN-koodeihin ex 8427 90 00 ja ex 8431 20 00 luokiteltavat Kiinan kansantasavallasta peräisin olevat käsikäyttöiset, ei-itseliikkuvat haarukkatrukit sekä niiden keskeiset osat eli alustat ja hydrauliikka, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’. Käsikäyttöisiä haarukkatrukkeja on erilaisia ja niiden keskeiset osat eroavat pääasiassa nostokapasiteetin, haarukoiden pituuden, alustaan käytetyn terästyypin, hydrauliikan, renkaiden ja mahdollisen jarrun osalta. Kaikkien fyysiset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset ovat kuitenkin samat. Tästä syystä kaikkia olemassa olevia tyyppejä pidetään tässä tutkimuksessa yhtenä tuotteena.

(11)

Tutkimuksen aikana eräät asianomaiset osapuolet esittivät huomautuksia tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmästä. Nämä osapuolet väittivät, ettei alustoja ja hydrauliikkaa pitäisi sisällyttää tarkasteltavana olevaan tuotteeseen, koska a) alustojen ja hydrauliikan markkinat eivät ole samat kuin käsikäyttöisten haarukkatrukkien markkinat; b) käsikäyttöisiä haarukkatrukkeja eivät tuota samat yritykset kuin alustoja ja/tai hydrauliikkaa, eivätkä kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat erityisesti vie alustoja ja hydrauliikkaa yhteisöön ja c) sekä alustoja että hydrauliikkaa käytetään myös muihin tuotteisiin kuin käsikäyttöisiin haarukkatrukkeihin.

(12)

Alustojen ja hydrauliikan eri markkinoita koskevan väitteen osalta todetaan, ettei komissiolle toimitettu minkäänlaisia todisteita siitä, että näille osille olisi käyttäjiä varten eri markkinat. Kaikkien osapuolten huomautuksista käy päinvastoin ilmi, että käsikäyttöisten haarukkatrukkien tuottajat tuottavat myös keskeisiä osia ja joissakin tapauksissa toimittavat niitä varaosina omiin trukkeihinsa. On hyvin vaikeaa, melkeinpä mahdotonta, käyttää yhden tuottajan alustaa ja hydrauliikkaa toisen tuottajan käsikäyttöisessä haarukkatrukissa. Tavallisesti tuottajat toimittavat keskeiset osat heidän tuotteitansa ostaneille asiakkaille.

(13)

Toisen, alustojen ja hydrauliikan tuottajia koskevan väitteen osalta todetaan, että kaikki tämän tutkimuksen kohteena olleet vientiä harjoittavat tuottajat tuottavat vientiä harjoittavilta tuottajilta saatujen tarkistettujen tietojen mukaan itse alustansa ja suurin osa niistä tuottaa myös hydrauliikan. Vaikka tällaisten osien itsenäisiä tuottajia voikin olla olemassa, niiden tuotanto on räätälöity käsikäyttöisten haarukkatrukkien tuottajille, mistä syystä näitä osia on harvoin myynnissä avoimilla markkinoilla. Lisäksi tutkimuksesta on käynyt ilmi, että jotkin yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat ovat vieneet tällaisia osia yhteisöön. Tutkimusaineistoon sisältyvien todisteiden mukaan toista väitettä ei näin ollen myöskään voida hyväksyä.

(14)

Kolmannesta väitteestä, jonka mukaan alustoja ja hydrauliikkaa käytetään myös muissa tuotteissa, todetaan, että asianomaisten osapuolien esimerkkituotteet eroavat selvästi käsikäyttöisistä haarukkatrukeista paitsi fyysisten ominaisuuksiensa myös käyttötarkoituksensa osalta. Vaikka näissä tuotteissa onkin myös hydrauliset järjestelmät ja teräsalustat, ne ovat kooltaan, muodoltaan tai nostokapasiteetiltaan erilaisia kuin käsikäyttöisissä haarukkatrukeissa, joten ne eivät vastaa edellä määriteltyä tarkasteltavana olevaa tuotetta. Siitä syystä käytettävissä olevien tietojen ja edellä esitetyn perusteella on erittäin epätodennäköistä, että käsikäyttöisten haarukkatrukkien hydrauliikkaa ja/tai alustoja voitaisiin käyttää näissä tuotteissa.

(15)

Asianomaisten osapuolten huomautuksia siis tarkasteltiin, mutta tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevia, 10 kappaleessa esitettyjä alustavia päätelmiä ei niiden perusteella ollut aiheellista muuttaa.

(16)

Tarkasteltavana olevan tuotteen ja vertailumaana olleen Kanadan kotimarkkinoilla tuotettujen ja myytyjen käsikäyttöisten haarukkatrukkien ja niiden keskeisten osien välillä ei havaittu mitään eroja. Näiden käsikäyttöisten haarukkatrukkien ja niiden keskeisten osien fyysiset perusominaisuudet ja käyttötarkoituksetkin ovat samat kuin yhteisöön vietyjen.

(17)

Eroja ei myöskään havaittu tarkasteltavana olevan tuotteen ja valituksen tekijöiden tuottamien ja yhteisön markkinoilla myymien käsikäyttöisten haarukkatrukkien ja niiden keskeisten osien välillä. Niillä on samat fyysiset ominaisuudet ja käyttötarkoitukset.

(18)

Tästä syystä Kanadan kotimarkkinoilla myydyt käsikäyttöiset haarukkatrukit ja niiden keskeiset osat katsotaan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuiksi samankaltaisiksi tuotteiksi.

(19)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa normaaliarvo määritetään mainitun artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niille tuottajille, joiden on todettu täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa esitetyt vaatimukset, eli jos osoitetaan, että samankaltaisen tuotteen valmistus ja myynti on tapahtunut markkinatalousolosuhteissa. Kyseiset vaatimukset ovat lyhyesti seuraavat:

(20)

Neljä kiinalaista tuottajaa haki perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla markkinatalouskohtelua, ja ne toimittivat vientiä harjoittaville tuottajille tarkoitetut markkinatalouskohtelun vaatimiseen tarkoitetut lomakkeet täytettyinä annetun määräajan kuluessa.

(21)

Komissio hankki kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot ja tarkasti kaikki markkinatalouskohtelua koskevissa hakemuksissa annetut tiedot asianomaisten yritysten toimitiloissa.

(22)

Kaikkien neljän yrityksen osalta todettiin, että hintoihin ja kustannuksiin liittyvät päätökset oli tehty ilman 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa tarkoitettua valtion merkittävää puuttumista asiaan ja että kustannukset ja hinnat heijastivat markkina-arvoja. Niiden tuotantokustannuksiin tai rahoitustilanteeseen ei kohdistu merkittäviä vääristymiä aiemman keskusjohtoisen talousjärjestelmän johdosta, konkurssi- ja omaisuuslainsäädännöllä taataan yritysten liiketoimien oikeusvarmuus ja vakaus ja valuuttakurssimuutokset tehdään markkinahintaan. Yksikään näistä neljästä yrityksestä ei kuitenkaan täyttänyt toista vaatimusta, joka koskee kirjanpidon riippumatonta tarkastusta IAS-standardien mukaisesti. Yritykset eivät noudattaneet yhtä tai useampaa seuraavista standardeista: IAS 1, IAS 2, IAS 8, IAS 16, IAS 21, IAS 32 and IAS 36. Näin ollen pääteltiin, ettei yksikään seuraavista neljästä yrityksestä täyttänyt perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistettuja edellytyksiä:

(23)

Asianomaisille vientiä harjoittaville tuottajille ja yhteisön tuotannonalalle annettiin tilaisuus esittää huomautuksensa edellä mainituista päätelmistä.

(24)

Kaikki neljä vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät, että määritys oli väärin ja heille pitäisi myöntää markkinatalouskohtelu.

(25)

Yksi vientiä harjoittavista tuottajista väitti, että perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan lopullisena tavoitteena on selvittää, reagoivatko yritykset markkinasignaaleihin ilman valtion puuttumista asiaan. Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan viittä vaatimusta ja etenkin kirjanpitostandardeja koskevaa vaatimusta 2 olisi sen vuoksi aina tulkittava tämän lopullisen tavoitteen perusteella. Koska valtion puuttumista asiaan ei todettu, yritykselle olisi myönnettävä markkinatalouskohtelu.

(26)

Huomautettakoon, että perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa luetellut viisi vaatimusta ovat toisistaan riippumattomia ja niiden on kaikkien täytyttävä, jotta markkinatalouskohtelu voidaan myöntää. Valtion puuttumista asiaan ei sinänsä mainita erillisenä eikä muita ylittävänä vaatimuksena. Jos se, että valtio ei puutu asiaan, riittäisi sinällään markkinatalouskohtelun myöntämisen, muita vaatimuksia ei tarvittaisi. IAS-standardien ja sovellettavien kirjanpitosääntöjen täytäntöönpanon ilmeinen puuttuminen Kiinassa voidaan myöskin nähdä valtion puuttumisena normaaliin markkinatalouteen.

(27)

Yksi vientiä harjoittavista tuottajista väitti, ettei komissio ollut tehnyt päätöstään markkinatalouskohtelun myöntämisestä perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa säädetyssä kolmen kuukauden määräajassa. Saman vientiä harjoittavan tuottajan mukaan komissio oli jo saanut ja tarkastanut sen polkumyyntikyselylomakkeen vastaukset ennen markkinatalouskohtelua koskevan pyynnön aiheellisuuden tarkastelua, mikä herättää vakavia epäilyksiä komission syistä olla hyväksymättä markkinatalouskohtelua koskenutta pyyntöä.

(28)

Kolmen kuukauden määräaikaa koskevan väitteen osalta todetaan, että menettelyn aloitusvaiheessa oli tässä tapauksessa asiaan liittyvien vientiä harjoittavien tuottajien runsaslukuisuuden vuoksi tarkoitus käyttää otantaa. Koska suurin osa vientiä harjoittavista tuottajista ei kuitenkaan osallistunut yhteistyöhön, päätettiin myöhemmin, ettei otanta ole tarpeen vaan tutkimus kohdistettaisiin ainoastaan yhteistyössä toimiviin vientiä harjoittaviin tuottajiin sekä markkinatalouskohtelun että polkumyynnin osalta. Tämä viivästytti tutkimusta, jonka jälkeen päätettiin käytännön syistä tehdä tarkastuksia toimitiloihin samanaikaisesti markkinatalouskohtelua koskevien pyyntöjen ja polkumyyntikyselylomakkeiden osalta. Tältä osin on myös todettava, ettei kyseisen määräajan noudattamatta jättämisestä ole mitään ilmeisiä oikeudellisia seurauksia, eikä edellä mainittu viejä ilmoittanut sille aiheutuneen mitään kielteisiä vaikutuksia markkinatalouskohtelun määrittämiseen tarvitusta pidemmästä määräajasta. Kaikki markkinatalouskohtelua koskevat pyynnöt olivat lisäksi puutteellisia ja edellyttivät merkittäviä selvityksiä ja lisätietoja, mikä viivästytti tutkimusta. Itse asiassa kolme viejää, käsiteltävän väitteen esittänyt viejä mukaan luettuna, toimitti lisähuomautuksia markkinatalouskohtelua koskeneen arvioinnin valmistumisen jälkeen. Tästä syystä pääteltiin, että pätevä markkinatalouskohtelun määrittäminen voidaan tässä tapauksessa tehdä tai hyväksyä myös kolmen kuukauden määräajan jälkeen.

(29)

Kyselylomakkeen tarkastusta koskevan väitteen osalta todetaan, ettei perusasetuksessa säädetä, että polkumyyntitutkimus olisi aloitettava vasta markkinatalouskohtelun määrittämisen jälkeen. Perusasetuksen 5 artiklan 10 kohdan ja 6 artiklan 2 kohdan mukaan kaikki merkitykselliset tiedot on sisällytettävä polkumyyntikyselylomakkeen vastauksiin, ja ne on toimitettava 40 päivän kuluessa menettelyn aloittamispäivästä tai otantaa käytettäessä 37 päivän kuluessa otoksen valinnasta. Tämä pätee kaikkiin tapauksiin ennen minkäänlaista markkinatalouskohtelun määrittämistä. Komissio tarkastelee kaikkia markkinatalouskohtelua koskevia pyyntöjä yksinomaan niissä esitettyjen seikkojen ja perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa säädettyjen vaatimusten perusteella. Polkumyyntitutkimukset tehdään yleensä yhtä aikaa markkinatalouskohtelua koskevien pyyntöjen tarkastelun kanssa.

(30)

Kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa väitti, että ne täyttivät vaatimuksen 2, koska niiden kirjanpidot tarkasti riippumaton yritys Kiinan yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti. Väitteen mukaan niiden käytäntö olla muuntamatta ulkomaanvaluuttojansa juan renminbeiksi päivittäin on IAS 21 -vaatimusten mukainen. Koska Kiinan juan renminbi on sidottu Yhdysvaltain dollariin, väitteen mukaan sillä, muunnetaanko valuutta vuosittain vai päivittäin, ei ole merkitystä. Lisäksi kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa väitti, että IAS 21 mahdollistaa tavanomaisesta säännöstä poikkeamisen, jos valuuttakurssit eivät vaihtele merkittävästi.

(31)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan vaatimusten mukaisesti komissio tutkii, tarkastetaanko yritysten kirjanpito IAS-standardien mukaisesti. Noudatetaanko Kiinan standardeja vai ei, ei ole ratkaisevaa yksittäisen markkinatalouskohtelun arvioinnin kannalta. Tutkimuksen kohteena olleista neljästä yrityksestä kahdesta todetaan kuitenkin, että tarkastajien niiden tilinpäätöksistä tekemistä huomautuksista käy ilmi, ettei niiden kirjanpito ollut Kiinan kirjanpitostandardien mukainen.

(32)

Vertailussa Yhdysvaltain dollariin on otettava huomioon kaksi seikkaa. Ensinnäkin, vaikka suurin osa liiketoimista tutkimuksen kohteena olleissa yrityksissä, jotka eivät täyttäneet IAS 21 -vaatimuksia, tapahtui Yhdysvaltain dollareina, niillä oli liiketoimia myös muilla valuutoilla, ja näissä tapauksissa vaihtelut saattoivat olla merkittäviä. Lisäksi merkittävä osa kyseisten yritysten viennistä myytiin muualla kuin yhteisön markkinoilla, eikä tällaisia liiketoimia ole tarkastettu, koska tutkimus koskee yksinomaan yhteisön markkinoita. Toiseksi, tarkasteltaessa tiettyä ajanjaksoa taannehtivasti pienet vaihtelut eivät ole merkittäviä. Tätä ei ole voitu tietää kyseisen ajanjakson, vuoden tai pitemmänkään ajan alussa, kun kyseiset yritykset vahvistivat niiden kirjanpitoon merkittävät viennissä käytettävien valuuttojen vaihtokurssit. Koska kursseissa voi tapahtua ennakoimatonta liikettä, jolla voi olla merkittävä vaikutus hinnoitteluun ja tuloihin yrityksissä, etukäteen vahvistettu vaihtokurssi ei voi olla markkinataloudessa toimivien yritysten käytännön mukainen.

(33)

IAS 21 -standardissa todetaan seuraavasti: ”Ulkomaan rahan määräinen liiketoimi merkitään alun perin kirjanpitoon tilinpäätösvaluutan määräisenä siten, että ulkomaan rahan määräinen erä muutetaan käyttäen valuuttakurssia, joka vallitsee tilinpäätösvaluutan ja ulkomaanvaluutan välillä liiketoimen toteutumispäivänä”. Vaatimuksesta annetaan myös seuraava selitys: ”Liiketoimen toteutumispäivän valuuttakurssia kutsutaan usein avistakurssiksi. Käytännön syistä käytetään usein kurssia, joka on lähellä liiketoimen toteutumispäivän kurssia, esimerkiksi viikon tai kuukauden keskikurssia voidaan käyttää kaikkiin kunkin valuutan määräisiin kyseisen jakson aikana toteutuviin liiketoimiin. Jos valuuttakurssit kuitenkin vaihtelevat merkittävästi, kauden keskikurssin käyttäminen on epäluotettavaa”. Näin ollen on selvää, että IAS 21:n mukaan on periaatteessa käytettävä päivittäisiä kursseja. Viikon tai kuukauden keskikurssia voidaan käyttää vain liiketoimen toteutumispäivän tosiasiallista kurssia lähellä olevana, jos valuuttakurssit eivät vaihtele merkittävästi. Tässä tapauksessa yritykset kuitenkin päivittivät kurssit kirjanpitoonsa kerran vuodessa tai vielä harvemmin. Tällaisen käytännön ei voida katsoa olevan IAS 21:n mukainen. Lisäksi kiinalaisetkin kirjanpitostandardit edellyttävät päivittäisten tai kuukausittaisten vaihtokurssien käyttöä. Tästä syystä vaikuttaa siltä, ettei tilintarkastus ollut IAS:n mukainen, koska tarkastajat eivät huomauttaneet edellä kuvatusta ulkomaanvaluutalla tapahtuneita liiketoimia koskevasta käytännöstä. Tämä antaa aiheen epäillä kirjanpitotietojen luotettavuutta.

(34)

Tämän vuoksi markkinatalouskohtelun myöntämistä puoltavia väitteitä ei voida pitää perusteltuina.

(35)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti koko maata koskeva tulli vahvistetaan tarvittaessa niiden maiden osalta, joihin sovelletaan edellä mainittua artiklaa, lukuun ottamatta tapauksia, joissa yritykset voivat osoittaa perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti, että niiden vientihinnat ja -määrät sekä myyntiolosuhteet ja -ehdot on vapaasti määritetty, valuuttakursseja sovelletaan markkinahintaisina, eikä valtio pysty puuttumaan niiden toimintaan siten, että sallittaisiin toimenpiteiden kiertäminen, jos viejille vahvistetaan eri tullit.

(36)

Sen lisäksi, että neljä vientiä harjoittavaa tuottajaa pyysi markkinatalouskohtelua, ne pyysivät myös yksilöllistä kohtelua, mikäli niille ei myönnettäisi markkinatalouskohtelua. Käytettävissä olevien tietojen perusteella voitiin todeta, että kaikki neljä yritystä täyttivät kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistetut yksilöllisen kohtelun vaatimukset.

(37)

Yksilöllinen kohtelu päätettiin siksi myöntää seuraaville neljälle kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle:

(38)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan muille kuin markkinatalousmaille sekä niille siirtymävaiheen maiden yrityksille, joille ei voitu myöntää markkinatalouskohtelua, normaaliarvo määritetään vertailumaassa sovellettavan hinnan tai vastaavan laskennallisen arvon perusteella.

(39)

Komissio totesi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa aikovansa käyttää Kanadaa vertailumaana normaaliarvon määrittämiseksi Kiinan osalta ja pyysi asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia asiasta.

(40)

Tutkimuksen mukaan Kanadassa on kilpailukykyiset käsikäyttöisten haarukkatrukkien markkinat, joilla lähes puolet tarjonnasta on paikallistuotantoa ja loput tuodaan kolmansista maista. Kanadan tuotantomäärä on yli viisi prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinasta yhteisöön suuntautuvasta viennistä. Tämän vuoksi Kanadan markkinoita pidettiin riittävän edustavina normaaliarvon määrittämiseksi Kiinan osalta.

(41)

Kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa ja yksi tuojien/kauppiaiden järjestö vastustivat ehdotusta käyttää Kanadaa vertailumaana. Perusteet Kanadan valitsemista vastaan olivat seuraavat: a) kanadalaiset tuotteet ovat erilaisia, koska ne valmistetaan tukevammista osista Yhdysvaltain standardien mukaan eikä yhteisön standardien mukaan, b) Kanadan ja Kiinan markkinoita ei voi verrata, koska niiden kehitystaso ja koko on erilainen ja c) yhteistyössä toiminut kanadalainen tuottaja on etuyhteydessä yhteen yhteisön tuottajaan. Kyseiset vientiä harjoittavat tuottajat ehdottivat Malesiaa tai Intiaa sopivaksi vertailumaaksi.

(42)

Näiden huomautusten jälkeen komissio otti yhteyttä seitsemään intialaiseen ja yhteen malesialaiseen tunnettuun käsikäyttöisten haarukkatrukkien tuottajaan ja lähetti näille asiaa koskevan kyselylomakkeen. Yksikään näistä tuottajista ei kuitenkaan toiminut yhteistyössä tutkimuksessa, eikä komissio saanut kummastakaan maasta tietoja normaaliarvosta. Tästä syystä komissio ei voinut pitää vientiä harjoittavien tuottajien ehdottamista maista kumpaakaan vaihtoehtoisena vertailumaana.

(43)

Kanadalaisten tuotteiden laatu- ja standardieroa koskeneissa osapuolten huomautuksissa väitettiin pääasiassa, että kanadalaisten trukkien paino ja haarukkaväli on suurempi kuin kiinalaisten trukkien. Komissio ei kuitenkaan todennut mitään merkittävää yleistä eroa kanadalaisten ja kiinalaisten tuotteiden painon ja haarukkavälin osalta. Sekä kanadalaisilla että kiinalaisilla tuotteilla on eri luokat painon ja haarukkavälin mukaan, ja suurta osaa näistä tuotteista voitiin verrata toisiinsa. Niiden tuotteiden osalta, joita ei voitu suoraan verrata, pystyttiin tekemään asianmukaiset mukautukset 15 kappaleessa selitetyn mukaisesti. Toinen merkittävä tekijä on trukin nostokapasiteetti. Kiinalaisten ja kanadalaisten käsikäyttöisten haarukkatrukkien nostokapasiteetissa ei löydetty suuria yleisiä eroja. Tästä syystä pääteltiin, että kanadalaisten ja kiinalaisten tuotteiden laadussa ei ole merkittäviä eroja.

(44)

Vientiä harjoittavien tuottajien huomautuksista Kanadan ja Kiinan markkinoiden kehitystason ja koon suhteen todetaan, että keskeinen tekijä on se, ovatko kyseiset markkinat riittävän suuret ollakseen edustavia kyseisen tuotteen yhteisöön suuntautuvan viennin määrään verrattuna. Kuten 40 kappaleessa todetaan, Kanadan markkinoita pidetään tässä tapauksessa riittävän suurina ollakseen tältä osin edustavat. Se, että Kiinan markkinat ovat kokonaisuudessaan suuremmat kuin Kanadan, ei vaikuta arvioon Kanadan soveltuvuudesta mahdolliseksi vertailumaaksi tässä tapauksessa. Mitä tulee siihen, että Kiinaa pidetään kehitysmaana, kun taas Kanadaa ei, todetaan 43 kappaleen mukaisesti, että kanadalaiset ja kiinalaiset tuotteet ovat laadultaan vertailukelpoiset. Sekä kiinalaisten että kanadalaisten tuottajien tiloihin tehtyjen tarkastuskäyntien perusteella pääteltiin, ettei kiinalaisten ja kanadalaisten tuottajien tuotantolaitoksissa ja -menetelmissä ollut merkittäviä eroja. Näistä syistä sillä, että Kiinaa pidetään kehitysmaana, ei ole tältä osin merkitystä, eikä se tässä tapauksessa tee perusteettomaksi Kanadan valintaa vertailumaaksi.

(45)

Tutkimuksessa ei löydetty perusteita väitteelle, jonka mukaan yhteistyössä toimineen kanadalaisen tuottajan ja yhteisön tuottajan välinen etuyhteys asettaisi saatujen tietojen objektiivisuuden ja paikkansapitävyyden kyseenalaiseksi. Komissio tarkisti erityisesti kanadalaisen yrityksen toimitiloihin tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä, oliko tällä etuyhteydellä ollut vääristävää vaikutusta kanadalaisen tuottajan hintoihin, tuotantokustannuksiin ja kannattavuuteen. Mitään merkkejä vääristymistä ei löydetty. Komissio totesi, että toimitetut tiedot olivat oikeita ja luotettavia ja niitä voitiin käyttää tässä tutkimuksessa.

(46)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin alustavasti, että Kanada sopii perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdassa tarkoitetuksi vertailumaaksi.

(47)

Yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille määritettiin normaaliarvo perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti vertailumaan tuottajalta saatujen todennettujen tietojen pohjalta eli kaikkien Kanadan kotimarkkinoilla vastaavista tuotelajeista maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella, sillä myynnin todettiin tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä.

(48)

Tämän vuoksi normaaliarvo määritettiin yhteistyössä toimineen kanadalaisen tuottajan painotettuna keskimääräisenä kotimaan myyntihintana kaupassa etuyhteydettömille asiakkaille tyypeittäin.

(49)

Kahden vientiä harjoittavan tuottajan kokonaisvienti yhteisöön myytiin suoraan riippumattomille asiakkaille yhteisössä. Sen vuoksi vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella. Kahden muun vientiä harjoittavan tuottajan viennistä yhteisöön osa myytiin maahantuojille, joiden kanssa viejillä oli korvaava sopimusjärjestely, mistä syystä hinnat eivät olleet luotettavia. Näissä tapauksissa vientihinta muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti riippumattomilta asiakkailta yhteisössä veloitettujen jälleenmyyntihintojen perusteella. Oikaisuja tehtiin kaikkien tuonnin ja jälleenmyynnin välissä aiheutuneiden kustannusten, myös myynti-, yleis- ja hallintokustannusten, sekä voittomarginaalin huomioon ottamiseksi. Tässä yhteydessä voittomarginaalina käytettiin tarkasteltavana olevan tuotteen yhteistyössä toimineiden etuyhteydettömien maahantuojien keskimääräistä voittomarginaalia.

(50)

Normaaliarvon ja vientihinnan vertailu tehtiin noudettuna lähettäjältä -hinnoin samassa kaupan portaassa. Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi otettiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti huomioon sellaisissa tekijöissä olevat erot, joiden osoitettiin vaikuttavan hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen. Tämän perusteella tehtiin tarvittaessa oikaisuja kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus-, pakkaus- ja luottokustannusten sekä alennusten erojen huomioon ottamiseksi.

(51)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että vertailumaana olevan Kanadan kotimaisissa käsikäyttöisissä haarukkatrukeissa oli kaikissa käsijarru toisin kuin suurimmassa osassa kiinalaisia tuotteita. Kanadan hintoihin tehtiin tästä syystä perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan a alakohdan mukaisesti asianmukainen mukautus käsijarrun osuuden poistamiseksi. Joissakin kanadalaisissa tuotteissa haarukat ylettyvät myös matalammalle kuin kiinalaisissa tuotteissa. Kanadalaisiin hintoihin tehtiin myös tästä syystä asianmukainen mukautus perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan a alakohdan mukaisesti näiden tuotteiden osalta eron vaikutuksen poistamiseksi.

(52)

Niiden neljän yrityksen osalta, joille oli myönnetty yksilöllinen kohtelu, toimittiin siten, että kullekin yhteisöön viedylle tuotelajille vertailumaan tietojen perusteella määritettyä painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin vastaavan yhteisöön viedyn tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan, kuten perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdassa säädetään.

(53)

Voidakseen laskea kaikkiin muihin Kiinassa toimiviin viejiin sovellettavan, koko maata koskevan polkumyyntimarginaalin komissio määritti ensin yhteistyössä toimimisen asteen. Eurostatin tietojen perusteella laskettua Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kokonaismäärää ja neljän yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan vientimääriä verrattiin keskenään. Koska yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittama viennin kokonaismäärä tutkimusajanjaksona oli merkittävästi pienempi kuin Eurostatin tilastoissa ilmoitettu tuonnin määrä (noin 47 prosenttia yhteisöön suuntautuneesta tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuonnista), pääteltiin alustavasti, että yhteistyöstä kieltäytymisen aste oli merkittävä. Jotta vientiä harjoittavat tuottajat eivät hyötyisi yhteistyöstä kieltäytymisestä ja koska ei ollut merkkejä siitä, että yhteistyöstä kieltäytyneiden tuottajien polkumyyntimarginaalit olisivat alhaisemmat, koko maata koskevaksi polkumyyntimarginaaliksi vahvistettiin yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien eniten viemien tuotetyyppien polkumyyntimarginaalien todettu keskiarvo, joka oli korkeampi kuin yhdellekään yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle vahvistettu korkein yksilöllinen polkumyyntimarginaali.

(54)

Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit ilmaistuna prosentteina vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -hinnasta ovat seuraavat:

(55)

Yhteistyössä toimineiden yritysten toimittamien tietojen perusteella tutkimuksessa todettiin, että tutkimusajanjaksona käsikäyttöisiä haarukkatrukkeja valmistivat:

Joitakin erittäin pieniä tuottajia, joiden tuotantomäärät ovat merkityksettömän pieniä, voi vielä olla, eivätkä ne ole toimineet tutkimuksessa yhteistyössä.

(56)

Näin ollen päätellään alustavasti, että yhteisön tuotannosta perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan merkityksessä vastaavat edellä mainitut viisi tuottajaa.

(57)

Valituksen teki neljä tuottajaa, Bolzoni SpA, BT products AB, Franz Kahl GmbH ja Pramac Lifters SpA, jotka toimivat tutkimuksessa yhteistyössä. Näiden tuottajien osuus käsikäyttöisten haarukkatrukkien tuotannosta yhteisössä on yhteensä 60 prosenttia. Niiden katsotaan tämän vuoksi muodostavan yhteisön tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti, ja niistä käytetään jäljempänä nimitystä ’yhteisön tuotannonala’.

(58)

Yhteisön kulutus määritettiin laskemalla yhteen Eurostatin tilastoissa ilmoitettu käsikäyttöisten haarukkatrukkien yhteisöön suuntautuneen tuonnin määrä, yhteisön tuotannonalan todennetun myynnin kokonaismäärä sekä yhden vuonna 2004 tuotannon lopettaneen yhteisön tuottajan myynnin määrä.

(59)

Käsikäyttöisten haarukkatrukkien kulutus yhteisössä oli noin 493 000 kappaletta tutkimusajanjaksona. Se on noin 17 prosenttia enemmän kuin tarkastelujakson alussa.

(60)

Eurostatin tietojen mukaan Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi merkittävästi eli noin 138 prosenttia tarkastelujakson aikana. Tuonti kasvoi erityisen voimakkaasti vuodesta 2002 vuoteen 2003, jolloin se kasvoi 51 prosenttia.

(61)

Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla nopeasti 100 prosenttia. Koko tämä osuus vallattiin yhteisön tuotannonalalta.

(62)

Eurostatin tietojen mukaan Kiinasta tulevan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin keskihinta laski vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välillä noin 34 prosenttia. Hinnat pysyivät vakaina vuoteen 2001, laskivat 12 prosenttia vuonna 2002 ja vielä 25 prosenttia vuodesta 2002 vuoteen 2003.

(63)

Hinnan alittavuuden määrittämiseksi komissio analysoi tutkimusajanjakson aikaisia hintatietoja. Yhteisön tuotannonalan etuyhteydettömille asiakkaille sovellettujen noudettuna lähettäjältä -nettomyyntihintojen painotettua keskiarvoa, josta on vähennetty alennukset ja hyvitykset, verrattiin yhteistyössä toimineiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien vastaavien tuotetyyppien painotettuun keskimääräiseen tuontihintaan samassa kaupan vaiheessa eli myytäessä jakeluun. Tuontihinnat olivat cif-tason hintoja, ja ne oikaistiin asianmukaisesti lisäämällä niihin tuonnin yhteydessä tavallisesti maksettavat tullit ja maksut. Kahdessa tapauksessa, joissa maahantuojilla todettiin olevan korvaava sopimusjärjestely kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kanssa, käytettiin näiden maahantuojien jälleenmyyntihintoja etuyhteydettömille asiakkaille.

(64)

Tältä pohjalta vahvistettiin alustavasti hinnan alittavuus Kiinasta tulevalle tuonnille. Hinnan alittavuuden taso ilmaistuna prosentteina yhteisön tuotannonalan keskimääräisestä myyntihinnasta oli kaikkien vientiä harjoittavien tuottajien osalta yli 55 prosenttia.

(65)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta yhteisön tuotannonalaan otettiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti huomioon kaikki taloudelliset tekijät ja seikat, jotka vaikuttivat tuotannonalan tilanteeseen vuodesta 2000 (perusvuosi) tutkimusajanjakson päättymiseen.

(66)

Tarkastelujakson aikana yhteisön tuotannonalan tuotanto väheni 33 prosenttia. Koska tuotantokapasiteetti pysyi samaan aikaan lähes ennallaan, kapasiteetin käyttö väheni tuotannon vähenemisen mukana.

(67)

Myynnin laskiessa varastot ovat yleisesti kasvaneet jonkin verran. Tutkimus osoitti kuitenkin, ettei varastojen kehitystä pidetä kovin merkittävänä yhteisön tuotannonalan taloudellista tilannetta kuvaavana tekijänä, sillä yhteisön tuottajat valmistavat tuotteet yleensä tilauksesta, joten varastossa olevat tavarat odottavat tavallisesti toimitusta asiakkaille.

(68)

Vaikka yhteisön kulutus kasvoi vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välillä, yhteisön tuotannonalan myyntimäärä on vähentynyt huomattavasti. Näin ollen sen markkinaosuus on supistunut voimakkaasti, kuten edellä on kuvattu. Tätä on syytä verrata Kiinasta tulevan tuonnin kehittymiseen, sillä Kiinan markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla huomattavasti.

(69)

Yhteisön tuotannonala menetti markkinaosuudestaan vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välillä 34 prosenttia.

(70)

Yhteisön tuotannonalan oman tuotannon yksikköhinnat myynnissä etuyhteydettömille asiakkaille yhteisössä laskivat tarkastelujaksolla. Hintojen lasku oli erityisen voimakasta vuodesta 2001 vuoteen 2003, jolloin myyntihinnat laskivat 6 prosenttia.

(71)

Hintoihin on näillä markkinoilla perinteisesti vaikuttanut tuotteen laatu sekä tuottajien tarjoamat myynnin jälkeiset palvelut ja takuut. Tarkastelujaksolla tilanne kuitenkin muuttui rajusti, ja hinnasta tuli tutkimusajanjaksolla määräävä myyntitekijä. Vaikka yksikkömyyntihinnat laskivat 8 prosenttia vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välillä, yksikköhinta tuotannossa on noussut, koska merkittävän osan tuotantokustannuksista aiheuttavan pääraaka-aineen, teräksen, hinta on noussut erityisesti tutkimusajanjaksolla.

(72)

Koska yhteisön tuotannonala ei voinut polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttaman hintapaineen vuoksi korottaa hintojaan tuotantokustannusten nousua vastaavasti, sen kannattavuus heikkeni.

(73)

Tutkimus osoitti, että polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat alittivat yhteisön tuotannonalan hintapaineen vaikutuksesta jo alentuneen keskimääräisen myyntihinnan yli 59 prosentilla tutkimusajanjakson aikana (ks. 64 kappale). Hinnan alittavuus johti selvästi siihen, että yhteisön tuotannonalan hinnat olivat tappiollisia aikana, jolloin niitä olisi pitänyt nostaa kasvaneiden kustannusten kattamiseksi.

(74)

Vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, jolloin yhteisön kulutus kasvoi 17 prosenttia, yhteisön tuotannonalan myynnin määrä yhteisön markkinoilla väheni 24 prosenttia. Kuten edellä esitetystä käy ilmi, yhteisön tuotannonala menetti 12 prosenttiyksikköä markkinaosuudestaan, kun taas polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin markkinaosuus kasvoi samaan aikaan 29 prosenttiyksikköä.

(75)

Yhteisön tuotannonalan kannattavuus laski tarkastelujakson aikana jyrkästi, mikä johti tappioihin vuonna 2002, ja tilanne huononi jatkuvasti vuonna 2003 ja tutkimusajanjakson aikana.

(76)

Tarkastelujakson aikana, erityisesti vuosina 2001 ja 2002, tehtiin suuria investointeja. On paikallaan todeta, että yhteisön tuottajat ovat vakiintuneita yrityksiä, joilla on pitkät perinteet käsikäyttöisten haarukkatrukkien tuotannossa. Kilpailukyvyn säilyttämiseksi tarvittiin näin ollen korvausinvestointeja, jotka muodostivat suurimman osan investoinneista.

(77)

Markkinaolosuhteiden muutoksen ja erityisesti myyntihintojen laskun johdosta uusia investointeja lykättiin tutkimusajanjakson aikana myöhemmäksi tai ne peruutettiin kokonaan, vaikka yhteisön kulutus kasvoi edelleen.

(78)

Investointien tuotto, ilmaistuna yhteisön tuotannonalan nettovoiton ja tuotannonalan tekemien investointien kirjanpitoarvon suhteena, seurasi kannattavuuden kehityssuuntaa ja laski tarkastelujakson aikana 1 063 prosenttia.

(79)

Yhteisön tuotannonalan kassavirta heikkeni tarkastelujaksolla 385 prosenttia kannattavuutta kuvaavan kehityssuunnan mukaisesti.

(80)

Tutkimus vahvisti, että yhteisön tuotannonalan pääomansaanti vaikeutui jatkuvasti tarkastelujakson aikana, mihin vaikuttivat erityisesti tarkastelujakson lopussa ja tutkimusajanjakson aikana kasvaneet tappiot.

(81)

Samankaltaiseen tuotteeseen liittyvä työllisyys väheni tarkastelujakson aikana. Tuottavuus työntekijää kohden (joka määritettiin jakamalla tuotettu tuotemäärä yksikköinä työntekijöiden lukumäärällä) väheni vuoden 2000 ja vuoden 2002 välillä 11 prosenttia ja vielä 3 prosenttia vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson välillä. Tämä johtuu kuitenkin tuotantomäärän työllisyyttä nopeammasta vähenemisestä. Palkkoja kuvaavat keskimääräiset työllistämiskustannukset työntekijää kohden eivät kasvaneet edes inflaatiota vastaavasti vaan pysyivät vakaina tarkastelujakson ajan.

(82)

Yhteisön tuottajat ovat pyrkineet järkeistämään tuotantolaitoksia sulkemalla tehtaita ja vähentämällä työntekijöitä. Yhteisön tuottajat ovat pystyneet rajoittamaan työpaikan menetyksiä siirtämällä osan työvoimasta tuottavampiin toimiin yrityksissä.

(83)

Varsinaisen polkumyyntimarginaalin suuruudesta yhteisön tuotannonalaan kohdistunutta vaikutusta ei voida pitää vähäpätöisenä, kun otetaan huomioon tarkasteltavana olevan tuonnin määrä ja hinnat.

(84)

Ei myöskään havaittu merkkejä siitä, että yhteisön tuotannonala olisi tutkimusajanjakson aikana ollut toipumassa aiemmin tapahtuneen polkumyynnin tai tuetun tuonnin vaikutuksista.

(85)

Tarkastelujakson aikana yhteisön markkinoille Kiinasta polkumyynnillä tuleva halpatuonti kasvoi merkittävästi ja vahinkoa kuvaavat keskeiset osoittimet kehittyivät epäedullisesti.

(86)

Jotkut osoittimet heikkenivät erittäin merkittävästi tarkastelujakson aikana. Näitä olivat tuotantomäärä, myyntimäärä, markkinaosuus, kannattavuus, investointien tuotto ja kassavirta.

(87)

Ottaen huomioon kaikki tekijät, erityisesti kulutuksen kasvun kanssa samaan aikaan tapahtunut yhteisön tuotannonalan markkinaosuuden väheneminen sekä merkittävät taloudelliset tappiot, jotka johtivat investointien vähenemiseen tutkimusajanjakson aikana, päätellään alustavasti, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 1 ja 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(88)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti komissio tutki, oliko Kiinasta peräisin olevien käsikäyttöisten haarukkatrukkien polkumyynnillä tapahtuva tuonti aiheuttanut yhteisön tuotannonalan merkittävän vahingon. Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin lisäksi tutkittiin muita tiedossa olevia tekijöitä, jotka voisivat aiheuttaa yhteisön tuotannonalalle samaan aikaan vahinkoa, sen varmistamiseksi, ettei niiden yhteisön tuotannonalalle mahdollisesti aiheuttaman vahingon katsottu johtuneen polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

(89)

Tarkastelujakson aikana polkumyynnillä tapahtuva tuonti Kiinasta kasvoi 138 prosenttia. Tuonti kasvoi nopeammin kuin yhteisön kulutus, joka kasvoi samana aikana 17 prosenttia. Tuonnin ja kulutuksen kasvu tapahtui aikana, jolloin yhteisön tuotannonalan myynti väheni. Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla yli 100 prosenttia. Tuonnin markkinaosuuden kasvaessa tutkimusajanjakson aikana yhteisön tuotannonalan markkinaosuus supistui samassa suhteessa. Tästä syystä on selvää, että tuonti valtasi yhteisön tuotannonalan menettämän markkinaosuuden.

(90)

Lisääntynyt tuonti tapahtui yhteisön tuotannonalan hinnat erittäin selvillä marginaaleilla alittavilla hinnoilla, joten tuonnin voidaan perustellusti sanoa aiheuttaneen hintojen alenemisen, joka johti yhteisön tuotannonalalle syntyneisiin tappioihin. Hintojen alenemista aiheutti myös polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin alhainen hintataso, eikä yhteisön tuotannonala voinut nostaa hintoja kohonneiden kustannusten peittämiseksi. Yhteisön tuotannonala ei myöskään voinut lisätä kapasiteettinsa käyttöä, kuten tarkastelujakson aikana todetun kulutuksen kasvun vuoksi olisi voinut olettaa tapahtuvan.

(91)

Tästä syystä päätellään alustavasti, että tästä määräänsä ja markkinaosuuttaan merkittävästi kasvattaneesta, alhaisilla polkumyyntihinnoilla tapahtuneesta tuonnista aiheutunut paine oli määräävä tekijä yhteisön tuotannonalan tilanteen huononemisessa erityisesti menetetyn myynnin ja markkinaosuuden, kannattavuuden, investointien tuoton ja pääoman saannin osalta.

(92)

Todettakoon, että yhteisön tuotannonalan vientitoiminta väheni tutkimusajanjaksolla. Yhteisön ulkopuolelle suuntautuneen viennin määrä tarkastelujakson aikana oli kuitenkin vain 11 prosenttia yhteisön tuotannonalan kokonaismyynnistä. Vientihintojen todettiin keskimäärin olleen yhteisön hintoja alhaisemmat tarkastelujakson aikana. Tämä johtuu kuitenkin pääasiassa erilaisesta tuotevalikoimasta. On huomautettava, että kiinalaisten tuottajien toiminta vientimarkkinoilla on johtanut tuoton alenemiseen yhteisön tuotannonalan viennissä. Yhteisön myynnistä poiketen vienti tuotti kuitenkin vielä jonkin verran voittoa tutkimusajanjaksoon asti, eikä se tästä syystä ole voinut vaikuttaa merkittävästi yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

(93)

Kun otetaan huomioon viennin myyntimäärien pieni osuus yhteisön tuotannonalan liiketoiminnasta kokonaisuudessaan, kyseisille yrityksille aiheutuneen merkittävän vahingon ei voida mitenkään katsoa aiheutuneen siitä.

(94)

Aiemmin jo todettiin, että tarkastelujaksolla tehtiin suuria ja merkittäviä investointeja. Vuosina 2001 ja 2002 tehdyt suuret investoinnit oli suunniteltu jo niinkin aikaisin kuin vuonna 1999, ennen kiinalaisten laajamittaista tuloa yhteisön markkinoille, ja ilman polkumyynnillä tapahtunutta tuontia niitä olisi yleisesti pidetty järkevinä päätöksinä. Suurin osa investoinneista oli lisäksi korvausinvestointeja.

(95)

Muista kolmansista maista tuleva tuonti ei voi aiheuttaa merkittävää vahinkoa, sillä tuontia on hyvin vähän muualta kuin Kiinasta. Muun tuonnin osuus on vain 11 prosenttia kokonaistuonnista ja sen markkinaosuus, joka on laskenut vuodesta 2000 alkaen, oli tutkimusajanjaksona vain neljä prosenttia.

(96)

Yhteisön laajentuminen ei tutkimuksen mukaan ole aiheuttanut muutoksia 15 ”vanhan” jäsenvaltion perusteella tehtyihin päätelmiin. Tuotanto ei ole merkittävää uusissa jäsenvaltioissa – ainoastaan Puolassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Sloveniassa on joitakin pientuottajia.

(97)

Jotkut asianomaiset osapuolet väittivät, että yhteisön tuotannonalalle aiheutuneet vahingot johtuivat kiinalaisille tuottajille suotuisasta euron ja Yhdysvaltain dollarin vaihtokurssista.

(98)

Tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti myös muista maista kuin Kiinasta on hyötynyt euron vahvistumisesta. Tuontimäärät niistä kuitenkin vähenivät tarkastelujaksolla kun taas tuonti Kiinasta kasvoi samalla jaksolla 138 prosenttia. Vaikka ensi näkemältä ei voidakaan sulkea pois mahdollisuutta, että euron vahvistuminen Yhdysvaltain dollariin nähden olisi suosinut tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia Kiinasta, sitä ei kuitenkaan voida pitää Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuontiaallon syynä, koska valuuttakurssien vaihtelu ei vaikuttanut tuontiin muista maista.

(99)

Jotkut asianomaiset osapuolet väittivät myös, että yhteisön tuotannonala tarjosi joillekin heidän suurimmista asiakkaistaan tuotteita huomattavasti Kiinasta tuotujen käsikäyttöisten haarukkatrukkien hintoja alempaan hintaan. Heidän mukaansa tämä johtuu siitä, että käsikäyttöisiä haarukkatrukkeja käytetään suurempien ja kalliimpien käsittelylaitteiden ”myyntivälineenä”. Tämä voisi olla yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon syy.

(100)

On totta, että käsikäyttöisiä haarukkatrukkeja käytetään usein ”myyntivälineenä”, kun asiakkaat halutaan saada ostamaan käsikäyttöisten haarukkatrukkien paketti ja/tai muita kalliimpia materiaalin käsittelylaitteita. Ei ole kuitenkaan mitään merkkejä siitä, että näitä olisi tarjottu merkittäviä määriä tai että hinnat olisivat olleet erityisen alhaisia.

(101)

Yhteisön maahantuojat ovat esittäneet, että yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko johtuu muun muassa yhteisön markkinoilla tarjottavien tuotteiden huonosta laadusta ja osien tuotannon ulkoistamisesta.

(102)

Tutkimuksessa todettiinkin, että jotkut yhteisön tuottajat ovat tuoneet markkinoille uusia, huonompilaatuisia malleja vakiomallien hintoja halvemmalla. Tuottajien mukaan tämä on kuitenkin vain vastaus tällaisten tuotteiden Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvaan tuontiryntäykseen eikä tavanomaista markkinakehitystä.

(103)

Yhteisön tuottajat antavat joidenkin osien tuotannon ulkoistamiselle saman syyn. Niiden on mielestään pakko lisätä tuottoa ja vähentää tappioita niin kauan kuin polkumyynti Kiinasta jatkuu.

(104)

Tutkimuksen mukaan polkumyynnillä tuodut suuret määrät ovat aiheuttaneet sen, että yhteisön tuotannonalan hinnat ovat laskeneet merkittävästi kun tuotannonala on lähinnä kiinalaisten hinnan alittavuuden ja hintapaineen vuoksi pyrkinyt säilyttämään markkinaosuutensa ja riittävän kapasiteetin käyttöasteen siinä kuitenkaan onnistumatta. Samaan aikaan tuontimäärät Kiinasta ja niiden markkinaosuus ovat kasvaneet edelleen nopeasti. Komissio on alustavasti päätellyt, että tuonti Kiinasta on pääsyy, jollei ainoa syy, yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

(105)

Edellä olevassa tarkastelussa on asianmukaisesti selvitetty ja eriytetty mahdolliset vaikutukset, joita kaikilla tunnetuilla tekijöillä on polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista aiheutuneesta vahingosta johtuvaan yhteisön tuotannonalan tilanteeseen, ja alustavasti voidaan päätellä, etteivät nämä tekijät vaikuttaneet yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon merkittävästi. Alustavasti siis päätellään, että yhteisön tuotannonalalle aiheutunut merkittävä vahinko, jonka vahvistavat kaikki vahinkoa kuvaavat osoittimet ja erityisesti tuotannonalan tappiollinen tilanne, negatiivinen myyntituotto ja investointikehitys sekä ongelmat pääomansaannissa, johtui polkumyynnillä tapahtuvasta, Kiinasta peräisin olevasta tuonnista.

(106)

Komissio tarkasteli, oliko alustavasti todetusta vahingollisesta polkumyynnistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden vuoksi toimenpiteiden toteuttaminen ei tässä tapauksessa olisi yhteisön edun mukaista. Tätä varten mahdollisten toimenpiteiden vaikutusta kaikkiin menettelyn osapuoliin samoin kuin toimenpiteiden toteuttamatta jättämisen vaikutuksia tarkasteltiin esitettyjen todisteiden perusteella perusasetuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(107)

Yhteisön tuotannonala muodostui aiemmin useista sekä pienistä että suurista käsikäyttöisten haarukkatrukkien tuottajista. Tutkimuksesta kävi ilmi, että useat yritykset ovat lopettaneet tuotannon joko ennen tarkastelujaksoa, sen aikana tai välittömästi sen jälkeen. Monet näistä entisistä tuottajista ovat vaihtaneet ydintoimintansa muuksi ja toimivat nyt tarkasteltavana olevan tuotteen maahantuojina/kauppiaina. Yhteisön tuotannonalan muodostaneet neljä yritystä ovat myös joutuneet tekemään suuria rakenneuudistuksia, esimerkiksi lopettamaan tuotantolaitoksia ja toteuttamaan merkittäviä irtisanomisia vuonna 2003 ja tutkimusajanjakson aikana.

(108)

Polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen yhteisön tuotannonalan myyntimäärien ja -hintojen odotetaan nousevan yhteisön markkinoilla. Tämä parantaa yhteisön tuotannonalan tuottavuutta ja vähentää toimintojen lopettamisen vaaraa. Joitakin lopettamaan joutuneita tuotantolaitoksia voitaisiin myös ottaa uudelleen käyttöön, jolloin syntyisi uusia työpaikkoja.

(109)

Jos taas polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä ei toteuteta, on todennäköistä, että yhteisön tuotannonalan negatiivinen suuntaus jatkuu. Todennäköisesti yhteisön tuotannonala menettää edelleen markkinaosuuttaan ja tappiot kasvavat lyhyellä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä tuotanto yhteisössä lakkaa.

(110)

Yksikään käsikäyttöisten haarukkatrukkien yhteisön tavarantoimittajista ei esittänyt huomautuksia tässä tutkimuksessa kyselylomakkeeseen vastaamalla. On kuitenkin selvää, että useat tavarantoimittajat joutuisivat vaikeuksiin ja luultavasti lopettamaan toimintansa, jos toimenpiteitä ei toteuteta. Tämä johtuu siitä, että näiden hydraulisten osien pienten tavarantoimittajien tai renkaiden toimittajien toimeentulo riippuu osien myynnistä käsikäyttöisten haarukkatrukkien tuottajille yhteisössä.

(111)

Useat etuyhteydettömät maahantuojat/kauppiaat vastasivat kyselylomakkeeseen määräajassa ja toimivat yhteistyössä tutkimuksessa. Kaikki vastustivat toimenpiteiden toteuttamista.

(112)

Huomautuksia tässä tapauksessa esittäneet maahantuojat/kauppiaat ovat hyvin erilaisia kokonsa suhteen ja sen suhteen, kuinka merkittävä osa käsikäyttöisten haarukkatrukkien kaupalla on niiden liiketoiminnassa. Muutamat maahantuojat/kauppiaat ovat melko riippuvaisia käsikäyttöisten haarukkatrukkien kaupasta, jonka osuus voi olla 95 prosenttia niiden liikevaihdosta. Tutkimuksen mukaan käsikäyttöisten haarukkatrukkien myynnin osuus oli kuitenkin useimpien maahantuojien ja kauppiaiden liikevaihdosta alle kolme prosenttia. Jos polkumyynnin vastaiset toimenpiteet toteutetaan, ne tuskin vaikuttaisivat näihin kauppiaisiin suuresti, sillä käsikäyttöiset haarukkatrukit eivät kuulu niiden ydintoimintaan ja niiden on hyvin helppo painottaa tuotevalikoimaansa toisin. Monet näistä maahantuojista/kauppiaista ovat tai olivat yhteisön tuotannonalan asiakkaita, ja ne voivat tarvittaessa vaihtaa liiketoimintaansa, jos toimenpiteet toteutetaan.

(113)

Maahantuojat toivat lisäksi esiin sen, että yhteisön tuotanto ei kata kysyntää ja tuonti on sen vuoksi tarpeen. Heidän mukaansa yhteisön tuottajat eivät tarkasteltavana olevan tuotteen osalta myöskään pysty tarjoamaan samaa laatua ja joustoja toimituksissa. On selvää, ettei yhteisön tuotanto kata kulutustarpeita yhteisössä, mutta yhteisössä on erittäin paljon käyttämätöntä kapasiteettia ja tarpeita voitaisiin osittain tyydyttää myös muista tuontilähteistä. Polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden tarkoituksena ei ole poistaa polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia vaan varmistaa, että tuontihinnat ovat kohtuullisia.

(114)

Tästä syystä päätellään alustavasti, että mahdollisesti toteutettavilla toimenpiteillä ei ole merkittävää vaikutusta käsikäyttöisten haarukkatrukkien etuyhteydettömien maahantuojien ja kauppiaiden tilanteeseen yhteisössä.

(115)

Käsikäyttöisten haarukkatrukkien pääkäyttäjiin kuuluu varastoja, valintamyymälöitä, kuljetus- ja käsittely-yrityksiä. Asiaa koskeviin kyselylomakkeisiin saatiin vastaukset kahdelta käyttäjältä. Näiden asenne toimenpiteiden toteuttamiseen oli neutraali. Käyttäjät eivät esittäneet mitään arvioita polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden mahdollisista vaikutuksista heidän liiketoimintaansa. Käsikäyttöisillä haarukkatrukeilla ei liiketoiminnassa kuitenkaan katsota olevan kovinkaan suurta merkitystä.

(116)

Sen perusteella, että käyttäjät eivät olleet kiinnostuneita toimimaan enempää yhteistyössä, päätellään alustavasti, ettei polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä ole merkittävää vaikutusta käyttäjien tilanteeseen yhteisössä.

(117)

On syytä mainita, että yhteisön tuotannonalan tappiollinen tilanne aiheutui sen vaikeudesta kilpailla kohtuuttoman alhaisilla polkumyyntihinnoilla tapahtuvan tuonnin kanssa.

(118)

Toimenpiteiden toteuttamisen katsotaan palauttavan markkinoille terveen kilpailun. Yhteisön tuotannonalan pitäisi silloin pystyä ainakin lisäämään määriä ja ehkä jonkin verran nostamaan myyntihintojaan, jolloin tuotto on riittävää tuotantolaitoksiin tehtävien investointien perustelemiseksi. Toimenpiteiden toteuttamatta jättäminen uhkaisi vakavasti yhteisön tuotannonalan elinkelpoisuutta, ja sen poistuminen vähentäisi tarjontaa ja kilpailua käyttäjien kannalta.

(119)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, ettei väliaikaisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto olisi yhteisön edun vastaista.

(120)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskevat alustavat päätelmät huomioon ottaen olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei pääsisi aiheuttamaan lisävahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

(121)

Väliaikaisten toimenpiteiden tasoa määritettäessä on otettu huomioon todettu polkumyyntimarginaali sekä yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi tarvittava tullin määrä.

(122)

Väliaikaisten toimenpiteiden tason olisi oltava riittävä poistamaan kyseisestä tuonnista aiheutunut vahinko ylittämättä kuitenkaan todettua polkumyyntimarginaalia. Vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistavan tullin määrää laskettaessa katsottiin, että toimenpiteiden olisi oltava sellaisia, että yhteisön tuotannonala voisi niiden ansiosta kattaa kustannuksensa ja saada sellaisen kokonaismyyntivoiton (ennen veroja), joka voitaisiin kohtuudella saada kyseisellä tuotannonalalla myytäessä samankaltaista tuotetta yhteisön markkinoilla tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli ilman polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta. Tässä laskelmassa käytetty voittomarginaali ennen veroja oli viisi prosenttia liikevaihdosta, sillä tämän todettiin olevan voittotaso, jota kohtuudella voitaisiin odottaa ilman vahingollista polkumyyntiä, koska se oli yhteisön tuotannonalan voittotaso ennen kuin tuonti Kiinasta yhteisöön alkoi tarkastelujakson aikana merkittävästi kasvaa. Tältä pohjalta yhteisön tuotannonalalle laskettiin samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamaton hinta. Tämä vahinkoa aiheuttamaton hinta saatiin lisäämällä edellä mainittu viiden prosentin voittomarginaali tuotantokustannuksiin.

(123)

Tarvittava hinnankorotus määritettiin tämän jälkeen vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisen yhteydessä määritettyä painotettua keskimääräistä tuontihintaa yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymien tuotteiden keskimääräiseen vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Tästä vertailusta johtuvat erot ilmaistiin sitten prosentteina keskimääräisestä cif-tuontiarvosta. Nämä erot olivat kaikissa tapauksissa suuremmat kuin todettu polkumyyntimarginaali.

(124)

Koska vahingon korjaava taso on korkeampi kuin vahvistettu polkumyyntimarginaali, väliaikaisten toimenpiteiden olisi perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti perustuttava jälkimmäiseen. Kiinaan olisi sovellettava väliaikaista polkumyyntitullia seuraavasti:

(125)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistettavat yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten senhetkistä tilannetta. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevia, ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavia tulleja) yksinomaan tarkasteltavana olevasta maasta peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeussubjektien tuottamien tuotteiden tuontiin. Jos yrityksen nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan niihin on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(126)

Kaikki näiden yrityskohtaisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esim. yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt) on toimitettava viipymättä komissiolle (3), ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot ja erityisesti ne, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin uusiin tuotanto- tai myyntiyksiköihin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan komissio muuttaa tarvittaessa asetusta saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelon ajan tasalle.

(127)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi vahvistettava määräaika, jonka kuluessa ne asianomaiset osapuolet, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa, voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Lisäksi olisi huomattava, että kaikki tätä asetusta varten tehdyt tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat väliaikaisia ja niitä voidaan joutua harkitsemaan uudelleen mahdollisista lopullisista tulleista päätettäessä,

European Commission

Directorate General for Trade

Directorate B

J-79 5/17

Rue de la Loi/Wetstraat 200

B-1049 Bruxelles/Brussel