7.10.2004

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 310/9

---

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 24 päivänä syyskuuta 2004,

Euroopan puolustusviraston henkilöstösäännöistä

(2004/676/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan puolustusviraston perustamisesta 12 päivänä heinäkuuta 2004 hyväksytyn yhteisen toiminnan 2004/551/YUTP (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 3 kohdan 3.1 alakohdan,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

I   OSASTO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

1.   Näitä henkilöstösääntöjä sovelletaan Euroopan puolustusviraston palvelukseen sopimuksella otettuihin toimihenkilöihin, jäljempänä ”virasto” ja ”toimihenkilöt”.

Tällaisia toimihenkilöitä ovat:

—	väliaikaiset toimihenkilöt,

—	sopimussuhteiset toimihenkilöt.

2.   Näiden henkilöstösääntöjen soveltamiseksi sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen nimetään yhteisen toiminnan 2004/551/YUTP asianomaisten säännösten mukaisesti.

3.   Näissä henkilöstösäännöissä viittauksella miespuoliseen henkilöön tarkoitetaan myös viittausta naispuoliseen henkilöön ja päinvastoin, jollei yhteydestä selvästi toisin ilmene.

II   OSASTO

VÄLIAIKAISET TOIMIHENKILÖT

1   LUKU

Yleiset säännökset

2 artikla

Näissä henkilöstösäännöissä ’väliaikaisella toimihenkilöllä’ tarkoitetaan toimihenkilöä, joka on palkattu väliaikaisesti sellaiseen toimeen, joka sisältyy virastoa koskevan talousarvion liitteenä olevaan henkilöstötaulukkoon.

3 artikla

Väliaikaiset toimihenkilöt voidaan palkata enintään neljäksi vuodeksi, mutta heidän palvelussuhteensa voi olla lyhyempikin. Sopimus voidaan uusia vain kerran enintään kahdeksi vuodeksi, jos uusimismahdollisuudesta on määrätty alkuperäisessä sopimuksessa sekä siinä määrätyissä rajoissa. Tämän ajanjakson päätyttyä asianomainen ei voi enää toimia väliaikaisena toimihenkilönä näiden säännösten mukaisesti.

4 artikla

Väliaikaisen toimihenkilön palvelukseen ottamisen tarkoituksena voi olla vain virastoa koskevan talousarvion liitteenä olevaan henkilöstötaulukkoon sisältyvän avoimen toimen täyttäminen näissä henkilöstösäännöissä määrätyin edellytyksin.

5 artikla

1.   Näitä henkilöstösääntöjä sovellettaessa kaikenlainen syrjintä ja esimerkiksi sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautuneisuuteen perustuva syrjintä on kiellettyä.

Näitä henkilöstösääntöjä sovellettaessa muut parisuhteet kuin avioliitto rinnastetaan avioliittoon edellyttäen, että kaikki liitteessä V olevan 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa luetellut edellytykset täyttyvät.

2.   Jotta miesten ja naisten välinen täysi tasa-arvo, joka on eräs keskeinen huomioon otettava tekijä näiden henkilöstösääntöjen täytäntöönpanossa, toteutuisi käytännössä, tasa-arvoisen kohtelun periaate ei estä virastoa pitämästä voimassa tai toteuttamasta sellaisia erityisetuja tarjoavia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on helpottaa aliedustettuna olevan sukupuolen ammatillisen toiminnan harjoittamista taikka ehkäistä tai hyvittää ammattiuraan liittyviä haittoja.

3.   Virasto määrittelee henkilöstökomiteaa kuultuaan toimenpiteitä ja toimia, joiden tavoitteena on edistää miesten ja naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia näihin henkilöstösääntöihin kuuluvilla aloilla, sekä toteuttaa aiheellisia toimenpiteitä erityisesti korjatakseen todellisen epätasa-arvon, joka vaikuttaa naisten mahdollisuuksiin näihin henkilöstösääntöihin kuuluvilla aloilla.

4.   Tämän artiklan 1 kohtaa sovellettaessa henkilöä pidetään vammaisena, jos hänellä on pysyvä tai todennäköisesti pysyväksi jäävä ruumiillinen tai henkinen vajavuus. Vajavuus on vahvistettava 37 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Vammainen henkilö täyttää 36 artiklan 2 kohdan d alakohdan edellytykset, jos hän pystyy kohtuullisten järjestelyiden turvin hoitamaan kyseiseen toimeen kuuluvat olennaiset tehtävät.

Toimeen kuuluviin olennaisiin tehtäviin liittyvillä kohtuullisilla järjestelyillä tarkoitetaan sellaisia asianmukaisia toimenpiteitä, jotka on tarvittaessa toteutettava, jotta vammainen henkilö voi päästä työpaikalle, hoitaa työtehtäviä tai edetä uralla tai osallistua koulutukseen, jollei toimenpiteistä koidu työnantajalle kohtuutonta rasitetta.

5.   Kun näiden henkilöstösääntöjen soveltamisalaan kuuluva henkilö, joka katsoo tulleensa väärin kohdelluksi sen vuoksi, että hänen kohdallaan ei ole noudatettu edellä tarkoitettua tasa-arvoisen kohtelun periaatetta, esittää tosiseikkoja, joiden perusteella voidaan olettaa suoraa tai välillistä syrjintää tapahtuneen, on viraston osoitettava, ettei tasa-arvoisen kohtelun periaatetta ole rikottu. Tätä säännöstä ei sovelleta kurinpitomenettelyihin.

6.   Kaikkien syrjimättömyysperiaatteeseen ja suhteellisuusperiaatteeseen kohdistuvien rajoitusten on oltava objektiivisesti ja tarkoituksenmukaisesti perusteltuja, ja niiden on vastattava henkilöstöpolitiikan yleisen edun mukaisia oikeutettuja tavoitteita.

6 artikla

1.   Palveluksessa olevilla väliaikaisilla toimihenkilöillä on mahdollisuus hyödyntää viraston hyväksymiä luonteeltaan sosiaalisia toimenpiteitä sekä henkilöstökomitean tarjoamia palveluja. Entisillä väliaikaisilla toimihenkilöillä voi olla mahdollisuus tietyiltä osin hyödyntää luonteeltaan sosiaalisia erityistoimenpiteitä.

2.   Palveluksessa oleville väliaikaisille toimihenkilöille on järjestettävä sellaiset asianmukaiset terveys- ja turvallisuusnormit täyttävät työolot, jotka ovat vähintään samantasoiset kuin perustamissopimusten mukaisesti näillä aloilla hyväksyttyjen toimenpiteiden mukaiset vähimmäisvaatimukset.

7 artikla

1.   Näiden henkilöstösääntöjen soveltamisalaan kuuluvat virat luokitellaan niihin sisältyvien tehtävien luonteen ja vaativuuden mukaan hallintovirkamiesten tehtäväryhmään, jäljempänä ”AD”, ja hallintoavustajien tehtäväryhmään, jäljempänä ”AST”.

2.   Tehtäväryhmässä AD on kaksitoista palkkaluokkaa, jotka vastaavat johto-, suunnittelu- ja tutkimustehtäviä sekä kieliin liittyviä ja tieteellisiä tehtäviä. Tehtäväryhmässä AST on yksitoista palkkaluokkaa, jotka vastaavat toimeenpanotehtäviä sekä teknisiä ja toimistotehtäviä.

3.   Voidakseen tulla nimitetyksi virkamieheksi hakijalla on oltava vähintään:

a)

tehtäväryhmän AST osalta: i) keskiasteen jälkeisen koulutuksen suorittamisesta annettu tutkintotodistus, tai ii) ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutuksen suorittamisesta annettu tutkintotodistus, joka antaa oikeuden keskiasteen jälkeiseen koulutukseen, sekä vähintään kolmen vuoden pituinen soveltuva työkokemus, tai iii) yksikön edun mukaisissa perustelluissa tapauksissa vastaavantasoinen ammatillinen koulutus tai työkokemus.

b)	tehtäväryhmän AD osalta palkkaluokissa 5 ja 6: i) vähintään kolmevuotisia yliopisto-opintoja vastaavan koulutustason suorittamisesta annettu tutkintotodistus, tai ii) yksikön edun mukaisissa perustelluissa tapauksissa vastaavantasoinen ammatillinen koulutus,

c)

tehtäväryhmän AD osalta palkkaluokissa 7–16: i) yliopisto-opintoja vastaavan koulutustason suorittamisesta annettu tutkintotodistus, kun yliopisto-opintojen tavanomainen kesto on vähintään neljä vuotta, tai ii) yliopisto-opintoja vastaavan koulutustason suorittamisesta annettu tutkintotodistus ja vähintään vuoden pituinen soveltuva työkokemus, kun yliopisto-opintojen tavanomainen kesto on vähintään kolme vuotta, tai iii) yksikön edun mukaisissa perustelluissa tapauksissa vastaavantasoinen ammatillinen koulutus.

4.   Eri virkatyyppejä kuvaava taulukko on liitteessä VII. Tämän taulukon perusteella virasto päättää henkilöstökomiteaa kuultuaan kuhunkin virkatyyppiin liittyvistä tehtävistä ja toimivaltuuksista.

8 artikla

1.   Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen määrää nimittämällä tai toisiin tehtäviin siirtämällä kunkin väliaikaisen toimihenkilön hänen palkkaluokkaansa vastaavaan virkaan kyseisen virkamiehen tehtäväryhmässä ainoastaan yksikön edun huomioon ottaen ja kansallisuudesta riippumatta.

Väliaikainen toimihenkilö voi hakea siirtoa muihin tehtäviin virastossa.

2.   Väliaikainen toimihenkilö voidaan määrätä hoitamaan väliaikaisesti oman tehtäväryhmänsä toimea, joka vastaa hänen omaa palkkaluokkaansa ylempää palkkaluokkaa. Hän saa tällaisen väliaikaisen nimityksen neljännen kuukauden alusta alkaen tasoituskorvauksen, joka on yhtä suuri kuin erotus hänen palkkaluokkansa ja -tasonsa mukaisen palkan ja sen palkan välillä, jonka hän saisi hänelle kuuluvalla palkkatasolla, jos hänet olisi nimitetty hänen väliaikaisesti hoitamaansa tointa vastaavaan palkkaluokkaan.

Tällainen väliaikainen nimitys voi kestää enintään vuoden, paitsi jos sen tarkoituksena on suoraan tai välillisesti korvata väliaikainen toimihenkilö, joka on siirretty tilapäisesti muihin tehtäviin yksikön edun mukaisesti tai joka on kutsuttu asepalvelukseen tai joka on pitkällä sairauslomalla.

9 artikla

1.   Väliaikaisen toimihenkilön työsopimuksessa on täsmennettävä, mihin palkkaluokkaan ja mille tasolle asianomainen palkataan.

2.   Jos väliaikainen toimihenkilö määrätään hoitamaan tointa, joka kuuluu ylempään palkkaluokkaan kuin se, johon hänet on palkattu, työsopimukseen on tehtävä tätä koskeva muutos.

2   LUKU

Oikeudet ja velvollisuudet

10 artikla

1.   Väliaikaisen toimihenkilön on suoritettava tehtävänsä ja toimittava yksinomaan viraston edun mukaisesti; hän ei saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta, viranomaiselta, organisaatiolta tai viraston ulkopuoliselta henkilöltä. Hänen on hoidettava annetut tehtävät objektiivisesti ja tasapuolisesti sekä noudattaen lojaalisuusvelvollisuuttaan virastoa kohtaan.

2.   Väliaikainen toimihenkilö ei saa ilman sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen lupaa ottaa vastaan miltään hallitukselta tai viraston ulkopuoliselta taholta kunnianosoitusta, kunniamerkkiä, suosionosoitusta, lahjaa tai palkkiota, paitsi sellaisista palveluksista, jotka hän on suorittanut ennen nimittämistään tai asepalveluksen tai muun kansallisen palvelun suorittamista varten annetun virkavapauden aikana, ja jos ne annetaan tällaisten palvelusten johdosta.

11 artikla

1.   Ellei jäljempänä toisin säädetä, väliaikainen toimihenkilö ei tehtäviään hoitaessaan saa käsitellä sellaista asiaa, johon liittyy suoraan tai välillisesti tämän riippumattomuuden mahdollisesti vaarantava henkilökohtainen, erityisesti perheeseen liittyvä tai taloudellinen etu.

2.   Väliaikaisen toimihenkilön, jonka käsiteltäväksi tulee edellä 1 kohdassa tarkoitettu asia, on ilmoitettava tästä viipymättä sopimuksia tekemään valtuutetulle viranomaiselle. Tämä toteuttaa tarvittavat toimenpiteet ja voi myös vapauttaa väliaikaisen toimihenkilön velvollisuuksistaan kyseisen asian käsittelyssä.

3.   Väliaikaisella toimihenkilöllä ei saa suoraan tai välillisesti olla eikä hän saa hankkia viraston valvonnan alaisessa tai siihen liikeyhteyksissä olevassa yrityksessä luonteeltaan tai merkitykseltään sellaista osuutta, joka saattaisi vaarantaa hänen riippumattomuutensa tehtäviään hoitaessaan.

12 artikla

Väliaikaisen toimihenkilön on pidättäydyttävä sellaisista teoista ja sellaisesta käytöksestä, jotka voisivat heikentää hänen hoitamiinsa tehtäviin kohdistuvaa arvonantoa.

13 artikla

1.   Väliaikaisen toimihenkilön on pidättäydyttävä kaikenlaisesta työpaikkakiusaamisesta ja sukupuolisesta häirinnästä.

2.   Virasto ei saa aiheuttaa haittaa väliaikaiselle toimihenkilölle, joka on joutunut työpaikkakiusaamisen tai sukupuolisen häirinnän uhriksi. Virasto ei saa aiheuttaa haittaa väliaikaiselle toimihenkilölle, joka on esittänyt näyttöä työpaikkakiusaamisesta tai sukupuolisesta häirinnästä, edellyttäen, että väliaikainen toimihenkilö on toiminut rehellisesti.

3.   Työpaikkakiusaamisella tarkoitetaan kaikenlaista pysyvää, toistuvaa tai järjestelmällistä sopimatonta menettelyä, joka ilmenee fyysisenä käyttäytymisenä, puheina, kirjoituksina, eleinä tai muina tekoina ja joka loukkaa henkilön persoonaa, ihmisarvoa taikka fyysistä tai henkistä koskemattomuutta.

4.   Sukupuolisella häirinnällä tarkoitetaan sukupuolisesti värittynyttä käytöstä, jollaista sen kohteeksi joutunut henkilö ei halua ja jolla pyritään tai joka johtaa tämän henkilön ihmisarvon loukkaamiseen tai painostavan, vihamielisen, loukkaavan tai kiusallisen tunnelman luomiseen. Sukupuolista häirintää käsitellään sukupuoleen perustuvana syrjintänä.

14 artikla

1.   Jollei 16 artiklasta muuta johdu, väliaikaisen toimihenkilön, joka haluaa harjoittaa toimeensa kuulumatonta toimintaa tai suorittaa viraston ulkopuolelta tulevan toimeksiannon riippumatta siitä, saako hän siitä palkkion vai ei, on pyydettävä sopimuksia tekemään valtuutetulta viranomaiselta tähän lupa etukäteen. Lupa evätään ainoastaan, jos kyseinen toiminta tai toimeksianto on luonteeltaan sellainen, että se haittaa väliaikaisen toimihenkilön tehtävien hoitamista tai on yhteensopimaton viraston edun kanssa.

2.   Väliaikaisen toimihenkilön on ilmoitettava sopimuksia tekemään valtuutetulle viranomaiselle kaikista edellä tarkoitetun luvallisen toiminnan tai toimeksiannon muutoksista, jotka ovat tapahtuneet sen jälkeen kun hän on pyytänyt lupaa kyseiseltä viranomaiselta 1 kohdan mukaisesti. Lupa voidaan peruuttaa, jos toiminta tai toimeksianto ei enää täytä 1 kohdan viimeisessä virkkeessä tarkoitettuja edellytyksiä.

15 artikla

Jos väliaikaisen toimihenkilön puoliso harjoittaa ansiotoimintaa, toimihenkilön on ilmoitettava tästä sopimuksia tekemään valtuutetulle viranomaiselle. Jos tällainen toiminta osoittautuu yhteensopimattomaksi väliaikaisen toimihenkilön tehtävien kanssa eikä toimihenkilö voi sitoutua siihen, että puolison toiminta päättyy tietyssä määräajassa, sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen päättää henkilöstökomiteaa kuultuaan, voiko väliaikainen toimihenkilö jatkaa tehtävässään vai onko hänet siirrettävä toiseen virkaan.

16 artikla

1.   Tilapäisen toimihenkilön, joka on ehdolla julkiseen tehtävään, on ilmoitettava siitä sopimuksia tekemään valtuutetulle viranomaiselle. Tämä päättää, onko toimihenkilön yksikön etu huomioon ottaen:

a)	haettava virkavapautta henkilökohtaisten syiden perusteella, tai

b)	otettava vuosilomaa, tai

c)	annettava tehdä osa-aikatyötä, tai

d)	sallittava jatkaa tehtäviensä hoitamista entiseen tapaan.

2.   Jos väliaikainen toimihenkilö tulee valituksi tai nimitetyksi julkiseen tehtävään, hänen on ilmoitettava siitä viipymättä sopimuksia tekemään valtuutetulle viranomaiselle. Tämä tekee jonkin 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen ottaen huomioon yksikön edun, mainitun tehtävän merkityksen, sen asettamat vaatimukset sekä palkkiot ja kulujen korvaukset, joihin se oikeuttaa. Jos väliaikaisen toimihenkilön on otettava virkavapautta henkilökohtaisten syiden perusteella tai jos hänen annetaan tehdä osa-aikatyötä, virkavapauden tai osa-aikatyön kesto on yhtä pitkä kuin väliaikaisen toimihenkilön suorittama tehtävän hoito.

17 artikla

Väliaikaisen toimihenkilön on palvelussuhteensa päätyttyä edelleen noudatettava kunniallisuutta ja pidättyvyyttä hyväksyessään tiettyjä tehtäviä tai etuja.

Väliaikainen toimihenkilö, joka aikoo harjoittaa vastikkeellista tai vastikkeetonta ammattitoimintaa palvelussuhteensa päättymistä seuraavien kahden vuoden kuluessa, on ilmoitettava siitä sopimuksia tekemään valtuutetulle viranomaiselle. Jos tämä toiminta liittyy työhön, jota väliaikainen toimihenkilö on tehnyt palvelussuhteensa viimeisten kolmen vuoden aikana, ja jos on vaarana, että se on yhteensopimaton viraston oikeutetun edun kanssa, sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi yksikön edun nimissä joko kieltää väliaikaista toimihenkilöä ottamasta vastaan tätä tehtävää tai asettaa hyväksymisensä ehdoksi aiheelliseksi katsomiaan edellytyksiä. Viraston on henkilöstökomiteaa kuultuaan annettava päätöksensä tiedoksi 30 työpäivän kuluessa asiaa koskevan tiedon saamisesta. Jos tiedoksiantoa ei ole tehty kyseisen ajan kuluessa, tämä katsotaan hiljaiseksi hyväksynnäksi.

18 artikla

1.   Väliaikaisen toimihenkilön on pidättäydyttävä tehtäviensä myötä saamiensa tietojen luvattomasta luovuttamisesta, jollei tietoja ole jo julkistettu tai jolleivät ne ole yleisesti saatavilla.

2.   Väliaikaisen toimihenkilön on noudatettava tätä velvollisuutta myös palvelussuhteensa päätyttyä.

19 artikla

1.   Väliaikaisella toimihenkilöllä on oikeus mielipiteen ilmaisuun noudattaen asianmukaisella tavalla lojaalisuuden- ja puolueettomuuden periaatteita.

2.   Väliaikainen toimihenkilö, joka aikoo julkaista tai antaa julkaistavaksi yksin tai yhdessä muiden henkilöiden kanssa mitä tahansa viraston toimintaa koskevaa aineistoa, on ilmoitettava siitä sopimuksia tekemään valtuutetulle viranomaiselle etukäteen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 ja 18 artiklan soveltamista.

Jos sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen pystyy osoittamaan, että julkaiseminen voi saattaa viraston oikeutetun edun vakavasti uhatuksi, se ilmoittaa päätöksestään väliaikaiselle toimihenkilölle kirjallisesti 30 työpäivän kuluessa tiedon saamisesta. Jos päätöstä ei ole annettu tiedoksi asetetussa määräajassa, katsotaan, että viranomainen ei vastusta julkaisemista.

20 artikla

1.   Kaikki oikeudet väliaikaisen toimihenkilön tehtäviään hoitaessaan tekemiin kirjoituksiin tai muihin töihin kuuluvat virastolle, jonka toimintaan ne liittyvät. Virastolla on oikeus velvoittaa väliaikainen toimihenkilö luovuttamaan sille tekijänoikeudet tällaisiin töihin.

2.   Kaikki keksinnöt, jotka väliaikainen toimihenkilö tekee tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä, kuuluvat kokonaisuudessaan virastolle. Virasto voi omalla kustannuksellaan hakea ja saada keksintöihin patentin kaikissa maissa. Jos väliaikainen toimihenkilö tekee palvelussuhteensa päättymistä seuraavan vuoden aikana keksinnön, joka liittyy viraston toimintaan, hänen katsotaan tehneen sen tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä, jollei toisin osoiteta. Jos keksintöön haetaan patentti, patentissa on mainittava keksijän nimi tai keksijöiden nimet.

3.   Virasto voi tarvittaessa myöntää patentoidun keksinnön tehneelle väliaikaiselle toimihenkilölle palkkion, jonka määrän se vahvistaa.

21 artikla

Väliaikainen toimihenkilö ei saa ilman sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen lupaa missään oikeudellisessa menettelyssä eikä millään perusteella ilmaista tietoja, jotka hän on saanut tietoonsa tehtäviään hoitaessaan. Lupa voidaan evätä ainoastaan, jos viraston etu sitä vaatii ja jos epääminen ei voi aiheuttaa asianomaiselle toimihenkilölle rangaistusseuraamuksia. Väliaikaisen toimihenkilön on noudatettava tätä velvollisuutta myös palvelussuhteen päätyttyä.

Ensimmäisen kohdan säännöksiä ei sovelleta väliaikaiseen toimihenkilöön tai entiseen väliaikaiseen toimihenkilöön hänen todistaessaan valituslautakunnassa tai kurinpitolautakunnassa asiassa, joka koskee väliaikaista toimihenkilöä tai entistä väliaikaista toimihenkilöä.

22 artikla

Väliaikaisen toimihenkilön on asuttava asemapaikassaan tai sellaisen välimatkan päässä siitä, ettei välimatka häiritse hänen tehtäviensä hoitamista. Hänen on ilmoitettava sopimuksia tekemään valtuutetulle viranomaiselle osoitteensa ja tiedotettava viipymättä sen muutoksista.

23 artikla

Väliaikaisen toimihenkilön on asemastaan riippumatta avustettava esimiehiään ja annettava heille neuvoja; toimihenkilö vastaa hänelle annettujen tehtävien suorittamisesta.

Väliaikainen toimihenkilö, joka on saanut tehtäväkseen vastata jonkin yksikön toiminnasta, on vastuussa esimiehilleen hänelle myönnetyn toimivallan käytöstä ja antamiensa määräysten täytäntöönpanosta. Toimihenkilön alaisten vastuu ei vapauta kyseistä toimihenkilöä hänelle kuuluvasta vastuusta.

24 artikla

1.   Jos väliaikaiselle toimihenkilölle on annettu määräys, jonka kyseinen toimihenkilö katsoo olevan sääntöjenvastainen tai jonka täytäntöönpanon hän arvioi aiheuttavan vakavaa haittaa, hänen on ilmoitettava tästä esimiehelleen, jonka on, jos ilmoitus on tehty kirjallisesti, vastattava kirjallisesti. Jos välitön esimies vahvistaa määräyksen, mutta väliaikainen toimihenkilö katsoo, ettei vahvistus ole kohtuullinen vastaus esitetyn huolenaiheen perusteisiin, viimeksi mainitun on saatettava asia kirjallisesti lähinnä ylemmän esimiehen ratkaistavaksi, jollei 2 kohdan soveltamisesta muuta johdu. Jos tämä vahvistaa määräyksen kirjallisesti, väliaikaisen toimihenkilön on pantava se täytäntöön, paitsi jos määräys on selvästi laiton tai se ei täytä voimassa olevia turvallisuusnormeja.

2.   Jos välitön esimies katsoo, ettei määräyksen täytäntöönpanoa voida siirtää, väliaikaisen toimihenkilön on pantava se täytäntöön, paitsi jos määräys on selvästi laiton tai se ei täytä voimassa olevia turvallisuusnormeja. Välittömän esimiehen on väliaikaisen toimihenkilön pyynnöstä annettava tällainen määräys kirjallisesti.

25 artikla

Väliaikainen toimihenkilö voidaan velvoittaa korvaamaan kokonaan tai osittain viraston kärsimä vahinko, joka johtuu hänen tehtäviään suorittaessaan tai niiden yhteydessä tekemästään vakavasta virheestä.

Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen tekee perustellun päätöksen kurinpitoasioiden käsittelyä varten vahvistettua menettelyä noudattaen.

Valituslautakunnalla on täysi harkintavalta tätä säännöstä koskevissa riita-asioissa.

26 artikla

1.   Väliaikaisen toimihenkilön on viipymättä ilmoitettava suoraan välittömälle esimiehelleen tai, jos hän pitää sitä tarpeellisena, viraston toimitusjohtajalle sellaisista tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä tietoonsa tulleista seikoista, jotka antavat aihetta olettaa petoksen tai korruption taikka viraston etuja vahingoittavan muun laittoman toiminnan mahdollisuuden olemassaolon, tai sellaisesta työtehtäviin liittyvästä vakavasta menettelystä, joka voi merkitä, ettei viraston väliaikaiselle toimihenkilölle kuuluvia velvollisuuksia ole noudatettu.

Edellä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä kirjallisesti.

2.   Virasto ei saa aiheuttaa haittaa väliaikaiselle toimihenkilölle 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamisen johdosta edellyttäen, että väliaikainen toimihenkilö on toiminut perustellusti ja rehellisesti.

3.   Edellä 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta niiden muodosta riippumatta asiakirjoihin, raportteihin, muistioihin tai tietoihin, jotka on tarkoitettu pidettäväksi esillä tai laadittu tai saatettu väliaikaisen toimihenkilön tietoon jonkin asian vireillä olevan tai päätökseen saatetun tuomioistuinkäsittelyn yhteydessä.

27 artikla

1.   Virasto ei saa aiheuttaa haittaa väliaikaiselle toimihenkilölle, joka luovuttaa 26 artiklassa tarkoitettuja tietoja Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajalle, Euroopan parlamentin puhemiehelle tai Euroopan oikeusasiamiehelle, jos molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

a)	väliaikaisen toimihenkilön rehellinen ja perusteltu näkemys on, että luovutetut tiedot ja kaikki niihin sisältyvät väitteet ovat olennaisilta osin perusteltuja; sekä

b)

väliaikainen toimihenkilö on sitä ennen toimittanut samat tiedot virastolle ja antanut virastolle mahdollisuuden toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä määräajassa, jonka virasto asettaa asian monimutkaisuuden mukaan. Väliaikaiselle toimihenkilölle on ilmoitettava tämä määräaika asianmukaisesti 60 päivän kuluessa.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määräaikaa ei sovelleta, kun väliaikainen toimihenkilö voi osoittaa sen olevan kohtuuton kaikki asiaan liittyvät olosuhteet huomioon ottaen.

3.   Mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, ei niiden muodosta riippumatta sovelleta asiakirjoihin, raportteihin, muistioihin tai tietoihin, jotka on tarkoitettu pidettäväksi esillä tai laadittu tai saatettu väliaikaisen toimihenkilön tietoon jonkin asian vireillä olevan tai päätökseen saatetun tuomioistuinkäsittelyn yhteydessä.

28 artikla

Virasto avustaa väliaikaista toimihenkilöä erityisesti oikeudellisissa toimenpiteissä sellaista henkilöä vastaan, joka uhkaa, loukkaa, solvaa tai herjaa toimihenkilöä tai hänen perheensä jäsentä tai hyökkää heitä vastaan tai vahingoittaa heidän omaisuuttaan toimihenkilön aseman tai tehtävän vuoksi.

Virasto korvaa väliaikaiselle toimihenkilölle tällaisissa tapauksissa aiheutuneet vahingot edellyttäen, että toimihenkilö ei ole tahallisesti tai törkeästä tuottamuksesta aiheuttanut vahinkoja eikä voi saada korvausta vahingonaiheuttajalta.

29 artikla

Virasto edistää väliaikaisen toimihenkilön täydennyskoulutusta, jos siitä ei aiheudu haittaa yksikön toiminnalle ja jos se on sen etujen mukaista.

Tällainen täydennyskoulutus otetaan huomioon myös urakehityksessä.

30 artikla

Väliaikaisilla toimihenkilöillä on järjestäytymisoikeus; he voivat olla ammattijärjestöjen ja henkilökuntajärjestöjen jäseniä.

31 artikla

Väliaikaiset toimihenkilöt voivat tehdä hakemuksia sopimuksia tekemään valtuutetulle viranomaiselle näiden henkilöstösääntöjen soveltamisalaan kuuluvista kysymyksistä.

Näiden henkilöstösääntöjen mukaisesti tehty tiettyä väliaikaista toimihenkilöä koskeva päätös on annettava viipymättä kirjallisesti tiedoksi asianomaiselle toimihenkilölle. Väliaikaiselle toimihenkilölle vastaiset päätökset on perusteltava.

Väliaikaista toimihenkilöä koskevat päätökset, jotka koskevat nimittämistä, vakinaistamista, ylentämistä, toisiin tehtäviin siirtämistä, hallinnollisen aseman vahvistamista ja palvelussuhteen päättymistä, on julkistettava virastossa. Julkistettujen tietojen on oltava koko henkilöstön saatavilla sopivan ajan.

32 artikla

Väliaikaista toimihenkilöä koskeva henkilökansio sisältää:

a)	toimihenkilön hallinnollista asemaa koskevat asiakirjat sekä hänen pätevyyttään, tehokkuuttaan ja käytöstään koskevat arvioinnit,

b)	toimihenkilön kyseisten asiakirjojen osalta esittämät huomautukset.

Asiakirjat on merkittävä luetteloon, numeroitava juoksevasti ja luokiteltava aukottomasti; virasto ei voi esittää perusteeksi edellä a alakohdassa tarkoitettuja asiakirjoja eikä vedota niihin toimihenkilöä vastaan, jos niitä ei ole annettu hänelle tiedoksi ennen niiden sisällyttämistä henkilökansioon.

Asiakirjan tiedoksiantaminen väliaikaiselle toimihenkilölle varmistetaan hänen allekirjoituksellaan tai, jos tämä ei ole mahdollista, se suoritetaan kirjatulla kirjeellä, joka lähetetään toimihenkilön viimeksi ilmoittamaan osoitteeseen.

Väliaikaista toimihenkilöä koskevassa henkilökansiossa ei saa olla viittauksia toimihenkilön poliittisiin, ammattijärjestöihin liittyviin, aatteellisiin tai uskonnollisiin toimiin ja näkemyksiin tai tämän rotuun, etniseen alkuperään tai sukupuoliseen suuntautumiseen.

Edellisen kohdan soveltaminen ei kuitenkaan estä sijoittamasta kansioon hallinnollisia toimituskirjoja ja asiakirjoja, joista väliaikainen toimihenkilö on tietoinen ja jotka ovat välttämättömiä näiden henkilöstösääntöjen soveltamiselle.

Väliaikaisesta toimihenkilöstä saa olla vain yksi henkilökansio.

Väliaikaisella toimihenkilöllä on oikeus tutustua kaikkiin henkilökansiossaan oleviin asiakirjoihin myös palvelussuhteensa päätyttyä ja ottaa niistä jäljennös.

Henkilökansio on luottamuksellinen ja siihen saa tutustua ainoastaan hallinnon toimitiloissa tai suojatulla tietovälineellä. Se toimitetaan kuitenkin valituslautakunnalle, jos siinä tulee vireille väliaikaista toimihenkilöä koskeva asia.

33 artikla

Väliaikaisilla toimihenkilöillä on oikeus tutustua potilastietoihinsa viraston vahvistamia yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen.

34 artikla

Päätöksen siitä, vaaditaanko väliaikaisen toimihenkilön vakavan virheen virastolle aiheuttamasta vahingosta korvausta 25 artiklan mukaisesti, tekee sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen sen jälkeen, kun vakavan virheen vuoksi tehtävään irtisanomiseen liittyviä muodollisuuksia on noudatettu.

Yksittäistä toimihenkilöä koskevat päätökset julkaistaan 31 artiklan mukaisesti.

35 artikla

Väliaikaiselle toimihenkilölle myönnetyt erioikeudet ja vapaudet myönnetään yksinomaan viraston edun vuoksi. Väliaikaisten toimihenkilöiden on hoidettava henkilökohtaiset velvoitteensa ja noudatettava voimassa olevia lakeja ja järjestyssääntöjä.

Väliaikaisten toimihenkilöiden on välittömästi ilmoitettava virastolle erioikeuksia ja vapauksia koskevista riitautuksista.

3   LUKU

Palvelukseen ottaminen

36 artikla

1.   Otettaessa palvelukseen väliaikaisia toimihenkilöitä on varmistettava, että virasto saa palvelukseensa mahdollisimman päteviä, tehokkaita ja ehdottoman luotettavia toimihenkilöitä, joiden palvelukseen ottaminen tapahtuu viraston toimintaan osallistuvien jäsenvaltioiden kansalaisten joukosta maantieteellisesti mahdollisimman laajalta alueelta.

Toimihenkilöt valitaan ilman rotuun, poliittiseen, aatteelliseen tai uskonnolliseen vakaumukseen, sukupuoleen tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää sekä riippumatta heidän siviilisäädystään tai perhetilanteestaan.

2.   Väliaikaiseksi toimihenkilöksi voidaan ottaa ainoastaan henkilö:

a)	joka on jonkin viraston toimintaan osallistuvan jäsenvaltion kansalainen ja jolla on täydet kansalaisoikeudet,

b)	joka on täyttänyt asevelvollisuutta koskevan lainsäädännön mukaiset velvollisuutensa,

c)	joka täyttää tehtäviensä hoitamisen edellyttämät hyvää mainetta koskevat vaatimukset,

d)	jolla on terveydelliset edellytykset tehtäviensä hoitamiseen,

e)	jolla on perusteellinen kielitaito yhdessä Euroopan unionin kielessä ja tehtäviensä hoitamiseen riittävä kielitaito toisessa unionin kielessä.

3.   Johtokunta vahvistaa tarpeen mukaan väliaikaisten toimihenkilöiden palvelukseenottoa koskevat erityiset menettelysäännökset yhteisen toiminnan 2004/551/YUTP puitteissa.

37 artikla

Ennen palvelukseen ottamista viraston valtuuttama asiantuntijalääkäri suorittaa väliaikaiselle toimihenkilölle lääkärintarkastuksen sen varmistamiseksi, että tämä täyttää 36 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaiset vaatimukset.

Jos ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun lääkärintarkastuksen perusteella annettu lääkärinlausunto on kielteinen, hakija voi pyytää 20 päivän kuluessa siitä, kun virasto on ilmoittanut hänelle lausunnosta, että hänen tapauksensa käsitellään lääketieteellisessä lautakunnassa, jossa on kolme sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen viraston asiantuntijalääkärien keskuudesta valitsemaa lääkäriä. Lääketieteellinen lautakunta kuulee alkuperäisen kielteisen lausunnon antanutta asiantuntijalääkäriä. Hakija voi toimittaa lääketieteelliselle lautakunnalle valitsemansa lääkärin antaman lausunnon. Jos lääketieteellisen lautakunnan lausunnossa vahvistetaan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetussa lääkärintarkastuksessa tehdyt johtopäätökset, hakijan on maksettava puolet palkkioista ja lisäkuluista.

38 artikla

Väliaikaista toimihenkilöä voidaan vaatia suorittamaan koeaika, joka voi kestää enintään 6 kuukautta.

Kun toimihenkilö on koeaikana estynyt hoitamasta tehtäviään sairauden tai tapaturman vuoksi vähintään kuukauden ajan, sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi pidentää koeaikaa vastaavasti.

Viimeistään kuukausi ennen koeajan päättymistä laaditaan arviointi väliaikaisen toimihenkilön kyvystä hoitaa tehtäviään sekä hänen tehokkuudestaan ja käytöksestään tehtäviensä hoidossa. Arviointi annetaan tiedoksi asianomaiselle, joka voi tehdä sitä koskevat huomautuksensa kirjallisesti. Jos väliaikaisen toimihenkilön työskentely ei täytä viranhoidolle asetettavia vaatimuksia, hänet irtisanotaan koeajan päättyessä.

Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi kuitenkin poikkeuksellisesti pidentää koeaikaa enintään kuudella kuukaudella ja mahdollisesti määrätä kyseisen väliaikaisen toimihenkilön toisiin tehtäviin.

Jos väliaikaisen toimihenkilön työskentely osoittautuu ilmeisen riittämättömäksi, arviointi voidaan laatia milloin tahansa koeajan kuluessa. Arviointi annetaan tiedoksi asianomaiselle, joka voi tehdä sitä koskevat huomautuksensa kirjallisesti. Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi tämän arvioinnin perusteella päättää väliaikaisen toimihenkilön irtisanomisesta ennen koeajan päättymistä kuukauden irtisanomisajan jälkeen.

39 artikla

1.   Väliaikainen toimihenkilö otetaan palvelukseen palkkaluokkansa ensimmäisellä palkkatasolla.

Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi asianomaisen väliaikaisen toimihenkilön työkokemuksen huomioon ottamiseksi myöntää tälle enintään 24 kuukauden ikälisähyvityksen. Tämän artiklan soveltamiseksi annetaan yleisiä täytäntöönpanomääräyksiä.

2.   Kun väliaikainen toimihenkilö nimitetään tehtävään, joka 9 artiklan toisen kohdan mukaisesti vastaa ylempää palkkaluokkaa, hänet siirretään kyseisen palkkaluokan ensimmäiselle palkkatasolle. Kuitenkin palkkaluokissa AD 9–AD 13 oleva väliaikainen toimihenkilö, joka toimii yksikön päällikkönä ja joka siksi siirretään ylempään palkkaluokkaan, sijoitetaan uuden palkkaluokan toiselle palkkatasolle. Sama järjestely koskee kaikkia väliaikaisia toimihenkilöitä, jotka nimitetään ylennyksen jälkeen johtajaksi tai pääjohtajaksi.

40 artikla

Kunkin väliaikaisen toimihenkilön pätevyydestä, tehokkuudesta ja käytöksestä toimensa hoidossa laaditaan arviointi vähintään kahden vuoden välein. Toimitusjohtaja vahvistaa määräykset, jotka koskevat oikeutta hakea muutosta arviointimenettelyssä, jota on noudatettava ennen 167 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun valituksen tekemistä.

Tehtäväryhmän AST väliaikaisten toimihenkilöiden osalta arviointiin voi palkkaluokasta 4 alkaen sisältyä myös lausunto siitä, onko asianomaisella hallintovirkamiehen tehtävien hoitamisessa vaadittavia ominaisuuksia.

Arviointi toimitetaan väliaikaiselle toimihenkilölle. Hänellä on oikeus tehdä siihen aiheellisiksi katsomiaan huomautuksia.

4   LUKU

Työehdot

A   jakso

Vanhempainloma tai perheloma

41 artikla

Väliaikaisella toimihenkilöllä on oikeus kunkin lapsen osalta enintään kuuden kuukauden pituiseen vanhempainlomaan ilman peruspalkkaa, ja se on pidettävä lapsen syntymää tai lapseksiottamista seuraavien 12 vuoden kuluessa. Viraston vahvistamien yleisten täytäntöönpanomääräysten nojalla yksinhuoltajiksi tunnustettujen vanhempien osalta loman pituus voi olla kaksinkertainen. Loma on pidettävä vähintään kuukauden pituisissa erissä.

Väliaikainen toimihenkilö kuuluu vanhempainlomansa aikana edelleen sairausvakuutusjärjestelmään. Hänelle kertyy edelleen vanhuuseläkettä, ja hän säilyttää oikeutensa huollettavana olevasta lapsesta maksettavaan lisään ja koulutuslisään. Hän säilyttää myös virkansa, oikeutensa palkkatason korotukseen ja mahdollisuutensa ylennykseen. Loma voidaan pitää jäämällä kokonaan työstä pois tai tekemällä puolipäivätyötä. Jos vanhempainloma pidetään puolipäivätyön muodossa, sen ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu enimmäispituus on kaksinkertainen. Vanhempainlomansa aikana väliaikaisella toimihenkilöllä on oikeus 798,77 euron lisään kuukaudessa ja 50 prosenttiin siitä, jos hän tekee puolipäivätyötä, mutta hän ei saa harjoittaa mitään muuta ansiotoimintaa. Virasto maksaa 67 ja 68 artiklassa säädetyn sosiaaliturvamaksun kokonaisuudessaan, ja se lasketaan väliaikaisen toimihenkilön peruspalkan perusteella.

Jos loma pidetään puolipäivätyötä tekemällä, tätä säännöstä sovelletaan ainoastaan koko peruspalkan ja suhteessa pienennetyn peruspalkan erotukseen. Tosiasiallisesti maksetusta peruspalkan osasta väliaikaisen toimihenkilön maksettavaksi tuleva määrä lasketaan soveltaen samoja prosenttilukuja kuin jos hän työskentelisi kokoaikaisesti.

Lisän määrä korotetaan 1 065,02 euroon kuukaudessa, tai puolipäivätyön ollessa kyseessä 50 prosenttiin tästä määrästä, ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen yksinhuoltajavanhempien osalta ja vanhempainloman kolmen ensimmäisen kuukauden ajalta silloin, kun loman pitää isä äitiysloman aikana tai kumpi tahansa vanhemmista välittömästi äitiysloman jälkeen, lapseksiottamisloman aikana tai välittömästi lapseksiottamisloman jälkeen. Tässä artiklassa mainittuja määriä mukautetaan samalla tavoin kuin palkkaa.

42 artikla

Kun väliaikaisen toimihenkilön puolisolla, ylenevää polvea olevalla sukulaisella, alenevaa polvea olevalla sukulaisella, veljellä tai sisarella on lääkärintodistuksella osoitettu vakava sairaus tai vaikea vamma, väliaikaisella toimihenkilöllä on oikeus perhelomaan ilman peruspalkkaa. Tämän loman kokonaispituus ei saa ylittää yhdeksää kuukautta väliaikaisen toimihenkilön koko uran aikana.

Tällöin sovelletaan 41 artiklan toisen kohdan säännöksiä.

B   jakso

Työaika

43 artikla

Palveluksessa olevan väliaikaisen toimihenkilön on aina oltava viraston käytettävissä. Tavanomainen työaika saa kuitenkin olla enintään 42 tuntia viikossa, ja työtunnit suoritetaan sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen vahvistaman yleisen työajan mukaisesti. Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi henkilöstökomiteaa kuultuaan näissä rajoissa vahvistaa asianmukaiset työajat tietyille erityistehtäviä hoitaville väliaikaisille toimihenkilöryhmille.

Lisäksi väliaikaista toimihenkilöä voidaan yksikön tarpeiden tai työturvallisuusmääräysten perusteella vaatia päivystämään tavanomaisen työajan ulkopuolella työpaikallaan tai kotona. Virasto vahvistaa tämän kohdan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset määräykset henkilöstökomiteaa kuultuaan.

44 artikla

1.   Väliaikainen toimihenkilö voi hakea lupaa työskennellä osa-aikaisesti.

Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi myöntää tällaisen luvan, jos se on yksikön edun mukaista.

2.   Väliaikaisella toimihenkilöllä on oikeus tällaiseen lupaan seuraavissa tapauksissa:

a)	hoitaakseen alle 9-vuotiasta lasta,

b)	hoitaakseen 9–12 -vuotiasta lasta, kun työajan vähennys ei ylitä 20:ä prosenttia normaalityöajasta,

c)	hoitaakseen vakavasti sairasta tai vammaista puolisoaan, ylenevää polvea olevaa sukulaistaan, alenevaa polvea olevaa sukulaistaan, veljeään tai sisartaan,

d)	osallistuakseen jatkokoulutukseen, tai

e)	55-vuotta täytettyään eläkkeelle siirtymistä edeltävien viiden vuoden ajan.

Kun lupaa osa-aikatyöhön on pyydetty jatkokoulutukseen osallistumiseksi tai 55-vuotiaasta lähtien, nimittävä viranomainen voi ainoastaan poikkeustapauksissa ja pakottavista yksikön edun mukaisista syistä hylätä pyynnön tai lykätä luvan voimaantuloa.

Kun käytetään tällaista mahdollisuutta myöntää lupa vakavasti sairaan puolison, ylenevää polvea olevan sukulaisen, alenevaa polvea olevan sukulaisen, veljen tai sisaren hoitamiseksi tai jatkokoulutukseen osallistumiseksi, osa-aikatyöjaksojen yhteenlaskettu kesto saa olla enintään viisi vuotta väliaikaisen toimihenkilön koko uran aikana.

3.   Sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen on vastattava väliaikaisen toimihenkilön pyyntöön 60 päivän kuluessa.

4.   Osa-aikatyötä koskevat yksityiskohtaiset määräykset ja sen myöntämismenettely ovat liitteessä II.

45 artikla

Väliaikainen toimihenkilö voi pyytää lupaa tehdä puolipäivätyötä jakamalla työ, jos sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen katsoo toimen olevan tällaiseen työntekoon soveltuva. Lupaan tehdä puolipäivätyötä jakamalla työ ei sovelleta aikarajoitusta. Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi kuitenkin peruuttaa luvan yksikön edun nimissä ilmoittamalla siitä etukäteen kuusi kuukautta aikaisemmin. Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi samoin peruuttaa luvan kyseisen väliaikaisen toimihenkilön pyynnöstä ja ilmoittamalla siitä etukäteen vähintään kuusi kuukautta aikaisemmin. Siinä tapauksessa väliaikainen toimihenkilö voidaan siirtää toiseen virkaan.

Tällöin sovelletaan 53 artiklaa ja liitteessä II olevaa 3 artiklan toista kohtaa, lukuun ottamatta sen kolmatta virkettä. Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi vahvistaa tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset määräykset.

46 artikla

Väliaikainen toimihenkilö on velvollinen tekemään ylitöitä ainoastaan kiireellisissä tapauksissa tai työmäärän ollessa poikkeuksellisen suuri; yötyöhön sekä työhön sunnuntaisin ja yleisinä vapaapäivinä voidaan antaa lupa ainoastaan sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen vahvistamaa menettelyä noudattaen. Väliaikaista toimihenkilöä voidaan pyytää tekemään ylitöitä enintään 150 tuntia kuuden kuukauden aikana.

Tehtäväryhmään AD ja tehtäväryhmän AST palkkaluokkiin 5–11 kuuluvien väliaikaisten toimihenkilöiden tekemät ylityötunnit eivät anna oikeutta korvaukseen tai palkkaan.

Tehtäväryhmän AST palkkaluokkien 1–4 väliaikaisten toimihenkilöiden tekemät ylityötunnit oikeuttavat liitteessä IV vahvistetuilla edellytyksillä ylityötunnit korvaavaan vapaaseen tai, jos yksikön tarpeiden vuoksi ei ole mahdollista antaa korvausta vapaana sitä kuukautta seuraavan kuukauden aikana, jona ylityötunnit on tehty, palkkaan.

47 artikla

Väliaikainen toimihenkilö, jonka edellytetään työskentelevän säännöllisesti öisin, lauantaisin, sunnuntaisin tai yleisinä vapaapäivinä, voi saada erityiskorvauksen vuorotyöstä, joka perustuu viraston yksikön tarpeiden tai työturvallisuusmääräysten vuoksi tekemään päätökseen ja jonka virasto katsoo luonteeltaan säännölliseksi ja pysyväksi.

Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen määrittää ne väliaikaisten toimihenkilöiden ryhmät, joilla on oikeus korvaukseen, sekä korvauksen myöntämisen edellytykset ja sen määrät.

Vuorotyötä tekevän väliaikaisen toimihenkilön tavanomainen työaika ei saa ylittää tavanomaisen työajan perusteella laskettua vuosityöaikaa.

48 artikla

Väliaikainen toimihenkilö on oikeutettu erityislisään, jos hän joutuu sellaisen päätöksen perusteella, jonka sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen on tehnyt yksikön tarpeiden tai työturvallisuusmääräysten vuoksi, päivystämään säännöllisesti viraston palveluksessa joko työpaikallaan tai kotona tavanomaisen työajan ulkopuolella.

Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen määrittää ne väliaikaisten toimihenkilöiden ryhmät, joilla on oikeus korvaukseen, sekä korvauksen myöntämisen edellytykset ja sen määrät.

49 artikla

Tietyille väliaikaisille toimihenkilöille voidaan myöntää erityiskorvaus erityisen raskaan työn vuoksi.

Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen määrittää erityiskorvausten saajien ryhmät, niiden myöntämisen edellytykset ja määrät.

C   jakso

Lomat

50 artikla

Väliaikaisella toimihenkilöllä on kalenterivuoden aikana oikeus vähintään 24 ja enintään 30 työpäivän pituiseen vuosilomaan niiden sääntöjen mukaisesti, jotka yhteisöjen toimielimet ovat vahvistaneet yhteisellä sopimuksella.

Tämän vuosiloman lisäksi väliaikaiselle toimihenkilölle voidaan pyynnöstä myöntää poikkeuksellisesti erityislomaa. Erityislomia koskevat yksityiskohtaiset määräykset on vahvistettu liitteessä III.

51 artikla

Raskaana olevilla naisilla on 50 artiklassa säädettyjen lomien lisäksi lääkärintodistuksen nojalla oikeus 20 viikon lomaan. Loma saa alkaa aikaisintaan kuusi viikkoa ennen lääkärintodistuksessa ilmoitettua synnytyksen arvioitua päivämäärää ja se päättyy aikaisintaan 14 viikkoa synnytyksen jälkeen. Jos lapsia syntyy kaksi tai useampia tai jos kyseessä on ennenaikainen synnytys tai jos syntynyt lapsi on vammainen, loman pituus on 24 viikkoa. Tätä säännöstä sovellettaessa ennenaikaisella synnytyksellä tarkoitetaan synnytystä, joka tapahtuu ennen 34:nnen raskausviikon päättymistä.

52 artikla

1.   Väliaikaisella toimihenkilöllä, joka osoittaa, ettei ole sairauden tai tapaturman vuoksi voinut hoitaa tehtäviään, on oikeus sairauslomaan.

Asianomaisen väliaikaisen toimihenkilön on mahdollisimman pian ilmoitettava virastolle kykenemättömyydestään hoitaa tehtäviään sekä samanaikaisesti ilmoitettava senhetkinen osoitteensa. Hänen on toimitettava lääkärintodistus, jos hän on poissa yli kolme päivää. Todistus on lähetettävä viimeistään viidentenä poissaolopäivänä, jonka osoituksena pidetään postileimaa. Jollei todistusta ole lähetetty määräajassa, poissaoloa pidetään luvattomana, paitsi jos lähettämättä jättäminen johtuu väliaikaisesta toimihenkilöstä riippumattomista syistä.

Sairauslomalla oleva väliaikainen toimihenkilö voidaan koska tahansa velvoittaa osallistumaan viraston järjestämään lääkärintarkastukseen. Jos tarkastusta ei voida tehdä väliaikaisesta toimihenkilöstä johtuvista syistä, poissaolo katsotaan luvattomaksi siitä päivästä alkaen, jolloin lääkärintarkastus oli tarkoitus tehdä.

Jos tarkastuksen tuloksena todetaan, että väliaikainen toimihenkilö kykenee hoitamaan tehtäviään, hänen poissaolonsa katsotaan perusteettomaksi tarkastuspäivästä alkaen, jollei seuraavasta alakohdasta muuta johdu.

Jos väliaikainen toimihenkilö katsoo, että sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen järjestämän lääkärintarkastuksen päätelmät ovat lääketieteellisesti perusteettomia, hän tai hänen nimissään toimiva lääkäri voi kahden työpäivän kuluessa pyytää virastosta riippumattoman lääkärin lausuntoa.

Virasto toimittaa pyynnön viipymättä toiselle, väliaikaisen toimihenkilön lääkärin ja viraston asiantuntijalääkärin yhteisestä sopimuksesta nimeämälle lääkärille. Jollei tällaiseen sopimukseen päästä viiden päivän kuluessa, virasto valitsee yhden niistä henkilöistä, jotka on merkitty sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen yhdessä henkilöstökomitean kanssa tätä tarkoitusta varten vuosittain laatimaan riippumattomien lääkäreiden luetteloon. Väliaikainen toimihenkilö voi kahden työpäivän kuluessa vastustaa viraston valintaa, jolloin virasto valitsee luettelosta toisen henkilön; uusi valinta on lopullinen.

Riippumattoman lääkärin lausunto, jonka tämä on antanut väliaikaisen toimihenkilön lääkäriä ja viraston asiantuntijalääkäriä kuultuaan, on sitova. Jos riippumattoman lääkärin lausunnossa vahvistetaan viraston järjestämän lääkärintarkastuksen päätelmät, poissaoloa käsitellään perusteettomana tarkastuspäivästä alkaen. Jos riippumattoman lääkärin lausunnossa ei vahvisteta kyseisen tarkastuksen päätelmiä, poissaoloa käsitellään kaikissa tarkoituksissa perusteltuna.

2.   Jos väliaikaisella toimihenkilöllä on kahdentoista kuukauden aikana enintään kolmen vuorokauden pituisia poissaolojaksoja sairauden vuoksi yhteensä yli kaksitoista päivää, hänen on esitettävä lääkärintodistus kaikista uusista sairauden aiheuttamista poissaoloista. Hänen poissaoloaan pidetään perusteettomana kolmannestatoista sellaisesta sairauden aiheuttamasta poissaolopäivästä alkaen, josta ei ole esitetty lääkärintodistusta.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdan nojalla perusteettomana pidettävä poissaolo vähennetään tarvittaessa asianomaisen väliaikaisen toimihenkilön vuosilomapäivistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kurinpitomenettelyjä koskevien sääntöjen soveltamista. Siinä tapauksessa, että väliaikaisella toimihenkilöllä ei ole enää jäljellä lomaoikeutta, hän menettää palkkaetuutensa vastaavalta jaksolta.

4.   Jos väliaikainen toimihenkilö on kolmen vuoden aikana sairauslomalla yhteensä yli kaksitoista kuukautta, sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi saattaa asian työkyvyttömyyslautakunnan käsiteltäväksi.

5.   Väliaikainen toimihenkilö voidaan siirtää lomalle viraston asiantuntijalääkärin suorittaman tarkastuksen perusteella, jos se on hänen terveydentilansa vuoksi tarpeen tai jos jollakulla hänen kanssaan samassa taloudessa asuvalla on tarttuva tauti.

Kiistanalaisissa tapauksissa sovelletaan 1 kohdan viidennessä–seitsemännessä alakohdassa säädettyä menettelyä.

6.   Väliaikaisen toimihenkilön on osallistuttava vuosittain joko sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen asiantuntijalääkärin tai valitsemansa lääkärin suorittamaan lääkärintarkastukseen.

Jälkimmäisessä tapauksessa virasto maksaa lääkärinpalkkion siihen enimmäismäärään asti, jonka sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen vahvistaa enintään kolmeksi vuodeksi.

53 artikla

Kun väliaikaiselle toimihenkilölle on annettu lupa hoitaa tehtäviään osa-aikaisesti, hänen vuosilomapäiviensä määrää vähennetään kyseisen osa-aikatyön ajalta samassa suhteessa.

54 artikla

Väliaikainen toimihenkilö ei saa olla poissa työstä ilman välittömältä esimieheltään etukäteen saatua lupaa, paitsi jos kyseessä on sairaus tai tapaturma. Asianmukaisesti todettu luvaton poissaolo vähennetään asianomaisen väliaikaisen toimihenkilön vuosilomasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kurinpitosäännösten mahdollista soveltamista. Jos vuosilomaa ei enää ole jäljellä, väliaikainen toimihenkilö menettää palkan luvatonta poissaoloa vastaavalta ajalta.

Jos väliaikainen toimihenkilö haluaa viettää sairauslomansa muualla kuin asemapaikassaan, hänen on saatava siihen sopimuksia tekemään valtuutetulta viranomaiselta etukäteen lupa.

Erityisloma, vanhempainloma ja perheloma eivät voi kestää pidempään kuin työsopimus.

Edellä 52 artiklassa tarkoitettu palkallinen sairausloma voi kuitenkin kestää enintään kolme kuukautta tai toimihenkilön jo suorittaman palvelusajan verran, jos jälkimmäinen on pitempi. Sairausloma voi kestää enintään sen ajan, joka asianomaisen työsopimuksesta on jäljellä.

Väliaikainen toimihenkilö, jota ei irtisanota siitä huolimatta, että hän on edelleen kykenemätön hoitamaan tehtäviään, edellä tarkoitettujen määräaikojen päättyessä määrätään palkattomalle virkavapaalle.

Väliaikainen toimihenkilö, jonka työkyvyttömyys johtuu ammattitaudista tai työtehtävissä sattuneesta tapaturmasta, saa kuitenkin koko työkyvyttömyytensä ajalta täyden palkan, kunnes hänelle myönnetään 76 artiklassa tarkoitettu työkyvyttömyyskorvaus.

D   jakso

Yleiset vapaapäivät

55 artikla

Virasto laatii luettelon yleisistä vapaapäivistä.

56 artikla

1.   Väliaikainen toimihenkilö voi poikkeustapauksessa saada pyynnöstä palkatonta virkavapautta pakottavista henkilökohtaisista syistä. Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen tekee päätöksen tämän virkavapauden kestosta, joka voi olla enintään neljäsosa asianomaisen jo suorittamasta palvelusajasta tai enintään:

—	kolme kuukautta, kun väliaikainen toimihenkilö on ollut palveluksessa alle neljä vuotta,

—	yksi vuosi muussa tapauksessa.

2.   Edellisessä kohdassa tarkoitettua virkavapautta ei oteta huomioon sovellettaessa 59 artiklan 9 kohdan säännöksiä.

3.   Väliaikainen toimihenkilö ei palkattoman virkavapautensa aikana kuulu 67 artiklassa säädetyn sairaus- ja tapaturmavakuutuksen piiriin.

Väliaikainen toimihenkilö, joka ei harjoita ansiotoimintaa, voi kuitenkin pyynnöstä, joka on esitettävä kuukauden kuluessa hänelle myönnetyn palkattoman virkavapauden alkamisesta, saada suojan 67 artiklassa tarkoitettujen riskien kattamiseksi edellyttäen, että hän virkavapautensa ajan maksaa puolet kyseisessä artiklassa säädetyistä maksuista; maksu lasketaan väliaikaisen toimihenkilön peruspalkan perusteella.

Väliaikainen toimihenkilö, joka voi osoittaa, ettei hänelle kerry eläkettä minkään muun eläkejärjestelmän mukaan, voi hakemuksesta saada edelleen eläkeoikeuksia palkattoman virkavapautensa ajalta sillä edellytyksellä, että hän suorittaa 89 artiklassa säädetyn eläkemaksun kolminkertaisena; maksu lasketaan väliaikaisen toimihenkilön palkkaluokan ja -tason mukaisen peruspalkan perusteella.

57 artikla

Väliaikaiselle toimihenkilölle, joka kutsutaan varusmiespalvelukseen, siviilipalvelukseen tai kertausharjoituksiin tai asepalvelukseen, myönnetään virkavapautta kansallisen palveluksen suorittamista varten; tämä virkavapaus ei voi missään tapauksessa kestää pidempään kuin työsopimus.

Varusmiespalvelukseen tai siviilipalvelukseen kutsutun väliaikaisen toimihenkilön palkanmaksu keskeytetään, mutta häneen sovelletaan edelleen näiden henkilöstösääntöjen palkkatason korotusta koskevia säännöksiä. Hänellä on kuitenkin edelleen oikeus erorahaan, jos hän maksaa eläkemaksut takautuvasti suoritettuaan varusmiespalveluksensa tai siviilipalveluksensa.

Kertausharjoituksiin tai asepalvelukseen kutsuttu väliaikainen toimihenkilö saa kertausharjoituksissa tai asepalveluksessa olon ajalta palkkaa, josta kuitenkin vähennetään hänelle maksettu sotilaspäiväraha.

5   LUKU

Palkka ja kulukorvaukset

58 artikla

Väliaikaisen toimihenkilön palkka muodostuu peruspalkasta, perhelisistä ja muista korvauksista.

59 artikla

1.   Väliaikaisen toimihenkilön palkka ilmaistaan euroina. Korjauskertoimet, vähennykset, vuosittainen palkkatason tarkistus sekä mukautukset määräytyvät niiden sääntöjen mukaisesti, joista on säädetty neuvoston asetuksessa (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (2) vahvistettujen Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen, jäljempänä ’EY:n henkilöstösäännöt’, 63, 64, 65, 65a ja 66a artiklassa sekä Euroopan yhteisöille suoritettavaan veroon sovellettavien edellytysten ja menettelyn vahvistamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68 (3). EY:n henkilöstösäännöissä säädetyt vähennykset lisätään viraston talousarvioon paitsi sairaus-, tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksujen ollessa kyseessä.

2.   Peruspalkka määräytyy EY:n henkilöstösääntöjen 66 artiklan säännösten mukaisesti.

3.   Perhelisiä ovat:

a)	kotitalouslisä,

b)	huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä,

c)	koulutuslisä.

4.   Tässä artiklassa tarkoitettuja perhelisiä saavien väliaikaisten toimihenkilöiden on ilmoitettava muualta saadut vastaavat lisät, jotka vähennetään liitteessä V olevan 1, 2 ja 3 artiklan mukaan maksetuista lisistä.

5.   Huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä voidaan maksaa kaksinkertaisena sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen erityisellä ja perustellulla päätöksellä; päätöksen perusteeksi on esitettävä lääkärintodistukset, joissa vahvistetaan, että kyseisen lapsen henkinen tai ruumiillinen vamma aiheuttaa väliaikaiselle toimihenkilölle merkittäviä kuluja.

6.   Jos edellä mainitut perhelisät maksetaan liitteessä V olevan 1, 2 ja 3 artiklan mukaisesti muulle henkilölle kun väliaikaiselle toimihenkilölle, nämä lisät maksetaan kyseisen henkilön asuinmaan valuuttana, tarvittaessa EY:n henkilöstösääntöjen 63 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettujen valuuttakurssien mukaisesti. Niihin sovelletaan kyseistä Euroopan unionissa sijaitsevaa valtiota varten vahvistettua korjauskerrointa tai, jos asuinmaa on Euroopan unionin ulkopuolella, korjauskerrointa 100.

Jos perhelisät maksetaan tällaiselle henkilölle, sovelletaan 4 ja 5 kohdan säännöksiä.

7.   Ulkomaankorvaus on 16 prosenttia peruspalkan sekä väliaikaiselle toimihenkilölle mahdollisesti maksettavan kotitalouslisän ja huollettavana olevasta lapsesta maksettavan lisän kokonaismäärästä. Ulkomaankorvauksen on oltava vähintään 424,78 euroa kuukaudessa.

8.   Väliaikaisen toimihenkilön kuollessa hänen eloon jäävä puolisonsa tai huollettavana olevat lapsensa saavat vainajan kokonaispalkan hänen kuolemaansa seuraavalta kolmelta kuukaudelta. Työkyvyttömyyskorvauksen saajan kuollessa edellisen kohdan säännöksiä sovelletaan vainajan saamaan korvaukseen.

9.   Väliaikainen toimihenkilö, joka on ollut kaksi vuotta palkkaluokkansa tietyllä palkkatasolla, siirretään ilman eri toimenpiteitä kyseisen palkkaluokan seuraavalle palkkatasolle.

60 artikla

Perhelisien ja ulkomaankorvausten maksaminen määräytyy liitteen V 1, 2 ja 3 artiklan mukaisesti.

61 artikla

Jollei 62–65 artiklasta muuta johdu, väliaikaisella toimihenkilöllä on liitteessä V olevien 5–15 artiklan mukaisesti oikeus sellaisten kulujen korvaamiseen, joita hänelle aiheutuu hänen aloittaessaan tehtävänsä tai siirron tai palvelussuhteen päättymisen yhteydessä, sekä sellaisten kulujen korvaamiseen, joita hänelle aiheutuu hänen hoitaessaan tehtäviään.

62 artikla

Väliaikaisella toimihenkilöllä, joka otetaan palvelukseen vähintään vuoden ajaksi, on oikeus saada korvaus muuttokustannuksistaan liitteessä V olevassa 9 artiklassa säädetyin edellytyksin.

63 artikla

1.   Väliaikainen toimihenkilö, joka otetaan palvelukseen vähintään vuoden ajaksi, saa liitteessä V olevassa 5 artiklassa säädetyin edellytyksin asettautumiskorvauksen, jonka määrä vahvistetaan todennäköisen palvelusajan mukaan seuraavasti:

— vähintään vuosi mutta alle kaksi vuotta:	1/3	liitteessä V olevassa 5 artiklassa vahvistetusta määrästä
— vähintään kaksi mutta alle kolme vuotta:	2/3
— vähintään kolme vuotta:	3/3

2.   Liitteessä V olevassa 6 artiklassa säädetty uudelleenasettautumiskorvaus myönnetään väliaikaiselle toimihenkilölle, joka on ollut palveluksessa neljä vuotta. Väliaikainen toimihenkilö, joka on ollut palveluksessa vähintään yhden vuoden mutta alle neljä vuotta, saa uudelleenasettautumiskorvauksen, jonka määrä on suhteutettu palvelusajan pituuteen.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun asettautumiskorvauksen ja 2 kohdassa tarkoitetun uudelleenasettautumiskorvauksen on kuitenkin oltava vähintään:

a)	976,85 euroa sellaisen väliaikaisen toimihenkilön osalta, jolla on oikeus kotitalouslisään, ja

b)	580,83 euroa sellaisen väliaikaisen toimihenkilön osalta, jolla ei ole oikeutta tähän lisään.

Kun kummatkin puolisot ovat viraston väliaikaisia toimihenkilöitä ja kummallakin on oikeus asettautumis- tai uudelleenasettautumiskorvaukseen, korvaus maksetaan vain sille puolisolle, jolla on korkeampi peruspalkka.

Kun viraston väliaikaisen toimihenkilön puoliso on Euroopan yhteisöjen virkamies tai muuhun henkilöstöön kuuluva ja puolisolla on oikeus asettautumis- tai uudelleenasettautumiskorvaukseen ja korkeampi peruspalkka, korvausta ei makseta väliaikaiselle toimihenkilölle.

64 artikla

Päivärahan määrä vahvistetaan liitteessä V olevan 10 artiklan mukaisesti. Väliaikainen toimihenkilö, joka otetaan palvelukseen alle vuoden pituiseksi määräajaksi, saa kuitenkin päivärahaa koko palvelussuhteensa ajalta, kuitenkin enintään vuoden ajan, jos hän voi osoittaa, että hänen on mahdotonta asua edelleen entisessä asuinpaikassaan.

65 artikla

Liitteessä V olevaa 8 artiklaa, joka koskee vuosittaista korvausta asemapaikan ja lähtöpaikan välisistä matkakuluista, sovelletaan ainoastaan sellaiseen väliaikaiseen toimihenkilöön, joka on ollut palveluksessa vähintään yhdeksän kuukautta.

66 artikla

Maksut suoritetaan liitteessä V olevien 17 ja 18 artiklan mukaisesti.

6   LUKU

Sosiaaliturva

A   jakso

Sairaus- ja tapaturmavakuutus, sosiaaliturvaetuudet

67 artikla

1.   Väliaikainen toimihenkilö on työsuhteensa ajan, ollessaan sairauslomalla sekä ollessaan 16 ja 56 artiklassa tarkoitetulla palkattomalla virkavapaalla kyseisissä artikloissa säädetyin edellytyksin tai saadessaan työkyvyttömyyskorvausta vakuutettu sairauden varalta 80 prosentin määrään asti aiheutuneista kuluista niiden sääntöjen perusteella, jotka on vahvistettu Euroopan yhteisöjen toimielinten EY:n henkilöstösääntöjen 72 artiklan mukaisesti tekemällä yhteisellä sopimuksella; sama koskee väliaikaisen toimihenkilön puolisoa, jos tämä ei voi saada vastaavia ja yhtä suuria etuuksia minkään muun lakisääteisen järjestelmän mukaan, sekä hänen lapsiaan ja muita hänen huollettavanaan olevia liitteessä V olevassa 2 artiklassa tarkoitettuja henkilöitä sekä perhe-eläkkeen saajia. Korvauksen määrä on 85 prosenttia seuraavien terveydenhoitopalveluiden osalta: käynnit lääkärissä ja lääkärin kotikäynnit, kirurgiset toimenpiteet, sairaalahoito, lääkkeet, röntgentutkimukset, näytteet, laboratoriokokeet ja lääkärin määräämät proteesit lukuun ottamatta hammasproteeseja. Korvaus on 100 prosenttia tuberkuloosin, polion, syövän, mielisairauden ja muiden sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen päätöksellä yhtä vakaviksi luokiteltujen sairauksien sekä seulontatutkimusten ja synnytykseen liittyvien kulujen osalta. Korvausta ei kuitenkaan makseta 100 prosentin suuruisena, kun kyseessä on ammattitauti tai tapaturma, jonka johdosta on sovellettu 68 artiklaa.

Väliaikaisen toimihenkilön avopuoliso rinnastetaan sairausvakuutusjärjestelmässä aviopuolisoon, jos liitteessä V olevan 1 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaiset kolme ensimmäistä edellytystä täyttyvät.

Väliaikainen toimihenkilö suorittaa kolmanneksen järjestelmän edellyttämästä vakuutusmaksusta; maksun määrä voi kuitenkin olla enintään kaksi prosenttia hänen peruspalkastaan.

2.   Väliaikainen toimihenkilö, jonka palvelussuhde päättyy lopullisesti ja joka osoittaa, ettei hän harjoita ansiotoimintaa, voi pyytää viimeistään palvelussuhteensa lopullista päättymistä seuraavan kuukauden aikana, että häneen sovellettaisiin edelleen 1 kohdassa säädettyä sairausvakuutusjärjestelmää enintään kuuden kuukauden ajan palvelussuhteen lopullisesta päättymisestä. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu vakuutusmaksu lasketaan väliaikaisen toimihenkilön viimeisen peruspalkan mukaan siten, että hän maksaa puolet sen mukaisesta vakuutusmaksusta.

Sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen päätöksellä, jonka tämä tekee viraston asiantuntijalääkäriä kuultuaan, pyynnön esittämiselle asetettua kuukauden määräaikaa ja ensimmäisessä alakohdassa säädettyä kuuden kuukauden määräaikaa ei sovelleta siinä tapauksessa, että asianomainen on sairastunut ennen palvelussuhteensa päättymistä vakavaan tai pitkäaikaiseen sairauteen ja ilmoittanut siitä virastolle ennen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun kuuden kuukauden määräajan päättymistä, sillä edellytyksellä, että asianomainen käy viraston järjestämässä lääkärintarkastuksessa.

3.   Väliaikaisen toimihenkilön entinen puoliso, lapsi, joka ei enää ole väliaikaisen toimihenkilön huollettavana, sekä henkilö, jota ei enää rinnasteta huollettavana olevaan lapseen liitteessä V olevassa 2 artiklassa tarkoitetulla tavalla, voivat, jos he osoittavat, etteivät he harjoita ansiotoimintaa, saada edelleen enintään vuoden ajan 1 kohdassa säädetyn sairausvakuutusjärjestelmän mukaiset etuudet väliaikaisen henkilökunnan vakuutukseen kuuluvan kautta vakuutettuina; tämä turva ei edellytä vakuutusmaksujen suorittamista. Tämä vuoden jakso alkaa päivänä, jona avioero tulee lopullisesti voimaan tai jona lapsi lakkaa olemasta väliaikaisen toimihenkilön huollettavana tai jona rinnastaminen huollettavana olevaan lapseen lakkaa.

4.   Väliaikainen toimihenkilö, joka on viraston palveluksessa 63 vuoden ikään asti tai jolle maksetaan työkyvyttömyyskorvausta, on palvelussuhteensa päättymisen jälkeen oikeutettu 1 kohdan mukaisiin etuuksiin. Vakuutusmaksu lasketaan työkyvyttömyyskorvauksen perusteella.

Henkilöön, jolle maksetaan perhe-eläkettä palveluksessa olleen väliaikaisen toimihenkilön tai sellaisen väliaikaisen toimihenkilön kuoleman vuoksi, joka oli ollut viraston palveluksessa 63 vuoden ikään asti tai jolle oli maksettu työkyvyttömyyskorvausta, sovelletaan samoja etuuksia. Vakuutusmaksu lasketaan perhe-eläkkeen perusteella.

5.   Lapseneläkkeen saaja on oikeutettu 1 kohdan mukaisiin etuuksiin vain asianomaisen pyynnöstä. Vakuutusmaksu lasketaan lapseneläkkeen perusteella.

6.   Perhe-eläkkeen saajan 4 ja 5 kohdassa tarkoitetun vakuutusmaksun on oltava vähintään palkkaluokan 1 ensimmäisen palkkatason peruspalkan perusteella lasketun maksun suuruinen.

7.   Jos sellaisten kulujen määrä, joista ei ole maksettu korvausta, on 12 kuukauden aikana enemmän kuin puolet väliaikaisen toimihenkilön kuukausittaisesta peruspalkasta, sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen myöntää asianomaisen perhetilanteen huomioon ottaen erityiskorvauksen 1 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen perusteella.

8.   Edunsaajan on ilmoitettava korvaukset, jotka hän voi saada muusta lakisääteisestä sairausvakuutusjärjestelmästä joko itselleen tai kauttaan vakuutetuille toisille henkilöille.

Jos edunsaajan tällä tavoin mahdollisesti saamien korvausten kokonaismäärä ylittää edellä 1 kohdassa säädettyjen korvausten määrän, erotus vähennetään 1 kohdan mukaisesti korvattavasta määrästä, lukuun ottamatta korvauksia, jotka maksetaan sellaisen täydentävän yksityisen sairausvakuutuksen nojalla, jonka tarkoituksena on kattaa se osa kuluista, jota ei korvata viraston sairausvakuutusjärjestelmästä.

68 artikla

1.   Väliaikainen toimihenkilö on työsuhteensa ajan, ollessaan sairauslomalla sekä ollessaan 16 ja 56 artiklassa tarkoitetulla palkattomalla virkavapaalla tässä artiklassa säädetyin edellytyksin vakuutettu työsuhteensa aloittamispäivästä lähtien ammattitautien ja tapaturmien varalta niiden sääntöjen mukaisesti, jotka on vahvistettu yhteisöjen toimielinten yhteisellä sopimuksella EY:n henkilöstösääntöjen 73 artiklan mukaisesti. Hän maksaa vapaa-ajan riskit kattavasta vakuutuksesta 0,1 prosenttia peruspalkastaan. Riskit, joita vakuutus ei kata, on lueteltu kyseisissä säännöissä.

2.   Suoritettavat etuudet ovat seuraavat:

a)

kuolemantapauksen johdosta:   Jäljempänä luetelluille henkilöille maksetaan määrä, joka on viisi kertaa edesmenneen väliaikaisen toimihenkilön vuosittaisen peruspalkan suuruinen, tapaturmaa edeltävien kahdentoista kuukauden peruspalkan perusteella laskettuna: — edesmenneen väliaikaisen toimihenkilön puolisolle ja lapsille virkamieheen sovellettavan perintölainsäädännön mukaisesti: puolisolle maksettavan osuuden on kuitenkin oltava vähintään 25 prosenttia koko määrästä; — Jollei edellisessä luetelmakohdassa mainittuja henkilöitä ole, muille jälkeläisille väliaikaiseen toimihenkilöön sovellettavan perintölainsäädännön mukaisesti; — Jollei kahdessa edellisessä luetelmakohdassa mainittuja henkilöitä ole, muille suoraan ylenevää polvea oleville sukulaisille väliaikaiseen toimihenkilöön sovellettavan perintölainsäädännön mukaisesti; — Jollei kolmessa edellisessä luetelmakohdassa mainittuja henkilöitä ole, virastolle.

b)	pysyvän täyden työkyvyttömyyden johdosta:   Asianomaiselle maksetaan määrä, joka on kahdeksan kertaa hänen vuosittaisen peruspalkkansa suuruinen, tapaturmaa edeltävien kahdentoista kuukauden peruspalkan perusteella laskettuna.

c)	pysyvän osittaisen työkyvyttömyyden johdosta:   Asianomaiselle maksetaan osa edellä b alakohdassa säädetystä korvauksesta 1 kohdassa tarkoitetuissa säännöissä vahvistetun asteikon perusteella laskettuna.

Edellä säädetyt maksut voidaan kyseisissä säännöissä vahvistetuin edellytyksin korvata elinkorolla.

Edellä luetellut etuudet voidaan maksaa B jaksossa säädettyjen suoritusten lisäksi.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa säännöissä vahvistetuin tavoin korvataan myös lääkärintutkimuksista, lääkkeistä, sairaalahoidosta, kirurgisista toimenpiteistä, proteeseista, röntgentutkimuksista, hieronnasta, ortopedisestä ja kliinisestä hoidosta sekä sairaankuljetuksesta aiheutuvat kulut sekä muut tapaturmasta tai ammattitaudista aiheutuvat vastaavat kulut.

Nämä korvaukset maksetaan kuitenkin vain siinä tapauksessa, että ne korvaukset, jotka 67 artiklan perusteella on maksettu, eivät täysin kata kuluja.

69 artikla

1.   Viraston ja väliaikaisten toimihenkilöiden osuudet sairaus- ja tapaturmavakuutusjärjestelmään maksetaan kokonaisuudessaan EY:n henkilöstösäännöissä säädettyyn sairaus- ja tapaturmavakuutusjärjestelmään.

2.   Jos 36 artiklassa säädetyssä lääkärintarkastuksessa kuitenkin käy ilmi, että asianomaisella toimihenkilöllä on jokin sairaus tai vamma, sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi päättää, että tästä sairaudesta tai vammasta aiheutuvat kulut eivät kuulu 67 artiklassa säädettyjen kulukorvausten piiriin.

Jos väliaikainen toimihenkilö voi osoittaa, ettei hän voi saada korvausta minkään muun lakisääteisen sairausvakuutusjärjestelmän perusteella, hän voi pyytää viimeistään kuukauden kuluttua työsopimuksensa päättymisestä, että hän saisi edelleen enintään kuuden kuukauden ajan sopimuksensa päättymisen jälkeen 67 ja 68 artiklassa säädetyn sairausvakuutusjärjestelmän mukaiset etuudet. Edellä 67 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu sairausvakuutusmaksu lasketaan toimihenkilön viimeisen peruspalkan mukaan, ja toimihenkilö maksaa itse siitä puolet.

3.   Virasto tarkistaa ja mukauttaa maksua tarpeen mukaan kuuden vuoden kuluttua viraston väliaikaisten toimihenkilöiden sairaus- ja tapaturmariskin perusteella.

4.   Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi viraston valtuuttaman asiantuntijalääkärin annettua lausuntonsa tehdä päätöksen siitä, ettei pyynnön esittämistä koskevaa yhden kuukauden määräaikaa ja 2 kohdassa säädettyä kuuden kuukauden määräaikaa sovelleta siinä tapauksessa, että asianomainen sairastuu palvelussuhteensa aikana vakavaan tai pitkäaikaiseen sairauteen, josta on tehty ilmoitus virastolle ennen 2 kohdassa säädetyn kuuden kuukauden määräajan päättymistä, sillä edellytyksellä, että asianomainen käy viraston järjestämässä lääkärintarkastuksessa.

70 artikla

1.   Entiselle väliaikaiselle toimihenkilölle, joka jää työttömäksi sen jälkeen kun hänen palvelussuhteensa virastossa on päättynyt ja

—	joka ei saa viraston maksamaa työkyvyttömyyskorvausta,

—	jonka palvelussuhteen päättyminen ei johdu irtisanoutumisesta tai sopimuksen purkamisesta kurinpitosyistä,

—	joka on ollut palveluksessa vähintään kuusi kuukautta

—	jonka asuinpaikka on jossakin Euroopan unionin jäsenvaltiossa,

maksetaan kuukausittain työttömyyskorvausta jäljempänä määriteltävin edellytyksin.

Kun toimihenkilö voi saada kansallista työttömyyskorvausta, hänen on ilmoitettava siitä virastolle. Tässä tapauksessa tämä korvaus vähennetään 3 kohdan perusteella maksettavasta korvauksesta.

2.   Työttömyyskorvausta saadakseen entisen väliaikaisen toimihenkilön on:

a)	ilmoittauduttava työnhakijaksi sen Euroopan unionin jäsenvaltion työvoimaviranomaisille, jossa hänen asuinpaikkansa on,

b)	täytettävä ne velvollisuudet, jotka kyseisen Euroopan unionin jäsenvaltion lainsäädännössä on asetettu sen mukaisen työttömyyskorvauksen saajalle,

c)	toimitettava virastolle kuukausittain toimivaltaisen kansallisen viranomaisen antama todistus, josta käy ilmi, onko hän täyttänyt a ja b alakohdassa vahvistetut velvollisuudet.

Virasto voi myöntää korvauksen tai säilyttää sen ennallaan, vaikka b alakohdassa mainittuja kansallisia velvollisuuksia ei olisi täytetty, sairauden, tapaturman, raskauden, työkyvyttömyyden tai muun vastaavan syyn vuoksi tai jos toimivaltainen kansallinen viranomainen on myöntänyt niistä vapautuksen.

Johtokunta vahvistaa tämän artiklan soveltamiseksi tarpeelliseksi katsomansa määräykset.

3.   Työttömyyskorvauksen määrä vahvistetaan sen peruspalkan perusteella, jota entinen väliaikainen toimihenkilö sai palvelussuhteensa päättyessä. Työttömyyskorvauksen määräksi vahvistetaan:

a)	60 prosenttia peruspalkasta ensimmäisten kahdentoista kuukauden ajalta,

b)	45 prosenttia peruspalkasta kolmannestatoista kuukaudesta kahdenteenkymmenenteenneljänteen kuukauteen.

Näin määritellyt määrät eivät voi olla alle 1 171,52 euroa eivätkä yli 2 343,04 euroa sen jälkeen, kun on kulunut ensimmäisten kuuden kuukauden jakso, jonka aikana sovelletaan edellä määritettyä alarajaa mutta ei ylärajaa. Näitä määriä mukautetaan EY:n henkilöstösääntöjen 66 artiklassa olevien sääntöjen mukaisesti noudattaen mainittujen sääntöjen 65 artiklaa.

4.   Entiselle väliaikaiselle toimihenkilölle maksetaan työttömyyskorvausta hänen palvelussuhteensa päättymisen jälkeen enintään 24 kuukauden ajalta eikä missään tapauksessa ajalta, joka on pidempi kuin kolmannes todellisesta palvelusajasta. Jos entinen väliaikainen toimihenkilö kuitenkin tänä aikana lakkaa täyttämästä 1 ja 2 kohdassa säädetyt edellytykset, korvauksen maksaminen keskeytetään. Korvausta aletaan maksaa uudelleen, jos entinen väliaikainen toimihenkilö ennen tämän määräajan päättymistä täyttää jälleen mainitut edellytykset eikä hänelle ole myönnetty kansallista työttömyyskorvausta.

5.   Työttömyyskorvausta saavalla entisellä väliaikaisella toimihenkilöllä on oikeus perhelisiin EY:n henkilöstösääntöjen 67 artiklassa säädettyjen sääntöjen mukaisesti. Kotitalouslisä lasketaan työttömyyskorvauksen perusteella liitteessä V olevassa 1 artiklassa säädetyin edellytyksin.

Asianomaisen on ilmoitettava muista vastaavista korvauksista, joita joko hän tai hänen puolisonsa saa; nämä korvaukset vähennetään tämän artiklan nojalla maksettavista korvauksista.

Työttömyyskorvausta saavalla entisellä väliaikaisella toimihenkilöllä on EY:n henkilöstösääntöjen 67 artiklassa säädetyin edellytyksin oikeus sairausvakuutukseen ilman että hänen tarvitsee maksaa siihen liittyviä maksuja.

6.   Työttömyyskorvaus ja perhelisät maksetaan euroina erityisestä työttömyysrahastosta. Korjauskerrointa ei sovelleta.

7.   Kukin väliaikainen toimihenkilö maksaa itse kolmanneksen työttömyysvakuutusjärjestelmän rahoittamiseksi tarvittavasta määrästä. Maksun määräksi vahvistetaan 0,81 prosenttia asianomaisen peruspalkasta, jota laskettaessa otetaan huomioon 1 065,02 euron kiinteämääräinen vähennys mutta ei EY:n henkilöstösääntöjen 64 artiklassa säädettyjä korjauskertoimia.

Maksu vähennetään kuukausittain asianomaisen palkasta ja maksetaan yhdessä viraston suorittaman kahden kolmasosan kanssa yhteisöjen asetuksessa (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 vahvistettujen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 28 a artiklan mukaisesti perustettuun erityiseen työttömyysrahastoon. Virasto tarkistaa ja mukauttaa maksua tarpeen mukaan kuuden vuoden kuluttua viraston väliaikaisten toimihenkilöiden työttömyysriskin perusteella.

8.   Työttömäksi jääneelle entiselle väliaikaiselle toimihenkilölle maksettavaan työttömyyskorvaukseen sovelletaan asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68 sääntöjä.

9.   Työllisyyttä ja työttömyyttä koskevissa asioissa toimivaltaiset kansalliset viranomaiset, jotka toimivat kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti, toimivat tehokkaassa yhteistyössä viraston kanssa tämän artiklan soveltamiseksi asianmukaisesti.

10.   Tämän artiklan soveltamista koskevissa yksityiskohtaisissa järjestelyissä noudatetaan samoja sääntöjä kuin ne, jotka on vahvistettu yhteisöjen toimielinten yhteisellä päätöksellä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan viimeisen alakohdan soveltamista.

71 artikla

1.   Kun väliaikainen toimihenkilö saa lapsen, maksetaan 198,31 euron suuruinen lisä henkilölle, joka tosiasiassa huolehtii tästä lapsesta.

Sama lisä maksetaan väliaikaiselle toimihenkilölle, joka ottaa lapseksensa alle viisi vuotiaan lapsen, joka on toimihenkilön huollettavana liitteessä V olevan 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2.   Ensimmäisessä kohdassa säädetyn lisän maksamisen edellytykset täyttyvät, jos raskaus keskeytyy kestettyään vähintään seitsemän kuukautta.

3.   Synnytyslisän saajan on ilmoitettava saman lapsen osalta muualta saadut samanluontoiset lisät, jotka vähennetään edellä tarkoitetusta lisästä. Jos sekä isä että äiti ovat viraston väliaikaisia toimihenkilöitä, lisä maksetaan ainoastaan kerran.

72 artikla

Kun väliaikainen toimihenkilö, hänen puolisonsa, hänen huollettavanaan oleva lapsi tai muu liitteessä V olevassa 2 artiklassa tarkoitettu hänen huollettavanaan oleva samassa taloudessa asuva henkilö kuolee, virasto korvaa kulut, jotka aiheutuvat ruumiin kuljettamisesta väliaikaisen toimihenkilön asemapaikasta hänen lähtöpaikkakunnalleen.

Kun väliaikainen toimihenkilö kuolee ollessaan virkamatkalla, virasto kuitenkin korvaa kulut, jotka aiheutuvat ruumiin kuljettamisesta väliaikaisen toimihenkilön kuolinpaikasta hänen lähtöpaikkakunnalleen.

73 artikla

Väliaikaiselle toimihenkilölle voidaan antaa lahjoituksia ja lainoja ja myöntää ennakkoa hänen palvelussuhteensa aikana tai sen päätyttyä, kun toimihenkilö on työkyvyttömänä vakavan tai pitkäaikaisen sairauden, vamman tai palvelussuhteen aikana sattuneen tapaturman vuoksi ja jos hän voi osoittaa, ettei tällainen sairaus tai tapaturma kuulu minkään muun sosiaaliturvajärjestelmän piiriin.

B   jakso

Työkyvyttömyys- ja henkivakuutus

74 artikla

Väliaikainen toimihenkilö kuuluu palvelussuhteensa ajan henki- ja työkyvyttömyysvakuutuksen piiriin jäljempänä säädetyin edellytyksin.

Tässä jaksossa säädettyjen maksujen ja etuuksien suorittaminen keskeytetään, jos väliaikaisen toimihenkilön palvelussuhteeseen liittyvän palkan maksaminen keskeytetään tilapäisesti näiden henkilöstösääntöjen perusteella.

75 artikla

Jos ennen väliaikaisen toimihenkilön palvelukseen ottamista suoritettavassa lääkärintarkastuksessa käy ilmi, että asianomaisella on jokin sairaus tai vamma, sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi päättää, että hän saa työkyvyttömyys- tai henkivakuutuksen kattamat etuudet tämän sairauden tai vamman seurausten osalta vasta viiden vuoden kuluttua siitä, kun hän on tullut viraston palvelukseen.

Väliaikainen toimihenkilö voi tehdä tätä päätöstä koskevan valituksen viraston perustamalle työkyvyttömyyslautakunnalle. Virasto voi viraston ja Euroopan unionin neuvoston välisen sopimuksen nojalla käyttää neuvoston työkyvyttömyyslautakuntaa.

76 artikla

1.   Väliaikaiselle toimihenkilölle, joka menettää kokonaan työkykynsä ja joutuu sen vuoksi keskeyttämään työskentelynsä viraston palveluksessa, myönnetään työkyvyttömyyden koko keston ajaksi työkyvyttömyyskorvaus, jonka määrä lasketaan seuraavassa esitetyllä tavalla.

Jos työkyvyttömyyskorvausta saava väliaikainen toimihenkilö saavuttaa 65 vuoden iän, häneen sovelletaan erorahaa koskevia yleisiä sääntöjä. Erorahan määrä perustuu siihen palkkaluokkaan ja -tasoon, johon toimihenkilöllä oli oikeus tullessaan työkyvyttömäksi.

2.   Työkyvyttömyyskorvauksen määrä on 70 prosenttia väliaikaisen toimihenkilön viimeisestä peruspalkasta. Se ei kuitenkaan voi olla pienempi kuin vähimmäistoimeentulo, joka on palkkaluokan 1 palkkatasolla 1 olevan Euroopan yhteisön väliaikaisen toimihenkilön peruspalkka. Työkyvyttömyyskorvauksesta suoritetaan yhteisön eläkejärjestelmään maksuosuus, joka lasketaan tämän korvauksen perusteella.

3.   Jos väliaikaisen toimihenkilön työkyvyttömyys johtuu tehtäviä hoidettaessa sattuneesta tapaturmasta tai niihin liittyvästä tapaturmasta, ammattitaudista tai yleisen edun vuoksi suoritetusta uhrautuvasta teosta tai siitä, että hän on vaarantanut henkensä pelastaakseen toisen ihmisen hengen, työkyvyttömyyskorvaus on vähintään 120 prosenttia vähimmäistoimeentulosta. Tällöin maksut eläkejärjestelmään maksetaan tällöin viraston talousarviosta.

4.   Jos työkyvyttömyys on väliaikaisen toimihenkilön tahallisesti aiheuttama, sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi päättää, että asianomainen saa ainoastaan 85 artiklassa tarkoitetun erorahan.

5.   Työkyvyttömyyskorvauksen saajalla on oikeus 59 artiklan 3 kohdan mukaisesti vahvistettuihin perhelisiin. Kotitalouslisä määritellään liitteen V mukaisesti työkyvyttömyyskorvauksen saajalle maksettavan korvauksen mukaisesti.

77 artikla

1.   Työkyvyttömyyden määrittelee 75 artiklassa tarkoitettu työkyvyttömyyslautakunta.

2.   Virasto voi ajoittain tutkituttaa työkyvyttömyyskorvauksen saajan varmistaakseen, että tämä edelleen täyttää kyseisen korvauksen saamisen edellytykset. Jos työkyvyttömyyslautakunta toteaa, etteivät edellytykset enää täyty, väliaikaisen toimihenkilön on palattava toimeensa viraston palvelukseen, jollei hänen sopimuksensa voimassaolo ole päättynyt.

Jos asianomaista ei kuitenkaan voida ottaa takaisin viraston palvelukseen, hänen sopimuksensa voidaan sanoa irti siten, että hänelle maksetaan korvaus, jonka määrä vastaa palkkaa, jonka hän olisi saanut irtisanomisajalta, ja tapauksen mukaan 95 artiklassa säädettyä sopimuksen irtisanomisesta maksettavaa korvausta. Tässä tapauksessa sovelletaan myös 85 artiklaa.

78 artikla

Liitteessä VI olevassa 3 luvussa olevien sääntöjen mukaisesti määritellyille kuolleen väliaikaisen toimihenkilön oikeudenomistajille maksetaan perhe-eläkettä 79–82 artiklassa säädetyin edellytyksin.

Jos työkyvyttömyyskorvausta saava entinen väliaikainen toimihenkilö kuolee, liitteessä VI olevassa 3 luvussa määritellyt kuolleen väliaikaisen toimihenkilön oikeudenomistajat saavat perhe-eläkettä tässä liitteessä säädetyin edellytyksin.

Jos väliaikainen toimihenkilö tai entinen väliaikainen toimihenkilö, joka saa työkyvyttömyyskorvausta, on ollut kadoksissa yli vuoden ajan, tilapäiset eläkkeet kadonneen henkilön puolisolle ja niille henkilöille, joiden katsotaan olevan kadonneen henkilön huollettavina, vahvistetaan EY:n henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevissa 5 ja 6 luvussa olevien määräysten mukaisesti.

79 artikla

Oikeus eläkkeeseen alkaa sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona kuolemantapaus sattui, tai tapauksen mukaan sitä ajanjaksoa seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jolta edesmenneen toimihenkilön eloon jäänyt puoliso, lapset tai huollettavina olevat henkilöt saavat 59 artiklan 8 kohdan mukaisesti suoritettavat maksut.

80 artikla

Väliaikaisen toimihenkilön eloonjääneellä puolisolla on oikeus perhe-eläkkeeseen liitteessä VI olevan 3 luvun mukaisesti. Eläke on vähintään 35 prosenttia väliaikaisen toimihenkilön viimeisestä kuukausittaisesta peruspalkasta ja vähintään palkkaluokan 1 palkkatasolla 1 olevan Euroopan yhteisön väliaikaisen toimihenkilön peruspalkan suuruinen.

Perhe-eläkettä saavalla henkilöllä on liitteessä V säädetyin edellytyksin oikeus 59 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin perhelisiin. Huollettavana olevasta lapsesta maksettavan lisän määrä on kuitenkin kaksi kertaa 59 artiklan 3 kohdan b alakohdassa säädetyn lisän määrä.

81 artikla

Jos väliaikainen toimihenkilö tai työkyvyttömyyskorvauksen saaja kuolee jättämättä jälkeensä puolisoa, jolla olisi oikeus perhe-eläkkeeseen, väliaikaisen toimihenkilön kuolemantapauksen ajankohtana liitteessä V olevassa 2 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä huollettavina olevilla lapsilla on oikeus lapsen eläkkeeseen liitteessä VI olevassa 10 artiklassa vahvistetuin edellytyksin.

Sama oikeus on lapsilla, jotka täyttävät nämä edellytykset perhe-eläkettä saavan puolison kuollessa tai avioituessa uudelleen.

Jos väliaikainen toimihenkilö tai työkyvyttömyyskorvauksen saaja kuolee ilman että edellä ensimmäisessä kohdassa säädetyt edellytykset ovat täyttyneet, asianomaisen huollettavana liitteessä V olevassa 2 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä olevilla lapsilla on oikeus lapseneläkkeeseen liitteessä VI olevassa 10 artiklassa vahvistetuin edellytyksin; eläkkeen määrä on kuitenkin puolet mainitun 8 artiklan säännösten mukaisesta määrästä.

Jos kyseessä on liitteessä V olevan 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu huollettavana olevaan lapseen rinnastettava henkilö, lap seneläkkeen määrä ei voi olla suurempi kuin huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä kaksinkertaisena.

Lapseneläkettä ei makseta, jos luonnollinen vanhempi, jonka sijaan ottovanhempi on tullut, kuolee.

Orvoksi jääneellä lapsella on oikeus koulutuslisään liitteessä V olevan 3 artiklan mukaisesti.

82 artikla

Jos toimihenkilö on eronnut tai kun on olemassa enemmän kuin yksi perhe-eläkkeeseen oikeutettu ryhmä, perhe-eläke jaetaan liitteessä VI säädetyllä tavalla.

83 artikla

1.   Sen estämättä, mitä säädetään muissa säännöksissä, jotka koskevat erityisesti perhe-eläkkeen saajille myönnettäviä vähimmäismääriä, voi se yhdessä perhelisien kanssa sekä verojen ja muiden pakollisten pidätysten vähentämisen jälkeen maksettava perhe-eläkkeiden kokonaismäärä, jota eloonjäänyt puoliso ja muut oikeudenomistajat voivat vaatia, olla enintään:

a)

työtehtävissä toimineen tai virkavapaalla henkilökohtaisista syistä tai asepalveluksen suorittamista varten taikka vanhempain- tai perhevapaalla olleen väliaikaisen toimihenkilön kuoltua sen peruspalkan suuruinen, johon asianomaisella olisi eläessään ollut oikeus saman palkkaluokan ja -tason mukaan; tähän määrään lisätään perhelisät, jotka hänelle olisi siinä tapauksessa maksettu, ja siitä vähennetään verot ja muut pakolliset pidätykset,

b)

sen päivän jälkeen, jolloin a alakohdassa tarkoitettu väliaikainen toimihenkilö olisi täyttänyt 65 vuotta, sen erorahan suuruinen, johon asianomaisella olisi eläessään ollut oikeus kyseisestä päivästä alkaen hänen kuolemaansa mennessä saavuttamansa palkkaluokan ja -tason mukaan; tähän määrään lisätään perhelisät, jotka hänelle olisi maksettu, ja siitä vähennetään verot ja muut pakolliset pidätykset,

c)	työkyvyttömyyskorvausta saavan entisen väliaikaisen toimihenkilön kuoltua sen eläkkeen suuruinen, johon asianomaisella olisi eläessään ollut oikeus; tähän määrään lisätään ja siitä vähennetään b alakohdassa tarkoitetut lisät ja vähennykset,

2.   Sovellettaessa 1 kohdan säännöksiä jätetään kyseisiin määriin mahdollisesti vaikuttavat korjauskertoimet huomiotta.

3.   Kukin 1 kohdan a–c alakohdassa määritelty enimmäismäärä jaetaan perhe-eläkkeen saajien kesken niiden oikeuksien suhteessa, jotka heille olisivat kuuluneet, jos 1 kohdan säännöksiä ei otettaisi huomioon.

Näin jakamalla saataviin määriin sovelletaan 84 artiklan 1 kohdan toisen ja kolmannen alakohdan säännöksiä.

84 artikla

1.   Edellä tarkoitetut eläkkeet lasketaan sen palkkataulukon perusteella, joka on voimassa sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona oikeus eläkkeeseen alkaa.

Eläkkeisiin ei sovelleta korjauskertoimia.

Euroina ilmoitetut eläkkeet maksetaan jossakin liitteessä VI olevassa 29 artiklassa tarkoitetussa valuutassa.

2.   Jos palkkoja mukautetaan 59 artiklan mukaisesti, sama mukautus koskee eläkkeitä.

3.   Työkyvyttömyyskorvauksen saajiin sovelletaan 1 ja 2 kohdan säännöksiä soveltuvin osin.

C   jakso

Eroraha

85 artikla

Väliaikaisella toimihenkilöllä on palvelussuhteensa päättyessä oikeus erorahaan tai eläkeoikeuksiensa vakuutusmatemaattisen arvon siirtoon liitteessä VI olevan 1 artiklan mukaisesti.

86 artikla

Jos väliaikainen toimihenkilö on käyttänyt 90 artiklassa säädettyä mahdollisuutta, hänen erorahaansa pienennetään suhteellisesti näitä maksuja vastaavan ajanjakson osalta.

Ensimmäistä kohtaa ei sovelleta väliaikaiseen toimihenkilöön, joka pyytää kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun häneen on alettu soveltaa näitä henkilöstösääntöjä, saada maksaa kyseiset määrät takaisin lisättyinä 3,5 prosentin vuosikorolla, jota voidaan tarkistaa 87 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

87 artikla

1.   Kokonaiskorkojen laskemisessa tarvittava korko on 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu tosiasiallinen korko, ja sitä tarkistetaan tarvittaessa viisivuotisten vakuutusmatemaattisten arviointien yhteydessä.

2.   Vakuutusmatemaattisissa laskelmissa huomioon otettavat korkokannat perustuvat todettuihin Euroopan unionin jäsenvaltioiden pitkäaikaisen julkisen velan vuosittaisiin keskikorkoihin, jotka Euroopan yhteisöjen komissio julkaisee. Vakuutusmatemaattisissa laskelmissa tarvittavan vastaavan inflaatiosta puhdistetun korkokannan laskennassa käytetään soveltuvaa kuluttajahintaindeksiä.

3.   Vakuutusmatemaattisten laskelmien tekemiseksi huomioon otettava todellinen vuosikorko on edeltävien 12 vuoden aikana todettujen keskimääräisten reaalikorkojen keskiarvo.

D   jakso

Työkyvyttömyys- ja henkivakuutusjärjestelmän sekä eläkejärjestelmän rahoitus

88 artikla

1.   Edellä B ja C jaksossa säädetyn sosiaaliturvajärjestelmän mukaiset etuudet maksetaan viraston talousarviosta. Viraston toimintaan osallistuvat jäsenvaltiot takaavat yhdessä näiden etuuksien maksamisen näiden menojen rahoittamiseksi vahvistetun jakoperusteen mukaisesti.

2.   Palkoista ja työkyvyttömyyskorvauksista vähennetään aina B jaksossa säädetyt sosiaaliturvamaksut.

3.   Edellä B ja C jaksossa säädetyn sosiaaliturvajärjestelmän rahoitus on näiden henkilöstösääntöjen 89 artiklan ja liitteen VI 21 ja 22 artiklan mukainen.

4.   Väliaikaisen toimihenkilöstön ja viraston osuudet B ja C jaksossa säädettyyn sosiaaliturvajärjestelmään maksetaan kokonaisuudessaan viraston talousarvioon.

89 artikla

Väliaikaiset toimihenkilöt maksavat kolmanneksen tämän eläkejärjestelmän rahoituksesta. Eläkemaksun määräksi vahvistetaan 9,25 prosenttia asianomaisen peruspalkasta, eikä 59 artiklassa säädettyjä korjauskertoimia ei oteta huomioon. Tämä maksu vähennetään kuukausittain asianomaisen palkasta. Maksu mukautetaan EY:n henkilöstösääntöjen liitteessä XII vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

90 artikla

Väliaikaisella toimihenkilöllä on viraston vahvistamin edellytyksin oikeus pyytää, että virasto suorittaa maksut, jotka hänen mahdollisesti olisi suoritettava eläkeoikeuksiensa perustamiseksi tai ylläpitämiseksi lähtömaassaan. Virasto voi myös päättää suorittaa maksut, jotka väliaikaisen toimihenkilön mahdollisesti olisi suoritettava eläkeoikeuksiensa perustamiseksi tai ylläpitämiseksi lähtömaassaan, vaikka väliaikainen toimihenkilö ei ole sitä pyytänyt. Viraston on tällöin perusteltava päätöksensä asianmukaisesti.

Nämä maksut eivät saa ylittää 89 artiklassa säädettyä määrää kaksinkertaisena, ja ne maksetaan viraston talousarviosta.

E   jakso

Väliaikaisten toimihenkilöiden oikeuksien laskeminen

91 artikla

Työkyvyttömyys- ja perhe-eläkejärjestelmästä säädetään liitteessä VI olevissa 19–23 artiklassa.

F   jakso

Etuuksien maksaminen

92 artikla

1.   Etuudet maksetaan näiden henkilöstösääntöjen 83 ja 84 artiklan ja liitteessä VI olevan 28 artiklan mukaisesti.

2.   Määrät, jotka väliaikaisen toimihenkilön on maksettava virastolle tämän vakuutusjärjestelmän mukaan sinä päivänä, jona etuudet maksetaan, vähennetään väliaikaiselle toimihenkilölle tai tämän oikeudenomistajille maksettavasta tämän etuuden määrästä. Tämä vähentäminen voidaan suorittaa useamman kuukauden kuluessa.

G   jakso

Viraston sijaantulo

93 artikla

1.   Jos kolmas henkilö on vastuussa näissä henkilöstösäännöissä tarkoitetun henkilön kuolemasta, tapaturmasta tai sairaudesta, uhrin tai hänen oikeudenomistajiensa oikeudet ja kanneoikeus vastuussa olevaa kolmatta henkilöä kohtaan siirtyvät suoraan virastolle siltä osin kuin virastolle näiden henkilöstösääntöjen perusteella syntyy velvoitteita kyseisen vahinkotapahtuman vuoksi.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu sijaantulo koskee muun muassa:

—	palkkoja, jotka maksetaan 52 artiklan mukaisesti väliaikaiselle toimihenkilölle tämän tilapäisen työkyvyttömyyden aikana,

—	henkilöstösääntöjen 59 artiklan 8 kohdan mukaisesti suoritettuja maksuja väliaikaisen toimihenkilön tai työkyvyttömyyskorvaukseen oikeutetun entisen väliaikaisen toimihenkilön kuoleman vuoksi,

—	sairaus- ja tapaturmavakuutusta koskevia etuuksia, jotka maksetaan 67 ja 68 artiklan ja niiden soveltamisesta annettujen määräysten mukaisesti,

—	72 artiklassa tarkoitettujen ruumiin kuljettamisesta aiheutuneiden kulujen maksamista,

—	täydentäviä perhelisiä, jotka maksetaan 59 artiklan 5 kohdan ja liitteessä V olevan 2 artiklan 3 ja 5 kohdan mukaisesti huollettavana olevan lapsen vakavan sairauden, vamman tai haitan vuoksi,

—	työkyvyttömyyskorvauksia, jotka maksetaan sellaisen tapaturman tai sairauden vuoksi, joka aiheuttaa väliaikaiselle toimihenkilölle pysyvän kyvyttömyyden hoitaa tehtäviään,

—	perhe-eläkkeitä, jotka maksetaan väliaikaisen toimihenkilön tai entisen väliaikaisen toimihenkilön kuoleman vuoksi tai sellaisen väliaikaisen toimihenkilön puolison tai eläkettä saavan entisen väliaikaisen toimihenkilön puolison kuoleman vuoksi, joka ei ole väliaikainen toimihenkilö,

—	lapseneläkkeitä, jotka maksetaan iästä riippumatta väliaikaisen toimihenkilön tai entisen väliaikaisen toimihenkilön lapselle, jos tällä lapsella on vakava sairaus, vamma tai haitta, joka estää häntä huolehtimasta toimeentulostaan huoltajansa kuoleman jälkeen.

3.   Viraston sijaantulo ei kuitenkaan koske yksinomaan henkilökohtaisten vahinkojen, kuten aineettoman vahingon, kivun ja säryn korvaamista eikä kosmeettisen ja elämäniloa rajoittavan haitan korvaamista yli sen mitä näistä vahingoista ja menetyksistä 68 artiklan mukaisesti olisi korvauksena myönnetty.

4.   Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa annetut säännökset eivät estä virastoa nostamasta itse kannetta asiassa.

7   LUKU

Aiheettomasti suoritetun etuuden takaisinperiminen

94 artikla

Kaikki aiheettomasti suoritetut määrät peritään takaisin, jos edun saaja on ollut tietoinen suorituksen aiheettomuudesta tai jos suorituksen aiheettomuus oli niin ilmeinen, että hänen olisi täytynyt tietää siitä.

Takaisinperimispyyntö on tehtävä viiden vuoden kuluessa siitä päivästä, jolloin määrä on suoritettu. Jos sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen pystyy osoittamaan, että asianomainen on tahallisesti johtanut hallintoa harhaan kyseisen määrän saadakseen, takaisinperimispyyntö on voimassa tämän määräajan päättymisen jälkeenkin.

8   LUKU

Palvelussuhteen päättyminen

95 artikla

Väliaikaisen toimihenkilön palvelussuhde päättyy, paitsi asianomaisen kuollessa:

a)	sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka kuluessa väliaikainen toimihenkilö täyttää 65 vuotta,

b)	työsopimuksessa mainittuna päivänä, tai

c)

sellaisen työsopimuksessa vahvistetun irtisanomisajan päättyessä, jonka perusteella väliaikainen toimihenkilö tai virasto voi irtisanoa sopimuksen ennen sen voimassaolon päättymistä. Irtisanomisaika on vähintään yksi kuukausi jokaista palvelusvuotta kohti, kuitenkin vähintään yksi kuukausi ja enintään kolme kuukautta. Kun kyseessä on väliaikainen toimihenkilö, jonka palvelussuhde on uusittu, irtisanomisaika on enintään kuusi kuukautta. Irtisanomisaika ei kuitenkaan voi alkaa äitiys- eikä sairausloman aikana, paitsi jos jälkimmäinen kestää yli kolme kuukautta. Toisaalta irtisanomisaika keskeytyy edellä mainituin rajoituksin näiden lomien ajaksi. Jos toimielin irtisanoo työsopimuksen, väliaikaisella toimihenkilöllä on oikeus korvaukseen, jonka määrä on kolmasosa hänen peruspalkastaan palvelussuhteen päättymispäivämäärän ja työsopimuksen päättymispäivämäärän väliseltä ajalta, tai

d)	kun hän ei enää täytä 36 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistettuja edellytyksiä, jollei sovelleta kyseisessä artiklassa säädettyä poikkeusta. Jos tällaista poikkeusta ei myönnetä, sovelletaan (c) alakohdassa säädettyä irtisanomisaikaa.

96 artikla

Virasto voi irtisanoa työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa:

a)	koeajan aikana tai sen päättyessä 38 artiklassa säädetyin edellytyksin,

b)	kun väliaikainen toimihenkilö ei voi palata työtehtäviinsä 52 artiklassa säädetyn palkallisen sairausloman päättyessä. Tällöin väliaikainen toimihenkilö saa korvauksen, joka on yhtä suuri kuin hänen peruspalkkansa ja perhelisiensä määrä kahdelta päivältä jokaista palveluskuukautta kohti.

97 artikla

1.   Sen jälkeen kun liitteessä V tarkoitettu kurinpitomenettely on päättynyt, palvelussuhde voidaan purkaa ilman irtisanomisaikaa kurinpidollisista syistä siinä tapauksessa, että väliaikainen toimihenkilö on tahallaan tai huolimattomuuttaan vakavasti laiminlyönyt velvollisuutensa. Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen tekee perustellun päätöksen sen jälkeen, kun väliaikaiselle toimihenkilölle on annettu mahdollisuus puolustautua.

Ennen palvelussuhteen purkamista toimihenkilö voidaan tilapäisesti pidättää tehtävistään 160 artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.   Kun palvelussuhde puretaan 1 kohdan mukaisesti, sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi päättää:

a)	rajoittaa 85 artiklassa säädetyn korvauksen määrän näiden henkilöstösääntöjen 89 artiklassa säädetyn maksun palautettavaksi määräksi, johon lisätään 3,5 prosentin vuosikoron mukaan laskettu korko,

b)	pidättää asianomaiselta joko osittain tai kokonaan oikeuden 63 artiklan 2 kohdassa säädettyyn uudelleenasettautumiskorvaukseen.

98 artikla

1.   Virasto purkaa väliaikaisen toimihenkilön palvelussuhde ilman irtisanomisaikaa välittömästi sen jälkeen, kun sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen on todennut:

a)	että asianomainen on palvelukseen ottamisen yhteydessä antanut tahallaan vääriä tietoja ammattipätevyydestään ja -kokemuksestaan tai kyvystään täyttää 36 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset, ja

b)	että nämä väärät tiedot ovat olennaisesti vaikuttaneet asianomaisen palvelukseen ottamiseen.

2.   Tässä tapauksessa sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen tekee purkamispäätöksen sen jälkeen, kun asianomaista väliaikaista toimihenkilöä on kuultu ja kun V osastossa tarkoitettu kurinpitomenettely on päättynyt.

Ennen palvelussuhteen purkamista väliaikainen toimihenkilö voidaan tilapäisesti pidättää tehtävistään 160 artiklassa säädetyin edellytyksin.

Sovelletaan 97 artiklan 2 kohdan säännöksiä.

99 artikla

Jos väliaikainen toimihenkilö tai entinen väliaikainen toimihenkilö tahallaan tai huolimattomuuttaan laiminlyö velvollisuuksia, jotka hänen on täytettävä näiden henkilöstösääntöjen mukaan, häneen kohdistetaan kurinpitomenettely näiden henkilöstösääntöjen V jaksossa säädetyin edellytyksin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 97 ja 98 artiklan säännösten soveltamista.

III   OSASTO

SOPIMUSSUHTEISET TOIMIHENKILÖT

1   LUKU

Yleiset säännökset

100 artikla

Näissä henkilöstösäännöissä tarkoitetaan ’sopimussuhteisella toimihenkilöllä’ toimihenkilöä, joka ei hoida viraston talousarvion liitteenä olevassa henkilöstötaulukossa esitettyä toimea ja joka on palkattu hoitamaan tehtäviä osa- tai kokopäiväisesti.

101 artikla

1.   Sopimussuhteisten toimihenkilöiden palkka maksetaan viraston talousarvioon tätä tarkoitusta varten varatuista kokonaismäärärahoista.

2.   Johtokunta vahvistaa tarpeen mukaan sopimussuhteisten toimihenkilöiden käyttöä koskevat erityissäännökset yhteisen toiminnan 2004/551/YUTP puitteissa.

3.   Viraston on annettava budjettimenettelyn yhteydessä suuntaa-antava vuosittainen ennakkoarvio sopimussuhteisten toimihenkilöiden käytöstä kunkin tehtäväryhmän osalta.

102 artikla

1.   Sopimussuhteiset toimihenkilöt jaetaan neljään tehtäväryhmään, jotka vastaavat heidän hoitamiaan tehtäviä. Kukin tehtäväryhmä jaetaan palkkaluokkiin ja -tasoihin.

2.   Tehtävät ja niitä vastaavat tehtäväryhmät esitetään seuraavassa taulukossa:

Tehtäväryhmä	Palkkaluokka	Tehtävät
IV	13–18	Hallinnolliset, avustavat, kieleen liittyvät ja muut vastaavat tekniset tehtävät, jotka suoritetaan väliaikaisten toimihenkilöiden valvonnassa
III	8–12	Toimeenpanevat, valmistelevat, kirjanpidolliset ja muut vastaavat tekniset tehtävät, jotka suoritetaan väliaikaisten toimihenkilöiden valvonnassa
II	4–7	Avustavat ja sihteerin tehtävät, toimiston hoitoon liittyvät ja muut vastaavat tekniset tehtävät, jotka suoritetaan väliaikaisten toimihenkilöiden valvonnassa
I	1–3	Ruumiillisen työn ja hallinnollisen tuen yksikön tehtävät, jotka suoritetaan väliaikaisten toimihenkilöiden valvonnassa

3.   Virasto päättää edellä olevan taulukon perusteella kuhunkin tehtävään sisältyvistä toimivaltuuksista.

4.   Sovelletaan soveltuvin osin 6 artiklaa.

2   LUKU

Oikeudet ja velvollisuudet

103 artikla

Sovelletaan 10–34 artiklaa soveltuvin osin.

3   LUKU

Palvelukseen ottamisen edellytykset

104 artikla

1.   Sopimussuhteiset toimihenkilöt otetaan palvelukseen mahdollisimman laajalta maantieteelliseltä alueelta viraston toimintaan osallistuvien jäsenvaltioiden kansalaisten joukosta, ilman rotuun, poliittiseen, aatteelliseen tai uskonnolliseen vakaumukseen, ikään, vammaisuuteen, sukupuoleen tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää sekä riippumatta heidän siviilisäädystään tai perhetilanteestaan.

2.   Jotta henkilö voidaan ottaa palvelukseen sopimussuhteiseksi toimihenkilöksi, hänellä on oltava vähintään:

a)	tehtäväryhmässä I, suoritettu oppivelvollisuus

b)

tehtäväryhmissä II ja III: i) keskiasteen jälkeisen koulutuksen suorittamisesta annettu tutkintotodistus, tai ii) ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutuksen suorittamisesta annettu tutkintotodistus, joka antaa oikeuden keskiasteen jälkeiseen koulutukseen, sekä vähintään kolmen vuoden pituinen soveltuva työkokemus tai iii) yksikön edun mukaisissa perustelluissa tapauksissa vastaavan tasoinen ammatillinen koulutus tai työkokemus;

c)	tehtäväryhmän IV osalta: i) vähintään kolmevuotisia yliopisto-opintoja vastaavan koulutustason suorittamisesta annettu tutkintotodistus tai ii) yksikön edun mukaisissa perustelluissa tapauksissa vastaavantasoinen ammatillinen koulutus.

3.   Sopimussuhteiseksi toimihenkilöksi voidaan ottaa ainoastaan henkilö:

a)	joka on jonkin viraston toimintaan osallistuvan jäsenvaltion kansalainen ja jolla on täydet kansalaisoikeudet,

b)	joka on täyttänyt asevelvollisuutta koskevan lainsäädännön mukaiset velvollisuutensa,

c)	joka täyttää tehtäviensä hoitamisen edellyttämät hyvää mainetta koskevat vaatimukset,

d)	jolla on terveydelliset edellytykset tehtäviensä hoitamiseen, ja

e)	jolla on perusteellinen kielitaito yhdessä Euroopan unionin kielessä ja tehtäviensä hoitamiseen riittävä kielitaito toisessa Euroopan unionin kielessä.

4.   Kun kyseessä on ensimmäinen sopimus, sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi luopua vaatimasta asianomaista esittämään asiakirjoja, jotka todistavat hänen täyttävän 2 kohdan ja 3 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut edellytykset, jos asianomaisen palvelussuhteen on määrä kestää alle kolme kuukautta.

5.   Johtokunta vahvistaa tarpeen mukaan väliaikaisten toimihenkilöiden palvelukseenottoa koskevat erityissäännökset yhteisen toiminnan 2004/551/YUTP puitteissa.

105 artikla

Ennen palvelukseen ottamista viraston valtuuttama asiantuntijalääkäri suorittaa sopimussuhteiselle toimihenkilölle lääkärintarkastuksen sen varmistamiseksi, että tämä täyttää 104 artiklan 3 kohdan d alakohdan edellytykset.

Sovelletaan 37 artiklaa soveltuvin osin.

106 artikla

1.   Sopimussuhteisen toimihenkilön, jonka työsopimus on tehty vähintään vuodeksi, on oltava koeajalla tehtäväryhmässä I ensimmäiset kuusi palveluskuukautta ja muissa tehtäväryhmissä ensimmäiset yhdeksän palveluskuukautta.

2.   Jos sopimussuhteinen toimihenkilö on koeaikana estynyt hoitamasta tehtäviään sairauden tai tapaturman vuoksi vähintään kuukauden ajan, sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi pidentää koeaikaa vastaavasti.

3.   Viimeistään kuukausi ennen koeajan päättymistä laaditaan arviointi sopimussuhteisen toimihenkilön kyvystä hoitaa tehtäviään sekä hänen tehokkuudestaan ja käytöksestään tehtäviensä hoidossa. Arviointi annetaan tiedoksi asianomaiselle, joka voi tehdä sitä koskevat huomautuksensa kirjallisesti. Jos sopimussuhteisen toimihenkilön työskentely ei täytä viran hoidolle asetettavia vaatimuksia, hänet irtisanotaan koeajan päättyessä. Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi kuitenkin poikkeuksellisesti pidentää koeaikaa enintään kuudella kuukaudella ja mahdollisesti määrätä kyseisen sopimussuhteisen toimihenkilön toisiin tehtäviin.

4.   Jos sopimussuhteisen toimihenkilön työskentely osoittautuu ilmeisen riittämättömäksi, arviointi voidaan laatia milloin tahansa koeajan kuluessa. Arviointi annetaan tiedoksi asianomaiselle, joka voi tehdä sitä koskevat huomautuksensa kirjallisesti. Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi tämän arvioinnin perusteella päättää väliaikaisen toimihenkilön irtisanomisesta ennen koeajan päättymistä kuukauden irtisanomisajan jälkeen.

5.   Irtisanotulle sopimussuhteiselle toimihenkilölle maksetaan korvauksena kolmannes hänen peruspalkastaan kultakin hänen suorittamaltaan koeajan kuukaudelta.

107 artikla

Sopimussuhteisen toimihenkilön työsopimus voidaan tehdä määräajaksi, jonka pituus voi olla kolmesta kuukaudesta neljään vuoteen. Sopimus voidaan uusia vain kerran enintään viiden vuoden määräajaksi. Ensimmäinen sopimus ja ensimmäinen uusiminen on tehtävä yhteensä vähintään kuudeksi kuukaudeksi tehtäväryhmässä I tai vähintään yhdeksäksi kuukaudeksi muissa tehtäväryhmissä.

108 artikla

1.   Sopimussuhteisia toimihenkilöitä voidaan palkata vain:

i)	palkkaluokkiin 13, 14 ja 16 tehtäväryhmän IV osalta

ii)	palkkaluokkiin 8, 9 ja 10 tehtäväryhmän III osalta

iii)	palkkaluokkiin 4 ja 5 tehtäväryhmän II osalta

iv)	palkkaluokkaan 1 tehtäväryhmän I osalta.

Sopimussuhteisten toimihenkilöiden luokittelu kuhunkin tehtäväryhmään perustuu asianomaisten pätevyyteen ja työkokemukseen. Viraston erityistarpeiden huomioon ottamiseksi voidaan myös ottaa huomioon Euroopan unionissa vallitsevat työmarkkinaolosuhteet. Palvelukseen otettu sopimussuhteinen toimihenkilö luokitellaan palkkaluokkansa ensimmäiselle palkkatasolle.

2.   Kun sopimussuhteinen toimihenkilö siirtyy toiseen toimeen saman tehtäväryhmän sisällä, häntä ei voida luokitella alempaan palkkaluokkaan tai alemmalle palkkatasolle kuin aiempaa toimea varten on vahvistettu.

Kun sopimussuhteinen toimihenkilö siirtyy ylempään tehtäväryhmään, hänet luokitellaan sellaiseen palkkaluokkaan ja sellaiselle palkkatasolle, jossa hän saa vähintään aiemman sopimuksen mukaisesti saamansa palkan suuruista palkkaa.

109 artikla

1.   Edellä 40 artiklan ensimmäistä kohtaa sovelletaan soveltuvin osin vähintään vuodeksi palkattuihin sopimussuhteisiin toimihenkilöihin.

2.   Sopimussuhteinen toimihenkilö, joka on ollut kaksi vuotta palkkaluokkansa tietyllä palkkatasolla, siirretään ilman eri toimenpiteitä kyseisen palkkaluokan seuraavalle palkkatasolle.

3.   Sopimussuhteisen toimihenkilön osalta päätöksen siirtämisestä samassa tehtäväryhmässä ylempään palkkaluokkaan tekee virasto. Se tapahtuu luokittelemalla sopimussuhteinen toimihenkilö ylemmän palkkaluokan ensimmäiselle palkkatasolle. Ylennys voidaan suorittaa ainoastaan valitsemalla ylennettävät niiden sopimussuhteisten toimihenkilöiden joukosta, jotka on otettu palvelukseen vähintään kolmeksi vuodeksi ja jotka ovat palvelleet vähintään kaksi vuotta palkkaluokassaan, kyseisten sopimussuhteisten toimihenkilöiden, jotka voidaan luokitella ylempään palkkaluokkaan, ansioiden vertailun sekä heistä laadittujen arviointien perusteella. Ansioita verratessaan sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen ottaa erityisesti huomioon väliaikaisista toimihenkilöistä tehdyt arvioinnit, väliaikaisten toimihenkilöiden tehtäviensä hoitamisessa käyttämät muut kielet kuin ne, joiden perusteellinen taito on osoitettu 104 artiklan 3 kohdan e alakohdan mukaisesti, sekä soveltuvin osin väliaikaisten toimihenkilöiden hoitamien tehtävien tason.

4.   Sopimussuhteinen toimihenkilö voidaan siirtää ylempään tehtäväryhmään vain yleisen valintamenettelyn kautta.

4   LUKU

Työehdot

110 artikla

Sovelletaan 41–57 artiklan säännöksiä soveltuvin osin.

5   LUKU

Palkka ja kulujen korvaaminen

111 artikla

Sovelletaan 58–66 artiklaa soveltuvin osin, jollei 112 ja 113 artiklassa säädetyistä muutoksista muuta johdu.

112 artikla

Peruspalkka-asteikko määräytyy saman asteikon mukaan kuin se, mikä on määritelty Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavat palvelussuhteen ehtojen 93 artiklassa.

113 artikla

Poiketen siitä, mitä 63 artiklan 3 kohdassa säädetään, kyseisen artiklan 1 kohdassa tarkoitetun asettautumiskorvauksen ja 2 kohdassa tarkoitetun uudelleenasettautumiskorvauksen on kuitenkin oltava vähintään:

—	734,76 euroa sellaisen sopimussuhteisen toimihenkilön osalta, jolla on oikeus kotitalouslisään, ja

—	435,62 euroa sellaisen sopimussuhteisen toimihenkilön osalta, jolla ei ole oikeutta kotitalouslisään.

6   LUKU

A   jakso

Sosiaaliturva

114 artikla

Sovelletaan 67–69 artiklaa soveltuvin osin. Edellä olevan 67 artiklan 4 ja 5 kohtaa ei kuitenkaan sovelleta sopimussuhteiseen toimihenkilöön, joka on ollut viraston palveluksessa 63 ikävuoteen asti, jollei hänen palvelussuhteensa sopimussuhteisena toimihenkilönä ole jatkunut yli kolmea vuotta.

115 artikla

1.   Entiselle sopimussuhteiselle toimihenkilölle, joka jää työttömäksi sen jälkeen kun hänen palvelussuhteensa virastossa on päättynyt ja

a)	joka ei saa viraston maksamaa työkyvyttömyyskorvausta,

b)	jonka palvelussuhteen päättyminen ei johdu irtisanoutumisesta tai sopimuksen purkamisesta kurinpitosyistä,

c)	joka on ollut palveluksessa vähintään kuusi kuukautta ja

d)	jonka asuinpaikka on jossakin Euroopan unionin jäsenvaltiossa,

maksetaan kuukausittain työttömyyskorvausta jäljempänä määriteltävin edellytyksin.

Kun toimihenkilö voi saada kansallista työttömyyskorvausta, hänen on ilmoitettava siitä virastolle. Tässä tapauksessa tämä korvaus vähennetään 3 kohdan perusteella maksettavasta korvauksesta.

2.   Työttömyyskorvausta saadakseen entisen sopimussuhteisen toimihenkilön on

a)	ilmoittauduttava työnhakijaksi Euroopan unionin sen jäsenvaltion työvoimaviranomaisille, jossa hänen asuinpaikkansa on,

b)	täytettävä ne velvollisuudet, jotka kyseisen Euroopan unionin jäsenvaltion lainsäädännössä on asetettu sen mukaisen työttömyyskorvauksen saajalle,

c)	toimitettava virastolle kuukausittain toimivaltaisen kansallisen viranomaisen antama todistus, josta käy ilmi, onko hän täyttänyt a ja b alakohdassa vahvistetut velvollisuudet.

Virasto voi myöntää korvauksen tai säilyttää sen ennallaan, vaikka b alakohdassa mainittuja kansallisia velvollisuuksia ei olisi täytetty sairauden, tapaturman, raskauden, työkyvyttömyyden tai muun vastaavan syyn vuoksi tai jos toimivaltainen kansallinen viranomainen on myöntänyt niistä vapautuksen.

Johtokunta vahvistaa tämän artiklan soveltamiseksi tarpeelliseksi katsomansa määräykset.

3.   Työttömyyskorvauksen määrä vahvistetaan sen peruspalkan perusteella, jota entinen sopimussuhteinen toimihenkilö sai palvelussuhteensa päättyessä. Työttömyyskorvauksen määräksi vahvistetaan:

a)	60 prosenttia peruspalkasta ensimmäisten kahdentoista kuukauden ajalta,

b)	45 prosenttia peruspalkasta kolmannestatoista kuukaudesta kahdenteenkymmenenteenneljänteen kuukauteen

c)	30 prosenttia peruspalkasta kahdennestakymmenennestäviidennestä kuukaudesta kolmanteenkymmenenteenkuudenteen kuukauteen.

Näin määritellyt määrät eivät voi olla alle 878,64 euroa eivätkä yli 1 757,28 euroa sen jälkeen, kun on kulunut ensimmäisten kuuden kuukauden jakso, jonka aikana sovelletaan edellä määritettyä alarajaa mutta ei ylärajaa. Näitä määriä mukautetaan EY:n henkilöstösääntöjen 65 artiklassa olevien sääntöjen mukaisesti samalla tavalla kuin mainittujen sääntöjen 66 artiklassa olevia taulukkopalkkoja.

4.   Entiselle sopimussuhteiselle toimihenkilölle maksetaan työttömyyskorvausta hänen palvelussuhteensa päättymisen jälkeen enintään 36 kuukauden ajalta eikä missään tapauksessa ajalta, joka on pidempi kuin kolmannes todellisesta palvelusajasta. Jos entinen sopimussuhteinen toimihenkilö kuitenkin tänä aikana lakkaa täyttämästä 1 ja 2 kohdassa säädetyt edellytykset, korvauksen maksaminen keskeytetään. Korvausta aletaan maksaa uudelleen, jos entinen sopimussuhteinen toimihenkilö ennen tämän määräajan päättymistä täyttää jälleen mainitut edellytykset eikä hänelle ole myönnetty kansallista työttömyyskorvausta.

5.   Työttömyyskorvausta saavalla entisellä sopimussuhteisella toimihenkilöllä on oikeus perhelisiin EY:n henkilöstösääntöjen 67 artiklassa säädettyjen säännösten mukaisesti. Kotitalouslisä lasketaan työttömyyskorvauksen perusteella näiden henkilöstösääntöjen liitteessä V olevassa 1 artiklassa säädetyin edellytyksin.

Asianomaisen on ilmoitettava muista vastaavista korvauksista, joita joko hän tai hänen puolisonsa saa, sillä nämä korvaukset vähennetään tämän artiklan nojalla maksettavista korvauksista.

Työttömyyskorvausta saavalla entisellä sopimussuhteisella toimihenkilöllä on soveltuvin osin sovellettavan 67 artiklan mukaisesti oikeus sairausvakuutukseen ilman että hänen tarvitsee maksaa siihen liittyviä maksuja.

6.   Työkyvyttömyyskorvaus ja perhelisät maksetaan euroissa erityisestä työttömyysrahastosta. Korjauskerrointa ei sovelleta.

7.   Kukin sopimussuhteinen toimihenkilö maksaa itse kolmanneksen työttömyysvakuutusjärjestelmän rahoittamiseksi tarvittavasta määrästä. Maksun määräksi vahvistetaan 0,81 prosenttia asianomaisen peruspalkasta, jota laskettaessa otetaan huomioon 798,77 euron kiinteämääräinen vähennys mutta ei EY:n henkilöstösääntöjen 64 artiklassa säädettyjä tai muita korjauskertoimia. Maksu vähennetään kuukausittain asianomaisen palkasta ja maksetaan yhdessä viraston suorittaman kahden kolmasosan kanssa EY:n muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 28 a artiklan mukaisesti perustettuun erityiseen työttömyysrahastoon. Virasto tarkistaa ja mukauttaa maksua tarpeen mukaan kuuden vuoden kuluttua viraston sopimussuhteisten toimihenkilöiden työttömyysriskin perusteella.

8.   Työttömäksi jääneelle entiselle sopimussuhteiselle toimihenkilölle maksettavaan työttömyyskorvaukseen sovelletaan asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68 sääntöjä.

9.   Työllisyyttä ja työttömyyttä koskevissa asioissa toimivaltaiset kansalliset viranomaiset, jotka toimivat kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti, toimivat tehokkaassa yhteistyössä viraston kanssa tämän artiklan soveltamiseksi asianmukaisesti.

10.   Yksityiskohtaisia järjestelyjä, jotka on hyväksytty 70 artiklan 10 kohdan nojalla, sovelletaan tähän artiklaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan säännösten soveltamista.

116 artikla

Sovelletaan soveltuvin osin 71 artiklaa ja 72 artiklaa.

117 artikla

Sopimussuhteiselle toimihenkilölle voidaan antaa lahjoituksia ja lainoja ja myöntää ennakkoa hänen palvelussuhteensa aikana tai sen päätyttyä, kun sopimussuhteinen toimihenkilö on työkyvyttömänä vakavan tai pitkäaikaisen sairauden tai vamman tai palvelussuhteen aikana tapahtuneen tapaturman vuoksi ja kun hän voi osoittaa, ettei kuulu minkään muun sosiaaliturvajärjestelmän piiriin.

B   jakso

Työkyvyttömyys- ja henkivakuutus

118 artikla

Sopimussuhteinen toimihenkilö kuuluu palvelussuhteensa ajan henki- ja työkyvyttömyysvakuutuksen piiriin jäljempänä säädetyin edellytyksin.

Tässä jaksossa säädettyjen maksujen ja etuuksien suorittaminen keskeytetään, jos toimihenkilön palvelussuhteeseen liittyvän palkan maksaminen keskeytetään näiden henkilöstösääntöjen perusteella.

119 artikla

Jos ennen sopimussuhteisen toimihenkilön palvelukseen ottamista suoritettavassa lääkärintarkastuksessa käy ilmi, että asianomaisella on jokin sairaus tai vamma, sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi päättää, että hän saa työkyvyttömyys- tai henkivakuutuksen kattamat etuudet tämän sairauden tai vamman seurausten osalta vasta viiden vuoden kuluttua siitä, kun hän on tullut viraston palvelukseen.

Toimihenkilö voi tehdä tätä päätöstä koskevan valituksen näiden henkilöstösääntöjen 75 artiklassa säädetylle työkyvyttömyyslautakunnalle.

120 artikla

1.   Sopimussuhteiselle toimihenkilölle, joka menettää kokonaan työkykynsä ja joutuu sen vuoksi keskeyttämään työskentelynsä viraston palveluksessa, myönnetään työkyvyttömyyden koko keston ajaksi työkyvyttömyyskorvaus, jonka määrä lasketaan seuraavassa esitetyllä tavalla.

Jos työkyvyttömyyskorvausta saava väliaikainen toimihenkilö saavuttaa 65 vuoden iän, häneen sovelletaan erorahaa koskevia yleisiä sääntöjä. Myönnetty eroraha vahvistetaan sitä palkkaluokkaa ja -tasoa koskevan luokituksen mukaisen palkan perusteella, joka sopimussuhteisella toimihenkilöllä oli työkyvyttömäksi tullessaan.

2.   Työkyvyttömyyskorvauksen määrä on 70 prosenttia sopimussuhteisen toimihenkilön viimeisestä peruspalkasta. Se ei kuitenkaan voi olla pienempi kuin tehtäväryhmässä I palkkaluokan 1 palkkatasoon 1 kuuluvan sopimussuhteisen toimihenkilön kuukausittainen peruspalkka. Työkyvyttömyyskorvauksesta suoritetaan yhteisön eläkejärjestelmään maksuosuus, joka lasketaan tämän korvauksen perusteella.

3.   Kun sopimussuhteisen toimihenkilön työkyvyttömyys johtuu tehtäviä hoidettaessa sattuneesta tai niiden hoitoon liittyvästä tapaturmasta, ammattitaudista tai yleisen edun vuoksi suoritetusta uhrautuvasta teosta tai siitä, että toimihenkilö on vaarantanut henkensä ihmishengen pelastamiseksi, työkyvyttömyyskorvaus on vähintään 120 prosenttia tehtäväryhmässä I palkkaluokan 1 palkkatasoon 1 kuuluvan sopimussuhteisen toimihenkilön kuukausittaisesta peruspalkasta. Tällöin maksut eläkejärjestelmään maksetaan tällöin entisen työnantajan talousarviosta.

4.   Jos työkyvyttömyys on sopimussuhteisen toimihenkilön tahallisesti aiheuttama, sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi päättää, että asianomainen saa ainoastaan 128 artiklassa tarkoitetun erorahan.

5.   Työkyvyttömyyskorvauksen saajalla on oikeus 59 artiklan 3 kohdan mukaisesti vahvistettuihin perhelisiin. Kotitalouslisä määritellään liitteen V mukaisesti työkyvyttömyyskorvauksen saajalle maksettavan korvauksen mukaisesti.

121 artikla

1.   Työkyvyttömyyden määrittelee 75 artiklassa tarkoitettu työkyvyttömyyslautakunta.

2.   Oikeus työkyvyttömyyskorvaukseen alkaa sitä päivää seuraavana päivänä, jona sopimussuhteisen toimihenkilön palvelusaika päättyy soveltuvin osin sovellettavien 95 ja 96 artiklan mukaisesti.

3.   Virasto voi ajoittain tutkituttaa työkyvyttömyyskorvauksen saajan varmistaakseen, että tämä edelleen täyttää kyseisen korvauksen saamisen edellytykset. Jos työkyvyttömyyslautakunta toteaa, etteivät edellytykset enää täyty, sopimussuhteisen toimihenkilön on palattava toimeensa viraston palvelukseen, jollei hänen sopimuksensa voimassaolo ole päättynyt.

Jos asianomaista ei kuitenkaan voida ottaa takaisin viraston palvelukseen, hänen sopimuksensa voidaan sanoa irti siten, että hänelle maksetaan korvaus, jonka määrä vastaa palkkaa, jonka hän olisi saanut irtisanomisajalta, ja tapauksen mukaan 95 artiklassa säädettyä sopimuksen irtisanomisesta maksettavaa korvausta. Asianomaiseen sovelletaan myös 128 artiklaa.

122 artikla

1.   Liitteessä VI olevassa 3 luvussa olevien sääntöjen mukaisesti määritellyille kuolleen sopimussuhteisen toimihenkilön oikeudenomistajille maksetaan perhe-eläkettä 123–126 artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.   Jos aiemmin työkyvyttömyyskorvausta saanut sopimussuhteinen toimihenkilö kuolee, liitteessä VI olevassa 3 luvussa määritellyt oikeudenomistajat saavat perhe-eläkettä tässä liitteessä säädetyin edellytyksin.

3.   Jos sopimussuhteinen toimihenkilö tai entinen sopimussuhteinen toimihenkilö, joka saa työkyvyttömyyskorvausta, on ollut kadoksissa yli vuoden ajan, tilapäiset eläkkeet kadonneen henkilön puolisolle ja niille henkilöille, joiden katsotaan olevan kadonneen henkilön huollettavina, vahvistetaan EY:n henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevissa 5 ja 6 luvussa olevien määräysten mukaisesti.

123 artikla

Oikeus eläkkeeseen alkaa sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona kuolemantapaus on sattunut, tai tapauksen mukaan sitä ajanjaksoa seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jolta edesmenneen toimihenkilön eloon jäänyt puoliso, lapset tai huollettavina olevat henkilöt saavat 59 artiklan 8 kohdan mukaisesti suoritettavat maksut.

124 artikla

Sopimussuhteisen toimihenkilön eloonjääneellä puolisolla on oikeus perhe-eläkkeeseen liitteessä VI olevan 3 luvun mukaisesti. Eläke on vähintään 35 prosenttia sopimussuhteisen toimihenkilön kuukausittaisesta peruspalkasta eikä pienempi kuin tehtäväryhmässä I palkkaluokan 1 palkkatasoon 1 kuuluvan sopimussuhteisen toimihenkilön kuukausittainen peruspalkka.

Perhe-eläkettä saavalla henkilöllä on liitteessä V säädetyin edellytyksin oikeus 59 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin perhelisiin. Huollettavana olevasta lapsesta maksettavan lisän määrä on kuitenkin kaksi kertaa 59 artiklan 3 kohdan b alakohdassa säädetyn lisän määrä.

125 artikla

1.   Jos sopimussuhteinen toimihenkilö taikka aiemmin työkyvyttömyyskorvausta saanut sopimussuhteinen toimihenkilö kuolee jättämättä jälkeensä puolisoa, jolla olisi oikeus perhe-eläkkeeseen, asianomaisen huollettavina olevilla lapsilla on oikeus lapseneläkkeeseen soveltuvin osin sovellettavan 81 artiklan mukaisesti.

2.   Sama oikeus on lapsilla, jotka täyttävät nämä edellytykset perhe-eläkettä saavan puolison kuollessa tai avioituessa uudelleen.

3.   Jos työttymyyskorvausta saava sopimussuhteinen toimihenkilö taikka aiempi sopimussuhteinen toimihenkilö kuolee ilman että ensimmäisessä kohdassa säädetyt edellytykset ovat täyttyneet, sovelletaan 81 artiklan kolmannen kohdan säännöksiä soveltuvin osin.

4.   Jos kyseessä on liitteessä V olevan 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu huollettavana olevaan lapseen rinnastettava henkilö, lapseneläkkeen määrä ei voi olla suurempi kuin huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä kaksinkertaisena. Oikeus eläkkeeseen päättyy kuitenkin, jos kolmas osapuoli on elatusvelvollinen sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

5.   Kun on kysymys lapseksiottamisesta, luonnollisen vanhemman, joka on korvattu ottovanhemmalla, kuolema ei voi antaa oikeutta lapseneläkkeeseen.

6.   Orvoksi jääneellä lapsella on oikeus koulutuslisään liitteessä V olevassa 3 artiklassa säädetyin edellytyksin.

126 artikla

Jos toimihenkilö on eronnut tai kun on olemassa enemmän kuin yksi perhe-eläkkeeseen oikeutettu ryhmä, perhe-eläke jaetaan liitteessä VI olevassa 3 luvussa säädetyllä tavalla.

127 artikla

Edellä 83 ja 84 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.

C   jakso

Eroraha

128 artikla

Sopimussuhteisella toimihenkilöllä on palvelussuhteensa päättyessä oikeus erorahaan tai eläkeoikeuksiensa vakuutusmatemaattisen arvon siirtoon liitteessä VI olevan 1 artiklan mukaisesti.

129 artikla

1.   Kun sopimussuhteinen toimihenkilö on käyttänyt 131 artiklassa säädettyä mahdollisuutta, hänen erorahaansa pienennetään suhteellisesti näitä maksuja vastaavan ajanjakson osalta.

2.   Edellisen kohdan säännöstä ei sovelleta sopimussuhteiseen toimihenkilöön, joka pyytää kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun häneen on alettu soveltaa näitä henkilöstösääntöjä, saada maksaa takaisin nämä määrät lisättyinä 3,5 prosentin vuosikorolla, jota voidaan tarkistaa 87 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

D   jakso

Työkyvyttömyys- ja henkivakuutusjärjestelmän sekä eläkejärjestelmän rahoitus

130 artikla

Edellä 88 ja 89 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.

131 artikla

Sopimussuhteisella toimihenkilöllä on viraston vahvistamin edellytyksin oikeus pyytää, että virasto suorittaa maksut, jotka hänen mahdollisesti olisi suoritettava eläkeoikeuksien sekä työttömyys-, työkyvyttömyys-, henki- ja sairausvakuutuksen perustamiseksi tai ylläpitämiseksi maassa, jossa hän on ollut viimeksi näiden järjestelmien kattamana. Virasto voi myös päättää suorittaa maksut, jotka sopimussuhteisen toimihenkilön mahdollisesti olisi suoritettava eläkeoikeuksien perustamiseksi tai ylläpitämiseksi lähtömaassaan, vaikka kyseinen henkilö ei olisi sitä pyytänyt. Viraston on tällöin perusteltava päätöksensä asianmukaisesti. Näiden suoritusten aikana sopimussuhteinen henkilöstö ei voi saada etuja viraston sairausvakuutusjärjestelmästä. Lisäksi näitä suorituksia vastaavalta ajalta sopimussuhteiseen henkilöstöön kuuluva ei ole viraston henki- ja tapaturmavakuutusjärjestelmien turvaama eikä hänelle kerry viraston työttömyysvakuutus- tai eläkevakuutusjärjestelmien mukaisia etuuksia.

Todellinen ajanjakso, jolta näitä maksuja suoritetaan sopimussuhteiselle toimihenkilölle, ei voi ylittää kuutta kuukautta. Virasto voi kuitenkin päättää tämän ajanjakson pidentämisestä yhteen vuoteen. Maksut maksetaan viraston talousarviosta. Maksut eläkeoikeuksien perustamiseksi tai ylläpitämiseksi eivät voi ylittää 89 artiklassa säädetyn prosenttiluvun kaksinkertaista määrää.

E   jakso

Sopimussuhteisten toimihenkilöiden eläkkeen laskeminen

132 artikla

Työkyvyttömyyseläkejärjestelmästä ja perhe-eläkejärjestelmästä säädetään liitteessä VI olevissa 19–23 artiklassa.

F   jakso

Etuuksien maksaminen

133 artikla

1.   Sovelletaan näiden henkilöstösääntöjen 83 ja 84 artiklaa soveltuvin osin ja liitteessä VI olevaa 29 artiklaa.

2.   Määrät, jotka sopimussuhteisen toimihenkilön on maksettava virastolle tämän vakuutusjärjestelmän mukaan sinä päivänä, jona etuudet ovat maksettavissa, vähennetään sopimussuhteiselle toimihenkilölle tai tämän oikeudenomistajille maksettavasta tämän etuuden määristä. Tämä vähentäminen voidaan suorittaa useamman kuukauden kuluessa.

G   jakso

Viraston sijaantulo

134 artikla

Sovelletaan 93 artiklan säännöksiä soveltuvin osin viraston hyväksi.

7   LUKU

Aiheettomasti suoritetun etuuden takaisinperiminen

135 artikla

Sovelletaan 94 artiklan säännöksiä soveltuvin osin.

8   LUKU

Palvelussuhteen päättyminen

136 artikla

Sopimussuhteisiin toimihenkilöihin sovelletaan soveltuvin osin 95–99 artiklaa.

Sopimussuhteista toimihenkilöä koskevassa kurinpitomenettelyssä 142 artiklassa tarkoitettua kurinpitolautakuntaa täydennetään kahdella jäsenellä, jotka edustavat samaa tehtäväryhmää ja palkkaluokkaa kuin kyseinen sopimussuhteinen toimihenkilö. Nämä kaksi jäsentä nimitetään sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen ja henkilöstökomitean sopiman tapauskohtaisen menettelyn mukaisesti.

IV   OSASTO

HENKILÖSTÖN EDUSTUS

137 artikla

1.   Perustetaan henkilöstökomitea johtokunnan vahvistamien menettelyjen mukaisesti.

2.   Henkilöstökomitea edustaa henkilöstön etua virastossa ja huolehtii jatkuvasta yhteydenpidosta viraston ja sen henkilöstön välillä. Se pyrkii edistämään yksiköiden toimintaa antamalla henkilöstölle mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä.

Komitea saattaa viraston toimivaltaisten elinten tietoon kaikki näiden henkilöstösääntöjen tulkintaan ja soveltamiseen liittyvät yleiset ongelmat. Sitä voidaan kuulla tällaisista ongelmista.

Henkilöstökomitea toimittaa viraston toimivaltaisille elimille ehdotukset, jotka koskevat yksiköiden organisaatiota ja toimintaa tai joilla pyritään parantamaan henkilöstön työoloja tai elinoloja yleensä.

Henkilöstökomitea osallistuu viraston henkilöstöään varten perustamien sosiaalisten elinten hallintoon ja valvontaan. Komitea voi viraston suostumuksella tarjota tämäntyyppisiä palveluja.

V   OSASTO

KURINPITOMENETTELY

A   jakso

Yleiset säännökset

138 artikla

1.   Toimihenkilölle tai entiselle toimihenkilölle, joka tahallisesti tai huolimattomuuttaan laiminlyö näiden henkilöstösääntöjen mukaiset velvollisuutensa, voidaan määrätä kurinpitoseuraamus.

2.   Kun sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen saa tietoonsa todisteita, jotka antavat aiheen olettaa, että on tapahtunut 1 kohdassa tarkoitettu velvollisuuksien täyttämättä jättäminen, ne voivat aloittaa hallinnollisen tutkimuksen tarkistaakseen, onko tällainen velvollisuuksien täyttämättä jättäminen tapahtunut.

139 artikla

1.   Kun viraston sisäisessä tutkimuksessa käy ilmi toimihenkilön tai entisen toimihenkilön mahdollinen osallisuus tutkittavana olevaan asiaan, hänelle on ilmoitettava asiasta, jollei tästä aiheudu haittaa tutkimukselle. Missään tapauksessa ei tutkimuksen päättymisen jälkeen saa tehdä päätelmiä, joissa mainittaisiin toimihenkilön nimi, ennen kuin hänelle on annettu mahdollisuus antaa lausuntonsa kaikista häntä itseään koskevista seikoista. Päätelmissä on viitattava tähän lausuntoon.

2.   Jos tutkimus edellyttää ehdotonta salassapitoa ja kansallisen oikeusviranomaisen toimivaltaan kuuluvien tutkimusmenettelyjen aloittamista, velvollisuutta pyytää lausuntoa toimihenkilöltä voidaan lykätä sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen suostumuksella. Näissä tapauksissa minkäänlaista kurinpitomenettelyä ei voida aloittaa ennen kuin toimihenkilö on voinut antaa lausuntonsa.

3.   Jos syytösten kohteena olevaa toimihenkilöä vastaan ei viraston sisäisen tutkimuksen perusteella voida nostaa syytettä, kyseinen tutkimus päätetään ilman seurauksia viraston johtajan päätöksellä, ja tämä ilmoittaa asiasta toimihenkilölle ja virastolle. Toimihenkilö voi pyytää tämän päätöksen sisällyttämistä henkilökansioonsa.

4.   Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen ilmoittaa kyseiselle henkilölle tutkimuksen päättymisestä ja toimittaa hänelle tutkimusraportin päätelmät ja hänen pyynnöstään kaikki muut asiakirjat, jotka koskevat suoranaisesti häntä vastaan esitettyjä syytöksiä, jollei kolmansien osapuolten oikeutettujen etujen suojasta muuta johdu.

140 artikla

Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi tutkimusraportin perusteella, toimitettuaan asianomaiselle toimihenkilölle kaiken näytön asiassa ja kuultuaan toimihenkilöä:

a)	päättää, että asianomaista toimihenkilöä vastaan ei voida nostaa syytettä; tällöin toimihenkilölle ilmoitetaan asiasta kirjallisesti; tai

b)	päättää siinäkin tapauksessa, että velvollisuudet on tai on ilmeisesti jätetty täyttämättä, ettei kurinpitoseuraamuksia sovelleta, ja antaa toimihenkilölle tarvittaessa huomautuksen; tai

c)	kun velvollisuudet on jätetty täyttämättä, 138 artiklan mukaisesti i) päättää aloittaa tämän osaston D jaksossa säädetyn kurinpitomenettelyn, tai ii) päättää aloittaa kurinpitomenettelyn kurinpitolautakunnassa.

141 artikla

Jos toimihenkilöä ei voida tämän osaston säännösten mukaisesti kuulla objektiivisista syistä johtuen, häntä voidaan pyytää esittämään huomautuksensa kirjallisesti tai valtuuttamaan valitsemansa henkilö edustamaan itseään.

B   jakso

Kurinpitolautakunta

142 artikla

1.   Virastoon perustetaan kurinpitolautakunta. Kurinpitolautakunnassa on vähintään yksi Euroopan unionin neuvoston henkilöstöstä valittu jäsen, joka voi toimia puheenjohtajana.

2.   Kurinpitolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja neljä varsinaista jäsentä, jotka voidaan korvata varajäsenillä, joista ainakin yhden on kuuluttava samaan tehtäväryhmään kuin kurinpitomenettelyn alainen toimihenkilö.

143 artikla

1.   Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen ja 137 artiklassa tarkoitettu henkilöstökomitea nimittävät kumpikin samanaikaisesti kaksi varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä.

2.   Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

3.   Puheenjohtaja, jäsenet ja varajäsenet nimitetään kolmeksi vuodeksi. Virasto voi kuitenkin nimittää jäsenet ja varajäsenet lyhyemmäksi ajaksi, kuitenkin vähintään vuodeksi.

4.   Asianomainen toimihenkilö saa viiden päivän kuluessa kurinpitolautakunnan muodostamisesta jäävätä yhden kurinpitolautakunnan jäsenen. Virasto saa myös jäävätä yhden kurinpitolautakunnan jäsenen.

Kurinpitolautakunnan jäsenet voivat samassa määräajassa pyytää, että heidät vapautetaan tehtävästä perustellusta syystä, ja eturistiriitatilanteessa heidän on luovuttava jäsenyydestään.

144 artikla

Kurinpitolautakuntaa avustaa sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen nimeämä sihteeri.

145 artikla

1.   Kurinpitolautakunnan puheenjohtaja ja jäsenet hoitavat tehtävänsä täysin riippumattomina.

2.   Kurinpitolautakunnan asioiden käsittely ja menettelyt ovat salaisia.

C   jakso

Kurinpitoseuraamukset

146 artikla

1.   Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi soveltaa jotakin seuraavista seuraamuksista:

a)	kirjallinen huomautus,

b)

varoitus,

c)	palkkatason nousun keskeyttäminen vähintään yhden ja enintään 23 kuukauden ajaksi,

d)	palkkatason alentaminen,

e)	palkkaluokan väliaikainen alentaminen vähintään 15 päivän ja enintään yhden vuoden ajaksi,

f)	palkkaluokan alentaminen saman tehtäväryhmän sisällä,

g)	siirtäminen alempaan tehtäväryhmään joko samaan tai alempaan palkkaluokkaan,

h)

toimesta erottaminen ja tarvittaessa työkyvyttömyyskorvauksen osan pidättäminen tietyksi ajaksi; tämän seuraamuksen vaikutukset eivät ulotu toimihenkilön huollettavina oleviin henkilöihin. Tällaisessa alentamistapauksessa entisen toimihenkilön tulot eivät voi olla pienemmät kuin ensimmäisen palkkaluokan ensimmäisellä palkkatasolla olevan väliaikaisen toimihenkilön peruspalkka, jota on tarvittaessa korotettu perhelisillä.

2.   Kun toimihenkilö saa työkyvyttömyyskorvausta, sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi päättää pidättää osan työkyvyttömyyskorvauksesta tietyksi ajaksi; tämän seuraamuksen vaikutukset eivät ulotu toimihenkilön huollettavina oleviin henkilöihin. Kyseisen toimihenkilön tulot eivät kuitenkaan voi olla pienemmät kuin vähimmäistoimeentulo, joka vastaa palkkaluokan 1 palkkatasolla 1 olevan väliaikaisen toimihenkilön peruspalkkaa ja jota on tarvittaessa korotettu perhelisillä.

3.   Yksi virhe voi johtaa vain yhteen kurinpitoseuraamukseen.

147 artikla

Kurinpitoseuraamusten ankaruuden on oltava suhteessa tehdyn virheen vakavuuteen. Virheen vakavuutta määriteltäessä ja kurinpitoseuraamuksesta päätettäessä on otettava erityisesti huomioon:

a)	virheen laatu ja olosuhteet, joissa se tapahtui,

b)	viraston luotettavuudelle, maineelle ja eduille rikkomuksesta koituneen haitan suuruus,

c)	missä määrin virhe johtui tahallisuudesta tai laiminlyönnistä,

d)	syyt toimihenkilön tekemään virheeseen,

e)	toimihenkilön palkkaluokka ja virkaikä,

f)	toimihenkilön henkilökohtaisen vastuun määrä,

g)	toimihenkilön tehtävien ja vastuiden taso,

h)	virheen tai virheellisen käyttäytymisen toistuminen,

i)	toimihenkilön käytös koko hänen uransa aikana.

D   jakso

Kurinpitomenettely ilman kurinpitolautakunnassa tapahtuvaa käsittelyä

148 artikla

Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi tehdä kirjallista huomautusta tai varoitusta koskevan päätöksen kuulematta kurinpitolautakuntaa. Asianomaista toimihenkilöä on kuultava ennen seuraamuksen määräämistä.

E   jakso

Kurinpitomenettelyn aloittaminen kurinpitolautakunnassa

149 artikla

1.   Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen antaa kurinpitolautakunnalle kertomuksen, jossa on esitettävä selkeästi teot, joista valitetaan, ja tarvittaessa olosuhteet, joissa ne on suoritettu, sekä raskauttavat tai lieventävät asianhaarat.

2.   Kertomus toimitetaan asianomaiselle toimihenkilölle ja kurinpitolautakunnan puheenjohtajalle, joka antaa sen tiedoksi kurinpitolautakunnan jäsenille.

150 artikla

1.   Kun toimihenkilö on saanut tämän kertomuksen, hänellä on oikeus nähdä itseään koskevat asiakirjat kokonaisuudessaan ja ottaa jäljennökset kaikista menettelyyn liittyvistä, myös vastuusta vapauttamista tukevista, asiakirjoista.

2.   Toimihenkilöllä on aikaa valmistella puolustustaan vähintään 15 päivän ajan sen jälkeen, kun kurinpitomenettelyn käynnistävä kertomus on annettu hänelle tiedoksi.

3.   Toimihenkilö voi valita avustajakseen haluamansa henkilön.

151 artikla

1.   Kun toimihenkilö myöntää kurinpitolautakunnan puheenjohtajan läsnäollessa syyllistyneensä virheelliseen tekoon ja hyväksyy varauksitta näiden henkilöstösääntöjen 148 artiklassa tarkoitetun kertomuksen oikeaksi, sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi peruuttaa asian käsittelyn kurinpitolautakunnassa, jotta virheen laadun ja määrättävän seuraamuksen välistä suhteellisuusperiaatetta noudatetaan. Kun asian käsittely kurinpitolautakunnassa peruutetaan, sen puheenjohtaja antaa lausuntonsa määrättävästä seuraamuksesta.

2.   Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi tämän menettelyn mukaisesti ja 148 artiklan säännöksistä poiketen soveltaa jotakin 146 artiklan 1 kohdan a–d alakohdassa mainituista seuraamuksista.

3.   Toimihenkilölle ilmoitetaan, ennen kuin hän myöntää tehneensä virheen, tunnustamisen mahdollisista seurauksista.

152 artikla

Ennen ensimmäistä lautakunnan kokousta puheenjohtaja antaa yhdelle lautakunnan jäsenistä tehtäväksi laatia asiasta yleiskertomuksen, ja hän ilmoittaa tästä muille lautakunnan jäsenille.

153 artikla

1.   Kurinpitolautakunta kuulee asianomaista toimihenkilöä. Tällöin hän voi esittää huomautuksensa kirjallisesti tai suullisesti joko henkilökohtaisesti tai valitsemansa edustajan välityksellä. Hän voi kutsua todistajia.

2.   Kurinpitolautakunnan käsittelyssä virastoa edustaa toimihenkilö, jonka sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen on määrännyt tähän tehtävään ja jolla on samat oikeudet kuin asianomaisella toimihenkilöllä.

154 artikla

1.   Jos lautakunta katsoo, ettei sillä ole riittävän selkeitä tietoja teoista, joista valitetaan, tai olosuhteista, joissa nämä teot on tehty, se määrää aloitettavaksi tutkimuksen, jossa kumpikin osapuoli voi esittää kantansa ja vastata toisen osapuolen kantaan.

2.   Lautakunnan puheenjohtaja tai joku sen jäsenistä tekee tutkimuksen lautakunnan nimissä. Lautakunta voi tutkinnallisista syistä pyytää, että sille toimitetaan kaikki käsiteltävään asiaan liittyvät asiakirjat. Viraston on täytettävä kaikki tällaiset pyynnöt lautakunnan mahdollisesti vahvistamassa määräajassa. Jos tällainen pyyntö esitetään toimihenkilölle, mahdollinen kieltäytyminen on kirjattava.

155 artikla

Kurinpitolautakunnalle esitettyjen asiakirjojen perusteella sekä mahdolliset kirjalliset tai suulliset ilmoitukset ja lautakunnan tekemän tutkimuksen tulokset huomioon ottaen kurinpitolautakunta antaa määräenemmistöllä perustellun lausunnon siitä, ovatko väitetyt teot todella tapahtuneet, ja tarvittaessa siitä, millaisia seuraamuksia ne aiheuttavat. Kaikki kurinpitolautakunnan jäsenet allekirjoittavat lausunnon. Jokainen kurinpitolautakunnan jäsen voi liittää lausuntoon eriävän mielipiteensä. Lausunto toimitetaan sopimuksia tekemään valtuutetulle viranomaiselle ja asianomaiselle toimihenkilölle kahden kuukauden kuluessa siitä, kun lautakunta on vastaanottanut sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen kertomuksen, jollei määräaikaa ole muutettu käsiteltävän asian monimutkaisuuden vuoksi. Jos tutkimus on tehty lautakunnan aloitteesta, määräaika on neljä kuukautta, jollei sitä ole muutettu käsiteltävän asian monimutkaisuuden vuoksi.

156 artikla

1.   Kurinpitolautakunnan puheenjohtaja osallistuu lautakunnan päätöksentekoon vain kun on kyse menettelytapakysymyksistä tai kun äänet jakautuvat tasan.

2.   Puheenjohtaja varmistaa, että kurinpitolautakunnan tekemät päätökset pannaan täytäntöön, ja antaa kaikki asiaan liittyvät tiedot ja asiakirjat tiedoksi kullekin lautakunnan jäsenelle.

157 artikla

Sihteeri laatii pöytäkirjan kurinpitolautakunnan kokouksista. Todistajat allekirjoittavat pöytäkirjan, joka sisältää heidän todistajanlausuntonsa.

158 artikla

1.   Toimihenkilö vastaa kurinpitomenettelyn aikana itse omista kuluistaan, ja erityisesti hänelle valittujen avustajien tai puolustusasianajajien palkkioista, jos kurinpitomenettely johtaa johonkin 148 artiklassa säädettyyn seuraamukseen.

2.   Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi kuitenkin päättää toisin poikkeustapauksissa, joissa toimihenkilön vastattavat kulut olisivat kohtuuttomia.

159 artikla

1.   Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen tekee päätöksensä toimihenkilöä kuultuaan 146 ja 147 artiklan säännösten mukaisesti kahden kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut kurinpitolautakunnan lausunnon. Päätös on perusteltava.

2.   Jos sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen päättää asian käsittelyn määräämättä kurinpidollista seuraamusta, se ilmoittaa päätöksestään kyseiselle toimihenkilölle kirjallisesti ja viivytyksettä. Toimihenkilö voi pyytää päätöksen sisällyttämistä henkilökansioonsa.

F   jakso

Tehtävästä pidättäminen

160 artikla

1.   Jos sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen syyttää toimihenkilöä vakavasta virheestä, se voi pidättää tämän tehtävästään koska tahansa määräajaksi tai toistaiseksi riippumatta siitä, onko kyse virkavelvollisuuksien laiminlyömisestä vai lain rikkomisesta.

2.   Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen tekee päätöksen kuultuaan kyseistä toimihenkilöä, paitsi jos kyseessä ovat poikkeukselliset olosuhteet.

161 artikla

1.   Toimihenkilön tehtävästään pidättämistä koskevassa päätöksessä on mainittava, saako hän täyden palkan tehtävästä pidättämisen aikana vai pidätetäänkö siitä kyseisessä päätöksessä vahvistettava määrä. Toimihenkilölle maksettava määrä ei kuitenkaan voi missään tapauksessa olla pienempi kuin vähimmäistoimeentulo, joka vastaa palkkaluokan 1 palkkatasolla 1 olevan väliaikaisen toimihenkilön peruspalkkaa ja jota on tarvittaessa korotettu perhelisillä.

2.   Tehtävästä pidätettyä toimihenkilöä koskeva lopullinen päätös on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa tehtävästä pidättämistä koskevan päätöksen voimaantulosta. Jos päätöstä ei ole tehty kuuden kuukauden määräajan päätyttyä, toimihenkilö saa jälleen palkkansa kokonaisuudessaan, jollei 3 kohdan säännöksistä muuta johdu.

3.   Palkan pidätystä voidaan jatkaa yli 2 kohdassa tarkoitetun kuuden kuukauden määräajan, jos toimihenkilö joutuu syytteeseen samoista teoista ja hänet on pidätetty tämän syytteen vuoksi. Tässä tapauksessa toimihenkilölle voidaan maksaa täysi palkka vasta kun toimivaltainen tuomioistuin päättää vapauttaa hänet.

4.   Edellä 1 kohdan nojalla pidätetyt summat maksetaan takaisin toimihenkilölle, jos lopullisella päätöksellä määrätty kurinpitoseuraamus ei ole kirjallista huomautusta, varoitusta, palkkatason nousun keskeyttämistä tai palkkatason alentamista ankarampi tai jos mitään kurinpitoseuraamusta ei ole määrätty; jälkimmäisessä tapauksessa takaisinmaksuun lisätään 87 artiklassa määritellyn kannan mukaan laskettu koronkorko.

G   jakso

Rinnakkainen syytteeseenpano

162 artikla

Jos toimihenkilö asetetaan syytteeseen samasta teosta, lopullinen päätös tehdään vasta, kun asiaa käsittelevä tuomioistuin on antanut lopullisen tuomionsa.

H   jakso

Loppusäännökset

163 artikla

Toimihenkilö, jolle on määrätty kurinpitoseuraamuksena muu kuin toimesta erottaminen, voi kolmen vuoden kuluttua kirjallisesta huomautuksesta tai varoituksesta ja kuuden vuoden kuluttua muista seuraamuksista tehdä hakemuksen seuraamuksia koskevien merkintöjen poistamiseksi henkilökansiostaan. Sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen päättää, suostutaanko hakijan pyyntöön.

164 artikla

Jos asiassa saadaan uusia tietoja ja niitä koskevia todisteita, sopimuksia tekemään valtuutettu viranomainen voi aloittaa kurinpitomenettelyn uudelleen omasta aloitteestaan tai asianomaisen toimihenkilön hakemuksesta.

165 artikla

Jos toimihenkilöä vastaan ei 159 artiklan mukaisesti ole nostettu syytettä, hänellä on oikeus pyytää vahingon korjaamista siten, että sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen päätös julkistetaan sopivalla tavalla.

166 artikla

Johtokunta vahvistaa näiden menettelyjen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset määräykset.

VI   OSASTO

MUUTOKSENHAKU

167 artikla

1.   Jokainen näissä henkilöstösäännöissä tarkoitettu henkilö voi pyytää sopimuksia tekemään valtuutettua viranomaista tekemään häntä koskevan päätöksen. Sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen on ilmoitettava kyseiselle henkilölle perustellusta päätöksestään neljän kuukauden kuluessa pyynnön esittämispäivästä. Jos pyyntöön ei tämän määräajan kuluessa ole vastattu, pyynnön katsotaan tulleen hylätyksi hiljaisella päätöksellä, ja pyynnön tehnyt työntekijä voi tehdä hylkäämisestä valituksen seuraavan kohdan mukaisesti.

2.   Jokainen näissä henkilöstösäännöissä tarkoitettu henkilö voi tehdä pyytää sopimuksia tekemään valtuutetulle viranomaiselle valituksen itseään vastaan kohdistetusta toimenpiteestä, joko kyseisen viranomaisen tekemästä päätöksestä tai siitä, että tämä on jättänyt toteuttamatta henkilöstösäännöissä säädetyn toimenpiteen. Valitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa. Tämä määräaika alkaa

—	päivänä, jona toimenpide julkaistaan, jos kyse on yleisestä toimenpiteestä;

—

päivänä, jona päätös annetaan asianomaiselle tiedoksi, ja joka tapauksessa viimeistään sinä päivänä, jolloin asianomainen sai tiedon asiasta, jos on kyse määrättyyn henkilöön kohdistuvasta toimenpiteestä; jos toimenpide kuitenkin kohdistuu myös toista henkilöä vastaan, määräaika tämän toisen henkilön osalta alkaa siitä päivästä, jolloin hän sai tiedon asiasta, ja joka tapauksessa viimeistään päivänä, jona päätös julkaistaan, tai

—	vastauksen antamiselle asetetun määräajan päättymispäivänä, jos valitus koskee 1 kohdassa säädettyä hiljaista päätöstä, jolla pyyntö katsotaan tulleen hylätyksi.

Sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen on annettava asianomaiselle tiedoksi perusteltu päätöksensä neljän kuukauden kuluessa valituksen esittämispäivästä. Jos valitukseen ei ole vastattu tämän määräajan kuluessa, sen katsotaan tulleen hylätyksi hiljaisella päätöksellä, johon voi hakea muutosta 169 artiklan mukaisesti.

VII   OSASTO

VALITUSLAUTAKUNTA

168 artikla

1.   Perustetaan valituslautakunta, jolla on toimivalta ratkaista viraston ja sellaisen henkilön, johon näitä henkilöstösääntöjä sovelletaan, väliset riidat.

2.   Valituslautakunta koostuu neljästä tuomarista, jotka Euroopan unionin neuvosto nimittää kuudeksi vuodeksi osallistuvien jäsenvaltioiden nimeämistä ehdokkaista Euroopan yhteisöjen tuomioistuinta kuultuaan. Kuitenkin ensimmäistä valituslautakuntaa varten kaksi tuomaria nimitetään kolmeksi vuodeksi ja kaksi tuomaria kuudeksi vuodeksi. Kun valituslautakunta ei onnistu tekemään enemmistöpäätöstä, puheenjohtajan ääni ratkaisee.

3.   Tuomarit valitsevat valituslautakunnan puheenjohtajan keskuudestaan kolmeksi vuodeksi. Hänet voidaan valita uudeksi toimikaudeksi.

4.   Osa tuomareista vaihtuu joka kolmas vuosi. Tuomari, jonka toimikausi päättyy, voidaan nimittää uudeksi toimikaudeksi.

5.   Valituslautakunnan tuomarit ovat riippumattomia. Hei eivät saa ottaa vastaan mitään ohjeita.

6.   Tuomarit eivät voi hoitaa virastossa muita tehtäviä toimikautensa aikana.

7.   Valituslautakunta nimittää kirjaajansa ja vahvistaa hänen tehtäväänsä koskevat säännöt.

169 artikla

1.   Muutoksenhaku otetaan valituslautakunnan käsiteltäväksi ainoastaan, jos:

—	sopimuksia tekemään valtuutetulle viranomaiselle on ennen muutoksen hakemista tehty valitus 167 artiklan 2 kohdan mukaisesti kyseisessä kohdassa säädetyssä määräajassa, ja

—	tämä valitus on hylätty nimenomaisella tai hiljaisella päätöksellä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu muutoksenhaku on pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa. Tämä määräaika alkaa:

—	päivänä, jona valituksen johdosta tehty päätös annetaan tiedoksi,

—

vastauksen antamiselle asetetun määräajan päättymispäivästä, jos kanne koskee hiljaista päätöstä, jolla 167 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehty valitus katsotaan hylätyksi; jos valitus on kuitenkin hylätty nimenomaisella hylkäävällä päätöksellä sen jälkeen, kun se on hylätty hylkääväksi katsottavalla hiljaisella päätöksellä mutta ennen kuin muutoksenhaulle asetettu määräaika on kulunut umpeen, muutoksen hakemiselle asetettu määräaika alkaa uudelleen.

3.   Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, asianomainen voi, toimitettuaan sopimuksia tekemään valtuutetulle viranomaiselle 167 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun valituksen, saattaa muutoksenhaun välittömästi valituslautakunnan käsiteltäväksi sillä edellytyksellä, että tähän muutoksenhakuun on liitetty hakemus joko sen kohteena olevan toimenpiteen täytäntöönpanon keskeyttämiseksi tai väliaikaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi. Tällöin pääasian käsittely valituslautakunnassa keskeytetään, kunnes valitus on hylätty joko nimenomaisella tai hiljaisella päätöksellä.

4.   Työjärjestyksessä määritettyjen rajoitusten ja ehtojen mukaisesti osapuolia voi avustaa heidän valitsemansa henkilö.

5.   Valituslautakunta vahvistaa työjärjestyksensä, jonka Euroopan unionin neuvoston on vahvistettava yhteisymmärryksessä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen kanssa. Valituslautakunta voi muuttaa työjärjestystään. Neuvoston on yhteisymmärryksessä yhteisöjen tuomioistuimen kanssa hyväksyttävä muutokset.

6.   Valituslautakunnan työjärjestyksen voimaantuloon saakka sovelletaan soveltuvin osin Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen työjärjestystä.

7.   Valituslautakunta päättää asian käsittelyyn liittyvistä kuluista. Ellei työjärjestyksessä toisin määrätä, hävinnyt osapuoli velvoitetaan korvaamaan kulut, jos valituslautakunta niin päättää.

VIII   OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

170 artikla

1.   Viraston johtokunta voi yhteisen toiminnan 2004/551/YUTP 9 artiklan 1.10 kohtaa ja 11 artiklan 3.1 kohtaa noudattaen tarvittavassa määrin muuttaa näiden henkilöstösääntöjen oikeuksia ja velvoitteita (10–34 artikla ja 103 artikla), palvelukseen ottamisen edellytyksiä (36–40 artikla, paitsi 36 artiklan 2 kohdan a alakohta sekä 104–109 artikla, paitsi 104 artiklan 3 kohdan a alakohta), työoloja (41–57 artikla ja 110 artikla), palvelussuhteen päättymistä (95–99 artikla ja 136 artikla) ja kurinpitomenettelyä (138–166 artikla) koskevia säännöksiä. Nämä muutosehdotukset on toimitettava neuvostolle. Muutokset katsotaan hyväksytyiksi, jollei neuvosto kahden kuukauden kuluessa ja määräenemmistöllä päätä niiden muuttamisesta.

2.   Näiden henkilöstösääntöjen muita säännöksiä, erityisesti palkkaa, korvauksia ja lisiä sekä sosiaaliturvaetuuksia, koskevat muutokset hyväksyy neuvosto yksimielisesti johtokunnan ehdotuksesta.

171 artikla

Kolmen vuoden kuluessa näiden henkilöstösääntöjen voimaantulosta tai Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen tullessa voimaan riippuen siitä, kumpi ajankohta on aikaisempi, Euroopan unionin neuvosto tarpeen mukaan arvioi ja muuttaa näitä henkilöstösääntöjä tai tekee päätöksen niiden voimassaolon päättämisestä.

172 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL L 245, 17.7.2004, s. 17.

(2)  EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 723/2004 (EUVL L 124, 27.4.2004, s. 1).

(3)  EYVL L 56, 4.3.1968, s. 8, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1750/2002 (EYVL L 264, 2.10.2002, s. 15).

---

---

---

---

---

---

---

---