Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32002R0753

Komission asetus (EY) N:o 753/2002, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2002, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamista koskevista eräistä yksityiskohtaisista säännöistä tiettyjen viinituotteiden kuvauksen, nimityksen, tarjontamuodon ja suojauksen osalta

EYVL L 118, 4.5.2002, p. 1–54 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (CS, ET, LV, LT, HU, MT, PL, SK, SL, BG, RO)

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 31/07/2009; Kumoaja 32009R0607

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2002/753/oj

32002R0753

Komission asetus (EY) N:o 753/2002, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2002, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamista koskevista eräistä yksityiskohtaisista säännöistä tiettyjen viinituotteiden kuvauksen, nimityksen, tarjontamuodon ja suojauksen osalta

Virallinen lehti nro L 118 , 04/05/2002 s. 0001 - 0054


Komission asetus (EY) N:o 753/2002,

annettu 29 päivänä huhtikuuta 2002,

neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamista koskevista eräistä yksityiskohtaisista säännöistä tiettyjen viinituotteiden kuvauksen, nimityksen, tarjontamuodon ja suojauksen osalta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon viinin yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999(1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2585/2001(2), ja erityisesti sen 53 ja 80 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 V osaston II luvussa ja liitteissä VII ja VIII vahvistetaan säännöt, jotka koskevat kyseisen asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tiettyjen tuotteiden, jäljempänä "viinituotteet", kuvausta, nimitystä ja tarjontamuotoa sekä tiettyjen merkintöjen ja ilmaisujen suojaa. Olisi vahvistettava näiden sääntöjen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja kumottava alan voimassa oleva lainsäädäntö eli viinien ja rypäleen puristemehujen kuvausta ja esittelyä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 16 päivänä lokakuuta 1990 annettu komission asetus (ETY) N:o 3201/90(3), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 885/2001(4), erityisviinien kuvausta ja esittelyä koskevista tietyistä yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 18 päivänä joulukuuta 1991 annettu komission asetus (ETY) N:o 3901/91(5), kuohuviinien ja hiilihapotettujen kuohuviinien kuvausta ja esittelyä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 13 päivänä maaliskuuta 1995 annettu komission asetus (EY) N:o 554/95(6), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1915/96(7), ja tietyntyyppisissä tma-laatuviineissä käytettyjen perinteisten täydennysmerkintöjen suojaa koskevista yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 24 päivänä huhtikuuta 1998 annettu komission asetus (EY) N:o 881/98(8), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1608/2000(9).

(2) Eräistä elintarvikkeiden päällysmerkintöjä koskevista säännöistä säädetään tiettyjen nesteiden pakkaamisesta valmispakkauksiin tilavuuden mukaan koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 19 päivänä joulukuuta 1974 annetussa neuvoston direktiivissä 75/106/ETY(10), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 89/676/ETY(11), elintarvike-erän tunnistamismerkinnöistä 14 päivänä kesäkuuta 1989 annetussa neuvoston direktiivissä 89/396/ETY(12), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 92/11/ETY(13), ja myytäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä maaliskuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/13/EY(14), sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 2001/101/EY(15). Näitä sääntöjä sovelletaan myös viinituotteisiin, ellei kyseisissä direktiiveissä nimenomaisesti muuta mainita.

(3) Tässä asetuksessa on otettava huomioon nykyisen viinituotteita koskevan lainsäädännön ja edellä mainituissa direktiiveissä säädettyjen sääntöjen soveltamisesta saadut kokemukset. Kyseisiä sääntöjä olisi yksinkertaistettava mahdollisimman paljon, ja niistä olisi tehtävä ymmärrettävämpiä yhdenmukaistamalla eri tuoteryhmiä koskevat säännökset kyseisten tuotteiden moninaisuus kuitenkin huomioon ottaen.

(4) Tämä asetus on asetuksen (EY) N:o 1493/1999 47 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen tavoitteiden mukainen, joita ovat kuluttajien ja tuottajien oikeutettujen etujen suojelu, sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja laatutuotteiden tuotannon edistäminen. Lisäksi se on kyseisen asetuksen 77 artiklan vaatimusten mukainen, jotta samanaikaisesti otettaisiin asianmukaisesti huomioon perustamissopimuksen 33 ja 131 artiklassa määrätyt tavoitteet ja perustamissopimuksen 300 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehdyistä kansainvälisistä sopimuksista johtuvat velvoitteet.

(5) On tarpeen täsmentää päällysmerkintöjen käsitettä siten, että se rajataan viinituotteiden tarjontamuotoon liittyviin, tuotteiden luonnetta, laatua tai alkuperää koskeviin näkökohtiin.

(6) Kuluttajien etujen huomioon ottamiseksi olisi säädettävä, että eräät pakolliset tiedot on ryhmiteltävä astiassa samaan näkökenttään, vahvistettava todellisen alkoholi- pitoisuuden merkitsemistä koskevat sallitut poikkeamat ja otettava huomioon tuotteiden erityisominaisuudet.

(7) Nykyiset säännöt, jotka koskevat koodien käyttöä päällysmerkinnöissä, ovat hyödyllisiä, minkä vuoksi ne olisi säilytettävä.

(8) Eräitä viinituotteita ei ole välttämättä tarkoitettu sellaisenaan nautittaviksi. Jäsenvaltioiden on siis sallittava olla soveltamatta kyseisiin tuotteisiin päällysmerkintöjä koskevia sääntöjä, jos asianmukainen valvontamekanismi on käytössä. Sama koskee eräitä pullossa vanhennettuja tma-laatuviinejä.

(9) Vietävien viinituotteiden osalta on joskus noudatettava kolmansien maiden päällysmerkintöjä koskevia sääntöjä tai annettava kyseisen kolmannen maan kuluttajille eräitä hyödyllisiä tietoja. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden olisi voitava sallia käyttää muita kieliä eräissä etikettimerkinnöissä.

(10) Asetuksella (EY) N:o 1493/1999 yhdenmukaistetaan kaikkia viinituotteita koskevat päällysmerkinnät kuohuviineille jo vahvistetun mallin perusteella sallimalla muiden kuin yhteisön lainsäädännössä nimenomaisesti säädettyjen ilmaisujen käyttö, jos ne ovat täsmällisiä. Mainitun asetuksen soveltamista koskevat säännökset on siis syytä yhdenmukaistaa samalla tavalla kuohuviineille jo vahvistetun mallin perusteella; on kuitenkin pyrittävä välttämään kyseisten muiden ilmaisujen ja säädettyjen ilmaisujen sekaantumisvaara sekä säädettävä, että tällaisten ilmaisujen käytön edellytyksenä on toimijoiden velvollisuus todistaa epäilyttävissä tapauksissa niiden täsmällisyys.

(11) Oikeusvarmuuden vuoksi on tarpeen säilyttää nykyiset pullottajan ja pullotuksen määritelmät ja ottaa käyttöön maahantuojan määritelmä.

(12) Lyijypohjaisten kapselien käyttö asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamisalaan kuuluvia tuotteita sisältävien astioiden sulkimien päällä on kiellettävä, jotta estettäisiin ensinnäkin saastumisvaara kapselien joutuessa vahingossa kosketuksiin kyseisten tuotteiden kanssa ja toiseksi kyseisistä kapseleista peräisin olevien, lyijyä sisältävien jätteiden aiheuttama ympäristönsaastumisvaara.

(13) Tietyn mallisten pullojen käyttäminen tiettyjen tuotteiden kohdalla on pitkäaikainen vakiintunut käytäntö yhteisössä ja kolmansissa maissa. Koska kyseisiä pulloja on käytetty kauan, ne voivat tuoda kuluttajien mieleen kyseisten tuotteiden tiettyjä ominaisuuksia tai alkuperän. Kyseiset pullot on siis varattava asianomaisille viineille.

(14) Viinituotteiden jäljitettävyyden ja valvonnan vuoksi olisi säädettävä, että eräät päällysmerkinnät on kirjattava rekistereihin ja saateasiakirjoihin, kuten viinialan tuotteiden kuljetusten mukana seuraavien asiakirjojen ja viinialalla pidettävien rekisterien soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 24 päivänä huhtikuuta 2001 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 884/2001(16) säädetään.

(15) Asetuksessa (EY) N:o 1493/1999 säädetään tarpeesta vahvistaa eräiden ilmaisujen käyttöedellytykset. Tietyille näistä ilmaisuista on tarpeen vahvistaa yhteisön säännöt sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi. Sääntöjen on yleisesti perustuttava nykyisiin säännöksiin. Tuottajaa mahdollisimman lähellä olevan politiikan kehittämiseksi kunkin jäsenvaltion on vahvistettava muiden ilmaisujen osalta yhteisön oikeuden kanssa sopusoinnussa olevat säännöt, joita viinituotteisiin sovelletaan sen alueella. Sääntöjen avoimuus on kuitenkin varmistettava.

(16) Pullottajan tai lähettäjän nimen tai toiminimen pakollisen merkitsemisen ja kaupan pitämiseen osallistuneen henkilön tai osallistuneiden henkilöiden nimen, osoitteen ja ammattinimikkeen vapaaehtoisen merkitsemisen osalta olisi tehtävä pakollisiksi kyseisten henkilöiden toimintaa kuvaavat merkinnät, kuten "viininviljelijä", "korjannut", "tukkukauppias", "jakelija", "maahantuoja", "maahan tuonut" tai muut vastaavat ilmaisut, jotta varmistettaisiin sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja estettäisiin kuluttajien johtaminen harhaan.

(17) Rypäleiden luonnonmukaiseen tuotantotapaan viittaavia merkintöjä koskee yksinomaan maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa ja elintarvikkeissa 24 päivänä kesäkuuta 1991 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2092/91(17), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 473/2002(18), jossa sallitaan niitä käytettävän kaikissa viinituotteissa. Kyseisiin merkintöihin ei siis sovelleta tämän asetuksen säännöksiä, jotka koskevat tuotantotapaan ja valmistusmenetelmään liittyviä merkintöjä.

(18) Eräiden laatuviinituotteiden kuvauksessa käytettävien merkintöjen (muiden kuin alkuperänimitysten) käyttö ja sääntely ovat yhteisössä vakiintuneita käytäntöjä. Nämä perinteiset ilmaisut voivat tuoda kuluttajan mieleen tuotanto- tai vanhentamistavan, laadun, värin, viinityypin tai viiniin liittyvän historiallisen tapahtuman. Rehellisen kilpailun varmistamiseksi ja kuluttajien harhaanjohtamisen estämiseksi on syytä vahvistaa tällaisten perinteisten ilmaisujen rekisteröintiä ja suojaa koskeva yhteinen kehys.

(19) Yksinkertaisuuden ja selvyyden vuoksi väkevien viinien ja helmeilevien viinien päällysmerkinnät olisi yhdenmukaistettava mahdollisimman laajasti asetuksessa (EY) N:o 1493/1999 hiilihapottomille viineille vahvistetun käytännön mukaisesti ottaen huomioon tuotteiden monimuotoisuus. Muiden viinituotteiden päällysmerkintöjen osalta noudatettava käytäntö on yhdenmukaistettava samalla tavalla, vaikka tuotteiden ja niiden markkinoiden erikoislaatu edellyttää erityisesti pakollisten tietojen tarkempaa erottelua.

(20) Yhteisön markkinoilla olevien kolmansista maista peräisin olevien viinituotteiden päällysmerkintöihin sovellettavat säännöt on myös yhdenmukaistettava mahdollisuuksien mukaan yhteisön viinituotteille vahvistetun käytännön mukaisesti kuluttajien harhaanjohtamisen ja tuottajien epärehellisen kilpailun estämiseksi. Olisi kuitenkin otettava huomioon tuotanto-olosuhteiden, viininvalmistusperinteiden ja kolmansien maiden lainsäädäntöjen erot.

(21) Tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan rajoittamatta sellaisten erityissääntöjen soveltamista, joista voidaan neuvotella kolmansien maiden kanssa tehtyjen sopimusten yhteydessä perustamissopimuksen 133 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen.

(22) Kuohuviinien päällysmerkintöjä koskevat erityiset yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan jo asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VIII. Olisi kuitenkin vahvistettava eräät täydentävät soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

(23) Hiilihapotettuihin helmeileviin viineihin sovellettavien sääntöjen on mahdollisuuksien mukaan vastattava asetuksessa (EY) N:o 1493/1999 hiilihapotetuille kuohuviineille vahvistettuja sääntöjä siten, että tuotteiden monimuotoisuus otetaan huomioon.

(24) Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 80 artiklassa säädetään toimenpiteistä, joilla helpotetaan siirtymistä aiemmasta viinialan lainsäädännöstä mainittuun asetukseen. Jotta toimijoille ei aiheutuisi kohtuutonta taakkaa, on syytä vahvistaa säännöksiä, joiden avulla alalla voimassa olevien sääntöjen mukaisesti päällysmerkinnöillä varustettujen tuotteiden kaupan pitämistä voidaan jatkaa ja kyseisten voimassa olevien sääntöjen mukaisesti painettuja etikettejä käyttää siirtymäkauden ajan.

(25) Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 81 artiklassa kumotaan nykyinen viinialaa koskeva neuvoston lainsäädäntö, tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia seikkoja koskevat säännökset mukaan luettuina. Asetuksessa (EY) N:o 1608/2000, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 699/2002(19), säädetään, että eräät 81 artiklassa kumotut neuvoston säännökset ovat voimassa lyhyen siirtymäkauden ajan, jotta varmistettaisiin sopusointuinen siirtyminen ja sovellettavan sääntelyn jatkuminen, kunnes soveltamistoimenpiteet laaditaan ja hyväksytään. Tällä asetuksella nykyiseen lainsäädäntöön tehtävät muutokset edellyttävät, että jäsenvaltiot vahvistavat soveltamistoimenpiteitä. Jotta kyseisten toimenpiteiden vahvistamiselle suotaisiin kohtuullinen aika ja jotta toimijat voisivat mukautua näihin uusiin sääntöihin, on syytä säätää, että eräät alalla sovellettavat, asetuksen (EY) N:o 1493/1999 81 artiklassa kumotut neuvoston säännöt ovat voimassa lyhyen lisäsiirtymäkauden. Sen vuoksi asetus (EY) N:o 1608/2000 olisi kumottava.

(26) Tässä asetuksessa säädettyjä toimenpiteitä sovelletaan ainoastaan asetuksen (EY) N:o 1493/1999 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muihin tuotteisiin sovellettavien mainitun asetuksen säännösten, erityisesti 52 artiklan 2, 3 ja 4 kohdan, liitteessä VII olevan C kohdan ja liitteessä VIII olevan I kohdan 3 kohdan soveltamista.

(27) Viinin hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

YHTEISET SÄÄNNÖT

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1493/1999 V osaston II luvun ja liitteiden VII ja VIII tiettyjen viinituotteiden kuvausta, nimitystä, tarjontamuotoa ja suojausta koskevat yksityiskohtaiset soveltamissäännöt.

2 artikla

Päällysmerkintöjä koskevat täsmennykset

Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteen VII johdanto-osan ja liitteessä VIII olevan A kohdan 2 kohdassa määriteltyinä päällysmerkintöinä ei pidetä merkintöjä, tunnuksia ja muita merkkejä,

a) joista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/62/EY(20) soveltamiseksi annetuissa jäsenvaltioiden säännöksissä;

b) joissa viitataan valmistajaan tai astian tilavuuteen ja jotka on kirjoitettu siihen suoraan pysyvästi;

c) joita käytetään pullotuksen valvomiseksi. Tässä yhteydessä jäsenvaltiot voivat säätää tai hyväksyä alueellaan pullotettujen viinien ja rypäleen puristemehujen pullotuspäivämäärän merkitsemisjärjestelmän;

d) joita käytetään tuotteen tunnistamiseksi viivakoodin ja/tai koneella luettavan tunnuksen avulla;

e) joista säädetään jäsenvaltioiden säännöksissä, jotka koskevat järjestelmällisen ja virallisen tarkastuksen kohteena olevien tuotteiden määrällistä tai laadullista valvontaa;

f) jotka viittaavat kyseisen tuotteen hintaan;

g) joista säädetään jäsenvaltioiden verosäännöksissä;

h) jotka ovat muita kuin a-g alakohdassa tarkoitettuja eivätkä mitenkään liity kyseessä olevan tuotteen luonnehdintaan ja joita ei koske mikään asetuksen (EY) N:o 1493/1999 tai tämän asetuksen säännös.

3 artikla

Pakolliset merkinnät

1. Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevassa A kohdassa tarkoitettujen pakollisten merkintöjen on oltava ryhmiteltyjä astian kyljessä samaan näkökenttään sekä esitettyjä selkein, helposti luettavin, pysyvin ja riittävän isoin kirjaimin ja numeroin, jotka erottuvat hyvin pohjasta ja jotka voi erottaa selvästi muista kirjoitusmerkinnöistä ja piirroksista.

On kuitenkin sallittua merkitä maahantuojaa koskevat pakolliset merkinnät ja erän numero muut pakolliset merkinnät sisältävän kentän ulkopuolelle

2. Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevan A kohdan 1 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa ja liitteessä VIII olevan B kohdan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu todellinen alkoholipitoisuus merkitään tilavuuden prosenttiyksikköinä tai prosenttiyksikön puolikkaina. Merkitty todellinen alkoholipitoisuus ei saa olla yli 0,5 tilavuusprosenttia suurempi tai pienempi kuin määrityksessä saatu pitoisuus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta käytettävän vertailumääritysmenetelmän sallittujen mittapoikkeamien soveltamista. Kuitenkaan yli kolme vuotta pulloissa varastoitujen tma-laatuviinien sekä kuohuviinien, hiilihapotettujen kuohuviinien, helmeilevien viinien, hiilihapotettujen helmeilevien viinien ja väkevien viinien merkitty alkoholipitoisuus ei saa olla yli 0,8 prosenttia suurempi tai pienempi kuin määrityksessä saatu pitoisuus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta käytettävän vertailumääritysmenetelmän sallittujen mittapoikkeamien soveltamista. Todellista alkoholipitoisuutta vastaavaa lukua seuraa tunnus "til-%" ja edeltää ilmaisu "todellinen alkoholipitoisuus" tai "todellinen alkoholi" tai lyhenne "alk.".

Todellinen alkoholipitoisuus on merkittävä päällysmerkintöihin vähintään viiden millimetrin korkuisin numeroin ja kirjaimin, jos nimellistilavuus on yli 100 senttilitraa, vähintään kolmen millimetrin korkuisin numeroin ja kirjaimin, jos nimellistilavuus on enintään 100 senttilitraa mutta yli 20 senttilitraa, ja vähintään kahden millimetrin korkuisin numeroin ja kirjaimin, jos nimellistilavuus on enintään 20 senttilitraa.

4 artikla

Koodien käyttö päällysmerkinnöissä

1. Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevassa E kohdassa tarkoitetut koodit vahvistaa se jäsenvaltio, jonka alueella on pullottajan, lähettäjän tai maahantuojan kotipaikka, ja asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VIII olevan D kohdan 4 ja 5 kohdassa tarkoitetut koodit vahvistaa se jäsenvaltio, jonka alueella on valmistajan tai myyjän kotipaikka.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu koodiviittaus jäsenvaltioon merkitään muita koodin osia edeltävällä postilyhenteellä.

5 artikla

Poikkeukset

1. Jäsenvaltiot voivat poiketa asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevan G kohdan 1 kohdassa tarkoitettujen, päällysmerkintöjen tekemisvelvoitetta koskevien säännösten soveltamisesta alueellaan tuotettujen viinien osalta seuraavasti:

a) tuotteet, joita kuljetetaan tietyn yrityksen samalla tai viereisellä hallintoalueella sijaitsevan kahden tai useamman laitoksen välillä. Kyseiset hallintoalueet eivät saa olla suurempia kuin tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön III-tason (NUTS III) alueet, lukuun ottamatta saaria, joilla hallintoalue vastaa tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön II-tason (NUTS II) aluetta;

b) rypäleen puristemehujen ja viinien määrät, jotka eivät ylitä 30:tä litraa erältä ja joita ei ole tarkoitettu myyntiin;

c) sellaiset määrät rypäleen puristemehuja ja viinejä, jotka on tarkoitettu tuottajan tai tämän työntekijöiden omaan käyttöön.

Lisäksi asianomainen jäsenvaltio voi myöntää erityisiä poikkeuksia eräille tämän asetuksen 29 artiklan 1 kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetuille, ennen myyntiä pitkään pulloissa vanhennetuille tma-laatuviineille, jos kyseisten tuotteiden valvontaa ja liikkuvuutta koskevat edellytykset on vahvistettu.

2. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevan D kohdan 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat sallia, että päällysmerkinnöissä olevat merkinnät ja erityisesti pakolliset merkinnät tehdään myös muilla kuin yhteisön virallisilla kielillä, jos kyseiset tuotteet on tarkoitettu vietäviksi ja asianomaisen kolmannen maan lainsäädännössä niin vaaditaan.

6 artikla

Kaikkia päällysmerkintöjä koskevat yhteiset säännöt

1. Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevan B kohdan 3 kohdan soveltamiseksi asianomaisten tuotteiden päällysmerkintöjä voidaan täydentää muilla merkinnöillä, jos niistä ei voi aiheutua sekaannusta henkilöille, joille tiedot osoitetaan, erityisesti kyseisessä liitteessä olevan A kohdan 1 kohdassa tarkoitettujen pakollisten ja kyseisessä liitteessä olevan B kohdan 1 kohdassa tarkoitettujen vapaaehtoisten merkintöjen suhteen.

2. Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 72 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut viranomaiset voivat kunkin jäsenvaltion vahvistamia yleisiä menettelysääntöjä noudattaen vaatia mainitun asetuksen liitteessä VII olevan B kohdan 3 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden pullottajia, lähettäjiä tai maahantuojia todistamaan, että kyseessä olevan tuotteen tai sen valmistuksessa käytettyjen tuotteiden luonnetta, tunnistettavuutta, laatua, koostumusta, alkuperää tai lähtöisyyttä koskevat merkinnät pitävät paikkansa.

Kun pyynnön esittää sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, johon pullottaja, lähettäjä tai maahantuoja on sijoittautunut, kyseinen viranomainen vaatii näyttöä suoraan kyseiseltä pullottajalta, lähettäjältä tai maahantuojalta.

Kun pyynnön esittää toisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, tämä antaa viranomaisten välisen suoran yhteistyön puitteissa sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, johon pullottaja, lähettäjä tai maahantuoja on sijoittautunut, kaikki tarpeelliset tiedot, joiden perusteella jälkimmäinen viranomainen voi vaatia kyseessä olevaa näyttöä. Pyynnön esittävälle viranomaiselle annetaan tieto jatkotoimenpiteistä, joihin pyyntö johtaa.

Jos toimivaltaiset viranomaiset toteavat, että näyttöä ei ole esitetty, katsotaan, että kyseiset merkinnät eivät ole asetuksen (EY) N:o 1493/1999 tai tämän asetuksen mukaisia.

7 artikla

Pullottajan, pullotuksen ja maahantuojan määritelmät

Tämän asetuksen soveltamiseksi:

a) "pullottajalla" tarkoitetaan luonnollista tai oikeushenkilöä taikka näiden henkilöiden ryhmittymää, joka suorittaa pullotuksen tai suorituttaa sen lukuunsa;

b) "pullotuksella" tarkoitetaan kyseisen tuotteen pakkaamista enintään 60 litran astioihin kaupallisessa tarkoituksessa;

c) "maahantuojalla" tarkoitetaan yhteisöön sijoittautunutta luonnollista tai oikeushenkilöä taikka näiden ryhmittymää, joka on vastuussa neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92(21) 4 artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen muiden kuin yhteisötavaroiden vapaaseen liikkeeseen luovuttamisesta.

8 artikla

Lyijypohjaisten kapselien tai levyjen käyttökielto

Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden sulkimessa ei saa olla lyijypohjaista kapselia tai levyä.

9 artikla

Eräiden pullomallien varaaminen

1. Eräiden pullomallien käyttöedellytyksiä koskevat säännöt ovat liitteessä I.

2. Jotta pullomalli voidaan sisällyttää liitteessä I olevaan luetteloon, sen on täytettävä seuraavat edellytykset:

a) sen käyttö on todellinen ja perinteinen, vähintään 25 vuotta kestänyt käytäntö määritellyillä yhteisön alueilla tai tuotantoalueilla;

b) sen käyttö voidaan liittää viinin tiettyihin ominaisuuksiin tai tiettyyn alkuperään;

c) sitä ei käytetä yhteisön markkinoilla muihin viineihin.

3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle:

a) pullomallien hyväksymisperusteet;

b) niiden pullomallien ominaisuudet, jotka täyttävät 2 kohdassa säädetyt edellytykset, ja viinit, joille kyseiset pullomallit on varattu.

4. Poiketen siitä, mitä 1, 2 ja 3 kohdassa säädetään, tiettyjä liitteessä I esitettyjä pullomalleja voidaan käyttää kolmannesta maasta peräisin olevien viinien tarjontamuotona, jos:

a) kyseiset maat ovat jättäneet komissiolle perustellun pyynnön; ja

b) edellä 2 ja 3 kohdassa säädettyjä edellytyksiä vastaaviksi katsotut edellytykset täyttyvät.

Liitteessä I esitetään kunkin pullomallin osalta asianomaiset kolmannet maat sekä kyseisten pullomallien käyttöedellytyksiä koskevat säännöt.

5. Eräät kolmansissa maissa perinteisesti käytetyt pullomallit, jotka eivät sisälly liitteeseen I, voivat saada kyseiselle pullomallille tässä artiklassa tarkoitetun suojan niiden yhteisössä tapahtuvaa kaupan pitämistä varten edellyttäen, että noudatetaan vastavuoroisuutta.

Ensimmäinen alakohta pannaan täytäntöön sopimuksilla, jotka tehdään asianomaisten kolmansien maiden kanssa perustamissopimuksen 133 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen.

10 artikla

Rekisterit, saateasiakirjat ja muut asiakirjat

1. Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevan A kohdan 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden, helmeileviä ja hiilihapotettuja helmeileviä viinejä lukuun ottamatta, osalta asetuksen (EY) N:o 884/2001 11 artiklassa tarkoitettujen toimijoiden pitämissä rekistereissä sekä muissa rekistereissä, saateasiakirjoissa ja muissa yhteisön säännöksissä vahvistetuissa asiakirjoissa ja, silloin kun saateasiakirjaa ei laadita, kaupallisissa asiakirjoissa, on oltava asetuksessa (EY) N:o 884/2001 säädettyjen merkintöjen lisäksi asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevan B kohdan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut vapaaehtoiset merkinnät, jos ne sisältyvät tai jos ne aiotaan sisällyttää päällysmerkintöihin.

2. Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VIII olevan A kohdan 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden sekä helmeilevien viinien ja hiilihapotettujen helmeilevien viinien osalta tuottajien pitämissä rekistereissä sekä muissa rekistereissä, saateasiakirjoissa ja muissa yhteisön säännöksissä vahvistetuissa asiakirjoissa ja, silloin kun saateasiakirjaa ei laadita, kaupallisissa asiakirjoissa, on oltava asetuksessa (EY) N:o 884/2001 säädettyjen merkintöjen lisäksi:

- asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VIII olevan A kohdan 1 kohdassa tarkoitetuissa tuotteissa merkinnät mainitun asetuksen liitteessä VIII olevan B kohdan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta tuotteen myyntinimikkeestä ja c alakohdassa tarkoitetusta tuotetyypistä sekä helmeilevissä viineissä ja hiilihapotetuissa helmeilevissä viineissä merkintä mainitun asetuksen liitteessä VII olevan A kohdan 2 kohdassa tarkoitetusta myyntinimikkeestä,

- asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VIII olevan A kohdan 1 kohdassa tarkoitetuissa tuotteissa mainitun asetuksen liitteessä VIII olevassa E kohdassa tarkoitetut vapaaehtoiset merkinnät sekä helmeilevissä viineissä ja hiilihapotetuissa helmeilevissä viineissä mainitun asetuksen liitteessä VII olevan B kohdan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut vapaaehtoiset merkinnät, jos ne sisältyvät tai jos ne aiotaan sisällyttää päällysmerkintöihin.

3. II osastossa tarkoitettujen tuotteiden osalta asetuksen (EY) N:o 884/2001 11 artiklassa tarkoitettujen toimijoiden pitämissä rekistereissä sekä muissa rekistereissä, saateasiakirjoissa ja muissa yhteisön säännöksissä vahvistetuissa asiakirjoissa ja, silloin kun saateasiakirjaa ei laadita, kaupallisissa asiakirjoissa on oltava asetuksessa (EY) N:o 884/2001 säädettyjen merkintöjen lisäksi asetuksen (EY) N:o 884/2001 13 artiklan 1 kohdassa ja tämän asetuksen 14 artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitetut vapaaehtoiset merkinnät, jos ne sisältyvät tai jos ne aiotaan sisällyttää päällysmerkintöihin.

4. Muiden kuin tuottajien tai valmistajien pitämiin rekistereihin on merkittävä vähintään 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot. Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut vapaaehtoiset merkinnät voidaan korvata rekistereissä saateasiakirjan tai muun yhteisön säännöksissä vahvistetun asiakirjan numerolla ja laatimispäivällä.

5. Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden varastointiin käytettävät astiat on varustettava tunnisteella ja merkittävä näiden astioiden nimellistilavuus.

Lisäksi astioissa on oltava jäsenvaltioiden tässä tarkoituksessa säätämät merkinnät, joiden perusteella valvonnasta vastaava viranomainen voi tunnistaa niiden sisällön rekisterien tai rekisteriä vastaavien asiakirjojen perusteella.

Kun kyseessä ovat samalla tuotteella täytetyt, samassa erässä varastoidut enintään 600 litran astiat, astioiden merkinnät voidaan korvata koko erää koskevilla merkinnöillä, jos kyseinen erä on selvästi erotettu muista eristä.

II OSASTO

RYPÄLEEN PURISTEMEHUUN, KÄYMISTILASSA OLEVAAN RYPÄLEEN PURISTEMEHUUN, TIIVISTETTYYN RYPÄLEEN PURISTEMEHUUN, EDELLEEN KÄYMISTILASSA OLEVIIN UUSIIN VIINEIHIN JA YLIKYPSISTÄ RYPÄLEISTÄ VALMISTETTUUN VIINIIN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖT

11 artikla

Yleiset säännökset

1. Kun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 53 artiklan 2 kohdan g alakohdassa tarkoitetut tuotteet tai kolmannessa maassa valmistetut samat tuotteet, jäljempänä "II osastossa tarkoitetut tuotteet", varustetaan päällysmerkinnöillä, päällysmerkintöjen on oltava 12, 13 ja 14 artiklan säännösten mukaiset.

2. Jäljempänä 12 artiklassa tarkoitettuihin pakollisiin merkintöihin sovelletaan 3 artiklan 1 kohdan säännöksiä soveltuvin osin.

3. II osastossa tarkoitettuihin tuotteisiin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevan E kohdan ja tämän asetuksen 4 artiklan säännöksiä soveltuvin osin.

12 artikla

Pakolliset merkinnät

1. II osastossa tarkoitettujen tuotteiden päällysmerkinnöissä on oltava tuotteen myyntinimike siten, että käytetään:

a) asetuksessa (EY) N:o 1493/1999 esitettyä määritelmää, joka kuvaa kyseistä tuotetta täsmällisimmin;

tai

b) muita kuin yhteisön säännöksissä määriteltyjä merkintöjä, joiden käytöstä säädetään kyseisen jäsenvaltion tai kolmannen maan lainsäädännössä, jos se on antanut kyseiset merkinnät tiedoksi komissiolle, joka vastaa kaikin asianmukaisin keinoin kyseisten toimenpiteiden julkaisemisesta.

2. II osastossa tarkoitettujen tuotteiden päällysmerkinnöissä on mainittava tuotteen nimellistilavuus.

3. II osastossa tarkoitettujen tuotteiden päällysmerkinnöissä on mainittava:

a) pullottajan nimi tai toiminimi sekä sen paikallisen hallintoalueen ja jäsenvaltion nimi, jossa sen päätoimipaikka sijaitsee, jos astian nimellistilavuus on enintään 60 litraa;

b) lähettäjän nimi tai toiminimi sekä sen paikallisen hallintoalueen ja jäsenvaltion nimi, jossa lähettäjän päätoimipaikka on, jos kyseessä on muu astia;

c) maahantuoja tai yhteisössä pullotetun viinin osalta pullottaja, jos kyseessä on tuontituote.

Edellä a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen merkintöjen osalta yhteisössä valmistettuihin tuotteisiin sovelletaan 15 artiklan säännöksiä soveltuvin osin, ja kolmansissa maissa valmistettuihin tuotteisiin sovelletaan 34 artiklan 1 kohdan a alakohdan säännöksiä soveltuvin osin.

4. Rypäleen puristemehun ja tiivistetyn rypäleen puristemehun päällysmerkinnöissä on mainittava tiheys.

Käymistilassa olevan rypäleen puristemehun ja edelleen käymistilassa olevan uuden viinin päällysmerkinnöissä on mainittava todellinen alkoholipitoisuus ja kokonaisalkoholipitoisuus tai toinen näistä pitoisuuksista.

Kun käymistilassa olevaan rypäleen puristemehuun on merkitty kokonaisalkoholipitoisuus, kyseinen alkoholipitoisuus ei saa olla yli 0,5 prosenttia suurempi tai pienempi kuin määrityksessä saatu pitoisuus.

Kokonaisalkoholipitoisuutta vastaavaa lukua seuraa tunnus "til-%" ja edeltää ilmaisu "kokonaisalkoholipitoisuus" tai "kokonaisalkoholi". Kyseinen luku on merkittävä päällysmerkintöihin samankokoisin numeroin ja kirjaimin kuin säädetään todellisen alkoholipitoisuuden merkinnän vähimmäiskoon osalta.

Ylikypsistä rypäleistä valmistetun viinin päällysmerkinnöissä on mainittava todellinen alkoholipitoisuus. Todellinen alkoholipitoisuus merkitään kokonaisena tai puolikkaana tilavuusprosenttina. Merkitty alkoholipitoisuus ei saa olla yli 0,5 tilavuusprosenttia suurempi tai pienempi kuin määrityksessä saatu pitoisuus. Todellista alkoholipitoisuutta vastaavaa lukua seuraa tunnus "til-%" ja edeltää ilmaisu "todellinen alkoholipitoisuus" tai "todellinen alkoholi" tai lyhenne "alk.".

Todellinen alkoholipitoisuus on merkittävä päällysmerkintöihin vähintään viiden millimetrin korkuisin numeroin ja kirjaimin, jos nimellistilavuus on yli 100 senttilitraa, vähintään kolmen millimetrin korkuisin numeroin ja kirjaimin, jos nimellistilavuus on enintään 100 senttilitraa mutta yli 20 senttilitraa, ja vähintään kahden millimetrin korkuisin numeroin ja kirjaimin, jos nimellistilavuus on enintään 20 senttilitraa.

5. Jos kyseessä on yhteisössä valmistettujen II osastossa tarkoitettujen tuotteiden lähettäminen toiseen jäsenvaltioon tai vienti, päällysmerkinnöissä on mainittava:

a) samassa jäsenvaltiossa korjatuista ja valmistetuista rypäleistä saadun rypäleen puristemehun osalta kyseisen jäsenvaltion nimi;

b) tässä artiklassa tarkoitettujen, saman jäsenvaltion alueella korjatuista ja viiniytetyistä rypäleistä saatujen viinien osalta kyseisen jäsenvaltion nimi.

6. Jos kyseessä on kolmannessa maassa valmistettu II osastossa tarkoitettu tuote, päällysmerkinnöissä on mainittava kyseisen kolmannen maan nimi.

7. II osastossa tarkoitettujen tuotteiden, jotka on saatu useasta jäsenvaltiosta peräisin olevia tuotteita sekoittamalla, päällysmerkinnöissä on oltava ilmaisu "Euroopan yhteisön eri maista peräisin olevien tuotteiden sekoitus".

Kun kyseessä on rypäleen puristemehu, joka ei ole valmistettu siinä jäsenvaltiossa, jossa käytetyt rypäleet on korjattu, päällysmerkinnöissä on oltava ilmaisu "...ssa/ssä vuonna ... korjatuista rypäleistä saatu rypäleen puristemehu".

Kun kyseessä on viini, jota ei ole viiniytetty siinä jäsenvaltiossa, jossa käytetyt rypäleet on korjattu, päällysmerkinnöissä on oltava ilmaisu "...ssa/ssä vuonna ... korjatuista rypäleistä saatu viini".

8. II osastossa tarkoitettujen tuotteiden päällysmerkinnöissä on mainittava erän numero direktiivin 89/396/ETY mukaisesti.

13 artikla

Vapaaehtoiset merkinnät

1. II osastossa tarkoitettujen tuotteiden päällysmerkintöjä voidaan täydentää seuraavilla merkinnöillä:

a) kaupan pitämiseen osallistuneen henkilön tai osallistuneiden henkilöiden nimi, osoite ja ammattinimike. Asianomaisiin tuotteisiin sovelletaan 15 artiklan säännöksiä soveltuvin osin;

b) tuottajajäsenvaltion säätämien yksityiskohtaisten sääntöjen mukainen tuotetyyppi;

c) tuottajajäsenvaltion vahvistamien yksityiskohtaisten sääntöjen mukainen tietty väri. Asianomaisiin tuotteisiin sovelletaan 17 artiklan säännöksiä soveltuvin osin.

2. II osastossa tarkoitettujen tuotteiden päällysmerkintöjä voidaan täydentää myös muilla vapaaehtoisilla merkinnöillä. Kyseisiin tuotteisiin sovelletaan 6 artiklan säännöksiä soveltuvin osin.

14 artikla

Maantieteellisen merkinnän sisältäviä päällysmerkintöjä koskevat säännökset

1. Sellaisenaan nautittavaksi tarkoitettu käymistilassa oleva rypäleen puristemehu ja ylikypsistä rypäleistä yhteisössä valmistettu viini voidaan varustaa maantieteellisellä merkinnällä. Tällöin 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun myyntinimikkeeseen kuuluvat:

a) ilmaisu "käymistilassa oleva rypäleen puristemehu" tai tarvittaessa ilmaisu "ylikypsistä rypäleistä valmistettu viini";

b) maantieteellisen yksikön nimi;

c) perinteinen erityismerkintä. Tällaisen merkinnän toistaminen ei ole pakollista, jos se sisältyy tuotteen myyntinimikkeeseen.

Jäsenvaltioiden on vahvistettava ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetut perinteiset erityismerkinnät alueellaan tuotetulle sellaisenaan nautittavaksi tarkoitetulle käymistilassa olevalle rypäleen puristemehulle tai ylikypsistä rypäleistä valmistetulle viinille.

Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 51 artiklaa, tämän asetuksen 28 artiklaa sekä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 ja tämän asetuksen säännöksiä, jotka liittyvät maantieteellisellä merkinnällä varustettujen pöytäviinien nimien suojaan, sovelletaan soveltuvin osin sellaisenaan nautittavaksi tarkoitettuun käymistilassa olevaan rypäleen puristemehuun, joka on varustettu maantieteellisellä merkinnällä, ja maantieteellisellä merkinnällä varustettuun ylikypsistä rypäleistä valmistettuun viiniin.

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 1 kohdan mukaisesti toteuttamistaan toimenpiteistä. Komissio vastaa kaikin asianmukaisin keinoin kyseisten toimenpiteiden julkaisemisesta.

3. Yhteisössä valmistetun, sellaisenaan nautittavaksi tarkoitetun käymistilassa olevan rypäleen puristemehun, joka on varustettu maantieteellisellä merkinnällä, ja maantieteellisellä merkinnällä varustetun ylikypsistä rypäleistä yhteisössä valmistetun viinin päällysmerkintöjä voidaan täydentää seuraavin merkinnöin:

a) satovuosi. Jäljempänä 18 ja 20 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin;

b) yhden tai useamman viiniköynnöslajikkeen nimi. Jäljempänä 19 ja 20 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin;

c) kunniamaininta, mitali tai kilpailu. Jäljempänä 21 artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin;

d) tuotteen tuotantotapaa tai valmistusmenetelmää koskevat tiedot. Jäljempänä 22 artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin;

e) perinteiset täydennysmerkinnät. Jäljempänä 23 ja 24 artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin;

f) yrityksen nimi. Jäljempänä 25 artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin;

g) merkintä pullottamisesta, joka on tehty viinitilalla, jonka on tehnyt viinitilojen ryhmittymä tai joka on tehty tuotantoalueella sijaitsevassa yrityksessä. Jäljempänä 26 artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.

III OSASTO

PÖYTÄVIINEIHIN, MAANTIETEELLISELLÄ MERKINNÄLLÄ VARUSTETTUIHIN PÖYTÄVIINEIHIN JA TMA-LAATUVIINEIHIN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖT

15 artikla

Kaupan pitämiseen osallistuneen henkilön tai osallistuneiden henkilöiden nimeä, osoitetta ja ammattinimikettä koskevat merkinnät

1. Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevan A kohdan 3 kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa vahvistettujen pakollisten merkintöjen ja asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevan B kohdan 1 kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa vahvistettujen vapaaehtoisten merkintöjen yhteydessä mainitaan pullottajan, lähettäjän tai kaupan pitämiseen osallistuneiden henkilöiden toiminta ilmaisuilla "viininviljelijä", "korjannut", "tukkukauppias", "jakelija", "maahantuoja", "maahan tuonut" tai muilla vastaavilla ilmaisuilla.

Erityisesti pullottajaa koskevaa merkintää täydennetään ilmaisuilla "pullottaja" tai "pullottanut".

Kuitenkin kun kyseessä on tilauspullotus, on pullottajaa koskeva merkintä täydennettävä ilmaisulla "pullotettu ...:lle", tai kun merkitään myös kolmannen henkilön lukuun pullotuksen suorittaneen henkilön nimi, osoite ja ammattinimike, merkintää on täydennettävä ilmaisulla "...:lle pullottanut ...".

Kun kyseessä on pullotus muihin astioihin kuin pulloihin, sovelletaan toista ja kolmatta alakohtaa. Ilmaisu "pullottaja" korvataan kuitenkin ilmaisulla "pakkaaja", ilmaisu "pullottanut" ilmaisulla "pakannut" ja ilmaisu "pullotettu" ilmaisulla "pakattu".

Toisessa, kolmannessa ja neljännessä alakohdassa tarkoitettuja merkintöjä ei ole kuitenkaan tarpeen käyttää, jos on käytetty jotain 26 ja 33 artiklassa tarkoitetuista maininnoista.

Tämän kohdan säännöksiä sovelletaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista.

Silloin kun pullotus tai lähettäminen tapahtuu muulla kuin pullottajan tai lähettäjän paikallisella hallintoalueella tai sen viereisellä paikallisella hallintoalueella, tässä kohdassa tarkoitettujen merkintöjen lisäksi on mainittava paikallinen hallintoalue, jossa toimenpide tehtiin, ja jos se tehtiin toisessa jäsenvaltiossa, myös jäsenvaltio, jossa se tehtiin.

2. Edellä 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin merkintöihin voi sisältyä maatilaan viittaavia ilmaisuja vain, jos kyseinen tuote on valmistettu yksinomaan sellaisista rypäleistä, jotka on korjattu tähän viinitilaan tai jollain näistä maininnoista kuvatulle henkilölle kuuluvista viiniköynnöksistä, ja jos viiniyttäminen on tapahtunut kyseisellä tilalla.

Ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa ei oteta huomioon tiivistetyn rypäleen puristemehun tai puhdistetun tiivistetyn rypäleen puristemehun lisäämistä kyseisen tuotteen luonnollisen alkoholipitoisuuden nostamiseksi.

Jäsenvaltioiden on vahvistettava alueellaan tuotetuille viineille kyseiset merkinnät ja määritettävä niiden käyttötarkoitus ja -edellytykset.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kolmannen alakohdan mukaisesti toteuttamistaan toimenpiteistä. Komissio vastaa kaikin asianmukaisin keinoin kyseisten toimenpiteiden julkaisemisesta.

3. Edellä 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja vapaaehtoisia merkintöjä voidaan käyttää vain asianomaisten henkilöiden suostumuksella.

Jos varsinaisen pullottajan nimen, osoitteen tai ammattinimikkeen merkitseminen on jäsenvaltion säännösten mukaan pakollista, kyseisiin merkintöihin ei sovelleta ensimmäisen alakohdan säännöksiä.

4. Merkintä pullottajan tai lähettäjän jäsenvaltiosta tehdään päällysmerkintöihin samanmallisilla ja -kokoisilla kirjaimilla kuin asianomaisten henkilöiden nimi, osoite, ammattinimike tai toiminimi. Merkintä jäsenvaltiosta tehdään:

a) joko täydellisenä paikallisen hallintoalueen tai sen osan merkinnän jälkeen;

b) tai postin käyttämällä lyhenteellä yhdistettynä tarvittaessa kyseisen alueen postinumeroon.

5. Pöytäviinin osalta paikallinen hallintoalue, jossa on 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun henkilön tai tarkoitettujen henkilöiden päätoimipaikka, merkitään päällysmerkintöihin kirjaimin, jotka ovat vähintään puolet pienempiä kuin kirjaimet, joita käytetään ilmaisussa "pöytäviini".

Maantieteellisellä merkinnällä varustetun pöytäviinin osalta paikallinen hallintoalue, jossa on 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun henkilön tai tarkoitettujen henkilöiden päätoimipaikka, merkitään päällysmerkintöihin kirjaimin, jotka ovat vähintään puolet pienempiä kuin kirjaimet, joita käytetään maantieteellisessä merkinnässä.

Tma-laatuviinin osalta paikallinen hallintoalue, jossa on 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun henkilön tai tarkoitettujen henkilöiden päätoimipaikka, merkitään päällysmerkintöihin kirjaimin, jotka ovat vähintään puolet pienempiä kuin kirjaimet, joita käytetään määritetyn alueen merkinnässä.

Tätä kohtaa ei sovelleta, jos paikallinen hallintoalue merkitään asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevassa E kohdassa tarkoitetulla koodilla.

16 artikla

Tuotetyypin merkitseminen

1. Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevan B kohdan 1 kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti pöytäviinien, maantieteellisellä merkinnällä varustettujen pöytäviinien ja tma-laatuviinien (lukuun ottamatta väkeviä ja helmeileviä tma-laatuviinejä, joihin sovelletaan 39 artiklan 1 kohdan b alakohtaa) päällysmerkinnöissä voidaan käyttää:

a) ilmaisuja "sec", "trocken", "secco" "asciutto", "dry", "tør", "ξηρός", "seco", "kuiva", "droog" tai "torrt" ainoastaan, jos kyseisen viinin jäännössokeripitoisuus on:

i) enintään 4 grammaa litraa kohden;

tai

ii) enintään 9 grammaa litraa kohden, kun kokonaishappopitoisuus ilmoitettuna grammoina viinihappoa litraa kohti ei alita jäännössokeripitoisuutta yli 2 grammalla litraa kohti;

b) ilmaisuja "demi-sec", "halbtrocken", "abboccato", "medium dry", "halvtør", "ημίξηρος", "semiseco", "meio seco", "adamado", "puolikuiva", "halfdroog" tai "halvtorrt" ainoastaan, jos kyseisen viinin jäännössokeripitoisuus on a alakohdassa tarkoitettuja määriä suurempi ja on enintään:

i) 12 grammaa litraa kohden;

tai

ii) 18 grammaa litraa kohden, kun jäsenvaltiot ovat vahvistaneet kokonaishappoisuuden vähimmäispitoisuuden 2 kohdan mukaisesti;

c) ilmaisuja "moelleux", "lieblich", "amabile", "medium", "medium sweet", "halvsød", "ημίγλυκος", "semidulce", "meio doce", "puolimakea", "halfzoet" tai "halvsött" ainoastaan, jos kyseisen viinin jäännössokeripitoisuus ylittää b alakohdassa tarkoitetut määrät ja on enintään 45 grammaa litraa kohden;

d) ilmaisuja "doux", "süss", "dolce", "sweet", "sød", "γλυκoς", "dulce", "doce", "makea", "zoet" tai "sött" ainoastaan, jos kyseisen viinin jäännössokeripitoisuus on vähintään 45 grammaa litraa kohti.

2. Jäsenvaltiot voivat säätää:

a) edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuja ilmaisuja käytettäessä eräille alueellaan saaduille viineille analyyttiseksi lisäperusteeksi kokonais- happoisuuden vähimmäispitoisuuden;

b) edellä 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja ilmaisuja käytettäessä jäännössokerin vähimmäispitoisuudeksi 35 grammaa litraa kohden, kun kyseessä ovat tietyt niiden alueelta saadut tma-laatuviinit.

3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 2 kohdan mukaisesti toteuttamistaan toimenpiteistä. Komissio vastaa kaikin asianmukaisin keinoin kyseisten toimenpiteiden julkaisemisesta.

17 artikla

Väriä koskevat merkinnät

Kun jäsenvaltiot asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevan B kohdan 1 kohdan a alakohdan kolmannen luetelmakohdan mukaisesti vahvistavat alueellaan tuotettujen viinien osalta pöytäviinien, maantieteellisellä merkinnällä varustettujen pöytäviinien ja tma-laatuviinien erityistä väriä koskevat merkinnät, niiden on määriteltävä niiden käyttötarkoitus ja -edellytykset sekä ilmoitettava komissiolle kyseisistä toimenpiteistä. Komissio vastaa kaikin asianmukaisin keinoin kyseisten toimenpiteiden julkaisemisesta.

IV OSASTO

MAANTIETEELLISELLÄ MERKINNÄLLÄ VARUSTETTUJA PÖYTÄVIINEJÄ JA TMA-LAATUVIINEJÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT

I LUKU

YHTEISET SÄÄNNÖT

18 artikla

Satovuotta koskevat tiedot

Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevan B kohdan 1 kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetty satovuosi voidaan merkitä maantieteellisellä merkinnällä varustetun pöytäviinin tai tma-laatuviinin päällysmerkintään, jos vähintään 85 prosenttia - sen jälkeen kun on vähennetty mahdollisesti makeuttamiseen käytettyjen tuotteiden määrä - kyseisen viinin valmistuksessa käytetyistä rypäleistä on korjattu asianomaisena vuonna.

Talvella korjatuista rypäleistä perinteisesti valmistetun viinin osalta merkitään korjuuvuoden asemesta kyseisen viinivuoden ensimmäinen vuosi.

19 artikla

Viiniköynnöslajiketta koskevat tiedot

1. Maantieteellisellä merkinnällä varustetun pöytäviinin tai tma-laatuviinin päällysmerkinnöissä voi olla kyseisten viinien valmistuksessa käytettyjen viiniköynnöslajikkeiden nimet tai synonyymit, jos:

a) kyseiset lajikkeet ja tarvittaessa niiden synonyymit kuuluvat jäsenvaltioiden asetuksen (EY) N:o 1493/1999 19 artiklan mukaisesti laatimaan lajikeluokitteluun;

b) jäsenvaltiot ovat sallineet nämä lajikkeet kyseisille viineille asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VI olevan B kohdan 1 kohdan ja tämän asetuksen 28 artiklan toisen kohdan mukaisesti;

c) lajikkeen nimi tai synonyymi ei sisällä maantieteellistä merkintää, jota käytetään kuvaamaan tma-laatuviiniä, pöytäviiniä tai tuontiviiniä, joka esiintyy kolmansien maiden ja yhteisön välillä tehdyissä sopimuksissa olevissa luetteloissa, ja esiintyy päällysmerkinnässä ilman muuta maantieteellistä merkintää silloin kun tällainen on lajikkeen nimen tai synonyymin kanssa;

d) käytettäessä yhden ainoan viiniköynnöslajikkeen nimeä tai sen synonyymiä vähintään 85 prosenttia - sen jälkeen kun on vähennetty mahdollisesti makeuttamiseen käytettyjen tuotteiden määrä - kyseisestä tuotteesta on saatu mainitusta viiniköynnöslajikkeesta. Kyseisellä lajikkeella on oltava määräävä vaikutus kyseisen viinin luonteeseen. Kuitenkin silloin kun kyseinen tuote on saatu yksinomaan kyseessä olevasta lajikkeesta - mukaan luettuna mahdollisesti makeuttamiseen käytettyjen tuotteiden määrä puhdistettua tiivistettyä rypäleen puristemehua lukuun ottamatta - voidaan merkitä, että tuote on saatu yksinomaan kyseessä olevasta lajikkeesta;

e) käytettäessä kahden tai kolmen viiniköynnöslajikkeen nimeä tai synonyymiä 100 prosenttia - sen jälkeen kun on vähennetty mahdollisesti makeuttamiseen käytettyjen tuotteiden määrä - kyseisestä tuotteesta on saatu mainituista viiniköynnöslajikkeista. Tällöin lajikkeet on ilmoitettava samansuuruisin kirjaimin alenevassa suuruusjärjestyksessä;

f) käytettäessä useamman kuin kolmen lajikkeen nimeä tai synonyymiä lajikkeiden nimet tai synonyymit merkitään eri näkökenttään kuin 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut pakolliset merkinnät. Lisäksi ne on merkittävä kirjaimin, joiden koko on enintään 3 millimetriä.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan c alakohdassa säädetään:

a) viiniköynnöslajikkeen nimi tai synonyymi, jossa on maantieteellinen merkintä, voi esiintyä kyseisellä maantieteellisellä merkinnällä kuvatun viinin päällysmerkinnöissä;

b) liitteessä II olevia lajikkeiden nimiä ja niiden synonyymejä voidaan käyttää tämän asetuksen voimaantullessa voimassa olevien kansallisten ja yhteisön edellytysten mukaisesti.

3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava ennen 1 päivää lokakuuta 2002 komissiolle 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista toteuttamistaan toimenpiteistä. Komissio vastaa kaikin asianmukaisin keinoin kyseisten toimenpiteiden julkaisemisesta.

20 artikla

Täsmennykset 85 prosentin vaatimusta koskevaan sääntöön

Edellä 18 artiklaa ja 19 artiklan 1 kohdan d alakohtaa voidaan soveltaa samanaikaisesti, jos vähintään 85 prosenttia - sen jälkeen kun on vähennetty mahdollisesti makeuttamiseen käytettyjen tuotteiden määrä - niissä tarkoitettujen viinien sekoituksesta on peräisin kyseisen viinin kuvauksessa olevasta viiniköynnöslajikkeesta ja siinä olevalta satovuodelta.

21 artikla

Kunniamaininnat ja mitalit

Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevan B kohdan 1 kohdan b alakohdan kolmannen luetelmakohdan soveltamiseksi maantieteellisellä merkinnällä varustettujen pöytäviinien ja tma-laatuviinien päällysmerkinnöissä voidaan ilmoittaa kunniamaininnat ja mitalit, jos ne on myönnetty kyseisten viinien erälle jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden sallimissa täysin objektiivisissa ja tasapuolisissa kilpailuissa. Jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden on toimitettava komissiolle luettelo sallituista kilpailuista. Komissio vastaa kaikin asianmukaisin keinoin kyseisten luetteloiden julkaisemisesta.

22 artikla

Tuotteen tuotantotapaa tai valmistusmenetelmää koskevat merkinnät

1. Kun jäsenvaltiot vahvistavat alueellaan tuotettujen maantieteellisellä merkinnällä varustettujen pöytäviinien ja tma-laatuviinien tuotantotapaa tai valmistusmenetelmää koskevat merkinnät asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevan B kohdan 1 kohdan b alakohdan neljännen luetelmakohdan mukaisesti, niiden on määritettävä näiden käyttötarkoitus ja -edellytykset.

Merkintöihin eivät sisälly asetuksessa (ETY) N:o 2092/91 säädetyt viittaukset rypäleiden luonnonmukaiseen tuotantotapaan.

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 1 kohdan mukaisesti toteuttamistaan toimenpiteistä. Komissio vastaa kaikin asianmukaisin keinoin kyseisten toimenpiteiden julkaisemisesta.

23 artikla

Perinteiset täydennysmerkinnät

Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevan B kohdan 1 kohdan b alakohdan viidennen luetelmakohdan soveltamiseksi "perinteisellä täydennysmerkinnällä" tarkoitetaan ilmaisua, jota perinteisesti käytetään tuottajajäsenvaltiossa kuvaamaan tässä osastossa tarkoitettuja viinejä ja joka viittaa erityisesti viinin tuotanto-, valmistus- tai vanhentamismenetelmään taikka viinin laatuun, väriin, paikkaan, viinin tyyppiin tai kyseiseen viiniin liittyvään historialliseen tapahtumaan ja joka määritellään tuottajajäsenvaltion lainsäädännössä käytettäväksi kyseisten niiden alueella tuotettujen viinien kuvauksessa.

24 artikla

Perinteisten merkintöjen suoja

1. Tämän artiklan soveltamiseksi "perinteisellä merkinnällä" tarkoitetaan 23 artiklassa tarkoitettuja perinteisiä täydennysmerkintöjä, 28 artiklassa tarkoitettuja ilmaisuja ja 14 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa, 29 artiklassa ja 38 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja perinteisiä erityismerkintöjä.

2. Liitteessä III olevat perinteiset merkinnät ovat varattuja viineille, joihin ne on liitetty, ja ne ovat suojattuja:

a) väärinkäytöltä, jäljittelyltä tai mielleyhtymiltä, vaikka suojattuun merkintään olisi liitetty sellainen ilmaisu kuin "laji", "tyyppi", "menetelmä", "jäljitelmä", "merkki" tai muu vastaava merkintä;

b) muilta virheellisiltä, vääriltä tai harhaanjohtavilta merkinnöiltä, jotka liittyvät viinin laatuun tai olennaisiin ominaisuuksiin ja jotka on merkitty sisä- tai ulkopakkaukseen, mainoksiin tai tuotetta koskeviin asiakirjoihin;

c) muilta käytännöiltä, jotka saattaisivat johtaa yleisöä harhaan, ja erityisesti sellaisilta, joista voisi luulla viinillä olevan suojattu perinteinen merkintä.

3. Viinin kuvauksessa etiketeissä ei saa käyttää tavaramerkkejä, jotka sisältävät liitteessä III lueteltuja perinteisiä merkintöjä, jos kyseistä viiniä ei saa tällä tavoin kuvata.

Ensimmäistä alakohtaa ei kuitenkaan sovelleta tavaramerkkeihin, jotka on rekisteröity yhteisössä lainmukaisesti ja vilpittömästi tai joihin on saatu lainmukaisesti oikeudet yhteisössä vilpittömästi käyttämällä ennen tämän asetuksen julkaisemispäivää (tai kun kyseessä on liitteeseen III tämän asetuksen voimaantulon jälkeen lisätty perinteinen merkintä, ennen lisäyksen tekopäivää) ja joita on tosiasiallisesti, lainmukaisesti ja vilpittömästi käytetty rekisteröinnistä lähtien. Tätä alakohtaa sovelletaan ainoastaan sen jäsenvaltion alueella, jossa kyseessä oleva tavaramerkki on rekisteröity tai jossa käytölle on saatu oikeudet.

Tätä kohtaa sovelletaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevan F kohdan ja liitteessä VIII olevan H kohdan soveltamista.

4. Jos jokin tämän asetuksen liitteessä III oleva perinteinen merkintä kuuluu myös johonkin asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevassa A kohdassa tai B kohdan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuun merkintäluokkaan, kyseiseen perinteiseen merkintään sovelletaan muiden IV tai V osaston säännösten sijasta tämän artiklan säännöksiä.

Perinteisen merkinnän suojaa sovelletaan ainoastaan sen kieliseen merkintään, joka on liitteessä III.

Kukin liitteessä III oleva perinteinen merkintä liittyy yhteen tai useampaan viiniluokkaan. Kyseiset luokat ovat:

a) määritetyllä alueella tuotetut väkevät laatuviinit ja maantieteellisellä merkinnällä varustetut väkevät viinit. Tällöin perinteisen merkinnän suojaa sovelletaan vain väkevien viinien kuvaukseen;

b) määritetyllä alueella tuotetut laatukuohuviinit (mukaan luettuina aromaattiset tma-laatukuohuviinit). Tällöin perinteisen merkinnän suojaa sovelletaan vain kuohuviinien ja hiilihapotettujen kuohuviinien kuvaukseen;

c) määritetyllä alueella tuotetut helmeilevät laatuviinit ja maantieteellisellä merkinnällä varustetut helmeilevät viinit. Tällöin perinteisen merkinnän suojaa sovelletaan vain helmeilevien viinien ja hiilihapotettujen helmeilevien viinien kuvaukseen;

d) muut kuin a, b tai c alakohdassa tarkoitetut määritetyllä alueella tuotetut laatuviinit ja maantieteellisellä merkinnällä varustetut pöytäviinit. Tällöin perinteisen merkinnän suojaa sovelletaan vain muiden kuin väkevien viinien, kuohuviinien, hiilihapotettujen kuohuviinien, helmeilevien viinien ja hiilihapotettujen helmeilevien viinien kuvaukseen;

e) sellaisenaan nautittavaksi tarkoitettu käymistilassa oleva rypäleen puristemehu, joka on varustettu maantieteellisellä merkinnällä. Tällöin perinteisen merkinnän suojaa sovelletaan vain käymistilassa olevien rypäleen puristemehujen kuvaukseen;

f) maantieteellisellä merkinnällä varustettu ylikypsistä rypäleistä valmistettu viini. Tällöin perinteisen merkinnän suojaa sovelletaan vain ylikypsistä rypäleistä valmistetun viinin kuvaukseen.

5. Jotta perinteinen merkintä voidaan sisällyttää liitteessä III olevaan A kohtaan, sen on täytettävä seuraavat edellytykset:

a) sen on oltava erityinen ja jäsenvaltion lainsäädännössä täsmällisesti määritelty;

b) sen on oltava riittävän erottuva ja/tai maineeltaan yhteisön markkinoilla tunnettu;

c) sen on oltava vähintään kymmenen vuotta kyseisessä jäsenvaltiossa käytössä ollut;

d) sen on liityttävä yhteen tai tarvittaessa useaan yhteisön viiniin tai viiniluokkaan.

6. Jotta perinteinen merkintä voidaan sisällyttää liitteessä III olevaan B kohtaan, sen on täytettävä 5 kohdassa tarkoitetut edellytykset, sen on liityttävä maantieteellisellä merkinnällä varustettuun viiniin ja sen avulla pitää voida tunnistaa, että viini on peräisin kyseiseltä yhteisön alueelta tai tähän alueeseen kuuluvalta alueelta, jos viinin kyseisellä perinteisellä merkinnällä ilmaistu laatu, maine tai muu erityispiirre voidaan yhdistää olennaisesti kyseiseen maantieteelliseen alkuperään.

7. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle:

a) perinteisten merkintöjen hyväksymisperusteet;

b) lainsäädännössään sallitut viinien perinteiset merkinnät, jotka täyttävät edellä mainitut edellytykset, sekä ne viinit, joille kyseiset perinteiset merkinnät on varattu;

c) tarvittaessa sellaiset perinteiset merkinnät, joilla ei enää ole suojaa alkuperämaassaan.

8. Poiketen siitä, mitä 1-7 kohdassa säädetään, tiettyjä liitteessä III olevassa A kohdassa esitettyjä perinteisiä merkintöjä voidaan käyttää kolmannesta maasta peräisin olevien maantieteellisellä merkinnällä varustettujen viinien päällysmerkinnöissä alkuperämaana olevan kolmannen maan kielellä tai muulla kielellä silloin kun kyseistä kieltä käytetään perinteisesti näissä merkinnöissä, jos:

a) kyseiset maat ovat esittäneet komissiolle perustellun hakemuksen ja toimittaneet näitä merkintöjä koskevat oikeudelliset asiakirjat; ja

b) 5 ja 9 kohdan edellytykset täyttyvät; ja

c) kolmannen maan vahvistamat määräykset eivät harhauta kuluttajaa kyseisen merkinnän suhteen.

Liitteessä III olevassa A osassa esitetään kunkin perinteisen merkinnän osalta asianomaiset kolmannet maat.

9. Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevan D kohdan 1 kohdan kuudennen alakohdan ja tämän artiklan 8 kohdan soveltamiseksi muun kuin maan virallisen kielen käyttöä perinteisessä merkinnässä pidetään perinteisenä, jos kyseisen kielen käytöstä säädetään maan lainsäädännössä ja jos kyseistä kieltä on käytetty kyseisessä perinteisessä merkinnässä keskeytyksettä vähintään 25 vuoden ajan.

10. Tämän artiklan säännökset eivät rajoita 28 ja 29 artiklan soveltamista.

25 artikla

Yrityksen nimi

1. Yrityksen nimeä voidaan käyttää asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevan B kohdan 1 kohdan b alakohdan kuudennen luetelmakohdan mukaisesti vain, jos kyseinen yritys on osallistunut jakeluun ja antaa suostumuksensa.

Jos kyseinen yritys vastaa viinitilaa, jossa viini on saatu, kyseisen yrityksen nimeä voidaan käyttää vain, jos viini on saatu yksinomaan sellaisista rypäleistä, jotka on korjattu tähän viinitilaan kuuluvista viiniköynnöksistä, ja jos viiniyttäminen on tapahtunut kyseisellä tilalla.

Jäsenvaltioiden on vahvistettava alueellaan tuotetuille viineille kyseisten nimien käyttämistä koskevat edellytykset.

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 1 kohdan soveltamiseksi toteuttamistaan toimenpiteistä. Komissio vastaa kaikin asianmukaisin keinoin kyseisten toimenpiteiden julkaisemisesta.

26 artikla

Pullottamista koskevat merkinnät

1. Jäsenvaltioiden on asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevan B kohdan 1 kohdan b alakohdan seitsemännen luetelmakohdan soveltamiseksi vahvistettava alueellaan tuotettujen viinien osalta merkinnät, jotka koskevat maantieteellisellä merkinnällä varustettujen pöytäviinien tai tma-laatuviinien pullottamista,

a) joka on tehty viinitilalla; tai

b) jonka on tehnyt viinitilojen ryhmittymä; tai

c) joka on tehty yrityksessä, joka sijaitsee tuotantoseudulla tai asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VI olevan D kohdan 3 kohdassa tarkoitettujen tma-laatuviinien osalta sen välittömässä läheisyydessä.

Jäsenvaltioiden on määritettävä näiden merkintöjen käyttötarkoitus ja -edellytykset.

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 1 kohdan soveltamiseksi toteuttamistaan toimenpiteistä. Komissio vastaa kaikin asianmukaisin keinoin kyseisten toimenpiteiden julkaisemisesta.

27 artikla

Tuottajajäsenvaltioiden täydentävät säännökset

Tässä osastossa säädettyjä, eräitä vapaaehtoisia merkintöjä koskevia sääntöjä sovelletaan rajoittamatta tuottajajäsenvaltioiden mahdollisuuksia tehdä kyseiset merkinnät pakollisiksi, kieltää ne tai rajoittaa niiden käyttöä alueellaan saaduissa viineissä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevan B kohdan 4 kohdan mukaisesti. Tuottajajäsenvaltiot voivat kyseisten vapaaehtoisten merkintöjen käyttörajoituksia vahvistaessaan ottaa käyttöön tässä osastossa säädettyjä edellytyksiä tiukempia edellytyksiä.

II LUKU

MAANTIETEELLISELLÄ MERKINNÄLLÄ VARUSTETTUJA PÖYTÄVIINEJÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖT

28 artikla

Maantieteellisten merkintöjen käyttö

Kun kyseessä ovat seuraavasti kuvatut pöytäviinit:

- "Landwein" Saksasta, Itävallasta ja Italiassa Bolzanon maakunnasta peräisin olevien pöytäviinien osalta,

- "vin de pays" Ranskan, Luxemburgin ja Italiassa Valle d'Aostan alueelta peräisin olevien pöytäviinien osalta,

- "indicazione geografica tipica" Italiasta peräisin olevien pöytäviinien osalta,

- "vino de la tierra" Espanjasta peräisin olevien pöytäviinien osalta,

- "ονομασία κατά παράδοση" (appellation traditionnelle) tai "τοπικός οίνος" (vin de pays) Kreikasta peräisin olevien pöytäviinien osalta,

- "vinho regional" Portugalista peräisin olevien pöytäviinien osalta,

- "regional wine" Yhdistyneestä kuningaskunnasta peräisin olevien pöytäviinien osalta, ja

- "landwijn" Alankomaista peräisin olevien pöytäviinien osalta,

jokaisen tuottajajäsenvaltion on annettava komissiolle tiedoksi asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevan A kohdan 2 kohdan b alakohdan kolmannen luetelmakohdan mukaisesti:

a) luettelo niistä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista jäsenvaltiota pienemmistä maantieteellisistä yksiköistä, joita voidaan käyttää, sekä säännökset, jotka koskevat mainittujen ilmaisujen ja nimien käyttöä;

b) tieto luetteloon ja a alakohdassa tarkoitettuihin säännöksiin myöhemmin tehdyistä muutoksista.

Ensimmäisessä kohdassa esitettyjen ilmaisujen käyttöä koskevissa kansallisissa säännöissä on säädettävä, että kyseiset ilmaisut liittyvät jäsenvaltiota pienemmän tietyn maantieteellisen merkinnän käyttöön ja että ne on varattu pöytäviineille, jotka täyttävät eräät tuotantoedellytykset erityisesti viiniköynnöslajikkeen, tilavuusprosentteina ilmoitetun luonnollisen vähimmäisalkoholipitoisuuden ja aistinvaraisten ominaisuuksien arvioinnin tai merkinnän osalta.

Toisessa kohdassa tarkoitetuissa käyttösäännöissä voidaan kuitenkin sallia, että ilmaisun "ονομασία κατά παράδοση" (appellation traditionnelle) tai "τοπικός οίνος" (vin de pays) ei ole välttämätöntä liittyä tietyn maantieteellisen merkinnän käyttöön silloin, kun kyseistä ilmaisua täydennetään ilmaisulla "Ρετσίνα" (retsina).

Tuottajajäsenvaltiot voivat vahvistaa alueellaan tuotetuille viineille tiukempia sääntöjä kyseisten ilmaisujen käytön osalta.

Komissio julkaisee Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä C-sarjassa sille ensimmäisen alakohdan mukaisesti toimitettujen maantieteellisten yksiköiden nimet.

III LUKU

TMA-LAATUVIINEIHIN SOVELLETTAVAT ERITYISSÄÄNNÖT

29 artikla

Perinteiset erityismerkinnät

1. Rajoittamatta kansallisessa lainsäädännössä sallittujen täydentävien merkintöjen soveltamista asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevan A kohdan 2 kohdan c alakohdan viimeisessä luetelmakohdassa tarkoitetut perinteiset erityismerkinnät - sillä edellytyksellä, että kyseisiä viinejä koskevia yhteisön ja kansallisia säännöksiä noudatetaan - ovat seuraavat:

a) Belgia:

- "gecontroleerde oorsprongsbenaming",

- "appellation d'origine contrôlée";

b) Saksa:

viinien alkuperämerkintöihin liittyvät seuraavat nimitykset:

- "Qualitätswein", "Qualitätswein garantierten Ursprungs",

- "Qualitätswein mit Prädikat", yhdessä jonkin seuraavista ilmaisuista kanssa: "Kabinett", "Spätlese", "Auslese", "Beerenauslese", "Trockenbeerenauslese" tai "Eiswein";

c) Kreikka:

- "Ονομασία προελεύσεως ελεγχόμενη", ("ΟΠΕ") (appellation d'origine contrτlée),

- "Ονομασία προελεύσεως ανωτέρας ποιότητος", ("ΟΠΑΠ") (appellation d'origine de qualité supérieure ).

Kuitenkin, jos päällysmerkinnöissä on tilan nimi, viiniköynnöslajikkeen nimi tai tavaramerkki, määritellyn alueen nimi on toistettava sanojen "Ονομασία προελεύσεως"ja "Ελεγχόμενη" tai sanojen "Ονομασία προελεύσεως" ja "Ανωτέρας Ποιότητος" välissä samanmallisilla, -kokoisilla ja -värisillä kirjaimilla;

- "Οίνος γλυκός φυσικός" (vin doux naturel),

- "Οίνος φυσικώς γλυκύς" (vin naturellement doux);

d) Espanja:

- "Denominación de origen", "Denominación de origen calificada", "D.O.", "D.O.Ca".

Näiden ilmaisujen on kuitenkin oltava päällysmerkinnöissä välittömästi määritellyn alueen nimen alapuolella;

- "vino generoso", "vino generoso de licor", "vino dulce natural";

e) Ranska:

- "appellation d'origine contrôlée", "appellation contrôlée".

Kuitenkin, jos päällysmerkinnöissä on tilan nimi, viiniköynnöslajikkeen nimi tai tavaramerkki, määritellyn alueen nimi on toistettava sanojen "appellation" ja "contrôlée" välissä samanmallisilla, -kokoisilla ja -värisillä kirjaimilla.

- "appellation d'origine vin délimité de qualité supérieure", "vin doux naturel".

Nämä merkinnät voidaan tehdä kirjainsanana vain, jos niiden yhteydessä on Ranskan kullekin kyseessä olevalle luokalle vahvistama tunnus;

f) Italia:

- "Denominazione di origine controllata", "Denominazione di origine controllata e garantita", "vino dolce naturale"; "D.O.C.", "D.O.C.G".

Ilmaisu "Kontrollierte Ursprungsbezeichnung" voi esiintyä Bolzanon maakunnassa tuotettujen D.O.C-viinien päällysmerkinnöissä ja ilmaisu "Kontrollierte und garantierte Ursprungsbezeichnung" Bolzanon maakunnassa tuotettujen D.O.C.G.-viinien päällysmerkinnöissä;

g) Luxemburg:

- "Marque nationale", jota täydentävät sanat "Appellation contrôlée" tai "Appellation d'origine controlée" yhdessä "Moselle luxembourgeoise" -määritetyn alueen nimen kanssa, ja "A.O.C.".

Ilmaisu "marque nationale" voidaan kuitenkin tehdä täydentävään päällysmerkintään.

- "vendange tardive", "vin de paille" ja "vin de glace" yhdessä "Moselle luxembourgeoise - Appellation contrôlée" -määritetyn alueen nimen kanssa;

h) Itävalta:

viinien alkuperämerkintöihin liittyvät seuraavat nimitykset:

- "Qualitätswein mit staatlicher Prüfnummer",

- "Qualitätswein",

- "Kabinett" tai "Kabinettwein",

- "Qualitätswein besonderer Reife und Leseart" tai "Prädikatswein",

- "Spätlese" tai "Spätlesewein",

- "Auslese" tai "Auslesewein",

- "Beerenauslese" tai "Beerenauslesewein",

- "Ausbruch" tai "Ausbruchwein",

- "Trockenbeerenauslese" tai "Trockenbeerenauslesewein",

- "Eiswein",

- "Strohwein",

- "Schilfwein",

- "Districtus Austria Controllatus" tai "DAC";

i) Portugal:

- "Denominação de origem", "Denominação de origem controlada", "Indicação de proveniência regulamentada", "vinho generoso", "vinho dolce natural", "D.O.", "D.O.C." ja "I.P.R.".

Ilmaisua "regiao demarcada" voidaan käyttää yhdessä ilmaisun "denominaçao de origem controlada" kanssa;

j) Yhdistynyt kuningaskunta:

- "English vineyard quality wine psr" ja "Welsh vineyard quality wine psr".

2. Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VIII olevan D kohdan 2 kohdan c alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetut perinteiset erityismerkinnät, joita on käytettävä tma-laatukuohuviinin myyntinimikkeinä, ovat seuraavat:

a) Saksa:

- "Qualitätsschaumwein garantierten Ursprungs";

b) Kreikka:

- "Ονομασία προελεύσεως ελεγχόμενη" ("ΟΠΕ") (appellation d'origine contrôlée),

- "Ονομασία προελευσεως ανωτέρας ποιότητος" ("ΟΠΑΠ") (appellation d'origine de qualité supérieure).

Kuitenkin, jos päällysmerkinnöissä on tilan nimi, viiniköynnöslajikkeen nimi tai tavaramerkki, määritellyn alueen nimi on toistettava sanojen "Ονομασία προελεύσεως" ja "Ελεγχόμενη" tai sanojen "Ονομασία προελεύσεως" ja "ανωτέρας ποιότητος" välissä samanmallisilla, -kokoisilla ja -värisillä kirjaimilla;

c) Espanja:

- "Denominación de origen" ja "Denominación de origen calificada", "D.O." ja "D.O.Ca".

Näiden merkintöjen on kuitenkin oltava päällysmerkinnöissä välittömästi määritellyn alueen nimen alapuolella;

d) Ranska:

- "appellation d'origine contrôlée",

- "appellation contrôlée".

Kuitenkin jos ilmaisun "appellation contrôlée" sisältävissä päällysmerkinnöissä on tilan nimi, viiniköynnöslajikkeen nimi tai tavaramerkki, määritellyn alueen nimi on toistettava sanojen "appellation" ja "contrôlée" välissä samanmallisilla, -kokoisilla ja -värisillä kirjaimilla.

- "appellation d'origine vin délimité de qualité supérieure".

Nämä merkinnät voidaan tehdä kirjainsanana vain, jos niiden yhteydessä on Ranskan kullekin kyseessä olevalle luokalle vahvistama tunnus;

e) Italia:

- "Denominazione di origine controllata", "Denominazione di origine controllata e garantita", "D.O.C" ja "D.O.C.G.".

Ilmaisu "Kontrollierte Ursprungsbezeichnung" voi esiintyä Bolzanon maakunnassa tuotettujen D.O.C-viinien päällysmerkinnöissä ja ilmaisu "Kontrollierte und garantierte Ursprungsbezeichnung" Bolzanon maakunnassa tuotettujen D.O.C.G.-viinien päällysmerkinnöissä;

f) Luxemburg:

- "Marque nationale", jota täydentävät sanat "appellation contrôlée" tai "Appellation d'origine controlée" yhdessä "Moselle luxembourgeoise" -määritetyn alueen nimen kanssa, ja "A.O.".

Ilmaisu "marque nationale" voidaan kuitenkin merkitä täydentävään päällysmerkintään;

g) Portugali:

- "Denominação de origem", "Denominação de origem controlada", "Indicação de proveniência regulamentada", "D.O.", "D.O.C" ja "I.P.R".

30 artikla

Poikkeukset perinteisen erityismerkinnän mainitsemisvelvoitteesta

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevan A kohdan 2 kohdan c alakohdan toisessa luetelmakohdassa esitetään, voidaan pitää kaupan yksinomaan määritellyn alueen nimellä varustettuja viinejä, joilla on sovellettavien yhteisön ja kansallisten säännösten mukaisesti jokin seuraavista määriteltyjen alueiden nimistä:

a) Kreikka:

- "Σάμος" ("Samos");

b) Espanja:

- "Cava",

- "Jerez", "Xérès" tai "Sherry",

- "Manzanilla";

c) Ranska:

- "Champagne";

d) Italia:

- "Asti",

- "Marsala",

- "Franciacorta";

e) Portugali:

- "Madeira" tai "Madère",

- "Porto" tai "Port".

31 artikla

Määriteltyä aluetta pienempi maantieteellinen yksikkö

1. Kuvattaessa tma-laatuviiniä päällysmerkinnöissä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevan B kohdan 1 kohdan c alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti määriteltyä aluetta pienemmällä maantieteellisellä yksiköllä tarkoitetaan seuraavien nimeä:

a) paikallisalue tai paikallisalueet yhdistävä yksikkö;

b) paikallinen hallintoalue tai sen osa;

c) viinialueen osa-alue tai sen osa.

2. Tuottajajäsenvaltiot voivat myöntää tma-laatuviineille määriteltyä aluetta pienemmän maantieteellisen yksikön nimen, jos:

a) kyseinen maantieteellinen yksikkö on tarkasti rajattu;

b) kaikki rypäleet, joista kyseiset viinit on valmistettu, on saatu kyseisestä yksiköstä.

3. Jos tma-laatuviini on peräisin tuotteista, jotka on saatu 1 kohdassa tarkoitetuilta, samalla määritetyllä alueella sijaitsevista eri maantieteellisistä yksiköistä korjatuista rypäleistä, määritellyn alueen nimen lisäksi voidaan merkitä vain laajimman sellaisen maantieteellisen yksikön nimi, johon asianomaiset viinialat kuuluvat.

Jollei 20 artiklan säännöksistä muuta johdu, tuottajajäsenvaltiot voivat kuitenkin sallia, että tma-laatuviinin kuvauksessa käytetään:

a) 1 kohdassa tarkoitettua maantieteellisen yksikön nimeä, kun tämä viini on makeutettu samalta määritetyltä alueelta saadulla tuotteella, joka on muu kuin puhdistettu tiivistetty rypäleen puristemehu;

b) 1 kohdassa tarkoitetun maantieteellisen yksikön nimeä silloin kun kyseinen viini on saatu rypäleiden, rypäleen puristemehun, edelleen käymistilassa olevien uusien viinien taikka 31 päivään elokuuta 2003 asti maantieteellisestä yksiköstä, jonka nimeä käytetään kuvauksessa, peräisin olevien viinien sekoituksista kyseisen yksikön ulkopuolella sijaitsevalta samalta määritellyltä alueelta saadun tuotteen kanssa, jos kyseinen tma-laatuviini on vähintään 85-prosenttisesti saatu siitä maantieteellisestä yksiköstä korjatuista rypäleistä, jonka nimi sillä on 31 päivänä elokuuta 2003 päättyvään poikkeukseen asti, ja jos kyseisen tuottajajäsenvaltion lainsäädännössä oli tällainen säännös ennen 1 päivää syyskuuta 1995;

c) 1 kohdassa tarkoitettua maantieteellisen yksikön nimeä liitettynä sellaisen paikallisen hallintoalueen tai sen osan tai yhden paikallisen hallintoalueen nimeen, jonka alueelle tämä maantieteellinen yksikkö ulottuu, jos:

i) kyseinen mahdollisuus on ennen 1 päivää syyskuuta 1976 ollut perinteinen ja tavanomainen ja siitä säädetään asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännössä;

ja

ii) laadittavaan luetteloon sisältyvän paikallisen hallintoalueen tai sen osan nimeä taikka jonkin sellaisen paikallisen hallintoalueen nimeä käytetään edustavalla tavalla kaikkien niiden paikallisten hallintoalueiden osalta, joiden alueella kyseinen maantieteellinen yksikkö sijaitsee.

Tuottajajäsenvaltioiden on laadittava luettelo sellaisista maantieteellisten yksiköiden tyypeistä ja sellaisista määriteltyjen alueiden, joihin kyseiset maantieteelliset yksiköt kuuluvat, nimistä, joihin sovelletaan b alakohdassa säädettyä poikkeusta 31 päivään elokuuta 2003. Jäsenvaltioiden on toimitettava kyseinen luettelo komissiolle.

Tuottajajäsenvaltioiden on laadittava luettelo c alakohdan ii alakohdassa tarkoitettujen paikallisten hallintoalueiden nimistä ja toimitettava se komissiolle.

Komissio vastaa kaikin asianmukaisin keinoin kyseisten luetteloiden julkaisemisesta.

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määritellyn alueen nimeä ja maantieteellisen yksikön nimeä ei voida myöntää:

- viinille, joka saadaan sekoittamalla tma-laatukuohuviiniä kyseisen määritellyn alueen ulkopuolelta saadun tuotteen kanssa,

- tma-laatukuohuviinille, joka on makeutettu kyseisen määritellyn alueen ulkopuolelta saadulla tuotteella.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta viineihin, jotka sisältyvät asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VI olevan D kohdan 2 kohdan mukaisesti vahvistettavaan luetteloon.

32 artikla

Määriteltyä aluetta suurempi maantieteellinen yksikkö

Kun jäsenvaltiot asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevan B kohdan 1 kohdan c alakohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti vahvistavat alueellaan tuotettujen viinien osalta luettelon määriteltyä aluetta suuremmista maantieteellisistä yksiköistä, niiden on määriteltävä sen käyttötarkoitus ja -edellytykset sekä ilmoitettava komissiolle toteuttamistaan toimenpiteistä. Komissio vastaa kaikin asianmukaisin keinoin kyseisten toimenpiteiden julkaisemisesta.

33 artikla

Pullottaminen määritellyllä alueella

1. Jäsenvaltioiden on vahvistettava asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevan B kohdan 1 kohdan c alakohdan kolmannen luetelmakohdan mukaisesti alueellaan tuotettujen viinien osalta määritellyllä alueella pullottamista koskevat merkinnät. Niiden on määritettävä näiden käyttötarkoitus ja -edellytykset.

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 1 kohdan soveltamiseksi toteuttamistaan toimenpiteistä. Komissio vastaa kaikin asianmukaisin keinoin kyseisten toimenpiteiden julkaisemisesta.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut merkinnät voidaan tehdä ainoastaan sillä edellytyksellä, että pullotus on tapahtunut komission asetuksen (EY) N:o 1607/2000(22) 2 artiklan mukaisesti kyseisellä määritetyllä alueella tai tämän alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevassa laitoksessa.

V OSASTO

TUONTITUOTTEISIIN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖT

34 artikla

Yhteiset säännöt

1. Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevan B kohdan 2 kohdan soveltamiseksi kolmansista maista peräisin olevien viinien, kuohuviinejä, hiilihapotettuja kuohuviinejä ja II osastossa tarkoitettuja kolmannessa maassa valmistettuja tuotteita lukuun ottamatta, päällysmerkintöjä voidaan täydentää seuraavin merkinnöin:

a) kaupan pitämiseen osallistuneen henkilön tai osallistuneiden henkilöiden nimi, osoite ja ammattinimike, jos käyttöedellytyksistä säädetään kyseisen kolmannen maan lainsäädännössä;

b) tuotetyyppi. Edellä 16 artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin;

c) väri, jos käyttöedellytyksistä säädetään kyseisen kolmannen maan lainsäädännössä.

Kolmannessa maassa valmistettujen väkevien viinien, helmeilevien viinien, hiilihapotettujen helmeilevien viinien ja II osastossa tarkoitettujen tuotteiden osalta ensimmäisen alakohdan b alakohdassa säädettyjä merkintöjä käytetään, jos käyttöedellytyksistä säädetään kyseisen kolmannen maan lainsäädännössä.

2. Kun kyseessä ovat 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetut merkinnät tai asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevan A kohdan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetut maahantuojan merkinnät taikka pullottajan merkinnät silloin kun pullotus on tapahtunut yhteisössä, sovelletaan soveltuvin osin 15 artiklan 1 kohtaa, 2 kohdan ensimmäistä ja toista alakohtaa, 3 kohdan ensimmäistä alakohtaa ja 4 kohtaa.

Kun kyseessä on ilman maantieteellistä merkintää oleva kolmannen maan tuote, hallintoalue, jossa on ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun henkilön tai tarkoitettujen henkilöiden päätoimipaikka, merkitään päällysmerkintöihin kirjaimin, jotka ovat vähintään puolet pienempiä kuin kirjaimet, joita käytetään ilmaisun "viini" ja sitä seuraavan kolmannen maan nimen merkitsemisessä.

Kun kyseessä on maantieteellisellä merkinnällä varustettu kolmannen maan tuote, hallintoalue, jossa on ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun henkilön tai tarkoitettujen henkilöiden päätoimipaikka, merkitään päällysmerkintöihin kirjaimin, jotka ovat vähintään puolet pienempiä kuin kirjaimet, joita käytetään maantieteellisessä merkinnässä.

Toista ja kolmatta alakohtaa ei sovelleta, jos paikallinen hallintoalue tai sen osa merkitään asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevassa E kohdassa tarkoitetulla koodilla.

35 artikla

Kolmannen maan nimen merkitseminen

Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevan A kohdan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetun kolmannen maan nimen lisäksi:

a) viineihin, jotka on valmistettu sekoittamalla kolmannessa maassa useista kolmansista maista peräisin olevia tuotteita, on merkittävä ilmaisu "Euroopan yhteisön ulkopuolisista maista peräisin olevien viinien sekoitus" tai "...sta/stä peräisin olevien viinien sekoitus", joka täydennetään asianomaisten kolmansien maiden nimillä;

b) viineihin, jotka on viiniytetty kolmannessa maassa toisesta kolmannesta maasta saaduista rypäleistä, on merkittävä ilmaisu "...ssa/ssä korjatuista rypäleistä ...ssa/ssä valmistettu viini", joka täydennetään asianomaisten kolmansien maiden nimillä.

36 artikla

Maantieteellisellä merkinnällä varustetut tuontiviinit

1. Maailman kauppajärjestöön (WTO) kuuluvasta kolmannesta maasta tuotavan viinin, mukaan luettuina ylikypsistä rypäleistä valmistettu viini ja sellaisenaan nautittavaksi tarkoitettu käymistilassa oleva rypäleen puristemehu, päällysmerkinnässä voi olla asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevan A kohdan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetun maantieteellisen merkinnän nimi, jos sen avulla viinin voidaan tunnistaa olevan peräisin kolmannen maan alueelta tai tähän alueeseen kuuluvalta alueelta silloin, kun tuotteen tietty laatu, maine tai muu erityispiirre voidaan yhdistää olennaisesti kyseiseen maantieteelliseen alkuperään.

Kun kyseessä ovat merkinnät, joiden avulla viinin voidaan poikkeuksellisesti tunnistaa olevan kokonaan peräisin kolmannesta maasta, tämän asetuksen liitteessä IV esitetyt merkinnät voidaan merkitä tuontiviinin päällysmerkintöihin.

2. Silloin kun 1 kohdassa tarkoitettu viini tulee kolmannesta maasta, joka ei kuulu Maailman kauppajärjestöön, ja kyseisessä kohdassa tarkoitettu edellytys täyttyy, seuraavien edellytysten on myös täytyttävä:

a) kyseessä oleva maantieteellinen merkintä kuvaa tarkasti rajattua, asianomaisen kolmannen maan viinialuetta pienempää tuotantoaluetta;

b) rypäleet, joista tuote on valmistettu, on saatu tästä maantieteellisestä yksiköstä;

c) rypäleet, joista tyypillisiä laatuvaatimuksia vastaavat viinit valmistetaan, on korjattu kyseisessä maantieteellisessä yksikössä; ja

d) merkintää käytetään asianomaisen kolmannen maan sisämarkkinoilla viinien kuvauksessa, mistä säädetään kyseisen maan lainsäädännössä.

Kyseisen kolmannen maan on toimitettava mainittu lainsäädäntö komissiolle. Jos edellytykset täyttyvät, kolmannen maan nimi sisällytetään tämän asetuksen liitteessä V olevaan luetteloon.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut maantieteelliset merkinnät eivät saa aiheuttaa sekaannusta tma-laatuviinin, pöytäviinin tai kolmannen maan ja yhteisön välisessä sopimuksessa olevaan luetteloon sisältyvän muun tuontiviinin kuvauksessa käytetyn maantieteellisen merkinnän kanssa.

Eräitä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja kolmansien maiden maantieteellisiä merkintöjä, jotka ovat tma-laatuviinin, pöytäviinin tai tuontiviinin kuvauksessa käytettyjen maantieteellisten merkintöjen homonyymejä, voidaan käyttää edellytyksin, joilla varmistetaan, että ne erottuvat toisistaan ottaen huomioon, että asianomaisia tuottajia on kohdeltava tasavertaisesti eikä kuluttajia saa johtaa harhaan.

Eräitä kolmansien maiden merkintöjä, joiden avulla viinin voidaan tunnistaa olevan peräisin asianomaisen kolmannen maan alueelta tai tähän alueeseen kuuluvalta alueelta silloin kun viinin kyseisellä merkinnällä ilmaistun laadun, maineen tai muun ominaisuuden voidaan olennaisesti katsoa johtuvan kyseisestä maantieteellisestä alkuperästä, ja jotka ovat liitteessä III olevassa B osassa esitettyjen perinteisten merkintöjen homonyymejä, voidaan käyttää edellytyksin, joilla varmistetaan että ne erottuvat toisistaan, ottaen huomioon, että asianomaisia tuottajia on kohdeltava tasavertaisesti eikä kuluttajia saa johtaa harhaan.

Kyseiset merkinnät ja käyttöedellytykset esitetään liitteessä VI.

4. Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja maantieteellisiä merkintöjä ja perinteisiä merkintöjä ei saa käyttää, vaikka ne kuvaisivat kirjaimellisen tarkasti tuotteiden alkuperäaluetta tai -paikkakuntaa, jos ne virheellisesti saavat yleisön ajattelemaan, että tuotteet ovat peräisin joltakin muulta alueelta.

5. Amerikan yhdysvalloista tuotavilla viineillä voi olla osavaltion nimi, jota voidaan täydentää tarvittaessa countyn tai viinialueen nimellä, vaikka kyseinen viini on valmistettu vain 75-prosenttisesti kyseisessä osavaltiossa korjatuista rypäleistä tai yhdessä ainoassa countyssä, jonka nimellä se on varustettu, jos kyseinen viini on valmistettu kokonaan Amerikan yhdysvaltojen alueella korjatuista rypäleistä.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan kuitenkin vain Yhdysvaltojen kanssa viinikauppaa ja erityisesti viininvalmistusmenetelmiä ja maantieteellisten merkintöjen suojaa koskevan sopimuksen tekemiseksi käytävien neuvottelujen päätteeksi tehtävän sopimuksen voimaantuloon asti ja enintään 31 päivään joulukuuta 2003.

37 artikla

Muut merkinnät, jotka voivat esiintyä maantieteellisellä merkinnällä varustettujen tuontiviinien päällysmerkinnöissä

1. Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevan B kohdan 2 kohdan mukaisesti kolmansista maista peräisin olevien viinien (kuohuviinejä ja hiilihapotettuja kuohuviinejä lukuun ottamatta mutta ylikypsistä rypäleistä valmistetut viinit mukaan luettuina) ja sellaisenaan nautittavaksi tarkoitettujen kolmannessa maassa valmistettujen käymistilassa olevien rypäleen puristemehujen, jotka on varustettu 36 artiklan mukaisesti maantieteellisellä merkinnällä, päällysmerkintöjä voidaan täydentää seuraavin merkinnöin:

a) satovuosi. Tätä merkintää on käytettävä, jos käyttöedellytyksistä säädetään kyseisen kolmannen maan lainsäädännössä ja silloin kun vähintään 85 prosenttia - sen jälkeen kun on vähennetty mahdollisesti makeuttamiseen käytettyjen tuotteiden määrä - kyseisen viinin valmistuksessa käytetyistä rypäleistä on korjattu asianomaisena vuonna;

b) yhden tai useamman viiniköynnöslajikkeen nimi. Kyseisiä viiniköynnöslajikkeita on käytettävä:

i) jos käyttöedellytyksistä säädetään kyseisen kolmannen maan lainsäädännössä;

ii) siten, että lajikkeiden nimet ja synonyymit ovat komission asetuksen (EY) N:o 1227/2000(23) 20 artiklan 3 kohdan a, b ja c alakohdan mukaiset;

iii) siten, että tämän asetuksen 19 artiklan 1 kohdan c, d, e ja f alakohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät. Edellä 19 artiklan 2 kohdan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin;

c) kunniamaininta, mitali tai kilpailu. Edellä 21 artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin;

d) tuotteen tuotantotapaa tai valmistusmenetelmää koskevat tiedot, jos käyttöedellytyksistä säädetään kyseisen kolmannen maan lainsäädännössä;

e) muut kuin liitteessä III olevat perinteiset täydennysmerkinnät asianomaisen kolmannen maan lainsäädännön mukaisesti silloin, kun kyseessä ovat kolmansien maiden viinit ja sellaisenaan nautittavaksi tarkoitetut kolmannessa maassa valmistetut käymistilassa olevat rypäleen puristemehut, ja liitteessä III olevat perinteiset täydennysmerkinnät 23 ja 24 artiklan mukaisesti, jos käyttöedellytyksistä säädetään kyseisen kolmannen maan lainsäädännössä;

f) yrityksen nimi, jos käyttöedellytyksistä säädetään kyseisen kolmannen maan lainsäädännössä. Asetuksen 25 artiklan 1 kohdan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin;

g) jos käyttöedellytyksistä säädetään kyseisen kolmannen maan lainsäädännössä, merkintä pullotuksesta:

i) joka on tehty viinitilalla, jonka on tehnyt viinitilojen ryhmittymä tai joka on tehty tuotantoalueella sijaitsevassa yrityksessä;

ii) joka on tehty tuotantoalueella, jos pullotus on tehty asianomaisella tuotantoalueella tai tämän alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevassa laitoksessa.

2. Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuja merkintöjä voidaan käyttää samanaikaisesti, jos vähintään 85 prosenttia - sen jälkeen kun on vähennetty mahdollisesti makeuttamiseen käytettyjen tuotteiden määrä - niissä tarkoitettujen viinien sekoituksesta on peräisin kyseisen viinin kuvauksessa olevasta viiniköynnöslajikkeesta ja siinä olevalta satovuodelta.

3. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan b alakohdassa säädetään, Amerikan yhdysvalloista tuotuihin viineihin sallitaan merkittävän viiniköynnöslajikkeen nimi, vaikka kyseinen viini olisi saatu vain 75-prosenttisesti sen viiniköynnöslajikkeen rypäleistä, jonka nimi sillä on, jos kyseisellä lajikkeella on määräävä vaikutus kyseisen viinin luonteeseen.

Kyseistä poikkeusta sovelletaan kuitenkin vain Amerikan yhdysvaltojen kanssa viinikauppaa ja erityisesti viininvalmistusmenetelmiä ja maantieteellisten merkintöjen suojaa koskevan sopimuksen tekemiseksi käytävien neuvottelujen päätteeksi tehtävän sopimuksen voimaantuloon asti ja enintään 31 päivään joulukuuta 2003.

VI OSASTO

VÄKEVIIN VIINEIHIN, HELMEILEVIIN VIINEIHIN JA HIILIHAPOTETTUIHIN HELMEILEVIIN VIINEIHIN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖT

38 artikla

Pakolliset merkinnät

1. Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevan A kohdan 4 kohdan mukaisesti väkevien viinien, helmeilevien viinien ja hiilihapotettujen helmeilevien viinien päällysmerkinnöissä on kyseisessä liitteessä olevan A kohdan 1 kohdassa tarkoitettujen pakollisten merkintöjen lisäksi oltava:

a) pullottajan tai nimellistilavuudeltaan yli 60 litran astioiden osalta lähettäjän nimi tai toiminimi, paikkakunta tai jäsenvaltio. Helmeilevien viinien osalta pullottajan nimen sijasta voidaan merkitä valmistajan nimi;

b) tuontiviineissä maininta maahantuojasta tai pullottajasta, jos viini on pullotettu yhteisössä.

Kun kyseessä ovat ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut merkinnät, yhteisössä valmistettuihin tuotteisiin sovelletaan 15 artiklan säännöksiä soveltuvin osin, ja kolmansissa maissa valmistettuihin tuotteisiin sovelletaan 34 artiklan 1 kohdan a alakohdan säännöksiä soveltuvin osin.

2. Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevan A kohdan 2 kohdan g alakohdassa tarkoitettu ilmaisu "hiilihapotettu helmeilevä viini" on merkittävä päällysmerkintöihin, joissa on myös kyseisessä liitteessä edellytetyt pakolliset merkinnät. Niitä on täydennettävä samanmallisilla ja -kokoisilla kirjaimilla ilmaisulla "saatu aikaan lisäämällä hiilidioksidia", jos kyseistä merkintää varten käytetystä kielestä ei käy ilmi, että hiilidioksidia on lisätty.

Näiden merkintöjen on oltava samalla rivillä kuin myyntinimike tai välittömästi sen alapuolella.

3. Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevan A kohdan 4 kohdan mukaisesti yhteisössä tuotettuja väkeviä viinejä ja helmeileviä viinejä voidaan kuvata maantieteellisellä merkinnällä. Tällöin myyntinimikkeeseen kuuluvat:

a) ilmaisu "väkevä viini" tai "helmeilevä viini";

b) maantieteellisen yksikön nimi;

c) perinteinen erityismerkintä. Tällaisen merkinnän toistaminen ei ole pakollista, jos se sisältyy tuotteen myyntinimikkeeseen.

Jäsenvaltioiden on vahvistettava alueellaan tuotetuille viineille kyseisten perinteisten erityismerkintöjen käyttämistä koskevat edellytykset.

Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 51 artiklaa, tämän asetuksen 28 artiklaa sekä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 ja tämän asetuksen säännöksiä, jotka liittyvät maantieteellisellä merkinnällä varustettujen pöytäviinien nimien suojaan, sovelletaan soveltuvin osin maantieteellisellä merkinnällä varustettuihin väkeviin viineihin ja maantieteellisellä merkinnällä varustettuihin helmeileviin viineihin.

4. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 3 kohdan soveltamiseksi toteuttamistaan toimenpiteistä. Komissio vastaa kaikin asianmukaisin keinoin kyseisten toimenpiteiden julkaisemisesta.

5. Tämän artiklan säännöksiä ei sovelleta väkeviin ja helmeileviin tma-laatuviineihin, joihin sovelletaan III osastoa.

39 artikla

Vapaaehtoiset merkinnät

1. Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevan B kohdan 2 kohdan soveltamiseksi yhteisöstä peräisin olevien väkevien viinien, helmeilevien viinien ja hiilihapotettujen helmeilevien viinien päällysmerkintöjä voidaan täydentää seuraavin merkinnöin:

a) kaupan pitämiseen osallistuneen henkilön tai osallistuneiden henkilöiden nimi, osoite ja ammattinimike. Tämän asetuksen 15 artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin;

b) tuottajajäsenvaltion säätämien yksityiskohtaisten sääntöjen mukainen tuotetyyppi;

c) tuottajajäsenvaltion vahvistamien yksityiskohtaisten sääntöjen mukainen tietty väri. Edellä 17 artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.

2. Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevan B kohdan 2 kohdan soveltamiseksi yhteisöstä peräisin olevien maantieteellisellä merkinnällä varustettujen väkevien viinien ja maantieteellisellä merkinnällä varustettujen helmeilevien viinien päällysmerkintöjä voidaan täydentää seuraavin merkinnöin:

a) satovuosi. Edellä 18 ja 20 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin;

b) yhden tai useamman viiniköynnöslajikkeen nimi. Edellä 19 ja 20 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin;

c) kunniamaininta, mitali tai kilpailu. Edellä 21 artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin;

d) tuotteen tuotantotapaa tai valmistusmenetelmää koskevat tiedot. Edellä 22 artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin;

e) perinteiset täydennysmerkinnät. Edellä 23 ja 24 artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin;

f) yrityksen nimi. Edellä 25 artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.

g) maininta pullottamisesta, joka on tehty viinitilalla tai jonka on tehnyt viinitilojen ryhmittymä tai joka on tehty tuotantoalueella sijaitsevassa yrityksessä. Edellä 26 artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.

3. Edellä 1 kohdan, lukuun ottamatta b alakohtaa, ja 2 kohdan säännöksiä ei sovelleta väkeviin ja helmeileviin tma-laatuviineihin, joihin sovelletaan IV osastoa.

40 artikla

Ilmaisujen "väkevä viini", "helmeilevä viini" ja "hiilihapotettu helmeilevä viini" käyttöedellytykset kolmansista maista peräisin olevissa viineissä

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevan C kohdan 3 kohdassa esitetään, kolmansista maista peräisin olevissa viineissä voidaan käyttää ilmaisuja "väkevä viini", "helmeilevä viini" ja "hiilihapotettu helmeilevä viini" silloin kun tuotteet täyttävät komission asetuksen (EY) N:o 883/2001(24) liitteessä XI olevan d, g ja h alakohdan edellytykset.

VII OSASTO

KUOHUVIINEIHIN JA HIILIHAPOTETTUIHIN KUOHUVIINEIHIN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖT

41 artikla

Hiilihapotettuja kuohuviinejä koskevat säännöt

Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VIII olevan D kohdan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitettu ilmaisu "hiilihapotettu kuohuviini" on merkittävä päällysmerkintöihin, joissa on myös kyseisessä liitteessä edellytetyt pakolliset merkinnät. Niitä on täydennettävä samanmallisilla ja -kokoisilla kirjaimilla ilmaisulla "saatu aikaan lisäämällä hiilidioksidia", jos kyseistä merkintää varten käytetystä kielestä ei käy ilmi, että hiilidioksidia on lisätty.

Näiden merkintöjen on oltava samalla rivillä kuin myyntinimike tai välittömästi sen alapuolella.

42 artikla

Myyjän määritelmä

1. Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VIII olevan B kohdan 2 kohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettuna myyjänä pidetään luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka ei ole määritelmän mukainen valmistaja ja jolla on hallussaan omissaan nimissään kuohuviiniä tai hiilihapotettua kuohuviiniä niiden liikkeelle laskemiseksi kulutusta varten. Samaa sovelletaan edellä tarkoitettujen luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ryhmittymiin.

2. Edellä 15 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VIII olevan B kohdan 2 kohdassa tarkoitettuihin merkintöihin.

43 artikla

Muuta maantieteellistä yksikköä kuin määriteltyä aluetta koskevat tiedot

Tämän asetuksen liitteessä VII olevassa luettelossa esitetään jäsenvaltiota pienempien, muiden maantieteellisten yksiköiden kuin määriteltyjen alueiden nimet, joita voidaan käyttää yhteisöstä peräisin olevan laatukuohuviinin päällysmerkinnöissä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VIII olevan E kohdan 1 kohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti.

44 artikla

Kolmansista maista peräisin olevat kuohuviinit

Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VIII olevan E kohdan 1 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetut kolmannesta maasta peräisin olevat kuohuviinit esitetään tämän asetuksen liitteessä VIII olevassa luettelossa.

45 artikla

Täydentävät säännökset

1. Kuohuviineihin sovelletaan 23 ja 24 artiklan säännöksiä soveltuvin osin.

2. Tma-laatukuohuviineihin sovelletaan 29 artiklan 2 kohdan, 30 artiklan ja 31 artiklan 4 kohdan säännöksiä.

Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VIII olevan E kohdan 12 kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdan soveltamiseksi tma-laatukuohuviineihin sovelletaan 22 artiklan säännöksiä soveltuvin osin.

3. Edellä III ja IV osaston säännöksiä, 1 ja 2 kohtaa lukuun ottamatta, ei sovelleta tma-laatukuohuviineihin.

46 artikla

Pinot-viiniköynnöslajikkeet

Kun kyseessä on tma-laatukuohuviini tai laatukuohuviini, Pinot blanc-, Pinot noir- ja Pinot gris -tuotteen kuvauksen täydentämiseksi käytetyt lajikkeiden nimet voidaan korvata synonyymillä "Pinot".

VIII OSASTO

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

47 artikla

Siirtymäsäännökset

1. Tässä asetuksessa tarkoitetut, liikkeeseen laskemisen hetkellä alan voimassa olevien säännösten mukaisesti kuvatut ja tarjotut tuotteet, joiden kuvaus ja tarjontamuoto eivät ole enää mainittujen säännösten mukaisia näihin tehtyjen muutosten vuoksi, voidaan pitää hallussa myyntiä varten, laskea liikkeeseen myyntiä varten ja vientiä varten varastojen loppumiseen asti.

Liikkeelle laskemisen hetkellä alan voimassa olevien säännösten mukaisesti painettuja merkintöjä sisältäviä päällysmerkintöjä ja ulompia pakkauksia, jotka eivät ole enää mainittujen säännösten mukaisia tämän asetuksen soveltamisen vuoksi, voidaan käyttää 1 päivään elokuuta 2003.

2. Eräistä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 säännöksistä poiketen seuraavia säännöksiä sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2002:

a) Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 823/87(25) 15 artiklan 2 ja 7 kohta;

b) Neuvoston asetus (ETY) N:o 2392/89(26);

c) Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3895/91(27) 2 artikla;

d) Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2333/92(28) 8, 9 ja 11 artikla;

e) Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 822/87(29) 72 artikla.

48 artikla

Kumoaminen

1. Kumotaan asetukset (ETY) N:o 3201/90, (ETY) N:o 3901/91 ja (EY) N:o 554/95.

2. Kumotaan asetukset (EY) N:o 881/98 ja (EY) N:o 1608/2000.

49 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2003, lukuun ottamatta 19 artiklan 3 kohtaa, 47 artiklan 2 kohtaa ja 48 artiklan 2 kohtaa, joita sovelletaan tämän asetuksen voimaantulopäivästä alkaen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä huhtikuuta 2002.

Komission puolesta

Franz Fischler

Komission jäsen

(1) EYVL L 179, 14.7.1999, s. 1.

(2) EYVL L 345, 29.12.2001, s. 10.

(3) EYVL L 309, 8.11.1990, s. 1.

(4) EYVL L 128, 10.5.2001, s. 54.

(5) EYVL L 368, 31.12.1991, s. 15.

(6) EYVL L 56, 14.3.1995, s. 3.

(7) EYVL L 252, 4.10.1996, s. 10.

(8) EYVL L 124, 25.4.1998, s. 22.

(9) EYVL L 185, 25.7.2000, s. 24.

(10) EYVL L 42, 15.2.1975, s. 1.

(11) EYVL L 398, 30.12.1989, s. 18.

(12) EYVL L 186, 30.6.1989, s. 21.

(13) EYVL L 65, 11.3.1992, s. 32.

(14) EYVL L 109, 6.5.2000, s. 29.

(15) EYVL L 310, 28.11.2001, s. 19.

(16) EYVL L 128, 10.5.2001, s. 32.

(17) EYVL L 198, 22.7.1991, s. 1.

(18) EYVL L 75, 16.3.2002, s. 21.

(19) EYVL L 109, 25.4.2002, s. 20.

(20) EYVL L 365, 31.12.1994, s. 10.

(21) EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1.

(22) EYVL L 185, 25.7.2000, s. 17.

(23) EYVL L 143, 16.6.2000, s. 1.

(24) EYVL L 128, 10.5.2001, s. 1.

(25) EYVL L 84, 27.3.1987, s. 59.

(26) EYVL L 232, 9.8.1989, s. 13.

(27) EYVL L 368, 31.12.1991, s. 1.

(28) EYVL L 231, 13.8.1992, s. 9.

(29) EYVL L 84, 27.3.1987, s. 1.

LIITE I

Asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu eräiden pullomallien varaaminen

1. Flûte d'Alsace

a) Malli: suoravartaloinen sylinterinmuotoinen lasipullo, jonka kaula on pitkä ja jonka mittasuhteet ovat:

kokonaiskorkeus / pohjan halkaisija = 5:1

sylinterinmuotoisen osan korkeus = kokonaiskorkeus/3.

b) Tämän malliset on varattu seuraaville Ranskan alueelta korjatuista rypäleistä saaduille tma-laatuviineille:

- "Alsace" tai "vin d'Alsace;" "Alsace Grand Cru",

- "Grépy",

- "Château-Grillet",

- "Côtes de Provence", punaviini ja rosee,

- "Cassis",

- "Jurançon", "Jurançon sec",

- "Béarn", "Béarn-Bellocq", rosee,

- "Tavel", rosee.

Tämän pullomallin käyttörajoitusta sovelletaan kuitenkin vain Ranskan alueelta korjatuista rypäleistä valmistettuun viiniin.

2. Bocksbeutel tai Cantil

a) Malli: lyhytkaulainen pullea ja pyöreä mutta sivukuvaltaan litteä lasipullo, jonka pohja sekä poikkileikkaus pullon vartalon kaikkein kuperimmalla kohdalla ovat ellipsinmuotoisia.

Ellipsinmuotoisen poikkileikkauksen mittasuhteet suuri akseli / pieni akseli = noin 2:1.

Pyöreän vartalon korkeus / sylinterinmuotoinen kaula = noin 2,5:1.

b) Viinit, joille tämän malliset pullot on varattu:

i) saksalaiset tma-laatuviinit:

- Franken,

- Baden,

- Taubertalista ja Schuepfergrundista peräisin olevat,

- seuraavilta Baden-Badenin hallintoalueeseen kuuluvilta alueilta peräisin olevat: Neuweier, Steinbach, Umweg ja Varnhalt;

ii) italialaiset tma-laatuviinit:

- Santa Maddalena (St. Magdalener),

- Valle Isarco (Eisacktaler), Sylvaner- ja Mueller-Thurgau-rypäleistä saatu,

- Terlaner, Pinot bianco -lajikkeesta saatu,

- Bozner Leiten,

- Alto Adige (Suedtiroler), seuraavista lajikkeista saatu: Riesling, Mueller-Thurgau, Pinot nero, Moscato giallo, Sylvaner, Lagrein, Pinot blanco (Weissburgunder) ja Moscato rosa (Rosenmuskateller),

- Kreikkao di Bianco,

- Trentino, Moscato-lajikkeesta saatu;

iii) kreikkalaiset viinit:

- Agioritiko,

- Rombola Kephalonias,

- Kefalonian saarelta peräisin olevat viinit,

- Paroksen saarelta peräisin olevat viinit,

- Peloponnesoksesta peräisin olevat viinit;

iv) portugalilaiset viinit:

- roseeviinit ja vain ne muut tma-laatuviinit ja "vinho regionalit", joiden osalta osoitetaan, että ennen niiden luokittelemista tma-laatuviiniksi tai "vinho regionaliksi" niiden tarjontamuoto oli tosiasiallisesti ja perinteisesti cantil-pullomalli.

3. Clavelin

a) Malli: noin 0,62 litran vetoinen lyhytkaulainen lasipullo, jossa on sylinterinmuotoinen vartalo ja jykevän olemuksen antavat leveät hartiat ja jonka mittasuhteet ovat:

kokonaiskorkeus / pohjan halkaisija = 2,75

sylinterinmuotoisen osan korkeus = kokonaiskorkeus/2.

b) Viinit, joille tämän malliset pullot on varattu:

ranskalaiset tma-laatuviinit:

- Côte du Jura,

- Arbois,

- L'Etoile,

- Château Chalon.

LIITE II

Sellaisten viiniköynnöslajikkeiden ja niiden synonyymien nimet, joissa on maantieteellinen merkintä((Lajikkeiden ja niiden synonyymien nimet vastaavat osittain tai kokonaan, käännöksenä tai adjektiivina viinin kuvauksessa käytettäviä maantieteellisiä merkintöjä.)) ja jotka voivat esiintyä viinien päällysmerkinnöissä 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE III

Asetuksen 24 artiklassa tarkoitettu perinteisten merkintöjen luettelo

A OSA

>TAULUKON PAIKKA>

B OSA

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE IV

36 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut merkinnät, joiden avulla viinin voidaan poikkeuksellisesti tunnistaa olevan kokonaan peräisin kolmannesta maasta

p.m.

LIITE V

Luettelo 36 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista kolmansista maista, jotka eivät ole WTO:n jäseniä

1. Algeria

2. Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia

3. Venäjä

4. San Marino

5. Ukraina

6. Jugoslavian liittotasavalta

LIITE VI

36 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen homonyymisten maantieteellisten merkintöjen ja niiden käyttöedellytysten luettelo

p.m.

LIITE VII

Asetuksen 43 artiklassa tarkoitettu luettelo maantieteellisten yksiköiden nimistä, joita voidaan käyttää yhteisöstä peräisin olevan laatukuohuviinin päällysmerkinnöissä

1. Saksa:

Rhein-Mosel:

a) Rhein,

b) Mosel,

Bayern:

a) Main,

b) Lindau,

c) Bayerische Donau.

2. Itävalta:

Steiermark.

3. Yhdistynyt kuningaskunta:

a) England,

b) Wales.

LIITE VIII

Asetuksen 44 artiklassa tarkoitettu luettelo kolmannesta maasta peräisin olevista kuohuviineistä, joiden valmistamista koskevat edellytykset on tunnustettu maantieteelliseä yksikön mukaan nimettyjen laatukuohuviinien valmistusedellytyksiä vastaaviksi

1. Bulgariasta peräsin olevat kuohuviinit, joiden päällysmerkinnöissä on merkintä ">ISO_5>ÒØáÞÚÞÚÐçÕáâÒáÝÞ ÒØÝÞ á ÓÕÞÓàÐäáÚØ ßàÞØ×åÞÔ" (korkealaatuinen maantieteellisellä alkuperänimityksellä varustettu viini) Bulgarian säännösten mukaisesti.

2. Unkarista peräisin olevat kuohuviinit, kun virallinen toimivaltainen toimielin on merkinnyt V I 1 -asiakirjaan, että kyseinen kuohuviini on Unkarin säännösten mukainen sen valmistamiseen käytettävien raaka-aineiden ja laatuvaatimusten osalta.

3. Etelä-Afrikasta peräisin olevat kuohuviinit, kun virallinen toimivaltainen toimielin on merkinnyt V I 1 -asiakirjaan, että kyseinen kuohuviini on valmistettu raaka-aineista, joista voidaan käyttää Etelä-Afrikan säännösten mukaisesti merkintöjä "cultivarwine", "wine of origin", "vintage wine" tai "superior wine".

4. Amerikan yhdysvalloista peräisin olevat kuohuviinit, kun virallinen toimivaltainen toimielin tai virallisen toimivaltaisen toimielimen hyväksymä tuottaja on merkinnyt V I 1 -asiakirjaan, että kyseinen kuohuviini on valmistettu raaka-aineista, joista voidaan käyttää Amerikan yhdysvaltojen säännösten mukaisesti merkintää "appellation of origin", merkintää lajikkeen nimestä, lukuun ottamatta lajin Vitis labrusca -lajikkeita tai merkintää "vintage year".

5. Entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevat kuohuviinit, kun virallinen toimivaltainen toimielin on merkinnyt V I 1 -asiakirjaan, että kyseinen kuohuviini on kyseisen alueen säännösten mukainen sen valmistukseen käytettävien raaka-aineiden ja valmiin tuotteen laatuvaatimusten osalta.

6. Romaniasta peräisin olevat kuohuviinit, kun virallinen toimivaltainen toimielin on merkinnyt V I 1 -asiakirjaan, että kyseinen kuohuviini on Romanian säännösten mukainen sen valmistukseen käytettävien raaka-aineiden ja valmiin tuotteen laatuvaatimusten osalta.

Top