32002L0077

Komission direktiivi 2002/77/EY,

annettu 16 päivänä syyskuuta 2002,

kilpailusta sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen markkinoilla

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 86 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Kilpailusta telepalvelumarkkinoilla 28 päivänä kesäkuuta 1990 annettua komission direktiiviä 90/388/ETY(1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 1999/64/EY(2), on muutettu olennaisesti useaan kertaan. Koska muutoksia on tehtävä lisää, direktiivi olisi selvyyden vuoksi laadittava uudelleen.

(2) Perustamissopimuksen ja erityisesti sen 86 artiklan mukaan komission tehtävänä on varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat yhteisön oikeuden mukaisia velvollisuuksiaan julkisten yritysten ja niiden yritysten osalta, joille on myönnetty erityisoikeuksia ja yksinoikeuksia. Perustamissopimuksen 86 artiklan 3 kohdan nojalla komissio voi tarkentaa ja selventää tästä artiklasta johtuvia velvollisuuksia sekä tässä yhteydessä asettaa edellytykset, jotka ovat välttämättömiä, jotta komissio voi tehokkaasti täyttää mainitussa kohdassa sille asetetun valvontavelvollisuuden.

(3) Direktiivissä 90/388/ETY vaadittiin jäsenvaltioita lakkauttamaan telepalvelujen tarjoamiseen liittyvät erityisoikeudet ja yksinoikeudet aluksi muiden palvelujen kuin puhelintoiminnan, satelliittipalvelujen ja matkaviestinliikenteen osalta, ja vähitellen direktiivin nojalla luotiin täysin vapaa kilpailu telemarkkinoille.

(4) Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat antaneet perustamissopimuksen 95 artiklan nojalla myös muita direktiivejä, joiden tavoitteena on pääasiassa ollut telepalvelujen sisämarkkinoiden luominen toteuttamalla avoimen verkon ja yleispalvelun tarjoaminen avoimilla markkinoilla, joilla vallitsee kilpailu. Nämä direktiivit olisi kumottava 25. heinäkuuta 2003 lähtien, jolloin sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskeva uusi sääntelyjärjestelmä tulee voimaan.

(5) Sähköisen viestinnän uusi sääntelyjärjestelmä koostuu yhdestä yleisestä direktiivistä, joka on sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä 7 päivänä maaliskuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY (puitedirektiivi)(3), ja neljästä erityisdirektiivistä: sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevista valtuutuksista 7 päivänä maaliskuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/20/EY (valtuutusdirektiivi)(4), sähköisten viestintäverkkojen ja niiden liitännäistoimintojen käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä 7 päivänä maaliskuuta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/19/EY (käyttöoikeusdirektiivi)(5), yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla 7 päivänä maaliskuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/22/EY (yleispalveludirektiivi)(6) ja henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla 12 päivänä heinäkuuta 2002, annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/58/EY(7).

(6) Ottaen huomioon kehitys, joka on ollut ominaista vapauttamisprosessille ja Euroopan telemarkkinoiden asteittaiselle avautumiselle vuodesta 1990, eräitä direktiivissä 90/388/EY ja sen muuttamisesta annetuissa säädöksissä käytettyjä määritelmiä olisi tarkistettava, jotta ne vastaisivat telealan uusinta teknistä kehitystä, tai korvattava, jotta otettaisiin huomioon lähentymiskehitys, joka on viimeisinä vuosina muokannut tietotekniikka-, viestintä- ja telealaa. Jos mahdollista, tiettyjen säännösten sanamuotoa olisi lisäksi selvennettävä niiden soveltamisen helpottamiseksi ottaen tarvittaessa huomioon perustamissopimuksen 95 artiklan nojalla annetut direktiivit ja direktiivin 90/388/ETY (sellaisena kuin se on muutettuna) soveltamisen kautta hankittu kokemus.

(7) Tässä direktiivissä viitataan "sähköisiin viestintäpalveluihin" ja "sähköisiin viestintäverkkoihin" aiemmin käytettyjen käsitteiden "telepalvelut" ja "televerkot" asemesta. Nämä uudet määritelmät ovat välttämättömiä, jotta otettaisiin huomioon lähentyminen, yhdistämällä yhden nimikkeen alla kaikki sähköiset viestintäpalvelut ja/tai -verkot, jotka liittyvät signaalien siirtoon johtojen välityksellä, radioteitse, optisesti tai muulla sähkömagneettisella tavalla (eli kiinteät ja langattomat verkot, kaapelitelevisio- ja satelliittiverkot). Näin ollen radio- ja televisio-ohjelmien siirto- ja lähetystoiminta olisi tunnustettava sähköiseksi viestintäpalveluksi ja tällaiseen siirto- ja lähetystoimintaan käytetyt verkot olisi myös tunnustettava sähköisiksi viestintäverkoiksi. Lisäksi olisi todettava selvästi, että sähköisten viestintäverkkojen uusi määritelmä kattaa myös valokaapeliverkot, joiden avulla kolmannet osapuolet voivat siirtää signaaleja käyttäen omaa kytkentä- tai reitityslaitteistoaan.

(8) Tässä yhteydessä on syytä tehdä selväksi, että jäsenvaltioiden on lakkautettava (jos ne eivät ole jo tehneet sitä) erityis- ja yksinoikeudet kaikkien sähköisten viestintäverkkojen tarjoamiselta, eikä ainoastaan sähköisten viestintäpalvelujen tarjoamiselta, ja niiden on varmistettava, että yrityksillä on oikeus tarjota näitä palveluja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivien 2002/19/EY, 2002/20/EY, 2002/21/EY ja 2002/22/EY soveltamista. Sähköisten viestintäverkkojen määritelmän olisi merkittävä myös, että jäsenvaltiot eivät voi rajoittaa operaattorin oikeutta perustaa, laajentaa ja/tai tarjota kaapeliverkkoa sillä perusteella, että tällaista verkkoa voitaisiin käyttää myös radio- ja televisio-ohjelmien lähettämiseen. Varsinkin erityis- tai yksinoikeudet, jotka rajoittavat sähköisten viestintäverkkojen käyttöä televisiosignaalien siirtämiseen ja jakeluun, rikkovat EY:n perustamissopimuksen 86 artiklan 1 kohtaa tulkittuna yhdessä 43 artiklan (sijoittautumisoikeus) ja/tai 82 artiklan b kohdan kanssa siltä osin kuin ne sallivat määräävässä asemassa olevan yrityksen rajoittavan tuotantoa, markkinoita tai teknistä kehitystä kuluttajien vahingoksi. Tämä ei kuitenkaan rajoita sellaisten erityisten sääntöjen soveltamista, joita jäsenvaltiot ovat antaneet noudattaen yhteisön oikeutta ja televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 3 päivänä lokakuuta 1989 annettua neuvoston direktiiviä 89/552/ETY(8), sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 97/36/EY(9).

(9) Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltiot eivät enää saisi soveltaa toimilupajärjestelmää sähköisten viestintäpalvelujen tarjoamiseen eivätkä sähköisten viestintäverkkojen perustamiseen ja tarjoamiseen, vaan niiden olisi sovellettava yleistä valtuutusjärjestelmää. Tätä vaaditaan myös direktiivissä 2002/20/EY, jonka mukaan sähköisiä viestintäpalveluja tai -verkkoja olisi tarjottava yleisen valtuutuksen eikä toimiluvan perusteella. Päätökseen tyytymättömällä osapuolella olisi oltava oikeus hakea riippumattomalta elimeltä ja viime kädessä tuomioistuimelta muutosta päätökseen, jolla sitä estetään tarjoamasta sähköisiä viestintäpalveluja tai -verkkoja. Yhteisön oikeuden perusperiaatteiden mukaan yksilöllä on oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan aina kun valtion toimenpiteillä rikotaan direktiivin säännöksistä johtuvia yksilön oikeuksia.

(10) Viranomaisilla voi olla määräävää vaikutusvaltaa julkisten yritysten käyttäytymiseen yritystä koskevien sääntöjen tai osakeomistuksen jakaantumisen vuoksi. Kun jäsenvaltiot käyttävät määräysvaltaa vertikaalisesti integroituneissa verkko-operaattoreissa, jotka hallinnoivat erityis- tai yksinoikeuksien turvin perustettuja verkkoja, kyseisten jäsenvaltioiden on varmistettava perustamissopimuksen kilpailusääntöjen mahdollisen rikkomisen välttämiseksi, että kyseiset operaattorit, silloin kun niillä on määräävä asema merkityksellisillä markkinoilla, eivät harjoita syrjintää omien toimintojensa hyväksi. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet taatakseen, että tällaisten vertikaalisesti integroituneiden operaattoreiden ja niiden kilpailijoiden välillä ei esiinny syrjintää.

(11) Tässä direktiivissä olisi myös selvennettävä direktiivin 90/388/ETY muuttamisesta matkaviestinnän ja henkilökohtaisen viestinnän osalta 16 päivänä tammikuuta 1996 annetusta komission direktiivistä 96/2/EY(10) johtuvaa periaatetta säätämällä, että jäsenvaltiot eivät saa myöntää radiotaajuuksien käyttöä koskevia yksinoikeuksia tai erityisoikeuksia ja että näiden taajuuksien käyttöoikeudet olisi myönnettävä puolueettomien, syrjimättömien ja selkeiden menettelyiden mukaisesti. Tämä ei kuitenkaan saisi rajoittaa sellaisten erityisten periaatteiden ja menettelyiden soveltamista, joita jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön myöntääkseen radio- tai televisiolähetysten sisältöpalvelujen tarjoajille kyseisiä käyttöoikeuksia tarkoituksenaan saavuttaa yhteisön oikeuden mukaiset yleishyödylliset tavoitteet.

(12) Direktiivin 2002/22/EY mukaisen kansallisen järjestelmän, jonka tarkoituksena on jakaa yleispalveluvelvoitteiden hoitamisesta aiheutuvat nettokustannukset, on perustuttava puolueettomiin, selkeisiin ja syrjimättömiin perusteisiin ja sen on oltava suhteellisuutta ja markkinoiden mahdollisimman vähäistä vääristymistä koskevien periaatteiden mukainen. Markkinoiden mahdollisimman vähäisellä vääristymisellä tarkoitetaan sitä, että maksut olisi perittävä tavalla, jonka johdosta loppukäyttäjien taloudellinen rasite on mahdollisimman vähäinen, esimerkiksi jakamalla maksut mahdollisimman laajalti.

(13) Silloin kun kansainvälisten satelliittijärjestöjen perustamista koskevista kansainvälisistä yleissopimuksista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet ovat ristiriidassa perustamissopimuksen kilpailusääntöjen kanssa, jäsenvaltioiden olisi EY:n perustamissopimuksen 307 artiklan mukaisesti toteutettava kaikki aiheelliset toimenpiteet tällaisten ristiriitaisuuksien poistamiseksi. Tässä direktiivissä olisi selvennettävä kyseistä velvollisuutta, sillä direktiivin 94/46/EY(11) 3 artiklan mukaan jäsenvaltioiden oli ainoastaan "ilmoitettava komissiolle" tällaisia ristiriitaisuuksia koskevat tietonsa. Tämän direktiivin 7 artiklassa olisi selvennettävä jäsenvaltioiden velvoitetta poistaa kaikki rajoitukset, jotka voivat vielä olla voimassa kyseisten kansainvälisten yleissopimusten vuoksi.

(14) Tällä direktiivillä olisi säilytettävä direktiivissä 1999/64/EY jäsenvaltioille asetettu velvoite, jotta varmistetaan, että määräävässä asemassa olevat sähköisten viestintäverkkojen ja yleisesti saatavilla olevien puhelinpalvelujen tarjoajat hallinnoivat yleistä sähköistä viestintäverkkoaan ja kaapelitelevisioverkkoaan oikeudellisesti erillisinä yksikköinä.

(15) Tällä direktiivillä ei rajoiteta liitteen I B osassa asetettuihin, edeltävien direktiivien noudattamista koskeviin määräaikoihin liittyvien jäsenvaltioiden velvoitteiden suorittamista.

(16) Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki tiedot, joita tarvitaan osoittamaan, että kansallisissa täytäntöönpanosäädöksissä on huomioitu tässä direktiivissä säädetyt selvennykset verrattuna direktiiveihin 90/388/ETY, 94/46/EY, 95/51/EY(12), 96/2/EY, 96/19/EY(13) ja 1999/64/EY.

(17) Edellisen perusteella direktiivi 90/388/EY olisi kumottava,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan ilmaisulla:

1) "sähköinen viestintäverkko" siirtojärjestelmiä ja soveltuvin osin kytkentä- ja reitityslaitteita sekä muita välineitä, joilla voidaan siirtää signaaleja johtojen välityksellä, radioteitse, optisesti tai muulla sähkömagneettisella tavalla, mukaan luettuina satelliittiverkot, kiinteät (piiri- ja pakettikytkentäiset, myös Internet) ja matkaviestinnän maanpäälliset verkot, sähkökaapelijärjestelmät niiltä osin kuin niitä käytetään signaalinsiirtoon, radio- ja televisiolähetyksiin käytetyt verkot sekä kaapelitelevisioverkot riippumatta siitä, minkä muotoista informaatiota niissä siirretään,

2) "yleinen viestintäverkko" sähköistä viestintäverkkoa, jota käytetään kokonaan tai pääosin yleisten sähköisten viestintäpalvelujen tarjontaan,

3) "sähköinen viestintäpalvelu" yleensä korvausta vastaan suoritettua palvelua, joka koostuu kokonaan tai pääosin signaalien siirtämisestä sähköisissä viestintäverkoissa, mukaan luettuina televiestintäpalvelut ja siirtopalvelut radio- ja televisiotoiminnassa käytetyissä verkoissa, mutta lukuun ottamatta sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen avulla siirrettyjä sisältöpalveluja tai sisältöä toimituksellisessa valvonnassaan pitäviä palveluja; siihen ei kuulu direktiivin 98/34/EY ensimmäisessä artiklassa määriteltyjä tietoyhteiskuntapalveluja, jotka eivät koostu kokonaan tai pääosin signaalien siirtämisestä sähköisissä viestintäverkoissa,

4) "yleisesti saatavilla oleva sähköinen viestintäpalvelu" kaikille avoimia sähköisiä viestintäpalveluja,

5) "yksinoikeudet" jäsenvaltion laein, asetuksin tai hallinnollisin määräyksin ainoastaan yhdelle yritykselle myöntämiä oikeuksia sähköisen viestintäpalvelun tarjoamiseen tai sähköisen viestinnän toiminnan harjoittamiseen tietyllä maantieteellisellä alueella,

6) "erityisoikeudet" oikeuksia, jotka jäsenvaltio myöntää rajoitetulle määrälle yrityksiä tietyllä maantieteellisellä alueella sellaisin laein, asetuksin ja hallinnollisin määräyksin, joilla

a) nimetään kaksi tai useampi tällainen yritys tarjoamaan sähköistä viestintäpalvelua tai harjoittamaan sähköisen viestinnän toimintaa taikka rajoitetaan niiden yritysten määrä, jotka ovat valtuutettuja tarjoamaan palvelua tai harjoittamaan toimintaa, kahteen tai useampaan, perustein, jotka eivät ole puolueettomia, oikeasuhteisia ja syrjimättömiä; tai

b) myönnetään yrityksille muin kuin puolueettomin, oikeasuhteisin ja syrjimättömin perustein lainsäädäntöön tai sääntelyyn liittyviä etuuksia, jotka vaikuttavat olennaisesti muiden yritysten kykyyn tarjota samoja sähköisiä viestintäpalveluja tai harjoittaa samaa sähköisen viestinnän toimintaa samalla maantieteellisellä alueella ja olennaisesti samoin edellytyksin,

7) "satelliittimaa-asemaverkko" vähintään kahden sellaisen maa-aseman muodostamaa kokonaisuutta, jotka toimivat yhdessä satelliitin välityksellä,

8) "kaapelitelevisioverkko" sellaista pääasiassa johtimiin perustuvaa infrastruktuuria, joka on perustettu ensi sijassa radio- tai televisiolähetysten lähettämiseen tai jakeluun yleisölle.

2 artikla

Sähköisten viestintäverkkojen ja sähköisten viestintäpalvelujen yksinoikeudet ja erityisoikeudet

1. Jäsenvaltiot eivät saa myöntää tai pitää voimassa yksin- tai erityisoikeuksia sähköisten viestintäverkkojen perustamiselle ja/tai tarjoamiselle tai yleisesti saatavilla olevien sähköisten viestintäpalvelujen tarjoamiselle.

2. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että jokaisella yrityksellä on oikeus tarjota sähköisiä viestintäpalveluja tai perustaa, laajentaa taikka tarjota sähköisiä viestintäverkkoja.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sähköisten viestintäpalvelujen tarjoamiselle sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajien perustamien sähköisten viestintäverkkojen, kolmansien osapuolten tarjoamien infrastruktuurien tai verkkojen, muiden toimintojen tai paikkojen jakamisen kautta ei aseteta rajoituksia tai tällaisia rajoituksia ei ylläpidetä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kuitenkaan direktiivien 2002/19/EY, 2002/20/EY, 2002/21/EY ja 2002/22/EY säännösten soveltamista.

4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yritykselle sähköisten viestintäpalvelujen tarjoamiseksi tai sähköisten viestintäverkkojen perustamiseksi ja/tai tarjoamiseksi myönnetty yleinen valtuutus sekä tähän liittyvät edellytykset perustuvat puolueettomiin, syrjimättömiin, oikeasuhteisiin ja selkeisiin perusteisiin.

5. Päätös, joka on tehty direktiivin 2002/20/EY 3 artiklan 1 kohdassa säädettyjen perusteiden nojalla ja jolla estetään yritystä tarjoamasta sähköisiä viestintäpalveluja tai -verkkoja, on perusteltava.

Päätökseen tyytymättömällä osapuolella olisi oltava mahdollisuus hakea muutosta osapuolista riippumattomalta elimeltä ja viime kädessä tuomioistuimelta.

3 artikla

Vertikaalisesti integroituneet julkiset yritykset

Edellä 2 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen vaatimusten lisäksi ja rajoittamatta direktiivin 2002/21/EY 14 artiklan soveltamista jäsenvaltioiden on varmistettava, että sähköisiä viestintäverkkoja tarjoavat vertikaalisesti integroituneet, määräävässä asemassa olevat julkiset yritykset eivät harjoita syrjintää oman toimintansa hyväksi.

4 artikla

Radiotaajuuksien käyttöoikeudet

Rajoittamatta kuitenkaan sellaisten erityisten periaatteiden ja menettelyiden soveltamista, joita jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön myöntääkseen radio- tai televisiolähetysten sisältöpalvelujen tarjoajille radiotaajuuksien käyttöoikeuksia tarkoituksenaan saavuttaa yhteisön oikeuden mukaiset yleishyödylliset tavoitteet:

1) Jäsenvaltiot eivät saa myöntää erityis- tai yksinoikeuksia radiotaajuuksien käyttämiseksi sähköisten viestintäpalvelujen tarjoamiseen.

2) Radiotaajuuksien myöntämisen sähköisille viestintäpalveluille on perustuttava puolueettomiin, selkeisiin, syrjimättömiin ja oikeasuhteisiin perusteisiin.

5 artikla

Luettelopalvelut

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki luettelopalvelujen perustamista ja tarjoamista koskevat yksin- ja/tai erityisoikeudet niiden alueella lakkautetaan mukaan lukien sekä luettelojen julkaiseminen että numeropalvelujen tarjoaminen.

6 artikla

Yleispalveluvelvoitteet

1. Kaikkien direktiivin 2002/22/EY mukaisten kansallisten järjestelmien, joiden tarkoituksena on jakaa yleispalveluvelvoitteiden hoitamisesta aiheutuvat nettokustannukset, on perustuttava puolueettomiin, selkeisiin ja syrjimättömiin perusteisiin ja niiden on vastattava suhteellisuutta ja markkinoiden mahdollisimman vähäistä vääristymistä koskevia periaatteita. Jos yleispalveluvelvoitteet asetetaan kokonaan tai osittain sähköisiä viestintäpalveluja tarjoaville julkisille yrityksille, tämä on otettava huomioon laskettaessa niiden osuutta yleispalveluvelvoitteiden nettokustannuksista.

2. Jäsenvaltioiden on annettava kaikki 1 kohdassa tarkoitetut järjestelmät komissiolle tiedoksi.

7 artikla

Satelliitit

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki satelliittiviestinnän välityskapasiteetin tarjoamista valtuutuksen saaneille satelliittimaa-asemaverkon operaattoreille koskevat sääntelyyn perustuvat kiellot tai rajoitukset poistetaan, ja valtuutettava kaikki alueellaan olevat satelliittiviestinnän välityskapasiteetin tarjoajat todentamaan, että yhdessä kyseisen tarjoajan satelliittiviestinnän välityskapasiteetin kanssa käytettävä satelliittimaa-asemaverkko on tarjoajan satelliittiviestinnän välityskapasiteetin käyttöä koskevien julkaistujen edellytysten mukainen.

2. Jäsenvaltioiden, jotka ovat kansainvälisten satelliittijärjestöjen perustamiseksi tehtyjen kansainvälisten yleissopimusten sopimuspuolia, on silloin, kun kyseiset yleissopimukset ovat ristiriidassa perustamissopimuksen kilpailusääntöjen kanssa, toteutettava kaikki aiheelliset toimenpiteet tällaisten ristiriitaisuuksien poistamiseksi.

8 artikla

Kaapelitelevisioverkot

1. Jokaisen jäsenvaltion on varmistettava, että yksikään yleisiä sähköisiä viestintäverkkoja tarjoava yritys ei hallinnoi kaapelitelevisioverkkojaan käyttäen tähän samaa oikeushenkilöä kuin muissa yleisissä sähköisissä viestintäverkoissaan, jos tällainen yritys

a) on jäsenvaltion määräysvallassa tai sillä on erityisoikeuksia; sekä

b) on yleisten sähköisten viestintäverkkojen ja yleisesti saatavilla olevien puhelinpalvelujen tarjonnan alalla määräävässä asemassa merkittävällä osalla yhteismarkkinoita; sekä

c) hallinnoi kaapelitelevisioverkkoa, joka on perustettu erityis- tai yksinoikeuksien turvin samalla maantieteellisellä alueella.

2. Käsitteellä "yleisesti saatavilla olevat puhelinpalvelut" tarkoitetaan samaa kuin direktiivin 1999/64/EY 1 artiklassa mainituilla yleisillä puhelintoimintapalveluilla.

3. Niiden jäsenvaltioiden, jotka katsovat, että niiden alueella paikallisliittymäinfrastruktuurin ja palvelujen tarjonnan alalla on riittävästi kilpailua, on ilmoitettava tästä komissiolle.

Näihin tietoihin on sisällyttävä tarkka kuvaus markkinarakenteesta. Toimitetut tiedot on pyydettäessä luovutettava asianomaisille osapuolille ottaen huomioon liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvät yritysten oikeutetut edut.

4. Komissio päättää näitä osapuolia kuultuaan kohtuullisessa ajassa, voidaanko yksiköiden oikeudellista erillisyyttä koskevasta velvoitteesta luopua kyseisessä jäsenvaltiossa.

5. Komissio tarkastelee uudelleen tämän artiklan soveltamista viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2004.

9 artikla

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään 24 päivänä heinäkuuta 2003 tiedot, joiden perusteella komissio voi vahvistaa, että tämän direktiivin säännöksiä on noudatettu.

10 artikla

Kumoaminen

Kumotaan direktiivi 90/388/EY, sellaisena kuin se on muutettuna liitteen I A osassa mainituilla direktiiveillä, 25 päivästä heinäkuuta 2003 alkaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioille asetettuja velvoitteita, jotka koskevat liitteen I B osassa mainittujen direktiivien osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamiselle asetettuja määräaikoja.

Viittauksia kumottuihin direktiiveihin pidetään viittauksina tähän direktiiviin ja ne on luettava liitteessä II olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

11 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

12 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 16 päivänä syyskuuta 2002.

Komission puolesta

Mario Monti

Komission jäsen

(1) EYVL L 192, 24.7.1990, s. 10.

(2) EYVL L 175, 10.7.1999, s. 39.

(3) EYVL L 108, 24.4.2002, s. 33.

(4) EYVL L 108, 24.4.2002, s. 21.

(5) EYVL L 108, 24.4.2002, s. 7.

(6) EYVL L 108, 24.4.2002, s. 51.

(7) EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37.

(8) EYVL L 298, 17.10.1989, s. 23.

(9) EYVL L 202, 30.7.1997, s. 60.

(10) EYVL L 20, 26.1.1996, s. 59.

(11) EYVL L 268, 19.10.1994, s. 15.

(12) EYVL L 256, 26.10.1995, s. 49.

(13) EYVL L 74, 22.3.1996, s. 13.

LIITE I

A OSA:

Luettelo kumottavista direktiiveistä

Direktiivi 90/388/ETY (EYVL L 192, 24.7.1990, s. 10)

Direktiivin 94/46/EY 2 ja 3 artikla (EYVL L 268, 19.1.1994, s. 15)

Direktiivi 95/51/EY (EYVL L 256, 26.10.1995, s. 49)

Direktiivi 96/2/EY (EYVL L 20, 26.1.1996, s. 59)

Direktiivi 96/19/EY (EYVL L 74, 22.3.1996, s. 13)

Direktiivi 1999/64/EY (EYVL L 175, 10.7.1999, s. 39)

B OSA:

Päivämäärät, johon mennessä edellä luetellut direktiivit oli saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE II

Vastaavuustaulukko

>TAULUKON PAIKKA>