32000D0821

Neuvoston päätös,

tehty 20 päivänä joulukuuta 2000,

eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten kehittämisen, levityksen ja myynninedistämisen tukemista koskevan ohjelman täytäntöönpanosta (Media Plus - Kehittäminen, levitys ja myynninedistäminen) (2001-2005)

(2000/821/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 157 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Komissio järjesti Birminghamissa 6-8 päivänä huhtikuuta 1998 yhteistyössä silloisen puheenjohtajavaltion Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa audiovisuaalialan eurooppalaisen konferenssin "Digitaaliajan haasteet ja mahdollisuudet". Kuulemismenettelyssä ilmeni, että on tarpeen kehittää Euroopan audiovisuaalialan tehostettu tukiohjelma erityisesti eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten kehittämisen, levityksen ja myynninedistämisen alalla. Lisäksi audiovisuaalialan toiminta edistää digitaalisella aikakaudella osaltaan uusien työpaikkojen syntymistä erityisesti audiovisuaalisen sisällön tuotannossa ja jakelussa.

(2) Neuvosto ilmaisi istunnossaan 28 päivänä toukokuuta 1998 tyytyväisyytensä Birminghamissa järjestetyn audiovisuaalialan eurooppalaisen konferenssin tuloksiin ja korosti tarvetta edistää vahvan ja kilpailukykyisen Euroopan audiovisuaalialan ohjelmateollisuuden kehittymistä erityisesti ottamalla huomioon Euroopan kulttuurien monimuotoisuuden ja pienten kielialueiden erityiset olosuhteet.

(3) Audiovisuaalialan politiikkaa käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän 26 päivänä lokakuuta 1998 antamassa kertomuksessa "Digitaaliaika ja Euroopan audiovisuaalialan politiikka" todetaan, että on välttämätöntä lujittaa elokuva- ja audiovisuaalisen teollisuuden tukitoimia muun muassa myöntämällä Media-ohjelmalle resurssit, jotka vastaavat alan laajuutta ja strategista merkitystä.

(4) Silloisen puheenjohtajavaltion Suomen yhteistyössä komission kanssa Helsingissä 10 ja 11 päivänä syyskuuta 1999 järjestämän audiovisuaalialan foorumin "Eurooppalainen sisältö digitaalivuosituhannelle" pääaiheita olivat Euroopan audiovisuaalialan sisällön tuottamiseen, levitykseen ja saatavuuteen liittyvät haasteet.

(5) Euroopan parlamentille ja ministerineuvostolle annetussa komission tiedonannossa "Audiovisuaalipolitiikka: tuleva toiminta" komissio toteaa, että on välttämätöntä lisätä julkista tukea erityisesti yhteisön tasolla Euroopan audiovisuaalialan kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

(6) Vihreässä kirjassa televiestinnän, tiedotusvälineiden ja tietotekniikan lähentymisestä sekä sen vaikutuksista sääntelyyn korostetaan, että digitaalisen ja analogisen television markkinoilla voi olla puutetta laadukkaasta sisällöstä.

(7) Komission vihreästä kirjasta järjestämässä julkisessa kuulemisessa ilmeni, että on tarpeen luoda suotuisa kehys perinteisille ja uusille viestimille tarkoitetun eurooppalaisen audiovisuaalisen sisällön levitykselle ja myynninedistämiselle digitaalisessa toimintaympäristössä.

(8) Lähentymistä koskevan vihreän kirjan johdosta suoritettua julkista kuulemista koskevissa päätelmissään 27 päivältä syyskuuta 1999(1) neuvosto kehotti komissiota ottamaan huomioon nämä tulokset, kun se laatii ehdotuksia toimenpiteistä Euroopan audiovisuaalialan vahvistamiseksi, multimedia-ala mukaan lukien.

(9) Komission 14 päivänä joulukuuta 1999 antamassa tiedonannossa "Periaatteita ja suuntaviivoja yhteisön audiovisuaalipolitiikalle digitaaliaikaa varten" komissio määritteli toimintansa painopisteet audiovisuaalialalla kaudeksi 2000-2005.

(10) Komissio on pannut täytäntöön neuvoston päätöksellä 90/685/ETY(2) hyväksytyn toimintaohjelman Euroopan audiovisuaalisen teollisuuden kehityksen edistämiseksi (Media) (1991-1995), johon sisältyy erityisesti eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten kehittämistä ja levitystä tukevia toimenpiteitä.

(11) Komissio esitti marraskuussa 1995 jatkotoimena vihreälle kirjalle "Strategisia vaihtoehtoja ohjelmateollisuuden vahvistamiseksi Euroopan unionin audiovisuaalialan politiikan puitteissa" ehdotuksen neuvoston päätökseksi Euroopan takuurahaston perustamisesta elokuva- ja televisiotuotannon edistämiseksi(3), josta Euroopan parlamentti antoi 22 päivänä lokakuuta 1996 puoltavan lausunnon(4).

(12) Euroopan audiovisuaalisen teollisuuden kehitystä ja vahvistamista koskeva yhteisön strategia vahvistettiin neuvoston päätöksellä 95/563/EY(5) sekä neuvoston päätöksellä 95/564/EY(6) hyväksytyn Media II -ohjelman (1996-2000) puitteissa. Strategian jatkaminen olisi ohjelmasta saatujen kokemusten perusteella varmistettava niin, että saadut tulokset otetaan huomioon.

(13) Komission kertomuksessa Media II -ohjelman (1996-2000) puitteissa saaduista tuloksista ajalta 1.1.1996-30.6.1998 todetaan, että ohjelmassa noudatetaan periaatetta, jonka mukaan yhteisön tuki on toissijaista suhteessa kansalliseen tukeen, sillä Media II -ohjelman soveltamisalaan kuuluvilla toimenpiteillä täydennetään perinteisesti kansallisten tukijärjestelmien toiminta-alueeseen kuuluvia tehtäviä.

(14) Perustamissopimuksen 151 artiklan 4 kohdan mukaisesti on tarpeen ottaa huomioon audiovisuaalialan kulttuuriset näkökohdat.

(15) Neuvoston komissiolle antamien neuvotteluvaltuuksien mukaisesti unionin olisi Uruguayn kierroksen tavoin huolehdittava tulevien Maailman kauppajärjestön (WTO) neuvottelujen aikana siitä, että yhteisö ja sen jäsenvaltiot voivat edelleen suojella ja kehittää kykyään määritellä ja toteuttaa omaa kulttuuri- ja audiovisuaalipolitiikkaansa kulttuurisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

(16) Euroopan parlamentti vahvisti saman lähestymistavan mukaisesti 18 päivänä marraskuuta 1999 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan audiovisuaalialan erityisen merkityksen kulttuurin monimuotoisuuden, terveen talouden ja ilmaisunvapauden säilyttämisen kannalta ja vahvisti uudelleen sitoutuvansa Uruguayn kierrokseen lopputuloksena olevaan audiovisuaalialan politiikkaa koskevaan toimintavapauteen sekä katsoi, että palvelujen kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATS) kulttuuripalveluja ja erityisesti audiovisuaalialan palveluja koskevat säännöt eivät saisi vaarantaa WTO:n sopimuspuolten kulttuurin monimuotoisuutta ja riippumattomuutta.

(17) Yhteisön toimien lisäarvon kasvattamiseksi on tarpeen huolehtia sitä, että yhteisön tasolla toteutettavat toimet ja kansalliset tukimuodot ovat toisiaan täydentäviä.

(18) Erityisesti kulttuurin monimuotoisuuden säilyttämiseksi Euroopassa on tarpeen saattaa keskenään yhdenmukaisiksi tämä päätös sekä audiovisuaalialan kansallisiin tukitoimiin liittyvät komission toimet niin, että kansallisten politiikkojen myötä voidaan kehittää asianmukaisia tuotantomahdollisuuksia jäsenvaltioissa. Lisäksi yhteisön tukea voidaan myöntää yhtäaikaisesti muun julkisen tuen kanssa.

(19) Euroopan audiovisuaalialan markkinoiden syntyminen edellyttää sellaisten eurooppalaisten teosten kehittämistä ja tuotantoa, jotka ovat peräisin jäsenvaltioista tai sellaisista kolmansista Euroopan maista, jotka osallistuvat Media Plus -ohjelmaan tai joilla on yhteistyön puitteet, jotka täyttävät televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 31 päivänä lokakuuta 1989 annetussa neuvoston direktiivissä 89/552/ETY(7) vahvistetut edellytykset.

(20) Digitaalinen vallankumous johtaa audiovisuaalisten sisältöjen uusien levitysmahdollisuuksien myötä seuraavien vuosien aikana siihen, että audiovisuaaliteosten saatavuus helpottuu ja ne leviävät yhä useammin myös alkuperämaansa ulkopuolelle.

(21) Audiovisuaalisen ohjelmateollisuuden kilpailukyky edellyttää uuden teknologian käyttöä ohjelmien kehittämis-, tuotanto- ja levitysvaiheessa. Näin ollen olisi varmistettava tarkoituksenmukainen ja tehokas yhteensovittaminen uuden teknologian alalla toteutettavien toimien ja niiden toimien kesken, joita ovat erityisesti Euroopan yhteisön tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä tarkoittavia toimia koskeva viides puiteohjelma (1998-2002), joka on hyväksytty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä 182/1999/EY(8), tuleva kuudes puiteohjelma sekä uudet monikielisen tuotannon mahdollisuudet, jotta voidaan varmistaa toimien yhdenmukaisuus mainittujen ohjelmien nojalla toteutettavien toimenpiteiden kanssa, jolloin olisi keskityttävä erityisesti audiovisuaalialalla toimivien pienten ja keskisuurten yritysten vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.

(22) Eurooppalaisten audiovisuaalialan hankkeiden tukemiseksi komissio tarkastelee mahdollisuutta täydentää rahoitusta eurooppalaisten audiovisuaalihankkeiden edistämiseksi muiden yhteisön välineiden, esimerkiksi eEurope-hankkeen ja Lissabonin Eurooppa-neuvoston päätelmiin perustuvien aloitteiden kuten Euroopan investointipankin (EIP), Euroopan investointirahaston sekä tutkimuksen puiteohjelman kautta. Audiovisuaalialan ammattilaisille olisi tiedotettava heille Euroopan unionin puitteissa saatavilla olevista erilaisista tukijärjestelmistä.

(23) Lissabonin Eurooppa-neuvoston päätöksen mukaisesti neuvoston ja komission on laadittava vuoden 2000 loppuun mennessä selvitys EIP:n ja Euroopan investointirahaston rahoitusvälineiden meneillään olevasta tarkistuksesta, jonka tavoitteena on suunnata rahoitusta uudelleen yritysten perustamisen, korkean teknologian yritysten ja mikroyritysten tukemiseen sekä muihin EIP:n ja Euroopan investointirahaston ehdottamiin riskipääoma-aloitteisiin tai takausjärjestelmiin. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota myös audiovisuaalialaan, jotta parannetaan sen mahdollisuuksia hyödyntää pääomamarkkinoita ja edistetään sen kilpailukykyä.

(24) Eurooppa-neuvostolle antamassaan kertomuksessa "Työllisyysmahdollisuudet tietoyhteiskunnassa: informaatiovallankumouksen mahdollisuuksien hyödyntäminen" komissio on viitannut siihen, että uusien audiovisuaalisten palvelujen alalla on merkittävät mahdollisuudet uusien työpaikkojen luomiseen.

(25) Komissio totesi tiedonannossaan "Työllisyyttä tukeva yhteisön politiikka" Media II -ohjelmalla olevan myönteinen vaikutus audiovisuaalialan työllisyyteen.

(26) Siksi olisi helpotettava Euroopan audiovisuaalialan teollisuuteen kohdistuvien investointien kehitystä ja kehotettava jäsenvaltioita rohkaisemaan eri tavoin uusien työpaikkojen luomista tällä teollisuuden alalla.

(27) Media Plus -ohjelmalla olisi luotava ympäristö, joka suosii yrittäjyyttä ja investointeja, jotta voidaan taata Euroopan audiovisuaalialan teollisuuden läsnäolo maailmanmarkkinoilla ja edistää tehokkaasti kulttuurien moninaisuutta.

(28) Olisi syytä arvostaa pienten ja keskisuurten yritysten osuutta audiovisuaalialan kehittämisessä.

(29) On tarpeen parantaa eurooppalaisten elokuvien levityksen ja myynninedistämisen edellytyksiä eurooppalaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Olisi edistettävä elokuvien kansainvälisten ja kansallisten levittäjien, elokuvateatterien omistajien ja tuottajien yhteistyötä sekä erityisesti pienten ja keskisuurten jakelijoiden verkottumista ja tuettava yhteisiä aloitteita eurooppalaista ohjelmatuotantoa koskevien yhteisten toimien edistämiseksi.

(30) On tarpeen parantaa eurooppalaisten teosten televisiolevityksen mahdollisuuksia Euroopan ja kansainvälisillä markkinoilla. Ottaen huomioon televisiokanavien keskeisen aseman eurooppalaisten teosten levityksessä ja näiden teosten liian heikon aseman televisiokanavien ohjelmistoissa on tärkeää, että eurooppalaiset lähetystoiminnan harjoittajat, (sellaisina kuin ne on määritelty direktiivin 89/552/ETY 2 artiklassa) edistävät eurooppalaista ohjelmajakelua hankkimalla teoksia, jotka on tuotettu muissa jäsenvaltioissa.

(31) On tarpeen helpottaa riippumattomien eurooppalaisten tuottajien ja levittäjien pääsyä markkinoille ja edistää audiovisuaalialan eurooppalaisia teoksia ja yrityksiä.

(32) Euroopan audiovisuaalisen kulttuuriperinnön olisi oltava paremmin yleisön saatavilla erityisesti Euroopan tasolla toteutettavan digitalisoinnin ja verkottumisen kautta.

(33) Eurooppalaisia sisältöjen haltijoita olisi rohkaistava saattamaan luettelonsa, myös arkistonsa ja elokuvaperintönsä, digitaaliseen muotoon ja verkostoimaan ne.

(34) Kehittämiseen, levitykseen ja myynninedistämiseen annettavan tuen osalta olisi otettava huomioon rakenteelliset tavoitteet, kuten kehittäminen sellaisissa maissa tai sellaisilla alueilla, joiden audiovisuaalialan tuotantomahdollisuudet ovat vähäiset ja/tai jotka ovat kielialueeltaan tai pinta-alaltaan pieniä, ja/tai riippumattoman eurooppalaisen tuotantoalan sekä erityisesti pienten yritysten kehittäminen.

(35) Keski- ja Itä-Euroopan assosioituneet maat, Kypros, Malta, Turkki ja ETA:n osapuolina EFTA-maat voivat osallistua yhteisön ohjelmiin lisämäärärahojen perusteella näiden maiden kanssa sovittavia menettelyjä noudattaen.

(36) Muut rajat ylittäviä televisiolähetyksiä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen osapuolina olevat Euroopan maat kuuluvat kiinteästi Euroopan audiovisuaalialueeseen ja niiden olisi siten voitava osallistua tähän ohjelmaan lisämäärärahojen perusteella asianomaisten osapuolten välillä tehtävissä sopimuksissa määrättävien menettelytapojen mukaisesti. Näiden maiden olisi halutessaan, talousarvioon liittyvät näkökohdat tai maiden audiovisuaalisen teollisuuden painoalueet huomioon ottaen, voitava osallistua ohjelmaan tai päästävä hyötymään rajoitetummasta yhteistyöstä lisämäärärahojen perusteella ja asianomaisten osapuolten kesken sovittavia erityismenettelyjä noudattaen.

(37) Ennen yhteisön ulkopuolisten Euroopan maiden ottamista mukaan ohjelmaan olisi tutkittava, missä määrin näiden maiden lainsäädäntö vastaa yhteisön lainsäädäntöä, erityisesti direktiiviä 89/552/ETY.

(38) Euroopan ulkopuolisten kolmansien maiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä, joka perustuu yhteiseen ja tasapainoiseen etuun, voi olla lisäarvoa Euroopan audiovisuaaliselle teollisuudelle eurooppalaisten teosten myynninedistämisen, markkinoille pääsyn, levityksen, jakelun ja käytön osalta näissä maissa. Kolmansien maiden osallistuminen lisää tietoisuutta Euroopan kulttuurin monimuotoisuudesta, ja sitä kautta voidaan levittää yhteisiä demokraattisia arvoja. Yhteistyötä olisi kehitettävä lisämäärärahojen perusteella ja asianomaisten osapuolten välillä tehtävissä sopimuksissa määrättäviä erityisjärjestelyjä noudattaen.

(39) Tähän päätökseen sisältyy ohjelman koko keston ajaksi talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(9) 34 kohdan mukainen rahoitusohje, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta perustamissopimuksessa määrättyyn budjettivallan käyttäjän toimivaltaan.

(40) Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY(10) mukaisesti,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Ohjelman perustaminen ja tavoitteet

1. Perustetaan ohjelma eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten kehittämisen, levityksen ja myynninedistämisen tukemiseksi yhteisössä ja sen ulkopuolella, jäljempänä "ohjelma", joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2001 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2005. Ohjelman tarkoituksena on vahvistaa Euroopan audiovisuaalista teollisuutta.

2. Ohjelman tavoitteet ovat seuraavat:

a) Euroopan audiovisuaalialan, pienet ja keskisuuret yritykset mukaan lukien, kilpailukyvyn parantaminen eurooppalaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Tätä varten tuetaan eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten kehittämistä, levitystä ja myynninedistämistä uusien teknologioiden kehitys huomioon ottaen;

b) sellaisten toiminta-alojen vahvistaminen, jotka parantavat osaltaan eurooppalaisten teosten valtioiden rajat ylittävää liikkuvuutta;

c) kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden kunnioittaminen ja kehittäminen Euroopassa;

d) Euroopan audiovisuaalisen kulttuuriperinnön esille tuonti erityisesti digitalisoinnin ja verkottamisen avulla;

e) audiovisuaalialan kehittäminen sellaisissa maissa tai sellaisilla alueilla, joiden audiovisuaalialan tuotantomahdollisuudet ovat vähäiset ja/tai jotka ovat kielialueeltaan tai pinta-alaltaan pieniä, sekä pienten ja keskisuurten yritysten verkottumisen ja rajat ylittävän yhteistyön vahvistaminen;

f) uutta teknologiaa käyttävien uudentyyppisten audiovisuaalisten sisältöjen levittäminen.

Nämä tavoitteet toteutetaan liitteessä vahvistettujen yksityiskohtaisten järjestelyjen mukaisesti.

2 artikla

Ohjelman erityistavoitteet kehittämisen alalla

Kehittämisen alalla ohjelman erityistavoitteet ovat seuraavat:

a) edistää rahoitustukea antamalla riippumattomien, etenkin pienten ja keskisuurten yritysten esittämien, Euroopan ja kansainvälisille markkinoille tarkoitettujen tuotantohankkeiden kehittämistä (fiktiiviset elokuvat tai televisioteokset, luovat dokumenttielokuvat, televisio- tai elokuvalevitykseen tarkoitetut animaatioteokset, elokuva- ja audiovisuaalista kulttuuriperintöä esiin tuovat teokset);

b) edistää rahoitustukea antamalla sellaisten tuotantohankkeiden kehittämistä, joissa käytetään uutta tekniikkaa suunnittelussa, tuotannossa ja jakelussa.

3 artikla

Ohjelman erityistavoitteet levityksen ja jakelun aloilla

Levityksen ja jakelun aloilla ohjelman erityistavoitteet ovat seuraavat:

a) vahvistaa eurooppalaista elokuva-alan levitystä rohkaisemalla levityksestä huolehtivia investoimaan elokuvateatterilevitykseen tarkoitettujen muissa Euroopan maissa tuotettujen elokuvien tuottamiseen, hankintaan, markkinointiin sekä myynninedistämiseen;

b) edistää muissa Euroopan maissa tuotettujen elokuvien laajempaa valtioiden rajat ylittävää jakelua eurooppalaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla toteuttamalla kannustavia toimenpiteitä, jotka edistävät niiden levitystä ja niiden esittämistä elokuvateattereissa muun muassa rohkaisemalla yhteensovitettujen markkinointistrategioiden laatimista;

c) vahvistaa yksityiskäyttöön tarkoitettujen välineiden avulla tapahtuvaa eurooppalaisten teosten levitystoimintaa rohkaisemalla levityksestä vastaavia yhtiöitä investoimaan digitaalitekniikkaan ja muissa Euroopan maissa tuotettujen teosten myynnin edistämiseen;

d) edistää riippumattomien yhtiöiden tuottamien eurooppalaisten televisio-ohjelmien liikkumista yhteisössä ja sen ulkopuolella rohkaisemalla lähetystoiminnasta huolehtivien sekä levitystä ja tuotantoa harjoittavien eurooppalaisten riippumattomien yhtiöiden välistä yhteistyötä;

e) rohkaista laatimaan luetteloja niistä digitaalimuodossa olevista eurooppalaisista teoksista, joita voidaan käyttää uusien viestimien avulla;

f) tukea eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten ja elokuvien kielellistä monimuotoisuutta.

4 artikla

Ohjelman erityistavoitteet myynninedistämisen ja markkinoille pääsyn aloilla

Myynninedistämisen ja markkinoille pääsyn aloilla ohjelmalla pyritään:

a) helpottamaan ja rohkaisemaan eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten ja elokuvien myynninedistämistä ja liikkumista kaupallisissa tilaisuuksissa, messuilla sekä audiovisuaalialan festivaaleilla Euroopassa ja koko maailmassa, sikäli kuin tällaisilla tapahtumilla voi olla huomattava merkitys eurooppalaisten teosten myynninedistämisessä ja ammattilaisten verkottumisessa;

b) rohkaisemaan eurooppalaisten toimijoiden verkottumista Euroopassa tukemalla julkisten tai yksityisten kansallisten myynninedistämisjärjestöjen yhteisiä toimia eurooppalaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla.

5 artikla

Rahoitusta koskevat säännökset

1. Yhteisön tuen saajien on rahoitettava itse huomattava osa kustannuksista, joista osa voidaan kattaa muulla julkisella tuella. Yhteisön rahoitusosuus voi olla enintään 50 prosenttia toimintakustannuksista. Liitteessä nimenomaisesti vahvistetuissa tapauksissa tämä osuus voi kuitenkin olla aina 60 prosenttia toimintakustannuksista.

2. Rahoitusohje tämän ohjelman toteuttamiseksi 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna ajanjaksona on 350 miljoonaa euroa. Tämän määrän ohjeellinen toimialakohtainen jako on vahvistettu liitteen 1.5 kohdassa. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoitusnäkymien asettamissa rajoissa.

3. Ohjelmasta hyötyvien yritysten on tällä hetkellä ja jatkossakin oltava jäsenvaltioiden ja/tai jäsenvaltioiden kansalaisten omistuksessa joko välittömästi tai enemmistöosakkuudella. Tämä ei kuitenkaan rajoita niiden sopimusten ja yleissopimusten soveltamista, joissa yhteisö on sopimuspuolena.

6 artikla

Rahoitustuki

Ohjelman nojalla myönnettävä rahoitustuki voidaan antaa tiettyjen ehtojen mukaisesti takaisin maksettavina ennakoina tai tukina, siten kuin liitteessä määritellään. Ohjelman mukaisista jo suoritetuista toimista takaisinmaksut sekä Media-ohjelman (1991-1995) ja Media II -ohjelman (1996-2000) mukaisista toimista tulevat takaisinmaksut osoitetaan Media Plus -ohjelman tarpeisiin.

7 artikla

Tämän päätöksen täytäntöönpano

1. Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista, jäljempänä mainittuja seikkoja koskevista toimenpiteistä päätetään 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua hallintomenettelyä noudattaen:

a) liitteessä kuvattuja toimenpiteitä koskevat yleiset suuntaviivat;

b) hakemuspyyntöjen sisältö sekä hankkeiden valintaperusteiden ja -menettelyjen määrittely;

c) ohjelman vuosittaista sisäistä voimavarojen jakoa koskevat kysymykset, myös kehittämisen, myynninedistämisen ja levityksen aloille suunniteltujen toimien osalta;

d) toimien seuranta- ja arviointijärjestelyt;

e) hakemukset yhteisön määrärahojen myöntämiseksi, jotka ylittävät 200000 euroa kehittämisen osalta, 300000 euroa levityksen osalta ja 200000 euroa vuodessa tuensaajaa kohti myynninedistämisen osalta. Komitea voi tarkistaa näitä rajoja saatujen kokemusten perusteella;

f) kokeiluhankkeiden valinta 10 artiklan mukaisesti.

2. Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista muita seikkoja koskevista toimenpiteistä päätetään 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Tätä menettelyä sovelletaan myös teknisen avun toimistojen lopullisessa valinnassa.

3. Teknisestä avusta säädetään varainhoitoasetuksen mukaisesti annetuissa säännöksissä.

4. Komissio antaa säännöllisin väliajoin ja hyvissä ajoin Euroopan parlamentille ja neuvostolle tietoja tämän päätöksen täytäntöönpanosta ja erityisesti käytettävissä olevien varojen käytöstä.

8 artikla

Komitea

1. Komissiota avustaa komitea.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/486/EY 4 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kahdeksi kuukaudeksi.

3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä.

4. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

9 artikla

Yhdenmukaisuus ja täydentävyys

1. Komissio varmistaa tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, että ohjelman täytäntöönpanoon liittyvät toimet ja yhteisön muut audiovisuaalialaan vaikuttavat politiikat, ohjelmat ja toimet ovat yhdenmukaisia ja toisiaan täydentäviä.

2. Komissio varmistaa, että tämän ohjelman sekä yhteisön kolmansien maiden ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa yhteistyössä toteuttamien audiovisuaalialan ohjelmien ja toimien välillä on toimiva yhteys.

10 artikla

Kokeiluhankkeet

1. Ohjelman koko keston aikana toteutetaan kokeiluhankkeita, joiden tarkoituksena on saattaa eurooppalaiset audiovisuaaliset sisällöt paremmin kaikkien ulottuville sekä hyödyntää uuden ja innovoivan teknologian kehittämisen ja käyttöönoton tarjoamia mahdollisuuksia, mukaan lukien digitalisointi ja uudet jakelumenetelmät.

2. Toteutettavien kokeiluhankkeiden valinnassa komissio saa neuvoja neuvoa-antavilta teknisiltä työryhmiltä, joiden jäseninä on jäsenvaltioiden nimeämiä asiantuntijoita. Komitealle toimitetaan säännöllisin väliajoin 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen luettelo hankkeista, jotka voidaan valinnassa ottaa huomioon.

11 artikla

Kolmansien maiden mahdollisuus osallistua ohjelmaan

1. Ohjelmaan voivat osallistua Keski- ja Itä-Euroopan assosioituneet maat näiden maiden kanssa tehdyissä tai tehtävissä assosiaatiosopimuksissa tai yhteisön ohjelmiin osallistumista koskevissa assosiaatiosopimusten lisäpöytäkirjoissa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

2. Kypros, Malta, Turkki ja ne EFTA-maat, jotka ovat ETA-sopimuksen osapuolia, voivat osallistua ohjelmaan lisämäärärahojen perusteella näiden maiden kanssa sovittavia menettelyjä noudattaen.

3. Muut kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut, rajat ylittäviä televisiolähetyksiä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen sopimuspuolina olevat maat voivat osallistua ohjelmaan lisämäärärahojen perusteella asianomaisten osapuolten välillä tehtävissä sopimuksissa määrättävien edellytysten mukaisesti.

4. Ennen 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen eurooppalaisten kolmansien maiden ottamista mukaan ohjelmaan on tutkittava, missä määrin näiden maiden kansallinen lainsäädäntö vastaa yhteisön lainsäädäntöä, mukaan lukien direktiivin 89/552/ETY 6 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan säännökset.

5. Ohjelmaan voivat yhteistyökumppaneina osallistua myös muut kolmannet maat lisämäärärahojen perusteella ja noudattaen asianomaisten osapuolten välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisjärjestelyjä, mukaan lukien kustannusten jakaminen sovittujen menettelytapojen mukaisesti. Edellä 3 kohdassa tarkoitetut eurooppalaiset kolmannet maat, jotka eivät halua osallistua ohjelmaan täysimääräisesti, voivat päästä mukaan ohjelman mukaiseen yhteistyöhön tässä kohdassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

12 artikla

Seuranta ja arviointi

1. Komissio varmistaa, että tämän päätöksen nojalla toteutettavista toimenpiteistä suoritetaan ennakkoarviointi, seuranta ja jälkiarviointi. Se huolehtii siitä, että ohjelmaan osallistuminen on mahdollista ja että se pannaan täytäntöön avoimesti.

2. Hankkeiden toteuttamisen jälkeen komissio arvioi niiden toteuttamistapaa sekä toteuttamisen vaikutusta selvittääkseen, onko alun perin asetetut tavoitteet saavutettu.

3. Kahden vuoden kuluttua ohjelman täytäntöönpanon alkamisesta komissio antaa 8 artiklassa tarkoitettua komiteaa kuultuaan Euroopan parlamentille, neuvostolle sekä talous- ja sosiaalikomitealle saavutettuihin tuloksiin perustuvan arviointikertomuksen ohjelman vaikutuksesta ja tehokkuudesta. Kertomukseen liitetään tarvittaessa ehdotuksia ohjelman tarkistamiseksi.

4. Ohjelman täytäntöönpanon päättyessä komissio antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle sekä talous- ja sosiaalikomitealle yksityiskohtaisen kertomuksen ohjelman täytäntöönpanosta ja tuloksista.

13 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.

Tehty Brysselissä 20 päivänä joulukuuta 2000.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

É. Guigou

(1) EYVL C 283, 6.10.1999, s. 1.

(2) EYVL L 380, 31.12.1990, s. 37.

(3) EYVL C 41, 13.2.1996, s. 8.

(4) EYVL C 347, 18.11.1996, s. 33.

(5) EYVL L 321, 30.12.1995, s. 25.

(6) EYVL L 321, 30.12.1995, s. 33.

(7) EYVL L 298, 17.10.1989, s. 23, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 97/36/EY (EYVL L 202, 30.7.1997, s. 60).

(8) EYVL L 26, 1.2.1999, s. 1.

(9) EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1.

(10) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

LIITE

1 TOTEUTETTAVAT TOIMENPITEET

1.1 Audiovisuaalisia teoksia tuottavan toimialan kehittäminen

Jotta otettaisiin huomioon tuotantorakenteiden eroista ja hankkeiden monimuotoisuudesta johtuvat erilaiset yritysstrategiat, ohjelman toimenpiteillä pyritään antamaan rahoitustukea audiovisuaalialan yrityksille, jotka tekevät

a) ehdotuksia hankepakettien kehittämiseksi, silloin kun on kyse erittäin investointikykyisistä yrityksistä; tai

b) ehdotuksia hankepakettien kehittämiseksi, silloin kun on kyse sellaisista yrityksistä, joiden investointikyky on heikompi; tai

c) ehdotuksia audiovisuaalisten teosten kehittämiseksi hankekohtaisesti.

Valintaperusteena otetaan huomioon lähinnä hankkeiden eurooppalainen ja kansainvälinen ulottuvuus ja erityisesti

- niiden tuotantomahdollisuudet,

- niiden soveltuvuus kansainväliseen hyödyntämiseen ja aiotut markkinointi- ja levittämisstrategiat,

- niiden laatu ja omaperäisyys.

Kehittämiseen tarkoitettua tukea myönnetään sellaisin ehdoin, joiden mukaisesti hankkeen tullessa tuotantovaiheeseen tuki voidaan investoida edelleen uusien tuotantohankkeiden kehittämiseen.

Rahoitusosuus on yleensä enintään 50 prosenttia hankekustannuksista, mutta sellaisten hankkeiden osalta, joissa tuodaan esille pyrkimys korostaa Euroopan kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta, sitä voidaan nostaa 60 prosenttiin kustannuksista.

Komissio arvioi 12 artiklassa säädetyssä kertomuksessa tässä liitteessä tarkoitettujen järjestelmien keskinäisiä tuloksia ohjelman tavoitteiden kannalta. Se tekee 8 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen komitealle asianmukaisia ehdotuksia ohjelman loppukeston kuluessa sovellettaviksi asianmukaisiksi täytäntöönpanosäännöiksi.

1.2 Levitys- ja jakelutoimiala

1.2.1 Elokuvien levitys

Edellä 3 artiklassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi sovelletaan seuraavia toimintalinjoja:

a) otetaan käyttöön tiettyjen ehtojen mukaisesti takaisin maksettavan tuen järjestelmä eurooppalaisten elokuvien levitystä niiden tuotantomaan ulkopuolella harjoittaville yhtiöille. Tämän järjestelmän tarkoituksena on:

- rohkaista eurooppalaisten levityksestä vastaavien yhtiöiden verkostoitumista yhteistyössä kansainvälisten tuotannosta ja levityksestä vastaavien yhtiöiden kanssa Euroopan markkinoita koskevien yhteisten strategioiden edistämiseksi,

- rohkaista erityisesti levityksestä vastaavia yhtiöitä investoimaan erityisesti eurooppalaisten elokuvien myynninedistämiseen ja riittävään levitykseen,

- tukea eurooppalaisen elokuvatuotannon monikielisyyttä (kieliversioiden päälleäänitys, tekstitys, monikielinen tuotanto, kansainväliset ääniraidat). Se osa tuesta, jolla aiotaan rahoittaa teosten kielellistä monimuotoisuutta, myönnetään avustuksina.

Tuensaajien valintaperusteisiin voi kuulua säännöksiä, joilla hankkeet eritellään niiden budjettiluokkien mukaan. Erityistä huomiota kiinnitetään elokuviin, joilla tuodaan esille Euroopan kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus;

b) eurooppalaisten levityksestä vastaavien yhtiöiden "automaattinen" tukijärjestelmä, jossa tukea myönnetään suhteessa muissa Euroopan maissa tuotettujen elokuvien saavuttamiin katsojamääriin ohjelmaan osallistuvissa valtioissa elokuvakohtaisen ja valtion mukaan vaihtelevan enimmäismäärän asettamissa rajoissa. Levityksestä vastaavat yhtiöt voivat käyttää näin muodostuvan tuen vain sijoittamalla sen:

- muissa Euroopan maissa tuotettujen elokuvien yhteistuotantoon,

- muissa Euroopan maissa tuotettujen elokuvien käyttöoikeuksien hankintaan esimerkiksi takaamalla vähimmäislevityksen,

- muissa Euroopan maissa tuotettujen elokuvien toimituksellisiin kuluihin (kopioiden valmistaminen, päälleäänitys ja tekstitys) sekä myynninedistämis- ja mainoskuluihin.

Uudelleeninvestointien osalta yhteisön rahoitusosuus on yleensä enintään 50 prosenttia hankekustannuksista, mutta se voidaan nostaa 60 prosenttiin. Tämä koskee erityisesti tuotantovaiheessa tehtäviä investointeja ja investointeja sellaisiin elokuviin, joissa tuodaan esille pyrkimys korostaa Euroopan kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta;

c) kansainväliseen elokuvalevitykseen erikoistuneille eurooppalaisille yhtiöille annettava (myyntiedustajat) tuki, joka määräytyy sen mukaan, miten ne menestyvät markkinoilla tiettynä, vähintään vuoden kestävänä ajanjaksona. Myyntiedustajat voivat käyttää näin muodostuvan tuen sijoittamalla sen uusien eurooppalaisten teosten hankintaan (vähimmäislevitys) ja myynninedistämiseen eurooppalaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla;

d) tuki, jolla rohkaistaan elokuvateatterien omistajia ottamaan kaupallisten ensi-iltaelokuvateatterien ohjelmistoihin huomattava määrä muissa Euroopan maissa tuotettuja elokuvia vähimmäisajaksi. Tuen saannin edellytyksenä on oltava, että eurooppalaisia elokuvia esitetään tietty vähimmäismäärä. Tuen määrässä voidaan ottaa huomioon muissa Euroopan maissa tuotettujen elokuvien katsojien määrä asianomaisessa elokuvateatterissa tiettynä ajanjaksona ja tiettyyn enimmäismäärään asti.

Tukea voidaan myöntää myös sellaisen eurooppalaisten elokuvateatterien omistajien verkoston luomiseksi ja lujittamiseksi, jotka toteuttavat yhteisiä toimia tällaisen ohjelmistojen suunnittelun edistämiseksi.

Tukea voidaan käyttää elokuvissa käyville nuorille annettavan valistuksen kehittämiseen ja tietoisuuden parantamiseen.

Elokuvateattereille ja verkostoille annettavalla tuella edistetään mahdollisuuksien mukaan tasapainoista maantieteellistä jakelua.

1.2.2 Eurooppalaisten teosten levitys verkkojen ulkopuolella (off-line)

Tällä tarkoitetaan eurooppalaisten teosten levitystä yksityiskäyttöön tarkoitettujen välineiden avulla.

Automaattinen tuki: toimituksesta ja levityksestä vastaavien yhtiöiden automaattinen tukijärjestelmä, jolla edistetään eurooppalaisten elokuvien ja audiovisuaalisten teosten levitystä yksityiskäyttöön tarkoitettujen välineiden (kuten videokasettien, DVD-levyjen) kautta, pelejä lukuun ottamatta. Tuki määräytyy sen mukaan, kuinka toimituksesta ja levityksestä vastaavat yhtiöt ovat menestyneet markkinoilla tiettynä, vähintään vuoden kestävänä ajanjaksona. Menestymisen arvioinnissa voidaan ottaa huomioon eri maiden markkinoiden erityispiirteet asianmukaisesti painotettuina. Levityksestä vastaavat yhtiöt voivat käyttää näin muodostuvan tuen vain sijoittamalla sen:

a) digitaalisessa muodossa olevien muissa Euroopan maissa tuotettujen uusien teosten toimitus- ja levityskuluihin; tai

b) muussa kuin digitaalisessa muodossa olevien muissa Euroopan maissa tuotettujen uusien teosten myynninedistämiskuluihin.

Järjestelmällä pyritään:

a) edistämään uuden tekniikan käyttöä yksityiskäyttöön tarkoitettujen eurooppalaisten teosten tuottamisessa (tuottamalla digitaalinen mastertallenne, jota kaikki eurooppalaiset levityksestä vastaavat yhtiöt voivat käyttää);

b) rohkaisemaan levitystä harjoittavia yhtiöitä investoimaan erityisesti muissa Euroopan maissa tuotettujen elokuvien ja audiovisuaalisten teosten myynninedistämiseen ja asianmukaiseen levittämiseen;

c) tukemaan eurooppalaisen tuotannon kielellistä monimuotoisuutta (päälleäänitys, tekstitys ja monikielinen tuotanto).

1.2.3 Televisiolevitys

Rohkaistaan riippumattomia tuottajia tuottamaan teoksia (fiktiota, dokumentteja ja animaatioita) niin, että toimintaan osallistuu vähintään kaksi, mutta mieluummin useampi, levityksestä vastaavaa yritystä sellaisista valtioista, jotka osallistuvat ohjelmaan tai tekevät siinä yhteistyötä sekä kuuluvat eri kielialueisiin.

Tuensaajien valintaperusteisiin voi kuulua määräyksiä, joilla hankkeet eritellään budjettiluokkien ja teoslajin (genre) mukaan. Huomioon otetaan erityisesti audiovisuaaliset teokset, joissa tuodaan esiin pyrkimys korostaa Euroopan kulttuuriperintöä sekä Euroopan kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta.

Se osa tuesta, jolla rahoitetaan teosten kielellistä monimuotoisuutta (mukaan lukien ääniraitojen - musiikki ja tehosteet - tuotantoa), myönnetään avustuksena.

1.2.4 Eurooppalaisten teosten levitys verkoissa (on-line)

Tällä tarkoitetaan eurooppalaisten teosten levitystä verkoissa edistyneiden levityspalvelujen ja uusien viestimien avulla (esimerkiksi Internet, tilausvideopalvelu). Tarkoituksena on edistää Euroopan audiovisuaalialan ohjelmatuotannon mukautumista digitaalitekniikan kehitykseen erityisesti edistyneiden verkkovälitteisten levityspalvelujen osalta.

Teosten digitalisoimista ja digitaalisessa muodossa olevan mainos- ja myynninedistämismateriaalin luomista edistävillä toimenpiteillä rohkaistaan eurooppalaisia yhtiöitä (verkkoyhteyksien tarjoajat, aihekohtaiset kanavat jne.) laatimaan luetteloja eurooppalaisista digitaalisista teoksista, joita voidaan käyttää uusissa viestimissä.

1.3 Myynninedistäminen

1.3.1 Myynninedistäminen ja alan ammattimaisille markkinoille pääsy

Ohjelman toimenpiteillä pyritään:

a) parantamaan alan ammattilaisten edellytyksiä päästä kaupallisiin tilaisuuksiin sekä Euroopan ja sen ulkopuolisille audiovisuaalialan ammattimaisille markkinoille, myös erityisillä teknisillä ja rahoitustukeen liittyvillä toimenpiteillä seuraavanlaisten tapahtumien yhteydessä:

- tärkeimmät eurooppalaiset ja kansainväliset elokuvamarkkinat,

- tärkeimmät eurooppalaiset ja kansainväliset televisiomarkkinat,

- erityisalojen markkinat ja erityisesti animaatio- ja dokumenttielokuvien, multimedian ja uusien tekniikoiden markkinat;

b) edistämään eurooppalaisten ohjelmien luetteloista tehtävän, alan ammattilaisille tarkoitetun tietokannan ja/tai tietokantojen verkoston toteuttamista;

c) aina kuin mahdollista edistämään elokuvien myynninedistämiseen annettavaa tukea kyseisen teoksen tuotantovaiheesta lähtien.

Tätä varten komissio rohkaisee alan toimijoiden verkostoitumista Euroopan tasolla erityisesti tukemalla kansallisten julkisten tai yksityisten myynninedistämisjärjestöjen yhteisiä toimia.

Rahoitusosuus on yleensä enintään 50 prosenttia hankekustannuksista mutta sellaisten hankkeiden osalta, joissa tuodaan esiin pyrkimys korostaa Euroopan kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta, se voidaan nostaa 60 prosenttiin kustannuksista.

1.3.2 Festivaalit

Ohjelman toimenpiteillä pyritään:

a) tukemaan kumppanuuden perusteella toteutettavia audiovisuaalialan festivaaleja, joilla esitettävistä teoksista merkittävä osa on eurooppalaisia;

b) rohkaisemaan vähintään kahdeksassa ohjelmaan osallistuvassa tai siihen liittyvää yhteistyötä tekevässä valtiossa järjestettävien audiovisuaalialan tilaisuuksien kesken toteutettavia eurooppalaisia yhteistyöhankkeita, joilla on yhteinen eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten myynninedistämistä ja liikkumista edistävä toimintasuunnitelma.

Erityistä huomiota kiinnitetään festivaaleihin, joilla tuetaan sellaisista jäsenvaltioista tai sellaisilta alueilta peräisin olevien teosten myynninedistämistä, joilla on vähäiset mahdollisuudet audiovisuaalialan tuotantoon, sekä nuorten eurooppalaisten taiteilijoiden teosten myynninedistämistä, ja joilla pyritään tukemaan ja edistämään aktiivisesti festivaaleilla esitettävien eurooppalaisten teosten levitystä.

Etusija annetaan verkostojen toteuttamille hankkeille, joilla saadaan aikaan kestävää yhteistyötä tilaisuuksien kesken.

Rahoitusosuus on yleensä enintään 50 prosenttia hankekustannuksista mutta sellaisten hankkeiden osalta, joissa tuodaan esiin pyrkimys korostaa Euroopan kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta, se voidaan nostaa 60 prosenttiin kustannuksista.

1.3.3 Eurooppalaisen luovan tuotannon myynninedistämistoimet

Edistetään alan ammattilaisten ja jäsenvaltioiden tiiviissä yhteistyössä toteuttamia toimia, joilla edistetään suurelle yleisölle tarkoitettujen eurooppalaisten elokuvien ja audiovisuaalisten teosten tuotantoa.

1.4 Kokeiluhankkeet

Kokeiluhankkeita, joiden tavoitteet on määritelty 10 artiklassa, voidaan kohdentaa muun muassa seuraaville aloille tavoitteena seuraavien esille tuonti, verkostoituminen ja myynninedistäminen:

a) elokuvaperintö;

b) eurooppalaisten audiovisuaalisten ohjelmien arkistot;

c) eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten luettelot;

d) eurooppalaisten sisältöjen levittäminen digitaalisessa muodossa esimerkiksi pitkälle kehitettyjen levityspalvelujen kautta.

Kokeiluhankkeet tarjoavat mahdollisuuden kokemusten vaihtoon; hankkeiden tulokset julkaistaan laajasti parhaiden käytänteiden leviämisen rohkaisemiseksi.

Kahden vuoden kuluttua täytäntöönpanon alkamisesta komissio tarkistaa kokeiluhankkeiden tulokset ja ehdottaa mukautuksia ohjelmaan.

1.5 Varojen jakaminen

Käytettävissä olevat varat jaetaan seuraavien suuntaviivojen mukaisesti:

>TAULUKON PAIKKA>

Kaikki prosenttiluvut ovat ohjeellisia, ja päätöksen 8 artiklassa säädetty komitea voi mukauttaa niitä 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

2 TÄYTÄNTÖÖNPANOMENETTELY

2.1 Toimintatapa

Komissio valvoo, että ohjelman täytäntöönpanossa noudatetaan 1 artiklan 2 kohdan mukaisia tavoitteita.

Ohjelman täytäntöönpanemiseksi komissio toimii 8 artiklassa säädetyn komitean avustamana tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Se kuulee myös muita asianomaisia osapuolia ja huolehtii, että alan ammattilaisten osallistuminen ohjelmaan kuvastaa Euroopan kulttuurista monimuotoisuutta.

2.2 Rahoitus

2.2.1 Yhteisön rahoitusosuus

Yhteisön rahoitus ei ylitä 50:tä prosenttia toimien lopullisista kustannuksista (paitsi liitteessä erikseen mainituissa tapauksissa, joissa rahoitusosuudelle on asetettu 60 prosentin yläraja), ja se myönnetään tiettyjen ehtojen mukaan takaisin maksettavina ennakoina taikka avustuksina. Tukea voidaan myöntää vain kuluihin, jotka liittyvät suoraan tuetun toiminnan toteuttamiseen, siinäkin tapauksessa, että tuensaaja olisi jo osittain maksanut kulut ennen valintamenettelyä. Kun kyse on teosten monikielisyydestä, yhteisö osallistuu myöntämällä avustuksia.

2.2.2 Ennakkoarviointi, seuranta ja jälkiarviointi

Ennen kuin komissio hyväksyy yhteisön tukea koskevan hakemuksen, se arvioi hakemuksen huolellisesti selvittääkseen sen yhdenmukaisuuden tämän päätöksen ja liitteen tämän jakson 2 ja 3 kohdassa vahvistettujen edellytysten kanssa.

Yhteisön tukea koskeviin hakemuksiin on sisällyttävä:

a) rahoitussuunnitelma, jossa on eritelty kaikki hankkeiden rahoituksen osat, komissiolta haettu rahoitustuki mukaan luettuna;

b) työn alustava aikataulu;

c) kaikki muut komission vaatimat tarpeelliset tiedot.

2.2.3 Rahoitusta koskevat määräykset ja rahoituksen valvonta

Komissio vahvistaa tämän päätöksen mukaisiin toimenpiteisiin liittyviä maksusitoumuksia ja maksuja koskevat säännöt varainhoitosäännösten asianomaisten säännösten mukaisesti.

Komissio varmistaa erityisesti, että noudatettavat hallinto- ja maksumenettelyt ovat asetettujen tavoitteiden sekä audiovisuaalialan teollisuuden käytäntöjen ja etujen kannalta asianmukaiset.

2.3 Täytäntöönpano

2.3.1 Komissio vastaa ohjelman täytäntöönpanosta. Tätä varten se voi käyttää apuna sellaisia riippumattomia konsultteja ja teknisen avun toimistojen kanssa, jotka valitaan tarjouspyyntömenettelyllä niiden alakohtaisen asiantuntemuksen perusteella, Media II -ohjelmasta saatujen kokemusten tai muun alalla saadun kokemuksen perusteella. Tekninen apu rahoitetaan ohjelman talousarviosta. Komissio voi 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen myös solmia kumppanuuksia erityiselinten, mukaan lukien muilla eurooppalaisilla aloitteilla perustettujen erityiselinten, kuten Eureka Audiovisuelin, Eurimagesin ja Euroopan audiovisuaalisen observatorion kanssa toteuttaakseen yhteisiä toimia, jotka vastaavat ohjelman tavoitteita myynninedistämisen alalla.

Komissio vastaa ohjelmasta tukea saavien lopullisesta valinnasta ja päättää myönnettävästä rahoitustuesta teknisen avun toimistojen valmistelujen pohjalta 8 artiklan mukaisesti. Komissio perustelee päätöksensä yhteisön tuen hakijoille ja huolehtii ohjelman täytäntöönpanon avoimuudesta.

Ohjelman toteutuksen ja erityisesti ohjelmasta rahoitusta saavien hankkeiden sekä verkostoitumisen arvioimiseksi komissio käyttää apunaan audiovisuaalialan tunnustettuja kehittämisen, tuotannon, levityksen ja myynninedistämisen riippumattomia asiantuntijoita, joilla on tarvittava pätevyys oikeuksien hallinnan alalla erityisesti uudessa digitaalisessa ympäristössä.

2.3.2 Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista tiedottamiseksi ja huolehtii sen tunnetuksi tekemisestä. Lisäksi komissio tiedottaa Euroopan unionin audiovisuaalialaan liittyvien politiikkojen nojalla saatavilla olevista tukimuodoista kattavasti Internetin kautta.

Komissio ja jäsenvaltiot toteuttavat tarvittavat toimenpiteet erityisesti jatkamalla Media-desk -yhteyspisteiden ja -tiedotuspisteiden verkostojen toimintaa huolehtien niiden ammattitaidon vahvistamisesta

a) tiedottaakseen audiovisuaalialan ammattilaisille Euroopan unionin politiikkojen nojalla saatavilla olevista tukimuodoista;

b) varmistaakseen ohjelman julkistamisen ja sen tunnetuksi tekemisen;

c) rohkaistakseen alan ammattilaisia osallistumaan mahdollisimman laajasti ohjelman toimenpiteisiin;

d) avustaakseen alan ammattilaisia ehdotuspyyntöjen johdosta esitettävien hankkeiden esittelyssä;

e) edistääkseen alan ammattilaisten rajat ylittävää yhteistyötä;

f) huolehtiakseen pysyvästä yhteydestä jäsenvaltioiden eri tukea antaviin elimiin, jotta tämän ohjelman mukaiset toimenpiteet täydentävät kansallisia tukitoimenpiteitä.