Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 31997L0027

    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/27/EY, annettu 22 päivänä heinäkuuta 1997, tiettyihin luokkiin kuuluvien moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen massoista ja mitoista ja direktiivin 70/156/ETY muuttamisesta

    EYVL L 233, 25.8.1997, p. 1–31 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

    Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (CS, ET, LV, LT, HU, MT, PL, SK, SL, BG, RO, HR)

    Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 31/10/2014; Kumoaja 32009R0661

    ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/1997/27/oj

    31997L0027

    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/27/EY, annettu 22 päivänä heinäkuuta 1997, tiettyihin luokkiin kuuluvien moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen massoista ja mitoista ja direktiivin 70/156/ETY muuttamisesta

    Virallinen lehti nro L 233 , 25/08/1997 s. 0001 - 0031


    EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 97/27/EY,

    annettu 22 päivänä heinäkuuta 1997,

    tiettyihin luokkiin kuuluvien moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen massoista ja mitoista ja direktiivin 70/156/ETY muuttamisesta

    EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, jotka

    ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 100 a artiklan,

    ottavat huomioon komission ehdotuksen (1),

    ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

    noudattavat perustamissopimuksen 189 b artiklassa määrättyä menettelyä (3),

    sekä katsovat, että

    1) moottoriajoneuvojen teknisten vaatimusten täydellinen yhdenmukaistaminen on tarpeen sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan saavuttamiseksi, varmistaen samalla korkean turvallisuuden tason yleisölle,

    2) tekniset vaatimukset, jotka tiettyjen ajoneuvoluokkien on täytettävä kansallisten lakien mukaisesti, koskevat muun muassa ajoneuvojen massoja ja mittoja,

    3) nämä vaatimukset ovat eri jäsenvaltioissa erilaisia; siksi on tarpeen, että kaikki jäsenvaltiot vahvistavat samat vaatimukset joko olemassa olevien säännöstensä tai määräystensä lisäksi tai niiden sijasta erityisesti, jotta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen tyyppihyväksyntää koskevassa jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 6 päivänä helmikuuta 1970 annetussa neuvoston direktiivissä 70/156/ETY (4) säädettyä EY-tyyppihyväksyntämenettelyä voidaan soveltaa kaikkiin ajoneuvotyyppeihin,

    4) on toivottavaa yhdenmukaistaa jäsenvaltioissa rekisteröitävien moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen suurimmat massat ja mitat tiettyjen yhteisössä liikkuvien tieliikenteen ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja suurimmista kansainvälisessä liikenteessä sallituista painoista 25 päivänä heinäkuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/53/EY (5) mukaisesti; edellä mainittua direktiiviä sovelletaan ainoastaan jäsenvaltioiden alueiden liikenteeseen eikä direktiivissä 70/156/ETY säädettyihin teknisiin vaatimuksiin,

    5) direktiivissä 96/53/EY vahvistetaan tietyt suurimmat hyväksytyt mitat jäsenvaltioiden sekä kansallista että kansainvälistä liikennettä varten sekä tietty siirtymäaika niiden voimaantulon osalta; joitakin muita suurimpia hyväksyttyjä mittoja samoin kuin suurimpia hyväksyttyjä massoja sovelletaan ainoastaan kansainväliseen liikenteeseen,

    6) tämän vuoksi jäsenvaltioissa rekisteröitävien moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen suurimpien hyväksyttyjen massojen yhdenmukaistaminen ei näytä olevan toteutettavissa lyhyellä aikavälillä; toisaalta nyt näyttäisi olevan mahdollista toteuttaa mahdollisimman suuressa määrin niiden suurimpien mittojen yhdenmukaistaminen, ratkaista massoja koskeva kysymys antamalla mahdollisuus yhdenmukaiseen menettelyyn, jolla suurimmat ajoneuvojen rekisteröinnissä/käytössä sallitut massat määritetään kussakin jäsenvaltiossa, ja pyrkiä jatkuvaan turvallisuuden parantamiseen, erityisesti tiettyjen perävaunujen luokkien osalta,

    7) direktiivin 96/53/EY 4 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti jäsenvaltiot voivat sallia sellaisten luokan N ajoneuvojen liikkumisen alueellaan, joiden mitat ylittävät kyseisessä direktiivissä säädetyt rajat, joko jakamattomien kuormien kuljetuksessa tai tietyissä kansallisissa kuljetusoperaatioissa, jotka eivät vaikuta merkittävästi kansainväliseen kilpailuun kuljetusalalla; luokkien M2 ja M3 ajoneuvojen osalta direktiiviä 96/53/EY sovelletaan ainoastaan kansainväliseen liikenteeseen; sen vuoksi on tarpeellista sallia poikkeuksina hyväksyntöjen antaminen ajoneuvoille, joiden mitat ylittävät suurimmat tässä direktiivissä hyväksytyt mitat, sekä tietyille muille ominaisuuksille, ja antaa jäsenvaltioille mahdollisuus kieltäytyä hyväksymästä kyseisten poikkeussäännösten perusteella hyväksyttyjä ajoneuvoja,

    8) tämä direktiivi kuuluu erityisdirektiiveihin, joita on sovellettava sen varmistamiseksi, että ajoneuvot ovat direktiivissä 70/156/ETY vahvistetun yhteisön tyyppihyväksyntämenettelyn mukaisia; sen vuoksi direktiivin 70/156/ETY järjestelmiä, osia tai erillisiä teknisiä yksiköitä koskevia säännöksiä sovelletaan tähän direktiiviin,

    9) erityisesti direktiivin 70/156/ETY 3 artiklan 4 kohdassa ja 4 artiklan 3 kohdassa edellytetään, että jokaiseen erityisdirektiiviin liitetään ilmoituslomake, joka sisältää kyseisen direktiivin liitteessä I olevat asianomaiset kohdat, ja myös kyseisen direktiivin liitteeseen VI perustuva tyyppihyväksyntätodistus, jotta tyyppihyväksyntä voidaan tietokoneistaa,

    10) keskeneräisten ajoneuvojen osalta on sisällytetty erityissäännöksiä täydennettyjen ajoneuvojen toisen hyväksyntävaiheen helpottamiseksi,

    11) tähän direktiiviin sisältyy erityissäännöksiä nostettavien tai kuormitettavien akseleiden huomioon ottamiseksi; todetaan, että nämä akselit olisi otettava huomioon myös tiettyjen ajoneuvoluokkien moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen jarrulaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 26 päivänä heinäkuuta 1971 annetussa neuvoston direktiivissä 71/320/ETY (6) sekä moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen ohjauslaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 8 päivänä kesäkuuta 1970 annetussa neuvoston direktiivissä 70/311/ETY (7),

    12) erityissäännöksiä olisi sisällytettävä myös direktiiviin 71/320/ETY, jotta otettaisiin paremmin huomioon ne tekniset edellytykset, joilla luokkien M2, M3 ja N ajoneuvot saavat vetää perävaunuja, ja

    13) erityissäännöksiä olisi sisällytettävä myös moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen lakisääteisiä kilpiä ja merkintöjä sekä niiden sijaintia ja kiinnitysmenetelmää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 18 päivänä joulukuuta 1975 annettuun neuvoston direktiiviin 76/114/ETY (8) sen huomioon ottamiseksi, että ajoneuvot voivat olla rekisteröitynä eri massoilla jäsenvaltioissa,

    OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

    1 artikla

    Tässä direktiivissä `ajoneuvolla` tarkoitetaan direktiivin 70/156/ETY 2 artiklassa ja liitteessä II määriteltyjä moottoriajoneuvoja ja niiden perävaunuja lukuun ottamatta luokkaan M1 kuuluvia ajoneuvoja.

    2 artikla

    Jäsenvaltiot eivät saa evätä ajoneuvotyypiltä EY-tyyppihyväksyntää tai kansallista tyyppihyväksyntää taikka estää tai kieltää ajoneuvon myyntiä, rekisteröintiä, käyttöönottoa tai käyttöä, sen massoihin ja mittoihin liittyvistä syistä, jos nämä massat ja mitat ovat liitteessä I määrättyjen vaatimusten mukaiset.

    3 artikla

    Jäsenvaltio saa kuitenkin evätä ajoneuvotyypiltä kansallisen tyyppihyväksynnän taikka estää tai kieltää ajoneuvon myynnin, rekisteröinnin, käyttöönoton tai käytön, tai olla pitämättä sen vaatimustenmukaisuustodistusta direktiivin 70/156/ETY 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla pätevänä, tai myöntää sen yksinomaan jakamattomien kuormien kuljetukseen, jos tähän ajoneuvoon, joka on hyväksytty tämän direktiivin mukaisesti, voidaan soveltaa 7 artiklassa säädettyä poikkeusta, ja jos myönnetty poikkeus on ristiriidassa kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevien kansallisten vaatimusten kanssa.

    4 artikla

    Kun jäsenvaltiot myöntävät kansallisen tyyppihyväksynnän taikka rekisteröivät tai sallivat tämän direktiivin mukaisesti hyväksyttyjen ajoneuvojen käyttöönoton tai käytön, niiden on osoitettava ajoneuvoille suurimmat kansalliset rekisteröinnissä/käytössä sallitut massat asianomaisten kansallisten suurimpien hyväksyttyjen massojen mukaisesti. Näiden rekisteröinnissä/käytössä sallittujen massojen määrittämiseksi jäsenvaltiot eivät saa kieltäytyä soveltamasta liitteessä IV määrättyä menettelyä, jos valmistaja sitä pyytää.

    5 artikla

    Poiketen siitä, mitä 2 artiklassa säädetään, jäsenvaltiot saavat soveltaa kuormitettaviin ja nostettaviin akseleihin kansallisia teknisiä vaatimuksia. Jäsenvaltiot eivät kuitenkaan saa kieltäytyä soveltamasta liitteessä IV olevassa 3 kohdassa määrättyjä teknisiä vaatimuksia, jos valmistaja pyytää näiden soveltamista.

    6 artikla

    Poiketen siitä, mitä 2 artiklassa ja liitteessä I olevassa 7.3.2.1. kohdassa määrätään, jäsenvaltiot saavat direktiivin 96/53/EY 9 artiklan mukaisesti evätä kansallisen tyyppihyväksynnän tai estää tai kieltää myynnin, rekisteröinnin tai käyttöönoton tai käytön 31 päivään joulukuuta 1999 saakka niiden linja-autojen osalta, joiden leveys on suurempi kuin 2,50 m.

    7 artikla

    Poiketen siitä, mitä 2 artiklassa säädetään tai tämän direktiivin liitteessä I olevassa 7.3. kohdassa määrätään, jäsenvaltiot saavat hyväksyä kyseisessä kohdassa määrättyjä mittoja suurempia ajoneuvoja, vaikka liitteessä I olevassa 7.6. kohdassa määrätyt vaatimukset eivät täyttyisikään. Poikkeusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt on sisällytettävä tämän direktiivin liitteessä III olevaan tyyppihyväksyntätodistukseen ja 3 artiklan säännöksiä sovelletaan.

    8 artikla

    Muutetaan direktiivi 70/156/ETY seuraavasti:

    a) Muutetaan liite I seuraavasti:

    1. Täydennetään alaviite (j) seuraavasti: "Muiden kuin luokan M1 ajoneuvojen osalta: Direktiivi 97/27/EY, liite I, 2.4.1. kohta."

    2. Täydennetään alaviite (k) seuraavasti: "Muiden kuin luokan M1 ajoneuvojen osalta: Direktiivi 97/27/EY, liite I, 2.4.2. kohta."

    3. Täydennetään alaviite (l) seuraavasti: "Muiden kuin luokan M1 ajoneuvojen osalta: Direktiivi 97/27/EY, liite I, 2.4.3. kohta."

    b) Korvataan liitteessä IV oleva 48 kohta seuraavasti:

    ">TAULUKON PAIKKA>

    "

    9 artikla

    1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 22 päivänä heinäkuuta 1999. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

    Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä viittaus tähän direktiivin, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

    2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

    10 artikla

    Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

    11 artikla

    Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

    Tehty Brysselissä 22 päivänä heinäkuuta 1997.

    Euroopan parlamentin puolesta

    J. M. GIL-ROBLES

    Puhemies

    Neuvoston puolesta

    J. POOS

    Puheenjohtaja

    (1) EYVL N:o C 230, 4.9.1991, s. 46.

    (2) EYVL N:o C 49, 24.2.1992, s. 5.

    (3) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 12. helmikuuta 1992 (EYVL N:o C 67, 16.3.1992, s. 81), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 28. marraskuuta 1996 (EYVL N:o C 41, 10.2.1997, s. 5) ja Euroopan parlamentin päätös, tehty 9. huhtikuuta 1997 (EYVL N:o C 132, 28.4.1997) sekä neuvoston päätös, tehty 21 päivänä toukokuuta 1997.

    (4) EYVL N:o L 42, 23.2.1970, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 96/79/EY (EYVL N:o L 18, 21.1.1997, s. 7).

    (5) EYVL N:o L 235, 17.9.1996, s. 59.

    (6) EYVL N:o L 202, 6.9.1971, s. 37, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 91/422/ETY (EYVL N:o L 233, 22.8.1991, s. 21).

    (7) EYVL N:o L 133, 18.6.1970, s. 10, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 92/62/ETY (EYVL N:o L 199, 18.7.1992, s. 33),

    (8) EYVL N:o L 24, 30.1.1976, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 78/507/ETY (EYVL N:o L 155, 13.6.1978, s. 31).

    LIITE I

    1. Tätä direktiiviä sovelletaan direktiivin 70/156/ETY liitteessä II A määriteltyjen luokkien M2, M3 ja N moottoriajoneuvojen ja luokan O perävaunujen massoihin ja mittoihin.

    2. MÄÄRITELMÄT

    Tässä direktiivissä:

    2.1. moottoriajoneuvolla tarkoitetaan direktiivin 70/156/ETY liitteessä II A määriteltyjä moottorikäyttöisiä ajoneuvoja.

    2.1.1. Luokan N moottoriajoneuvot

    2.1.1.1. Kuorma-autolla tarkoitetaan luokkien N1, N2 tai N3 moottoriajoneuvoa, joka on suunniteltu ja rakennettu yksinomaan tai pääasiassa tavaroiden kuljetukseen. Se voi myös vetää perävaunua.

    2.1.1.2. Vetoajoneuvolla (`vetoautolla`) tarkoitetaan luokkien N1, N2 tai N3 moottoriajoneuvoa, joka on suunniteltu ja rakennettu yksinomaan tai pääasiassa vetämään perävaunuja.

    2.1.1.2.1. Perävaunun vetoajoneuvolla (`perävaunun vetoautolla`) tarkoitetaan vetoajoneuvoa, joka on suunniteltu ja rakennettu yksinomaan tai pääasiassa vetämään muita perävaunuja kuin puoliperävaunuja. Se voi olla varustettu kuormalavalla.

    2.1.1.2.2. Puoliperävaunun vetoajoneuvolla (`puoliperävaunun vetoautolla`) tarkoitetaan vetoajoneuvoa, joka on suunniteltu ja rakennettu yksinomaan tai pääasiassa vetämään puoliperävaunuja.

    2.1.1.3. Luokan N muiden valmiiden tai vaiheittain valmistuneiden ajoneuvojen kuin kuorma-autojen ja vetoajoneuvojen katsotaan olevan erikoisajoneuvoja.

    2.1.2. Luokan M2 tai M3 moottoriajoneuvot

    2.1.2.1. Linja-autolla tarkoitetaan luokan M2 tai M3 ajoneuvoa, joka on suunniteltu ja rakennettu joko istuvien tai sekä istuvien että seisovien matkustajien kuljetukseen.

    2.1.2.1.1. Nivellinja-autolla tarkoitetaan linja-autoa, joka koostuu kahdesta tai useammasta toisiinsa nivelöidystä jäykästä osasta; kunkin osan matkustajaosastojen on oltava yhteydessä toisiinsa siten, että matkustajat voivat liikkua vapaasti osien välillä; jäykät osat on liitetty pysyvästi toisiinsa siten, että niiden erottaminen on mahdollista ainoastaan käyttämällä tavallisesti vain korjaamoilla olevia laitteita.

    2.1.2.1.2. Kaksikerroksisella linja-autolla tarkoitetaan linja-autoa, jossa matkustajille tarkoitetut tilat on järjestetty ainakin yhdessä osassa kahteen päällekkäin olevaan tasoon ja jonka ylemmässä kerroksessa ei ole varattu tilaa seisoville matkustajille.

    2.1.2.1.3. Linja-auton alaluokalla tarkoitetaan:

    2.1.2.1.3.1. niiden ajoneuvojen osalta, joissa on tilaa kuljettajan lisäksi useammalle kuin 22 matkustajalle:

    2.1.2.1.3.1.1. alaluokalla I ajoneuvoja, joihin on rakennettu alueet seisoville matkustajille siten, että matkustajien usein toistuva sisään- ja uloskäynti on mahdollista,

    2.1.2.1.3.1.2. alaluokalla II ajoneuvoja, jotka on rakennettu pääasiassa istuvien matkustajien kuljetukseen ja suunniteltu siten, että seisovien matkustajien kuljetus käytävällä ja, jos tähän on mahdollisuus, alueella, jonka koko on enintään kahdelle kaksoisistuimelle varattu tila, on mahdollista,

    2.1.2.1.3.1.3. alaluokalla III ajoneuvoja, jotka on rakennettu yksinomaan istuvien matkustajien kuljetukseen.

    2.1.2.1.3.2. Niiden ajoneuvojen osalta, joissa on tilaa kuljettajan lisäksi enintään 22 matkustajalle:

    2.1.2.1.3.2.1. alaluokalla A ajoneuvoja, jotka on suunniteltu kuljettamaan seisovia matkustajia; tähän alaluokkaan kuuluvassa ajoneuvossa on istuimia ja se voi olla varustettu seisovia matkustajia varten,

    2.1.2.1.3.2.2. alaluokalla B ajoneuvoja, joita ei ole suunniteltu kuljettamaan seisovia matkustajia; tähän alaluokkaan kuuluvaa ajoneuvoa ei ole varustettu seisovia matkustajia varten.

    2.1.2.1.4. Ajoneuvon voidaan katsoa kuuluvan useampaan kuin yhteen alaluokkaan. Siinä tapauksessa sen on oltava tämän direktiivin kaikkien vastaavien vaatimusten mukainen.

    2.1.2.2. Luokan M2 tai M3 muiden ajoneuvojen kuin linja-autojen katsotaan olevan erikoisajoneuvoja (esimerkiksi ambulanssit).

    2.2. Luokan O ajoneuvot

    2.2.1. Hinattavalla ajoneuvolla (`perävaunulla`) tarkoitetaan ajoneuvoa, joka ei kulje omalla käyttövoimallaan ja joka on suunniteltu ja rakennettu moottoriajoneuvon vedettäväksi.

    2.2.2. Puoliperävaunulla tarkoitetaan vedettävää ajoneuvoa, joka on suunniteltu kytkettäväksi puoliperävaunun vetoajoneuvoon tai apuvaunuun ja joka aiheuttaa huomattavan staattisen pystysuoran kuormituksen vetoajoneuvoon tai apuvaunun akseliin.

    2.2.3. Vetoaisaperävaunulla tarkoitetaan vedettävää ajoneuvoa, jossa on vähintään kaksi akselia, joista vähintään yksi on ohjattava akseli,

    - ja joka on varustettu vetolaitteella, joka voi liikkua pystysuunnassa (suhteessa perävaunuun),

    - ja joka ei aiheuta merkittävää staattista pystysuoraa kuormitusta vetoajoneuvoon (vähemmän kuin 100 daN).

    Kun puoliperävaunu on kytketty apuvaunuun, sen katsotaan olevan vetoaisaperävaunu.

    2.2.4. Keskiakseliperävaunulla tarkoitetaan nivelöimättömällä vetoaisalla varustettua perävaunua, jossa akseli(t) on sijoitettu lähelle (tasaisesti kuormitetun) ajoneuvon painopistettä siten, että vetoajoneuvoon välittyy ainoastaan pieni staattinen pystysuuntainen kuormitus, joka on pienempi kuin 10 prosenttia siitä kuormituksesta, joka vastaa joko perävaunun suurinta massaa tai 1 000 daN:n kuormitusta (sen mukaan kumpi on pienempi).

    2.3. Akseliryhmällä tarkoitetaan akseleita, jotka ovat telin osia. Kahden akselin ryhmää kutsutaan tandemiksi ja kolmiakselista ryhmää kolmiakseliseksi teliksi. Määritelmän mukaisesti yksittäisakselin katsotaan muodostavan yhden akselin ryhmän.

    2.4. Ajoneuvon mitoilla tarkoitetaan valmistajan ilmoittamia ajoneuvon mittoja, jotka perustuvat ajoneuvon rakenteeseen.

    2.4.1. Ajoneuvon pituus on mitta, joka mitataan ISO-standardin 612-1978 termin n:o 6.1 mukaisesti.

    Kyseisen standardin määräysten lisäksi ajoneuvon pituutta mitattaessa seuraavia laitteita ei oteta huomioon:

    - pyyhin- ja pesulaitteet,

    - etu- tai takamerkintäkilvet,

    - tullisinettien kiinnityslaitteet ja niiden suojaus,

    - kuormapeitteen kiinnitysvälineet ja niiden suojaus,

    - valaistuslaitteet,

    - taustapeilit,

    - takatilan valvonnan apulaitteet,

    - ilmanottoputket,

    - vaihtokuormatilan kiinnitysvasteet,

    - astinlaudat,

    - puskurikumit,

    - ajoasennossa olevat nostolavat, rampit ja vastaavanlaiset laitteistot, jotka eivät ylitä 200:aa millimetriä, edellyttäen että ajoneuvon kuormauskapasiteetti ei kasva,

    - moottoriajoneuvojen kytkentälaitteet.

    2.4.2. Ajoneuvon leveys on mitta, joka mitataan ISO-standardin 612-1978 termin n:o 6.2 mukaisesti.

    Tämän standardin lausumien lisäksi seuraavia laitteita ei oteta huomioon ajoneuvon leveyttä mitattaessa:

    - tullisinettien kiinnityslaitteet ja niiden suojaus,

    - kuormapeitteen kiinnitysvälineet ja niiden suojaus,

    - renkaan rikkoutumisen ilmaisimet,

    - roiskeenestojärjestelmän ulkonevat joustavat osat (katso neuvoston direktiivi 91/226/ETY) (1),

    - valaistuslaitteet,

    - luokkien M2 ja M3 ajoneuvojen osalta ajoasennossa olevat rampit, nostolavat ja vastaavanlaiset laitteistot edellyttäen, etteivät ne ulotu 10:tä millimetriä kauemmas ajoneuvon sivusta ja että ramppien eteenpäin tai taaksepäin suuntautuvat kulmat pyöristetään vähintään 5 millimetrin säteeseen; reunat on pyöristettävä vähintään 2,5 millimetrin säteeseen,

    - taustapeilit,

    - rengaspaineen ilmaisimet,

    - nostettavat portaat,

    - renkaan kylkien pullistuma, joka on välittömästi renkaan ja maan kosketuspisteen yläpuolella.

    2.4.3. Ajoneuvon korkeus on mitta, joka mitataan ISO-standardin 612-1978 termin n:o 6.3 mukaisesti.

    Tämän standardin lausumien lisäksi seuraavia laitteita ei oteta huomioon mitattaessa ajoneuvon korkeutta:

    - antennit,

    - virroittimet yläasennossaan.

    Niiden ajoneuvojen osalta, joissa on akselinnostolaite, tämän laitteen vaikutus on otettava huomioon.

    2.4.4. Muun ajoneuvon kuin puoliperävaunun vetoauton tai puoliperävaunun kuormatilan pituudella tarkoitetaan etäisyyttä kuormatilan etummaisesta ulkoisesta pisteestä ajoneuvon takimmaiseen ulkoiseen pisteeseen mitattuna vaakasuoraan ajoneuvon pitkittäistasossa.

    Etäisyys on mitattava ottamatta huomioon

    - ohjaamon takimmaisen pisteen edessä olevaa kuormatilaa,

    - edellä 2.4.1. kohdassa mainittuja laitteita tai

    - ulkonevia jäähdytyslaitteita ja muita apulaitteita, jotka sijaitsevat kuormatilan etupuolella.

    2.5. Ajokuntoisen ajoneuvon massalla tarkoitetaan ajokuntoisen kuormaamattoman ajoneuvon massaa koreineen ja kytkentälaitteineen, jos kyseessä on vetoajoneuvo, tai alustan ja ohjaamon yhteismassaa, jos valmistaja ei asenna koria ja/tai kytkentälaitetta (mukaan lukien jäähdytysneste, öljyt, 90 prosenttia polttoaineesta, 100 prosenttia muista nesteistä kuin jätevesistä, työkalut, vararengas ja kuljettaja (75 kg), ja linja-autojen osalta henkilökunnan jäsenen massa (75 kg), jos ajoneuvossa on istuin henkilökunnan jäsenelle).

    2.6. Suurimmalla teknisesti sallitulla kokonaismassalla (M) tarkoitetaan valmistajan ilmoittamaa ajoneuvon suurinta massaa, joka perustuu ajoneuvon rakenteeseen ja suorituskykyyn.

    Suurinta teknisesti sallittua kokonaismassaa käytetään neuvoston direktiivin 70/156/ETY liitteessä II tarkoitetun ajoneuvon luokan määrittämiseksi, lukuun ottamatta keskiakseliperävaunuja ja puoliperävaunuja, joiden osalta käytettävä massa on akseleihin kohdistuvaa kuormaa vastaava massa, kun ajoneuvo on kuormitettu sen suurimpaan teknisesti sallittuun kokonaismassaan.

    Määritelmän mukaisesti ainoastaan yksi suurin teknisesti sallittu kokonaismassa voidaan osoittaa ajoneuvotyypin yhdelle tietylle tekniselle konfiguraatiolle, sellaisena kuin se on määritelty tämän direktiivin liitteessä II olevan ilmoituslomakkeen kohtien yhtenä mahdollisten arvojen joukkona. Tätä yhden ainoan arvon määritelmää sovelletaan vastaavasti 2.7., 2.8., 2.10., 2.11. ja 2.12. kohdan teknisiin määritelmiin.

    2.7. Suurimmalla teknisesti sallitulla akselimassalla (m) tarkoitetaan ajoneuvon valmistajan ilmoittamaa suurinta akseliin kohdistuvaa kuormaa vastaavaa massaa, joka perustuu ajoneuvon ja akselin rakenteeseen.

    2.8. Suurimmalla teknisesti sallitulla akseliryhmän massalla (µ) tarkoitetaan ajoneuvon valmistajan ilmoittamaa suurinta akseliryhmään kohdistuvaa kuormaa vastaavaa massaa, joka perustuu sekä ajoneuvon että akseliryhmän rakenteeseen.

    2.9. Hinattavalla massalla tarkoitetaan joko vetoaisaperävaunun tai apuvaunun avulla moottoriajoneuvoon kytketyn puoliperävaunun massaa, tai moottoriajoneuvoon kytketyn keskiakseliperävaunun tai puoliperävaunun akseleihin kohdistuvaa kuormitusta vastaavaa massaa.

    2.10. Suurimmalla teknisesti sallitulla hinattavalla massalla (TM) tarkoitetaan valmistajan ilmoittamaa suurinta hinattavaa massaa.

    2.11. Suurimmalla teknisesti sallitulla moottoriajoneuvon kytkentäkohtaan kohdistuvalla massalla tarkoitetaan massaa, joka vastaa valmistajan ilmoittamaa, moottoriajoneuvon ja/tai kytkentälaitteen rakenteeseen perustuvaa suurinta sallittua kytkentäkohtaan kohdistuvaa staattista pystysuoraa kuormitusta. Määritelmän mukaisesti tämä massa ei sisällä ajokuntoisten vetoajoneuvojen kytkentälaitteen massaa, mutta sisältää minkä tahansa muihin ajoneuvoihin asennettavan kytkentälaitteen massan.

    2.12. Suurimmalla teknisesti sallitulla puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun kytkentäkohtaan kohdistuvalla massalla tarkoitetaan perävaunun valmistajan ilmoittamaa massaa, joka vastaa perävaunusta vetoajoneuvoon aiheutuvaa suurinta sallittua staattista pystysuoraa kuormitusta kytkentäkohdassa.

    2.13. Suurimmalla teknisesti sallitulla yhdistelmän kokonaismassalla (MC) tarkoitetaan valmistajan ilmoittamaa kuormitetun moottoriajoneuvon ja kuormitetun vedettävän perävaunun massojen summan suurinta arvoa, joka perustuu moottoriajoneuvon rakenteeseen.

    2.14. Akselinnostolaitteella tarkoitetaan ajoneuvoon kiinteästi asennettua laitetta, jolla akseliin (akseleihin) kohdistuvaa kuormitusta voidaan pienentää tai suurentaa ajoneuvon kuormitustilanteiden mukaisesti:

    - joko nostamalla pyörät maasta / laskemalla ne maahan,

    - tai nostamatta pyöriä maasta (esimerkiksi jos käytössä on ilmajousitus- tai muu järjestelmä),

    renkaiden kulumisen pienentämiseksi, kun ajoneuvoa ei ole kuormitettu suurimpaan sallituun massaan ja/tai moottoriajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien liikkeellelähdön (ajon) helpottamiseksi liukkaalla alustalla lisäämällä vetävään akseliin kohdistuvaa kuormitusta.

    2.15. Nostettavalla akselilla tarkoitetaan akselia, jota voidaan nostaa/laskea 2.14. kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla akselinnostolaitteella.

    2.16. Kuormitettavalla akselilla tarkoitetaan akselia, johon kohdistuvaa kuormitusta voidaan muuttaa akselia nostamatta 2.14. kohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetun akselinnostolaitteen avulla.

    2.17. Ilmajousituksella tarkoitetaan jousitusjärjestelmää, jossa vähintään 75 prosenttia jousivaikutuksesta aiheutuu ilmajousituksesta.

    2.18. Ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella tarkoitetaan ajoneuvon akselin tai akseliryhmän jousitusjärjestelmää, joka on 7.11. kohdan vaatimusten mukainen.

    2.19. Ajoneuvotyypillä tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka eivät poikkea toisistaan seuraavilta olennaisilta osin:

    - valmistaja

    - ajoneuvoluokka siten kuin se on määritelty direktiivin 70/156/ETY liitteessä II

    - keskeiset rakennetta ja mallia koskevat tekijät:

    - ajoneuvoluokkien M2 ja M3 osalta:

    - alusta / itsekantava kori, yksi/kaksikerroksinen, jäykkä/nivelöity (ilmeiset ja perustavaa laatua olevat erot)

    - vetävän akselin pyöräntuenta: ilmajousitus tai sitä vastaava / ei-ilmajousitus ja muu kuin ilmajousitusta vastaava

    - akseleiden lukumäärä

    - ajoneuvoluokan N osalta:

    - alusta/lattialevy (ilmeiset ja perustavaa laatua olevat erot)

    - vetävän akselin pyöräntuenta: ilmajousitus tai ilmajousitusta vastaava / ei-ilmajousitus ja muu kuin ilmajousitusta vastaava

    - akseleiden lukumäärä

    - ajoneuvoluokan O osalta:

    - alusta / itsekantava kori (ilmeiset ja perustavaa laatua olevat erot), vetoaisaperävaunu/puoliperävaunu/keskiakseliperävaunu

    - jarrutusjärjestelmätyyppi: jarruton, työntöjarru, jatkuvatoiminen jarru

    - akseleiden lukumäärä.

    Tämän kohdan osalta erityisesti sellaisia rakenteeseen ja malliin liittyviä tekijöitä kuin akseliväli, akselin malli, pyöräntuenta, ohjaus, renkaat ja niitä vastaavat akseleiden jarruvoiman säätimen muutokset tai paineenalennusventtiileiden lisääminen tai poistaminen suhteessa puoliperävaunun vetoauton ja kuorma-auton konfiguraatioihin sekä alustaan liittyvät laitteistot (esimerkiksi moottori, polttoainesäiliöt, vaihteisto ja niin edelleen) ei pidetä oleellisina.

    3. EY-TYYPPIHYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

    3.1. Ajoneuvon valmistajan on tehtävä direktiivin 70/156/ETY 3 artiklan mukainen ajoneuvotyyppiä koskeva EY-tyyppihyväksyntähakemus ajoneuvon massojen ja mittojen osalta.

    3.2. Sen liitteenä on oltava tämän direktiivin liitteessä II olevan mallin mukainen ilmoituslomake.

    3.3. Ajoneuvo tai ajoneuvot, jolla tai joilla on tämän direktiivin liitteessä II esitetyt ominaisuudet ja jonka (jotka) hyväksyntätestauksista tai -tarkastuksista vastaava tutkimuslaitos on valinnut edustamaan hyväksyttävää tyyppiä, on toimitettava tälle tutkimuslaitokselle.

    4. EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄ

    4.1. Direktiivin 70/156/ETY 4 artiklan 3 kohdan mukainen EY-tyyppihyväksyntä myönnetään, jos asianmukaiset vaatimukset täyttyvät.

    4.2. Tämän direktiivin liitteessä III on EY-tyyppihyväksyntätodistuksen malli.

    4.3. Ilmoitus tämän direktiivin nojalla tapahtuvasta tietyn ajoneuvotyypin hyväksynnän myöntämisestä, laajentamisesta tai epäämisestä annetaan tiedoksi jäsenvaltioille direktiivin 70/156/ETY 4 artiklan 6 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

    4.4. Direktiivin 70/156/ETY liitteen VII mukainen tyyppihyväksyntänumero annetaan kullekin hyväksytylle ajoneuvotyypille. Sama jäsenvaltio ei saa antaa samaa numeroa toiselle ajoneuvotyypille.

    5. TYYPPIHYVÄKSYNNÄN MUUTTAMINEN

    5.1. Direktiivin 70/156/ETY 5 artiklan säännöksiä sovelletaan tehtäessä muutoksia tämän direktiivin nojalla annettuun hyväksyntään.

    6. TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

    6.1. Toimenpiteet tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi on toteutettava direktiivin 70/156/ETY 10 artiklan säännösten mukaisesti.

    7. VAATIMUKSET

    7.1. Ajokuntoisen ajoneuvon massan ja sen akseleille jakautumisen mittaaminen

    Ajokuntoisen ajoneuvon massa ja sen jakautuminen akseleille mitataan 3.3. kohdan mukaisesti toimitetusta ajoneuvosta sen ollessa paikallaan ja pyörien ollessa suunnattuina suoraan eteenpäin.

    Jos mitatut massat eivät poikkea enempää kuin 3 prosenttia valmistajan vastaaville samaa tyyppiä edustaville teknisille konfiguraatioille ilmoittamista massoista tai enempää kuin 5 prosenttia, jos kyseessä on massaltaan enintään 3,5 tonnin luokan N1, O1, O2 tai M2 ajoneuvo, käytetään valmistajan ajokuntoiselle ajoneuvolle ilmoittamia massoja ja niiden jakautumista akseleille seuraavien vaatimusten osalta. Muutoin käytetään mitattuja massoja ja tutkimuslaitos voi tarvittaessa tehdä lisämittauksia muille kuin 3.3. kohdassa tarkoitetuille ajoneuvoille.

    7.2. Mittojen määrittäminen

    Kokonaispituus, -leveys ja -korkeus on mitattava 3.3. kohdan mukaisesta (mukaisista) ajokuntoisesta (ajokuntoisista) ajoneuvo(i)sta 2.4. kohdan määräysten mukaisesti.

    Jos mittauksessa saadut mitat poikkeavat valmistajan vastaaville samaa tyyppiä edustaville teknisille konfiguraatioille ilmoittamista mitoista, käytetään mittauksessa saatuja mittoja seuraavia vaatimuksia tarkasteltaessa, ja tekninen tutkimuslaitos voi tarvittaessa tehdä lisämittauksia muista kuin 3.3. kohdan mukaisista ajoneuvoista.

    7.3. Ajoneuvojen suurimmat sallitut mitat:

    7.3.1. Suurin pituus:

    7.3.1.1. Moottoriajoneuvo: kuten direktiivin 96/53/EY liitteessä I olevassa 1.1. kohdassa,

    7.3.1.2. Perävaunu (paitsi puoliperävaunu): kuten direktiivin 96/53/EY liitteessä I olevassa 1.1. kohdassa,

    7.3.1.3. Nivellinja-auto: kuten direktiivin 96/53/EY liitteessä I olevassa 1.1. kohdassa,

    7.3.1.4. Puoliperävaunu:

    Jäljempänä 7.3.1.4.1. kohdassa tarkoitettu etäisyys on mitattava ottamatta huomioon 2.4.1. kohdassa mainittuja laitteita ja 7.3.1.4.2. kohdassa tarkoitettu etäisyys on mitattava jättämättä mitään huomioon ottamatta.

    7.3.1.4.1. Etäisyys vetotapin akselin ja puoliperävaunun perän välillä vaakasuoraan ajoneuvon pitkittäistasossa mitattuna saa olla enintään direktiivin 96/53/EY liitteessä I olevassa 1.6. kohdassa määrätty raja-arvo.

    7.3.1.4.2. Etäisyys vetotapin akselin ja puoliperävaunun etuosan minkään pisteen välillä vaakasuoraan mitattuna ei saa olla suurempi kuin 2,04 metriä direktiivin 96/53/EY liitteessä I olevan 4.4. kohdan mukaisesti.

    7.3.2. Suurin leveys

    7.3.2.1. Kaikki ajoneuvot: kuten direktiivin 96/53/EY liitteessä I olevassa 1.2. kohdassa.

    7.3.2.2. Luokkiin N ja O kuuluvien ajoneuvojen kiinteät tai irrotettavat korirakenteet, jotka on erikseen suunniteltu tavarankuljetukseen säädellyssä lämpötilassa ja joiden sivuseinien paksuus on eristys mukaan lukien suurempi kuin 45 millimetriä: kuten direktiivin 96/53/EY liitteessä I olevassa 1.2. kohdassa.

    7.3.3. Suurin korkeus

    7.3.3.1. Kaikki ajoneuvot: kuten direktiivin 96/53/EY liitteessä I olevassa 1.3. kohdassa.

    7.4. Massan jakautumista koskevat laskelmat

    7.4.1. Laskentamenetelmä

    7.4.1.1. Valmistaja ilmoittaa testeistä vastaavalle tutkimuslaitokselle jäljempänä määrättyjä massan jakautumista koskevia laskelmia varten (taulukkona tai muussa sopivassa muodossa) ne tiedot ajoneuvotyypin kaikista teknisistä konfiguraatioista, sellaisina kuin ne on määritelty tämän direktiivin kaikkien liitteessä II olevien kohtien mahdollisina arvojen joukkoina, jotka tarvitaan ajoneuvon suurimman teknisesti sallitun kokonaismassan, suurimpien teknisesti sallittujen akseli- ja akseliryhmämassojen, suurimman teknisesti sallitun hinattavan massan ja yhdistelmän suurimman teknisesti sallitun kokonaismassan selvittämiseksi.

    7.4.1.2. Tehdään soveltuvat laskelmat sen varmistamiseksi, että jokainen tyyppiä edustava tekninen konfiguraatio täyttää seuraavat vaatimukset. Laskelmat voidaan näin ollen rajoittaa pahimpiin tapauksiin.

    7.4.1.3. Seuraavissa vaatimuksissa merkinnät M, mi, µj, TM ja MC osoittavat vastaavasti seuraavia parametrejä, joiden on täytettävä 7.4. kohdan vaatimukset:

    M= ajoneuvon suurin teknisesti sallittu kokonaismassa,

    mi = akselin `i` suurin teknisesti sallittu akselimassa, jossa i vaihtelee yhdestä ajoneuvon akselien kokonaislukumäärään,

    µj = akseliryhmän `j` suurin teknisesti sallittu akseliryhmämassa, jossa j vaihtelee yhdestä ajoneuvossa olevien yksittäisakselien ja akseliryhmien kokonaislukumäärään,

    TM = suurin teknisesti sallittu hinattava massa ja

    MC = yhdistelmän suurin teknisesti sallittu kokonaismassa.

    7.4.1.4. Kun kyseessä on yksittäisakseli, jota edustaa `i` akselina ja `j` akseliryhmänä, määritelmän mukaan mi = µj.

    7.4.1.5. Ajoneuvoille, joissa on kuormitettavia akseleita, seuraavat laskelmat on tehtävä akselien jousituksen ollessa kuormitettuna normaalia ajokuntoa vastaavasti. Ajoneuvoille, joissa on nostettavat akselit, seuraavat laskelmat on tehtävä akselien ollessa ala-asennossa.

    7.4.1.6. Valmistaja ilmoittaa akseliryhmien osalta periaatteet, joiden mukaan ryhmään kohdistuva kokonaismassa jakautuu eri akseleille (esimerkiksi jakautumisen ilmaisevin kaavoin tai kaaviokuvin).

    7.4.1.7. Puoliperävaunuille ja keskiakseliperävaunuille kytkentäkohtaa pidetään seuraavissa laskelmissa akselina `O` ja vastaavat massat m0 ja µ0 määritellään sovitun mukaisesti suurimmiksi perävaunun kytkentäkohdassa teknisesti sallituiksi massoiksi.

    7.4.2. Vaatimukset luokkien N ja O ajoneuvoille, paitsi matkailuperävaunuille

    7.4.2.1. Massojen mi summa ei saa olla pienempi kuin massa M.

    7.4.2.2. Mihinkään akseliryhmään `j` kuuluvien kaikkien akselimassojen mi summa ei saa olla pienempi kuin massa µj. Tämän lisäksi mikään massoista mi ei saa olla pienempi kuin se kyseiselle akseliryhmälle voimassa olevien massojen jakautumiskaavojen avulla määritetty osa massasta µj, joka kohdistuu akseliin `i`.

    7.4.2.3. Massojen µj summa ei saa olla pienempi kuin massa M.

    7.4.2.4. Ajokuntoisen ajoneuvon massa lisättynä massalla, joka saadaan kertomalla 75 kg matkustajien lukumäärällä, ja suurimmalla kytkentäkohtaan kohdistuvalla teknisesti sallitulla massalla saa olla enintään massa M.

    7.4.2.5. Kun ajoneuvo on kuormitettu massaansa M missä tahansa jäljempänä 7.4.2.5.1.-7.4.2.5.3. kohdassa esitetyistä sovellettavista tilanteista, akselin `i` kuormaa vastaava massa ei saa olla suurempi kuin tämän akselin massa mi, ja yksittäisakselin tai akseliryhmän `j` kuormaa vastaava massa ei saa olla suurempi kuin massa µj. Tämän lisäksi vetävän akselin kuormaa vastaavan massan tai vetävien akselien kuormia vastaavien massojen summan on oltava vähintään 25 prosenttia massasta M.

    7.4.2.5.1. Vedettävät ajoneuvot ja moottoriajoneuvot, jotka eivät ole vetoajoneuvoja

    7.4.2.5.1.1. Massan tasainen jakautuminen valmiissa tai täydennetyissä ajoneuvoissa lukuun ottamatta 7.4.2.5.1.2. kohdassa tarkoitettuja ajoneuvoja: ajoneuvo ajokunnossa ja 75 kg:n massa sijoitettuna jokaiselle matkustajaistuimelle kuormitetaan massaan M siten, että hyötykuorma jakautuu tasaisesti tavaratilaan.

    7.4.2.5.1.2. Massan jakautumisen rajat (epätasainen kuorma) ajoneuvoissa, jotka ovat joko keskeneräisiä tai jotka on tarkoitettu sellaiseen erikoiskäyttöön, jossa kuljetetaan vain epätasaisesti jakautuneita kuormia: valmistajan on ilmoitettava rajat hyötykuorman ja/tai korin ja/tai laitteiden tai sisävarusteiden painopisteiden sallituille paikoille (esimerkiksi: 0,50-1,30 metriä ensimmäisen taka-akselin etupuolella). Varmistus on tehtävä painopisteen kaikki mahdolliset sijainnit huomioon ottaen ajoneuvon ollessa ajokunnossa ja kuormitettuna massaansa M, 75 kg:n massa sijoitettuna jokaiselle matkustajaistuimelle.

    7.4.2.5.2. Perävaunun vetoajoneuvot (vetoautot) ja myös keskiakseliperävaunua vetämään tarkoitetut kuorma-autot

    7.4.2.5.2.1. Samanlaiset laskelmat kuin 7.4.2.5.1.1. kohdassa valmiille tai täydennetyille ajoneuvoille, paitsi erikoiskäyttöön tarkoitetuille ajoneuvoille, tai kuten 7.4.2.5.1.2. kohdassa keskeneräisille tai erikoiskäyttöön tarkoitetuille ajoneuvoille, on tehtävä kaikissa kyseeseen tulevissa seuraavissa mahdollisissa tilanteissa:

    a) kytkentäkohta kokonaan kuormittamattomana (paitsi vetoautoille kytkentälaitteen massaa vastaava kuorma, jos valmistaja asentaa kytkentälaitteen, joka sisältyy massaan ajokunnossa 2.5. kohdan mukaisesti);

    b) valmistajan ilmoittamaa suurinta kytkentälaitteen massaa vastaava kuorma kohdistettuna kytkentäkohtaan (ja vähennettynä hyötykuormasta), jos valmistaja ei asenna kytkentälaitetta;

    c) suurinta kytkentäkohdalle teknisesti sallittua massaa vastaava kuorma kohdistettuna kytkentäkohtaan (ja vähennettynä hyötykuormasta).

    7.4.2.5.3. Puoliperävaunun vetoajoneuvot (puoliperävaunun vetoautot)

    7.4.2.5.3.1. Kun kyseessä on valmis tai täydennetty ajoneuvo: valmistajan on ilmoitettava vetopöydän akselin ääriasennot. Varmistus tehdään vetopöydän akselin kaikkien mahdollisten asentojen osalta ajoneuvon ollessa ajokunnossa ja kuormitettuna massaansa M (hyötykuorman kohdistuessa vetopöydän akselille) sekä 75 kg:n massan ollessa sijoitettuna jokaiselle matkustajaistuimelle.

    7.4.2.5.3.2. Kun kyseessä on keskeneräinen ajoneuvo: samat varmistukset kuin 7.4.2.5.3.1. kohdassa tehdään valmistajan ilmoittamien vetopöydän akselin sallittujen ääriasentojen perusteella.

    7.4.2.6. Kun luokan N ajoneuvo on kuormitettuna massaansa M ja sen taka-akseli (akselina `n`) tai taka-akseliryhmä (akseliryhmänä `q`) on kuormitettu massaansa mn tai µq, ohjaavalla akselilla tai akseleilla lepäävän massan on oltava vähintään 20 prosenttia massasta M.

    7.4.2.7. MC saa olla enintään M + TM.

    7.4.3. Vaatimukset linja-autoille

    7.4.3.1. Edellä 7.4.2.1.-7.4.2.3. ja 7.4.2.7. kohdassa esitettyjä vaatimuksia on sovellettava.

    7.4.3.2. Ajokuntoisen ajoneuvon massa, johon on lisätty jäljempänä 7.4.3.3.1. kohdan taulukossa määritelty massa Q kerrottuna matkustajien kokonaislukumäärällä ja suurin teknisesti sallittu massa kytkentäkohdassa sekä jäljempänä 7.4.3.3.1. kohdassa määritellyt massat B ja BX, saa olla enintään yhtä suuri kuin massa M.

    7.4.3.3. Kun keskeneräinen ajoneuvo on kuormitettu massaansa M edellä 7.4.2.5.1.2. kohdassa esitetyssä tilanteessa tai kun valmis tai täydennetty ajoneuvo ajokunnossa on kuormitettu jäljempänä 7.4.3.3.1. kohdassa esitetyllä tavalla, mihinkään akseliin kohdistuvaa kuormaa vastaava massa ei saa olla suurempi kuin kyseisen akselin massa mi, eikä mihinkään yksittäisakseliin tai akseliryhmään kohdistuvaa kuormaa vastaava massa saa olla suurempi kuin kyseisen akseliryhmän massa µj. Tämän lisäksi vetävän akselin kuormaa vastaava massa tai vetävien akselien kuormia vastaavien massojen summan on oltava vähintään 25 prosenttia massasta M.

    7.4.3.3.1. Ajokuntoista ajoneuvoa kuormitetaan kullakin matkustajaistuimella olevalla massalla Q, seisovien matkustajien lukumäärää edustava määrä SP massoja Q on jakautunut tasaisesti seisoville matkustajille varatulle alueelle S1, massa B (kg) on tasaisesti jakautunut matkatavaratilaan ja kyseeseen tulevissa tapauksissa massa BX (kg) on jakautunut tasaisesti matkatavaroiden kuljetusta varten varustetulle kattopinnalle, missä:

    S1 on seisoville matkustajille varattu alue sellaisena kuin se määritellään erityissäännöksistä luokkien M2 ja M3 ajoneuvoille annettavassa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä. Kunnes tämä direktiivi annetaan, S1 määritetään siten kuin se on määritelty YK:n Euroopan talouskomission säännöissä 36 (asiakirja E/ECE/TRANS/505/Rev 1, Add 35) ja 52 (asiakirja E/ECE/TRANS/505/Rev 1, Add 51).

    SP, jonka valmistaja ilmoittaa, ei saa olla suurempi kuin arvo S1/Ssp, jossa Ssp on tavanomainen yhdelle seisovalle matkustajalle varattu jäljempänä olevassa taulukossa määritelty tila.

    Massalla B (kg), jonka valmistaja ilmoittaa, on oltava numeroarvo, jonka on oltava vähintään 100 × V (V on matkatavaratilojen kokonaistilavuus kuutiometreinä).

    Massan BX, jonka valmistaja ilmoittaa, on aiheutettava matkatavaroiden kuljetusta varten varustetun katon koko alueelle ominaiskuorma, joka on vähintään 75 kg/m².

    Q:lla ja Ssp:llä on seuraavassa taulukossa määrätyt arvot:

    >TAULUKON PAIKKA>

    7.4.3.4. Kun ajoneuvo on ajokunnossa tai 7.4.3.3.1. kohdan mukaisesti kuormitettuna, etuakselin tai -akseliryhmän kuormaa vastaavan massan on oltava vähintään yhtä suuri kuin seuraavassa taulukossa ilmoitettu prosenttiosuus massasta M:

    >TAULUKON PAIKKA>

    7.4.4. Vaatimukset M2 tai M3 luokkiin kuuluville ajoneuvoille paitsi linja-autoille, sekä matkailuperävaunuille

    Edellä 7.4.2.1.-7.4.2.4. ja 7.4.2.7. kohdassa esitettyjä vaatimuksia on noudatettava. Lisäksi, jos keskeneräinen ajoneuvo on 7.4.2.5.1.2. kohdassa esitetyssä tilanteessa kuormitettu massaansa M tai kun valmis tai täydennetty ajoneuvo ajokunnossa on kuormitettu massaansa M direktiivin 92/21/ETY (2) liitteen II lisäyksessä esitetyllä tavalla, kuormaa vastaava massa millään akselilla ei saa olla suurempi kuin tämän akselin massa mi ja mihinkään yksittäisakseliin tai akseliryhmään kohdistuvaa kuormaa vastaava massa ei saa olla suurempi kuin tämän akseliryhmän massa µj. Tämän lisäksi vetävään akseliin kohdistuvaa kuormaa vastaavan massan tai vetäviin akseleihin kohdistuvia kuormia vastaavien massojen on oltava vähintään 25 prosenttia massasta M.

    7.5. Edellytykset, joista on varmistuttava ajoneuvon luokittelemiseksi maastoajoneuvoksi (direktiivin 70/156/ETY liitteessä II oleva 4 kohta)

    7.5.1. Tekninen tutkimuslaitos varmistaa, onko valmista tai täydennettyä ajoneuvoa tai puoliperävaunun vetoajoneuvoa (vetoautoa), jossa ei ole vetopöytää, pidettävä direktiivin 70/156/ETY liitteen II vaatimusten mukaisena maastoajoneuvona.

    7.5.2. Muille keskeneräisille ajoneuvoille tämä varmistus tehdään vain valmistajan pyynnöstä.

    7.6. Kääntyvyys

    7.6.1. Kaikkien moottoriajoneuvojen ja puoliperävaunujen on kyettävä liikkumaan kumpaankin suuntaan sellaisen koko ympyrän 360 asteen alueella, jonka määrittää kaksi samankeskistä ympyrää, joista ulomman ympyrän säde on 12,50 metriä ja sisemmän 5,30 metriä, ilman että mikään ajoneuvon uloimmista pisteistä (paitsi 2.4.2. kohdassa mainitut ulkonevat osat) joutuu ympyränkehien ulkopuolelle.

    Moottoriajoneuvoille ja puoliperävaunuille, joissa on akselinnostolaitteet (katso 2.14. kohta), tätä vaatimusta on sovellettava myös akseli(e)n ollessa yläasennossa (jota tarkoitetaan 2.14. kohdassa).

    Edellä mainitut vaatimukset varmistetaan seuraavasti:

    7.6.1.1. Moottoriajoneuvot

    Moottoriajoneuvon etuosan ulointa kohtaa kuljetetaan ulomman ympyrän kehää pitkin (katso kuva A).

    7.6.1.2. Puoliperävaunut

    Puoliperävaunun katsotaan täyttävän 7.6.1. kohdan vaatimukset, jos sen akseliväli ei ole suurempi kuin

    √(12,50 - 2,04)² - (5,30 + >NUM>L/>DEN>2)²

    jossa L on puoliperävaunun leveys, akseliväli mitattuna tässä kohdassa puoliperävaunun vetotapin akselin etäisyytenä ohjaamattomien teliakselien keskiviivasta; jos yhdessä tai useammassa ohjaamattomassa teliakselissa on akselinnostolaite (katso 2.14. kohta), akseliväleistä - akseli(t) ala-/yläasennossa - otetaan huomioon se, joka on pitempi. Jos asiasta ei ole varmuutta, hyväksyvä viranomainen voi vaatia suoritettavaksi 7.6.1. kohdassa esitetyn testauksen.

    7.6.2. Lisävaatimukset luokkien M2 tai M3 ja luokan N ajoneuvoille

    Ajoneuvon ollessa paikallaan ja ohjatut pyörät sellaisessa asennossa, että jos ajoneuvo liikkuisi, sen etuosan uloin piste piirtäisi ympyrän, jonka säde on 12,50 metriä, määritetään ympyrästä ulospäin olevalle ajoneuvon kyljelle pystysuora tangenttitaso piirtämällä maahan viiva. Jos kyseessä on luokan M2 tai M3 nivelajoneuvo, sen kaksi jäykkää osaa asetetaan tason suuntaisiksi.

    Kun ajoneuvo liikkuu eteenpäin kumpaan tahansa suuntaan 12,50 metrin säteistä ympyrää seuraten, mikään osa siitä ei saa siirtyä pystysuoran tason ulkopuolelle enempää kuin 0,80 metriä (katso kuva B), kun kyseessä on jäykkä ajoneuvo, eikä enempää kuin 1,20 metriä (katso kuva C), kun kyseessä on luokan M2 tai M3 nivelajoneuvo.

    Akselinnostolaitteella varustettujen ajoneuvojen osalta tätä vaatimusta on sovellettava myös akseli(e)n ollessa yläasennossa (jota tarkoitetaan 2.14. kohdassa).

    Niiden luokan N ajoneuvojen osalta, joiden nostettavat akselit ovat yläasennossa tai kuormitettavat akselit kuormaamattomina, luku 0,80 metriä korvataan luvulla 1,00 metriä.

    7.6.3. Valmistajan pyynnöstä 7.6.1. ja 7.6.2. kohdan vaatimukset voidaan myös varmistaa vastaavalla soveltuvalla laskelmalla tai geometrisellä tarkastelulla.

    Kuva A

    >VIITTAUS KAAVIOON>

    Kuva B

    >VIITTAUS KAAVIOON>

    Kuva C

    >VIITTAUS KAAVIOON>

    7.6.4. Keskeneräisille ajoneuvoille valmistajan on ilmoitettava suurimmat sallitut mitat, joiden osalta ajoneuvo on tarkastettava 7.6.1. ja 7.6.2. kohdan vaatimusten mukaisesti.

    7.7. Lisävaatimukset luokkien M2 tai M3 ajoneuvoille

    Suurin teknisesti sallittu hinattava massa saa olla enintään 3 500 kilogrammaa.

    7.8. Moottoriajoneuvon kytkentäkohtaan kohdistuva suurin teknisesti sallittu massa ja vetokytkinten kiinnitysohjeet

    7.8.1. Sellaisen moottoriajoneuvon, joka on suunniteltu vetämään keskiakseliperävaunua ja jonka suurin teknisesti sallittu hinattava massa on suurempi kuin 3,5 tonnia, kytkentäkohtaan kohdistuvan suurimman teknisesti sallitun massan on oltava vähintään 10 prosenttia ajoneuvon suurimmasta teknisesti sallitusta hinattavasta massasta tai 1 000 kg, sen mukaisesti kumpi on pienempi, lisättynä muiden moottoriajoneuvojen kuin vetoajoneuvojen osalta kytkentälaitteen massalla, jos valmistaja asentaa kytkentälaitteen, tai kytkentälaitteen suurimmalla teknisesti sallitulla massalla, jos laitteen valmistaja ei sitä asenna.

    7.8.2. Sellaisen moottoriajoneuvon, joka on suunniteltu vetämään keskiakseliperävaunua ja jonka suurin teknisesti sallittu hinattava massa on enintään 3,5 tonnia, kytkentäkohtaan kohdistuvan suurimman teknisesti sallitun massan on oltava vähintään 4 prosenttia ajoneuvon suurimmasta teknisesti sallitusta kokonaismassasta tai 25 kg, sen mukaisesti kumpi on pienempi, lisättynä muiden moottoriajoneuvojen kuin vetoajoneuvojen osalta kytkentälaitteen massalla, jos valmistaja asentaa kytkentälaitteen, tai kytkentälaitteen suurimmalla sallitulla massalla, jos laitteen valmistaja ei sitä asenna.

    7.8.3. Kun kyseessä on moottoriajoneuvo, jonka suurin teknisesti sallittu kokonaismassa on enintään 3,5 tonnia, valmistajan on määriteltävä käyttäjän käsikirjassa edellytykset kytkentälaitteen kiinnittämiseksi moottoriajoneuvoon.

    Tällaisessa tapauksessa edellä mainittuihin edellytyksiin on sisällytettävä suurin sallittu moottoriajoneuvon kytkentäkohtaan kohdistuva massa, kytkentälaitteen suurin sallittu massa, kytkentälaitteen kiinnityskohdat moottoriajoneuvoon sekä kytkentälaitteen suurin sallittu ylitys.

    7.9. Mäestälähtökyky

    Perävaunua vetävän moottoriajoneuvon, joka on kuormitettu suurimpaan teknisesti sallittuun yhdistelmän kokonaismassaan, on kyettävä lähtemään liikkeelle ylämäkeen, jonka kaltevuus on vähintään 12 prosenttia, viisi kertaa viiden minuutin aikana.

    7.10. Moottoritehon suhde suurimpaan massaan

    Moottoriajoneuvon on tuotettava moottorin antoteho, jonka suuruus on vähintään 5 kilowattia yhdistelmän suurimman teknisesti sallitun kokonaismassan tonnia kohti. Moottoriteho mitataan neuvoston direktiivin 80/1269/ETY (3) säännösten mukaisesti.

    7.11. Tiettyjen muiden jousitusjärjestelmien kuin ilmajousitusjärjestelmien ja ilmajousitusjärjestelmien väliset vastaavuusedellytykset ajoneuvojen vetävälle (vetäville) aksel(e)ille

    7.11.1. Valmistajan pyynnöstä tutkimuslaitos varmistaa muun jousitusjärjestelmän kuin ilmajousituksen vastaavuuden ilmajousituksen kanssa vetävässä (vetävissä) aksel(e)issa.

    Muun jousitusjärjestelmän kuin ilmajousituksen on täytettävä seuraavat vaatimukset, jotta se tunnustetaan ilmajousitusta vastaavaksi:

    7.11.1.1. Vetävän akselin tai akseliryhmän yläpuolella olevan jousitetun massan vapaan matalataajuisen pystysuoran transienttivärähtelyn aikana mitatun taajuuden ja vaimennuksen on oltava 7.11.1.2.-7.11.1.5. kohdassa määrättyjen raja-arvojen mukainen, kun jousitukseen kohdistuu suurin mahdollinen kuorma.

    7.11.1.2. Jokainen akseli on varustettava hydraulisin iskunvaimentimin. Akseliryhmässä vaimentimien on sijaittava siten, että ne minimoivat akseliryhmän värähtelyn.

    7.11.1.3. Jousituksen keskimääräisen vaimennussuhteen Dm on oltava suurempi kuin 20 prosenttia jousituksen kriittisestä vaimennuksesta jousituksen normaalitilassa hydraulisten iskunvaimentimien ollessa paikallaan ja toiminnassa.

    7.11.1.4. Jousituksen vaimennussuhde Dr kaikkien hydraulisten iskunvaimentimien ollessa poistettuina tai toimimattomina saa olla enintään 50 prosenttia Dm:stä.

    7.11.1.5. Vetävän akselin tai akseliryhmän yläpuolella olevan jousitetun massan vapaan pystysuoran transienttivärähtelyn taajuus saa olla enintään 2,0 hertsiä.

    7.11.1.6. Jousituksen taajuus ja vaimennus määritellään 7.11.2. kohdassa. Testausmenettelyistä taajuuden ja vaimennuksen mittaamiseksi määrätään 7.11.3. kohdassa.

    7.11.2. Taajuuden ja vaimennuksen määritelmä

    Tämä määritelmä koskee vetävän akselin tai akseliryhmän yläpuolella olevaa jousitettua massaa M (kg). Tienpinnan ja jousitetun massan välinen akselin tai akseliryhmän vertikaalinen kokonaisjousivakio on K newtonia metrillä (N/m) ja kokonaisvaimennuksen kerroin on C newtonia kertaa sekunti per metri (N × s/m). Jousitetun massan pystysuora siirtymä on Z. Jousitetun massan vapaan värähtelyn liikeyhtälö on seuraava:

    M >NUM>d²Z >DEN>dt² + C >NUM>dz >DEN>dt + KZ = O

    Jousitetun massan värähtelyn taajuus F (Hz) on:

    F = >NUM>1 >DEN>2ð √ >NUM>K >DEN>M - >NUM>C² >DEN>4M²

    Vaimennus on kriittinen kun C = Co, jossa

    Co = 2√KM

    Vaimennussuhde kriittisen vaimennuksen murto-osana on >NUM>C >DEN>Co.

    Jousitetun massan vapaan transienttivärähtelyn aikana massan pystysuora liike seuraa vaimennettua sinimuotoista käyrää (kuva 2). Taajuus voidaan arvioida mittaamalla kaikkiin havaittavissa oleviin värähtelyjaksoihin kuluva aika. Vaimennus voidaan arvioida mittaamalla peräkkäisten samansuuntaisten värähtelyhuippujen korkeus. Jos ensimmäisen ja toisen värähtelyjakson amplitudit ovat A1 ja A2, vaimennussuhde D on:

    D = >NUM>C >DEN>Co = >NUM>1 >DEN>2ð ln >NUM>A1 >DEN>A2

    "ln" on amplitudien suhteen luonnollinen logaritmi.

    7.11.3. Testausmenettely

    Jotta voitaisiin kokeellisesti todeta vaimennussuhde Dm ja ilman hydraulisia iskunvaimentimia määritetty vaimennussuhde Dr sekä jousituksen värähtelytaajuus F, kuormitettua ajoneuvoa olisi joko:

    a) ajettava alhaisella nopeudella (5 km/h ± 1 km/h) 80 millimetriä korkean askelman yli, jonka profiili esitetään kuvassa 1. Taajuuden ja vaimennuksen analysointiin tarvittava transienttivärähtely syntyy, kun vetävän akselin pyörät ovat ylittäneet askelman, tai

    b) vedettävä alas alustastaan niin, että vetävän akselin kuorma on 1,5 kertaa akselille sallittu suurin staattinen arvo. Alhaalla pidetty ajoneuvo päästetään äkkiä irti ja tästä seuraava värähtely analysoidaan, tai

    c) nostettava alustastaan niin, että jousitettu massa kohoaa 80 millimetriä vetävän akselin yläpuolelle. Ylhäällä pidetty ajoneuvo pudotetaan äkkiä ja tästä seuraava värähtely analysoidaan, tai

    d) testattava muilla menetelmillä, sikäli kuin valmistaja on vakuuttavasti osoittanut tutkimuslaitokselle, että menettelyt ovat näitä vastaavia.

    Ajoneuvo on varustettava pystysuoraa siirtymää mittaavalla mittalaitteella, joka sijoitetaan vetävän akselin ja alustan väliin suoraan vetävän akselin yläpuolelle. Mittalaitteen piirroksesta voidaan mitata ensimmäisen ja toisen puristushuipun välinen aika vaimennuksen määrittämiseksi. Kun on kyse kahdella vetävällä akselilla varustetuista akseliryhmistä, pystysuoraa siirtymää mittaavat anturit olisi sijoitettava kunkin vetävän akselin ja välittömästi sen yläpuolella sijaitsevan alustan väliin.

    Renkaat on täytettävä asianmukaiseen, valmistajan ajoneuvon testauksessa käytettävää massaa varten suosittelemaan paineeseen.

    Testi jousituksen vastaavuuden varmistamiseksi tehdään suurimmalla akselille tai akseliryhmälle teknisesti sallitulla massalla ja vastaavuuden oletetaan olevan voimassa kaikilla tätä pienemmillä massoilla.

    Kuva 1 Jousituksen testausaskelma

    >VIITTAUS KAAVIOON>

    Kuva 2 Vaimennettu transienttivärähtelyvaste

    >VIITTAUS KAAVIOON>

    (1) EYVL N:o L 103, 23.4.1991, s. 5.

    (2) EYVL N:o L 129, 14.5.1992, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 95/48/EY (EYVL N:o L 233, 30.9.1995, s. 73).

    (3) EYVL N:o L 375, 31.12.1980, s. 46, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 89/491/ETY (EYVL N:o L 238, 15.8.1989, s. 43).

    LIITE II

    Tiettyjen luokkien moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen, massojen ja mittojen osalta haettavaa EY-tyyppihyväksyntää (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/27/EY) varten tehtävä neuvoston direktiivin 70/156/ETY liitteeseen I perustuva ILMOITUSLOMAKE N:o . . .

    >KAAVION ALKU>

    Seuraavat tiedot on tarvittaessa toimitettava kolmena kappaleena ja niihin on liitettävä sisällysluettelo. Mahdolliset piirustukset on toimitettava sopivassa mittakaavassa ja riittävän yksityiskohtaisina enintään A4-kokoisina (210 × 297 mm) tai A4-kokoon taitettuina. Mahdollisten valokuvien on oltava riittävän yksityiskohtaisia.

    Jos järjestelmissä, osissa tai erillisissä teknisissä yksiköissä on sähköohjattuja toimintoja, tiedot niiden suoritusarvoista on toimitettava.

    0. YLEISTÄ

    0.1. Merkki (valmistajan toiminimi): .

    0.2. Ajoneuvotyyppi: .

    0.2.1. Kaupallinen nimi (nimet): .

    0.3. Tyypin tunnistustavat, jos ne on merkitty ajoneuvoon (b): .

    0.3.1. Näiden merkintöjen sijainti: .

    0.4. Ajoneuvoluokka (c): .

    0.5. Valmistajan nimi ja osoite: .

    0.6. Lakisääteisten kilpien ja meistosten sijainti ja kiinnitysmenetelmä: .

    0.6.1. Alustassa: .

    0.6.2. Korissa: .

    0.8. Kokoonpanotehtaan (-tehtaiden) osoite (osoitteet): .

    1. AJONEUVON YLEISET RAKENTEELLISET OMINAISUUDET

    1.1. Valokuvat ja/tai piirustukset ajoneuvotyypistä: .

    1.2. Koko ajoneuvon mittapiirustus: .

    1.3. Akseleiden ja pyörien lukumäärä: .

    1.3.1. Paripyörillä varustettujen akseleiden lukumäärä ja sijainti: .

    1.3.2. Ohjattujen akselien lukumäärä ja sijainti: .

    Alaviitteet:

    Yleistä:Tässä ilmoituslomakkeessa käytetyt asiakohtien numerot ja alaviitteet vastaavat direktiivin 70/156/ETY liitteessä I esitettyjä. Kohdat, jotka eivät kuulu tämän direktiivin alaan, on jätetty pois.

    Alaviite (å) tarkoittaa: "Ilmoitettava niin, että ajoneuvotyypin kutakin teknistä konfiguraatiota vastaava arvo tulee selkeästi esiin."

    Alaviite (nd) tarkoittaa: "ISO standardi 612-1978, termi n:o 6.18.1".

    1.3.3. Vetävät akselit (lukumäärä, sijainti, kytkentä muihin akseleihin): .

    1.4. Alusta (jos sellainen on) (yleispiirustus): .

    1.6. Moottorin sijainti ja järjestely: .

    1.7. Ohjaamo (etuohjaamo tai nokkamalli) (z): .

    1.9. Ilmoitettava, onko ajoneuvo tarkoitettu vetämään puoliperävaunua tai muita perävaunuja ja onko perävaunu puoliperävaunu, vetoaisalla varustettu perävaunu vai keskiakseliperävaunu; eriteltävä lämpötilasäädeltyyn tavarankuljetukseen suunnitellut ajoneuvot.

    2. MASSAT JA MITAT (e) (kilogrammoina, millimetreinä)

    (viittaa tarvittaessa piirustukseen)

    2.1. Akseliväli(t) (täysin kuormitettuna) (f): .

    2.1.1. Puoliperävaunujen osalta: .

    2.1.1.1. Vetotapin akselin ja puoliperävaunun perän välinen etäisyys: .

    2.1.1.2. Vetotapin akselin ja puoliperävaunun minkä tahansa etuosan kohdan välinen suurin etäisyys: .

    2.1.1.3. Puoliperävaunun akseliväli, siten kuin se on määritelty tämän direktiivin liitteessä I olevassa 7.6.1.2. kohdassa: .

    2.2. Puoliperävaunun vetoajoneuvon osalta: .

    2.2.1. Vetopöydän pituussuuntainen säätövara (suurin ja pienin arvo; ilmoitettava sallitut arvot, jos kyseessä on keskeneräinen ajoneuvo) (g): .

    2.2.2. Vetopöydän enimmäiskorkeus (standardoitu) (h): .

    2.3. Akseli(e)n raideväli(t) ja leveys (leveydet): .

    2.3.1. Kunkin ohjautuvan akselin raideväli (i): .

    2.3.2. Kaikkien muiden akselien raideväli (i): .

    2.3.3. Leveimmän taka-akselin leveys: .

    2.4. Ajoneuvon mitat (yleensä)

    2.4.1. Alusta ilman koria

    2.4.1.1. Pituus (j): .

    2.4.1.1.1. Suurin sallittu pituus: .

    2.4.1.1.2. Pienin sallittu pituus: .

    2.4.1.2. Leveys (k): .

    2.4.1.2.1. Suurin sallittu leveys: .

    2.4.1.2.2. Pienin sallittu leveys: .

    2.4.1.3. Korkeus (ajokunnossa) (l) (Jos pyöräntuentaa voidaan säätää korkeussuunnassa, on ilmoitettava tavallinen ajoasento): .

    2.4.1.4. Etuylitys (m): .

    2.4.1.5. Takaylitys (n): .

    2.4.1.5.2. Kytkentäkohdan pienin ja suurin sallittu ylitys (nd): .

    2.4.1.8. Korin ja/tai sisävarusteiden ja/tai laitteiden ja/tai hyötykuorman painopisteen sijainnille sallitut ääriarvot: .

    2.4.1.9. Akselien välinen etäisyys (jos on monta akselia): .

    2.4.2. Alusta ja kori

    2.4.2.1. Pituus (j): .

    2.4.2.1.1. Kuormatilan pituus

    2.4.2.2. Leveys (k): .

    2.4.2.2.1. Seinien paksuus (lämpötilasäädeltyyn tavarankuljetukseen suunniteltujen ajoneuvojen osalta): .

    2.4.2.3. Korkeus (ajokunnossa) (l) (Jos pyöräntuentaa voidaan säätää korkeussuunnassa, on ilmoitettava tavallinen ajoasento): .

    2.4.2.4. Etuylitys (m): .

    2.4.2.5. Takaylitys (n): .

    2.4.2.8. Hyötykuorman painopisteelle sallitut äärisijainnit (jos kuorma ei ole tasainen): .

    2.4.2.9. Akselien välinen etäisyys (jos on monta akselia): .

    2.6. Ajoneuvon massa ajokunnossa koreineen ja kytkentälaitteineen, jos kyseessä on muuhun kuin luokkaan M1 kuuluva vetoajoneuvo, tai alustan massa ohjaamon kanssa, jos valmistaja ei asenna koria ja/tai kytkentälaitetta (mukaan luettuna jäähdytysneste, öljyt, polttoaine, kaikki muut nesteet paitsi jätevedet, työkalut, vararengas ja kuljettaja sekä, kun kyseessä on linja-auto, henkilökunnan jäsenen massa (75 kilogrammaa), jos ajoneuvossa on istuin henkilökunnan jäsenelle) (o) (å): .

    2.6.1. Tämän massan jakautuminen akseleille ja, jos kyseessä on puoliperävaunu tai keskiakseliperävaunu, kytkentäkohtaan kohdistuva kuormitus (å): .

    2.7. Valmistajan ilmoittama täydennetyn ajoneuvon vähimmäismassa, jos kyseessä on keskeneräinen ajoneuvo: .

    2.7.1. Tämän massan jakautuminen akseleille ja, jos kyseessä on puoliperävaunu tai keskiakseliperävaunu, kytkentäkohtaan kohdistuva kuormitus: .

    2.8. Valmistajan ilmoittama suurin teknisesti sallittu kokonaismassa (y) (å): .

    2.8.1. Tämän massan jakautuminen akseleille ja, jos kyseessä on puoliperävaunu tai keskiakseliperävaunu, kytkentäkohtaan kohdistuva kuormitus (å): .

    2.9. Kunkin akselin suurin teknisesti sallittu akselimassa (å): .

    2.10. Kunkin akseliryhmän suurin teknisesti sallittu akseliryhmämassa (å): .

    2.11. Suurin teknisesti sallittu moottoriajoneuvon hinattava massa (å): .

    2.11.1. Vetoaisaperävaunu: .

    2.11.2. Puoliperävaunu: .

    2.11.3. Keskiakseliperävaunu: .

    2.11.3.1. Kytkentäylityksen (p) ja akselivälin suurin suhde: .

    2.11.4. Suurin teknisesti sallittu yhdistelmän kokonaismassa: .

    2.11.6. Jarruttoman perävaunun suurin massa: .

    2.12. Ajoneuvon kytkentäkohtaan kohdistuva suurin teknisesti sallittu massa: .

    2.12.1. - moottoriajoneuvossa: .

    2.12.2. - puoliperävaunussa tai keskiakseliperävaunussa: .

    2.13. Suurin sallittu kytkentälaitteen massa (jos valmistaja ei asenna kytkentälaitetta): .

    2.14.1. Moottoritehon ja suurimman teknisesti sallitun yhdistelmän kokonaismassan suhde (kW/kg) (siten kuin se on määritelty tämän direktiivin liitteessä I olevassa 7.10. kohdassa):

    .

    2.16. Suunnitellut suurimmat sallitut massat rekisteröinnissä/käytössä (valinnainen - jos arvot on annettu, ne on tarkistettava liitteessä IV olevien vaatimusten mukaisesti) (1): .

    2.16.1. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu kokonaismassa (voi antaa monta arvoa kutakin teknistä konfiguraatiota kohden) (å): .

    2.16.2. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu kokonaismassa kutakin akselia kohti ja, jos kyseessä on puoliperävaunu tai keskiakseliperävaunu, valmistajan ilmoittama kytkentäkohtaan kohdistuva suunniteltu kuorma, jos tämä kuorma on pienempi kuin suurin teknisesti sallittu niiden kytkentäkohtaan kohdistuva massa (voi antaa monta arvoa kutakin teknistä konfiguraatiota kohden) (å): .

    2.16.3. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa kutakin akseliryhmää kohti (voi antaa monta arvoa kutakin teknistä konfiguraatiota kohden) (å): .

    2.16.4. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu hinattava massa (voi antaa monta arvoa kutakin teknistä konfiguraatiota kohden (å): .

    2.16.5. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu yhdistelmän massa (voi antaa monta arvoa kutakin teknistä konfiguraatiota kohden (å): .

    5. AKSELIT

    5.1. Kuvaus kaikista akseleista: .

    5.2. Merkki: .

    5.3. Tyyppi: .

    5.4. Nostettava(t) akseli(t): .

    5.4.1. Sijainti, merkki ja tyyppi: .

    5.5. Kuormitettava(t) akseli(t): .

    5.5.1. Sijainti, merkki ja tyyppi: .

    6. PYÖRÄNTUENTA

    6.1. Piirustus pyöräntuentajärjestelyistä:

    6.2. Kunkin akselin tai akseliryhmän tai pyöräntuennan tyyppi ja malli: .

    6.2.1. Tasonsäätö: kyllä/ei

    6.2.3. Vetävän akselin (vetävien akseleiden) ilmajousitus: kyllä/ei

    6.2.3.1. Ilmajousitusta vastaavaksi/vastaaviksi hyväksytty/hyväksytyt pyöräntuentajärjestelmä(t): kyllä/ei

    6.2.3.2. Jousitetun massan pystysuoran värähtelyn taajuus ja vaimennus: .

    6.3. Pyöräntuennan jousitettujen osien ominaisuudet (tyyppi, materiaalien ominaisuudet ja mitat): .

    6.4. Kallistuksenvakaajat: kyllä/ei

    6.5. Iskunvaimentimet: kyllä/ei

    (1) Mitä 2.16.1.-2.16.5. kohdassa määrätään, ei estä kansallisia rekisteröintiviranomaisia hyväksymästä niiden lisäksi muita suurimpia rekisteröinnissä/käytössä sallittuja massoja.6.6. RENKAAT JA PYÖRÄT

    6.6.1. Rengas/pyöräyhdistelmä(t) (ilmoita renkaiden kokomerkintä, pienin kantavuusluku, pienin nopeusluokkamerkki; ilmoita pyörien vanteen koko (koot) ja keskipoikkeama(t) (å): .

    6.6.1.1. Akseli 1: .

    6.6.1.2. Akseli 2: .

    jne.

    6.6.3. Ajoneuvon valmistajan suosittelema(t) rengaspaine(et) . . . . . . kPa (å)

    8. JARRUT

    8.3. Jarrujärjestelmien ohjaus ja jarruvoiman siirto perävaunua vetämään tarkoitetuissa ajoneuvoissa: .

    9. KORI

    9.1. Korin tyyppi: .

    9.10.3. Istuimet: .

    9.10.3.1. Lukumäärä: .

    9.10.3.2. Sijainti ja toteutus: .

    9.17. Lakisääteiset kilvet: .

    9.17.1. Valokuvat ja/tai piirustukset lakisääteisten kilpien ja meistosten sekä alustan numeron sijainnista: .

    9.17.2. Valokuvat ja/tai piirustukset lakisääteisten kilpien ja meistosten virallisesta osasta (täydellinen esimerkki mittoineen): .

    11. VETÄVIEN AJONEUVOJEN JA PERÄVAUNUJEN SEKÄ PUOLIPERÄVAUNUJEN VÄLISET LIITOKSET

    11.1. Asennettujen tai asennettavien kytkentälaitteen (-laitteiden) luokka ja tyyppi: .

    11.2. Asennetun kytkentälaitteen (asennettujen kytkentälaitteiden) ominaisuudet D, U, S ja V tai asennettavan kytkentälaitteen (asennettavien kytkentälaitteiden) perusominaisuudet: . . . . . . daN

    11.3. Ohjeet vetokytkintyypin kiinnittämisestä ajoneuvoon ja valokuvat tai piirustukset valmistajan ilmoittamista ajoneuvossa olevista kiinnityskohdista; lisätiedot, jos vetokytkintyypin käyttö on rajoitettu erityisiin ajoneuvotyyppeihin: .

    11.4. Tiedot erityisten vetokorvakkeiden tai asennuslaattojen asentamisesta: .

    .

    13. LINJA-AUTOJA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

    13.1. Linja-auton alaluokka: .

    13.2. Seisomapaikkojen lukumäärä: .

    13.3. Matkustajille ja henkilökunnalle tarkoitettujen istuinten lukumäärä: .

    13.3.1. Henkilökunnan istuin: kyllä/ei

    13.6. Matkatavaratilan tilavuus: . . . m3

    13.7. Matkatavaroiden kuljetukseen varattu kattopinta-ala: . . . m2

    MAASTOAJONEUVOISTA ANNETTAVAT LISÄTIEDOT

    2.4.1. Ilman koria olevalle alustalle

    2.4.1.4.1. Lähestymiskulma (na): . . . . . . astetta

    2.4.1.5.1. Jättökulma (nb): . . . . . . astetta

    2.4.1.6. Maavara (sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 70/156/ETY) liitteessä II olevan A osan 4.5. kohdassa)

    2.4.1.6.1. Akselien välillä: .

    2.4.1.6.2. Etuakseli(e)n alla: .

    2.4.1.6.3. Taka-akseli(e)n alla: .

    2.4.1.7. Ramppikulma (na): . . . . . . astetta

    2.4.2. Korilla varustetulle alustalle

    2.4.2.4.1. Lähestymiskulma (na): . . . . . . astetta

    2.4.2.5.1. Jättökulma (nb): . . . . . . astetta

    2.4.2.6. Maavara (siten kuin se on määritelty direktiivin 70/156/ETY) liitteessä II olevan A osan 4.5. kohdassa):

    2.4.2.6.1. Akselien välillä: .

    2.4.2.6.2. Etuakseli(e)n alla: .

    2.4.2.6.3. Taka-akseli(e)n alla: .

    2.4.2.8. Ramppikulma (na): . . . . . . astetta

    2.15. Mäestälähtökyky (ajoneuvolle yksin . . . . . . prosenttia)

    4.9. Tasauspyörästön lukitus: kyllä/ei/valinnainen

    >KAAVION LOOPU>

    LIITE III

    MALLI (Enimmäiskoko A4 (210 × 297 mm)) EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUS (Ajoneuvo)

    >KAAVION ALKU>

    Viranomaisen leima

    Ilmoitus:

    - tyyppihyväksynnästä

    - tyyppihyväksynnän laajennuksesta

    - tyyppihyväksynnän epäämisestä

    - tyyppihyväksynnän peruuttamisesta

    ajoneuvotyypin osalta tiettyihin luokkiin moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen massoista ja mitoista ja direktiivin 70/156/ETY muuttamisesta annetun direktiivin 97/27/EY säännösten mukaisesti.

    EY-tyyppihyväksyntänumero: .

    Laajennuksen syy: .

    I JAKSO

    0.1. Merkki (valmistajan toiminimi): .

    0.2. Ajoneuvotyyppi: .

    0.2.1. Kaupallinen nimi (nimet): .

    0.3. Ajoneuvoon mahdollisesti merkityt tyypin tunnistustavat: .

    0.3.1. Näiden merkintöjen sijainti: .

    0.4. Ajoneuvoluokka: .

    0.5. Valmistajan nimi ja osoite: .

    Ajoneuvon viimeisimmän rakennusvaiheen valmistajan nimi ja osoite: .

    .

    0.8. Kokoonpanotehtaan (-tehtaiden) nimi ja osoite (nimet ja osoitteet): .

    II JAKSO

    1. Lisätiedot (tarvittaessa): Katso lisäys.

    2. Testien suorittamisesta vastaava tekninen tutkimuslaitos: .

    3. Testausselosteen päivämäärä: .

    4. Testausselosteen numero: .

    5. Mahdolliset huomautukset: Katso lisäys.

    6. Paikka: .

    7. Päivämäärä: .

    8. Allekirjoitus: .

    9. Liitteenä tyyppihyväksynnästä vastaavalle viranomaiselle toimitettujen asiakirjojen hakemisto, joka on saatavissa pyynnöstä.

    >KAAVION LOOPU>

    Lisäys tiettyjen luokkien moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen tyyppihyväksynnästä direktiivin 97/27/EY perusteella annettuun EY-tyyppihyväksyntätodistukseen n:o . . .

    >KAAVION ALKU>

    1. Lisätiedot

    1.0. Mitat, jotka ylittävät direktiivin 97/27/EY liitteessä I olevassa 7.3. kohdassa sallitut suurimmat mitat mainitun direktiivin 3 ja 7 artiklan perusteella: kyllä/ei (1)

    1.1. Kokonaispituus . . . . . . mm (valmis tai täydennetty ajoneuvo)

    1.1.1. Kuormatilan pituus

    1.1.2. Etäisyys vetotapista mihin tahansa puoliperävaunun etuosan kohtaan

    1.1.3. Etäisyys vetotapista puoliperävaunun perään

    1.2. (Kokonais)leveys . . . . . . mm (valmis tai täydennetty ajoneuvo)

    1.3. (Kokonais)korkeus . . . . . . mm (valmis tai täydennetty ajoneuvo)

    1.4. Suurin sallittu pituus . . . . . . mm (keskeneräinen ajoneuvo)

    1.5. Suurin sallittu leveys . . . . . . mm (keskeneräinen ajoneuvo)

    1.6. Korin ja/tai sisävarusteiden ja/tai laitteiden ja/tai hyötykuorman painopisteen sijainnille sallitut ääriarvot (keskeneräinen ajoneuvo tai epätasainen kuorma):

    1.7. Ajoneuvon massa ajokunnossa (2)

    1.7.1. Suurin teknisesti sallittu ajoneuvon kokonaismassa (2): . . . . . . kg

    1.9. Suurin teknisesti sallittu akselimassa (2):

    1.9.1. Ensimmäinen akseli . . . . . . kg

    Toinen akseli (1) . . . . . . kg

    Kolmas akseli (1) . . . . . . kg

    Neljäs akseli (1) . . . . . . kg

    Viides akseli (1) . . . . . . kg

    1.11. Suurin teknisesti sallittu akseliryhmämassa (2)

    1.11.1. Ensimmäinen akseliryhmä . . . . . . kg

    Toinen akseliryhmä (1) . . . . . . kg

    1.13. Suurin teknisesti sallittu yhdistelmän kokonaismassa:

    1.14. Nostettavat akselit:

    1.15. Kuormitettavat akselit:

    1.17. Moottoriajoneuvon suurin teknisesti sallittu hinattava massa (1) (2)

    1.17.1. Vetoaisaperävaunu (1)

    1.17.2. Puoliperävaunu (1)

    1.17.3. Keskiakseliperävaunu (1)

    1.17.4. Jarruton perävaunu (1)

    (1) Tarpeeton yliviivataan.(2) Ilmoitettava siten, että ajoneuvotyypin kutakin teknistä konfiguraatiota vastaava arvo tulee selkeästi esiin.1.18. Suurin teknisesti sallittu moottoriajoneuvon/puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun kytkentäkohtaan kohdistuva massa (1) (2) . . . . . . kg

    1.19. Kytkentälaitteen suurin sallittu massa (, jos valmistaja ei asenna kytkentälaitetta): . . . . . . kg

    1.20. Suunnitellut suurimmat sallitut massat rekisteröinnissä/käytössä (2) (3):

    1.20.1. Suurimmat rekisteröinnissä/käytössä sallitut suunnitellut kokonaismassat (voi antaa monta arvoa kutakin teknistä konfiguraatiota kohden) (2):

    1.20.2. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu kuhunkin akseliin kohdistuva suunniteltu kokonaismassa ja, jos kyseessä on puoliperävaunu tai keskiakseliperävaunu, valmistajan ilmoittama kytkentäkohtaan kohdistuva suunniteltu kuorma, jos tämä kuorma on pienempi kuin suurin teknisesti sallittu niiden kytkentäkohtaan kohdistuva massa (voi antaa monta arvoa kutakin teknistä konfiguraatiota kohden) (2):

    1.20.3. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu kuhunkin akseliryhmään kohdistuva suunniteltu massa (voi antaa monta arvoa kutakin teknistä konfiguraatiota kohden) (2):

    1.20.4. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu hinattava massa (voi antaa monta arvoa kutakin teknistä konfiguraatiota kohden) (2):

    1.20.5. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu yhdistelmän massa (voi antaa monta arvoa kutakin teknistä konfiguraatiota kohden) (2):

    1.21. Ilmajousitus vetävällä akselilla: kyllä/ei (1)

    1.22. Ilmajousitusta vastaavaksi todettu pyöräntuentajärjestelmä: kyllä/ei (1)

    1.23. Maastoajoneuvo: kyllä/ei (1)

    1.24. Matkustajien lukumäärä

    1.24.1. Istuinten lukumäärä (2)

    1.24.2. Seisomapaikkojen sijainti luokkiin M2 ja M3 kuuluvien ajoneuvojen osalta (2)

    1.25. Valokuvat tai piirustukset kytkentälaitteen asennuskohdista ajoneuvossa

    (1) Tarpeeton yliviivataan.(2) Ilmoitettava siten, että ajoneuvotyypin kutakin teknistä konfiguraatiota vastaava arvo tulee selkeästi esiin.(3) Täytetään ainoastaan, jos tämä tieto annetaan ilmoituslomakkeessa.>KAAVION LOOPU>

    LIITE IV

    Tämä liite sisältää tämän direktiivin 4 artiklassa tarkoitetun yhdenmukaisen menettelyn suurimpien rekisteröinnissä/käytössä sallittujen massojen määrittämiseksi kussakin jäsenvaltiossa ja tämän direktiivin 5 artiklassa tarkoitetut, kuormitettavia ja nostettavia akseleita koskevat yhdenmukaiset tekniset vaatimukset:

    1. Määritelmät

    Seuraavia käsitteitä sovelletaan tämän direktiivin 4 artiklan mukaisessa menettelyssä, kunnes mainittu artikla muutetaan lisäämällä siihen yhdenmukaistetut suurimmat hyväksytyt massat. Tässä liitteessä:

    jakamattomalla kuormalla tarkoitetaan kuormaa, jota ei voida tiekuljetuksessa jakaa kahteen tai useampaan kuormaan aiheuttamatta tarpeettomia kustannuksia tai vahingonvaaraa ja jota sen massan tai mittojen takia ei voida kuljettaa ajoneuvolla, jonka massa ja mitat ovat jäsenvaltiossa voimassa olevien suurimpien hyväksyttyjen massojen ja mittojen mukaiset,

    1.1. suurimmalla rekisteröinnissä/käytössä sallitulla kokonaismassalla tarkoitetaan kuormitetun ajoneuvon suurinta massaa, jonka mukaisesti itse ajoneuvo voidaan valmistajan pyynnöstä rekisteröidä tai ottaa käyttöön jäsenvaltiossa.

    1.1.1. Ajoneuvon valmistaja voi tämän direktiivin mukaisen hyväksynnän yhteydessä ilmoittaa ajoneuvotyypin kullekin tekniselle konfiguraatiolle, sellaisena kuin se on määritelty tämän direktiivin liitteen II ilmoituslomakkeessa määrättyjen kohtien yhtenä mahdollisten arvojen joukkona, suurimpien rekisteröinnissä/käytössä sallittujen suunniteltujen kokonaismassojen arvojoukon, siten että hyväksyntäviranomainen voi tarkastaa arvot ennakolta tämän liitteen 2 kohdan vaatimusten mukaisesti.

    1.1.2. Jäsenvaltioiden viranomaiset määrittävät kukin oman maansa osalta tietyn ajoneuvon suurimman rekisteröinnissä/käytössä sallitun kokonaismassan seuraavien periaatteiden mukaisesti:

    - määritelmän mukaisesti ainoastaan yksi suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu kokonaismassa voidaan osoittaa ajoneuvotyypin yhdelle tietylle tekniselle konfiguraatiolle, sellaisena kuin se on määritelty tämän direktiivin liitteen II ilmoituslomakkeessa määrättyjen kohtien yhtenä mahdollisten arvojen joukkona,

    - suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu kokonaismassa määritetään suurimpana massana, joka on pienempi tai yhtä suuri kuin suurin teknisesti sallittu kokonaismassa ja kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa oleva asianomainen suurin hyväksytty ajoneuvon massa (tai pienempi massa valmistajan pyynnöstä jäsenvaltion viranomaisten kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti) ja joka on tämän liitteen 2 kohdan vaatimusten mukainen.

    Tämä ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että jäsenvaltiot voivat sallia suuremman massan joko jakamattomien kuormien kuljetuksissa tai tietyissä kansallisissa kuljetuksissa, jotka eivät vaikuta merkittävästi kansainväliseen kilpailuun kuljetusalalla, ajoneuvon suurimman teknisesti sallitun kokonaismassan rajoissa.

    1.1.3. Direktiivin 70/156/ETY liitteessä IV lueteltuja erityisdirektiivejä sovellettaessa jäsenvaltiot voivat vaatia, että ajoneuvo on kyseisissä direktiiveissä olevien niiden säännösten mukainen, jotka koskevat sitä ajoneuvoluokkaa, johon ajoneuvo kuuluu direktiivin 70/156/ETY liitteen II mukaisesti suurimman rekisteröinnissä/käytössä sallitun kokonaismassansa todellisen arvon perusteella, ja puoliperävaunujen ja keskiakseliperävaunujen osalta akseleihin kohdistuvaa kuormaa vastaavan massan todellisen arvon perusteella ajoneuvon ollessa kuormitettuna suurinta rekisteröinnissä/käytössä sallittua kokonaismassaansa vastaavasti.

    1.1.4. Jäsenvaltiot voivat vaatia, ettei rekisteröinnissä/käytössä sallittu suurin kokonaismassa riipu asennetuista renkaista.

    1.2. Suurimmalla rekisteröinnissä/käytössä sallitulla akselimassalla jäsenvaltiossa tarkoitetaan suurinta kuormitettua akselimassaa, jonka kyseisen jäsenvaltion viranomaiset ovat ilmoittaneet ja jonka mukaisesti itse ajoneuvo on ajoneuvon valmistajan pyynnöstä rekisteröitävä tai otettava käyttöön kyseisessä jäsenvaltiossa.

    1.2.1. Ajoneuvon valmistaja voi tämän direktiivin mukaisen hyväksynnän yhteydessä ilmoittaa ajoneuvotyypin kullekin tekniselle konfiguraatiolle, sellaisena kuin se on määritelty tämän direktiivin liitteen II ilmoituslomakkeessa määrättyjen kohtien yhtenä mahdollisten arvojen joukkona, suurimpien rekisteröinnissä/käytössä sallittujen suunniteltujen akselimassojen arvojoukon, siten että hyväksyntäviranomainen voi tarkastaa arvot ennakolta tämän liitteen 2 kohdan vaatimusten mukaisesti.

    1.2.2. Jäsenvaltioiden viranomaiset määrittävät kukin oman maansa osalta suurimman rekisteröinnissä/käytössä sallitun akselimassan seuraavien periaatteiden mukaisesti:

    - määritelmän mukaisesti vain yksi suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu massa voidaan osoittaa ajoneuvotyypin yhden tietyn teknisen konfiguraation kullekin akselille, sellaisena kuin se on määritelty tämän direktiivin liitteessä II olevassa ilmoituslomakkeessa määrättyjen kohtien yhtenä mahdollisten arvojen joukkona,

    - suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu akselimassa määritetään suurimpana massana, joka on pienempi tai yhtä suuri kuin suurin teknisesti sallittu akselimassa ja kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa oleva asianomainen suurin hyväksytty akselimassa (tai pienempi massa valmistajan pyynnöstä jäsenvaltion viranomaisten kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti) ja joka on tämän liitteen 2 kohdan vaatimusten mukainen.

    Tämä ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että jäsenvaltiot voivat sallia suuremman massan joko jakamattomien kuormien kuljetuksissa tai tietyissä kansallisissa kuljetuksissa, joilla ei ole vaikutusta kansainväliseen kilpailuun kuljetusalalla, akselin suurimman teknisesti sallitun akselimassan rajoissa.

    1.2.3. Jäsenvaltiot voivat vaatia, ettei rekisteröinnissä/käytössä sallittu suurin akselimassa riipu asennetuista renkaista.

    1.3. Suurimmalla rekisteröinnissä/käytössä sallitulla akseliryhmämassalla jäsenvaltiossa tarkoitetaan suurinta kuormitettua akseliryhmämassaa, jonka kyseisen jäsenvaltion viranomaiset ovat ilmoittaneet ja jonka mukaisesti itse ajoneuvo on ajoneuvon valmistajan pyynnöstä rekisteröitävä tai otettava käyttöön kyseisessä jäsenvaltiossa.

    1.3.1. Ajoneuvon valmistaja voi tämän direktiivin mukaisen hyväksynnän yhteydessä ilmoittaa ajoneuvotyypin kullekin tekniselle konfiguraatiolle, sellaisena kuin se on määritelty tämän direktiivin liitteessä II olevassa ilmoituslomakkeessa määrättyjen kohtien yhtenä mahdollisten arvojen joukkona, suurimpien rekisteröinnissä/käytössä sallittujen suunniteltujen akseliryhmämassojen arvojoukon, siten että hyväksyntäviranomainen voi tarkastaa arvot ennakolta tämän liitteen 2 kohdan vaatimusten mukaisesti.

    1.3.2. Jäsenvaltioiden viranomaiset määrittävät kukin oman maansa osalta suurimman rekisteröinnissä/käytössä sallitun akseliryhmämassan seuraavien periaatteiden mukaisesti:

    - määritelmän mukaisesti vain yksi suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu massa voidaan osoittaa ajoneuvotyypin yhden tietyn teknisen konfiguraation kullekin akseliryhmälle, sellaisena kuin se on määritelty tämän direktiivin liitteen II ilmoituslomakkeessa määrättyjen kohtien yhtenä mahdollisten arvojen joukkona,

    - suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu akseliryhmämassa määritetään suurimpana massana, joka on pienempi tai yhtä suuri kuin suurin teknisesti sallittu akseliryhmämassa ja kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa oleva asianomainen suurin hyväksytty akseliryhmämassa (tai pienempi massa valmistajan pyynnöstä jäsenvaltion viranomaisten kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti) ja joka on tämän liitteen 2 kohdan vaatimusten mukainen.

    Tämä ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että jäsenvaltiot voivat sallia suuremman massan joko jakamattomien kuormien kuljetuksissa tai tietyissä kansallisissa kuljetuksissa, jotka eivät vaikuta merkittävästi kansainväliseen kilpailuun kuljetusalalla, suurimman teknisesti sallitun akseliryhmämassan rajoissa.

    1.3.3. Jäsenvaltiot voivat vaatia, ettei suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu akseliryhmämassa riipu asennetuista renkaista.

    1.4. Moottoriajoneuvon `suurimmalla rekisteröinnissä/käytössä sallitulla hinattavalla massalla jäsenvaltiossa` tarkoitetaan suurinta massaa, jota moottoriajoneuvo saa vetää ja jonka kyseisen jäsenvaltion viranomaiset ovat ilmoittaneet ja jonka mukaisesti moottoriajoneuvo on ajoneuvon valmistajan pyynnöstä rekisteröitävä tai otettava käyttöön kyseisessä jäsenvaltiossa.

    1.4.1. Ajoneuvon valmistaja voi tämän direktiivin mukaisen hyväksynnän yhteydessä ilmoittaa ajoneuvotyypin kullekin tekniselle konfiguraatiolle, sellaisena kuin se on määritelty tämän direktiivin liitteessä II olevassa ilmoituslomakkeessa määrättyjen kohtien yhtenä mahdollisten arvojen joukkona, suurimpien rekisteröinnissä/käytössä sallittujen suunniteltujen hinattavien massojen arvojoukon, siten että hyväksyntäviranomainen voi tarkastaa arvot ennakolta tämän liitteen 2 kohdan vaatimusten mukaisesti.

    1.4.2. Jäsenvaltioiden viranomaiset määrittävät kukin oman maansa osalta tietyn ajoneuvon suurimman rekisteröinnissä/käytössä sallitun hinattavan massan seuraavien periaatteiden mukaisesti:

    - määritelmän mukaisesti vain yksi suurin rekisteröinnissä/käytössä sallitu hinattava massa voidaan osoittaa ajoneuvotyypin yhdelle tietylle tekniselle konfiguraatiolle, sellaisena kuin se on määritelty tämän direktiivin liitteessä II olevassa ilmoituslomakkeessa määrättyjen kohtien yhtenä mahdollisten arvojen joukkona,

    - suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu hinattava massa määritetään suurimpana massana, joka on pienempi tai yhtä suuri kuin suurin teknisesti sallittu hinattava massa ja kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevat asianomaiset suurimmat hyväksytyt massat (tai pienempi massa valmistajan pyynnöstä jäsenvaltion viranomaisten kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti) ja joka on tämän liitteen 2 kohdan vaatimusten mukainen.

    Tämä ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että jäsenvaltiot voivat sallia suuremman massan joko jakamattomien kuormien kuljetuksissa tai tietyissä kansallisissa kuljetuksissa, jotka eivät vaikuta merkittävästi kansainväliseen kilpailuun kuljetusalalla, ajoneuvon teknisesti sallitun hinattavan massan rajoissa.

    1.5. Suurimmilla rekisteröinnissä/käytössä sallituilla yhdistelmän kokonaismassoilla jäsenvaltiossa tarkoitetaan kuormitetun ajoneuvon ja sen kuormitetun perävaunun massojen summaa, jonka kyseisen jäsenvaltion viranomaiset ovat ilmoittaneet ja jonka mukaisesti moottoriajoneuvo on ajoneuvon valmistajan pyynnöstä rekisteröitävä tai otettava käyttöön kyseisessä jäsenvaltiossa.

    1.5.1. Ajoneuvon valmistaja voi tämän direktiivin mukaisen hyväksynnän yhteydessä ilmoittaa ajoneuvotyypin kullekin tekniselle konfiguraatiolle, sellaisena kuin se on määritelty tämän direktiivin liitteessä II olevassa ilmoituslomakkeessa määrättyjen kohtien yhtenä mahdollisten arvojen joukkona, suurimpien rekisteröinnissä/käytössä sallittujen yhdistelmien suunniteltujen massojen arvojoukon, siten että hyväksyntäviranomainen voi tarkastaa arvot ennakolta tämän liitteen 2 kohdan vaatimusten mukaisesti.

    1.5.2. Jäsenvaltioiden viranomaiset määrittävät kukin oman maansa osalta tietyn ajoneuvon yhdistelmän suurimman rekisteröinnissä/käytössä sallitun kokonaismassan seuraavien periaatteiden mukaisesti:

    - määritelmän mukaisesti ja periaatteessa vain yksi suurin rekisteröinnissä/käytössä teknisesti sallittu yhdistelmän kokonaismassa voidaan osoittaa moottoriajoneuvotyypin yhdelle tietylle tekniselle konfiguraatiolle, sellaisena kuin se on määritelty tämän direktiivin liitteessä II olevassa ilmoituslomakkeessa määrättyjen kohtien yhtenä mahdollisten arvojen joukkona. Kuitenkin kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevan käytännön mukaisesti voidaan erottaa yksi suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu yhdistelmän kokonaismassa yhdistelmän suunniteltua akseleiden kokonaismäärää kohden, ja tämä massa voi myös olla riippuvainen suunnitellun yhdistelmän muista ominaisuuksista kuten suunnitellusta kuljetuksen lajista (esimerkiksi ISO:n mukaiset 40 jalan kontit yhdistetyissä kuljetuksissa jne.),

    - suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu yhdistelmän kokonaismassa määritetään suurimpana massana, joka on pienempi tai yhtä suuri kuin suurin teknisesti sallittu yhdistelmän massa ja kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevat asianomaiset suurimmat hyväksytyt massat (tai pienempi massa valmistajan pyynnöstä jäsenvaltion viranomaisten kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti) ja joka on tämän liitteen 2 kohdan vaatimusten mukainen.

    Tämä ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että jäsenvaltiot voivat sallia suuremman massan joko jakamattominen kuormien kuljetuksissa tai tietyissä kansallisissa kuljetuksissa, joilla ei ole vaikutusta kansainväliseen kilpailuun kuljetusalalla, yhdistelmän teknisesti sallitun kokonaismassan rajoissa.

    2. Suurimpien rekisteröinnissä/käytössä sallittujen massojen määrittäminen

    2.1. Tämän direktiivin liitteessä I olevan 7.4. kohdan määräyksiä sovelletaan jäsenvaltioiden viranomaisten määrittäessä erilaisia suurimpia rekisteröinnissä/käytössä sallittuja massoja. Tätä tarkoitusta varten mainitun kohdan merkinnät M, mi, µj, TM ja MC tarkoittavat ajoneuvon suurinta rekisteröinnissä/käytössä sallittua kokonaismassaa, akselin `i` suurinta rekisteröinnissä/käytössä sallittua akselimassaa, yksittäisakselin tai akseliryhmän `j` suurinta rekisteröinnissä/käytössä sallittua akseliryhmämassaa, suurinta rekisteröinnissä/käytössä sallittua hinattavaa massaa ja yhdistelmän suurinta rekisteröinnissä/käytössä sallittua kokonaismassaa.

    2.2. Moottoriajoneuvon suurimman rekisteröinnissä/käytössä sallitun hinattavan massan määrittäminen

    2.2.1. Perävaunun vetämiseen tarkoitetun moottoriajoneuvon suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu hinattava massa, olkoon tämä ajoneuvo vetoajoneuvo tai ei, on pienin seuraavista arvoista:

    a) ajoneuvon rakenteeseen ja suorituskykyyn ja/tai mekaanisen kytkentälaitteen lujuuteen perustuva suurin teknisesti sallittu hinattava massa,

    b) ajoneuvot, jotka on tarkoitettu vetämään vain käyttöjarruttomia perävaunuja: puolet ajokuntoisen ajoneuvon massasta, enintään 0,750 t,

    c) ajoneuvot, joiden massa on enintään 3,5 tonnia ja jotka on tarkoitettu vetämään vain käyttöjarruilla varustettuja perävaunuja: ajoneuvon suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu kokonaismassa tai maastoajoneuvoille (katso liitteessä I oleva 7.5. kohta) 1,5 kertaa mainittu massa, enintään 3,5 t,

    d) ajoneuvot, joiden suurin massa on suurempi kuin 3,5 tonnia ja jotka on tarkoitettu vetämään vain työntökäyttöjarruilla varustettuja perävaunuja: 3,5 t,

    e) ajoneuvot, joiden suurin massa on suurempi kuin 3,5 t ja jotka on tarkoitettu vetämään jatkuvatoimisella jarrujärjestelmällä varustettuja perävaunuja: 1,5 kertaa ajoneuvon suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu kokonaismassa,

    edellyttäen, että kaikki direktiivin 96/53/EY asianmukaiset tekniset määräykset täytetään.

    Poiketen tämän liitteen 1.4. kohdan määräyksistä niille ajoneuvoille, jotka on tarkoitettu vetämään useampaa kuin yhdenlaista edellä olevassa b, c, d ja e luetelmakohdassa tarkoitettua perävaunua, voidaan määritellä enintään kolme erilaista suurinta rekisteröinnissä/käytössä sallittua hinattavaa massaa ajoneuvotyypin kullekin tekniselle konfiguraatiolle moottoriajoneuvon jarruliittimien ominaisuuksien mukaisesti: yksi käyttöjarruttomille perävaunuille, yksi työntöjarruilla varustetuille perävaunuille ja yksi jatkuvatoimisella jarrujärjestelmällä varustetuille perävaunuille. Nämä massat määritetään b, c, d ja e kohdan mukaisesti edellä mainitulla tavalla.

    Jäsenvaltio voi hyväksyä näin määritettyä massaa pienemmän massan valmistajan pyynnöstä.

    3. Nostettavien tai kuormitettavien akselien asentamista ajoneuvoihin (liite I, 2.14.-2.16. kohta) koskevat tekniset vaatimukset

    3.1. Kaikkiin ajoneuvoihin saa asentaa yhden tai useamman nostettavan tai kuormitettavan akselin.

    3.2. Jos ajoneuvo on varustettu yhdellä tai useammalla nostettavalla akselilla (liite I, 2.14.-2.16. kohta), on varmistettava, etteivät suurimmat rekisteröinnissä/käytössä sallitut akseli- ja akseliryhmämassat ylity missään ajo-olosuhteissa, lukuun ottamatta jäljempänä 3.5. kohdassa mainittuja olosuhteita. Tätä varten nostettavan tai kuormitettavan akselin on laskeuduttava automaattisesti maahan, jos akseliryhmän lähin akseli (lähimmät akselit) tai moottoriajoneuvon etuakseli on kuormitettu suurimpaan/suurimpiin rekisteröinnissä/käytössä sallittuun/sallittuihin massaansa/massoihin.

    3.3. Ohjaamoon sijoitetun (sijoitettujen) keltais(t)en merkkilampun (merkkilamppujen) on osoitettava kuljettajalle, että moottoriajoneuvon tai perävaunun nostettava (nostettavat) tai kuormitettava (kuormitettavat) akseli(t) on (ovat) yläasennossa.

    3.4. Tässä direktiivissä tarkoitettujen ajoneuvojen akselinnostolaitteet sekä niiden käyttölaitteet on suunniteltava ja asennettava siten, ettei niitä voi käyttää väärin tai asiattomasti.

    3.5. Moottoriajoneuvojen käynnistämistä (liikkeellelähtöä) liukkaalla alustalla koskevat vaatimukset

    3.5.1. Poiketen 3.2. kohdan määräyksistä ja moottoriajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien liikkeellelähdön helpottamiseksi liukkaalla alustalla ja renkaiden vedon parantamiseksi tällaisilla pinnoilla voidaan moottoriajoneuvon tai puoliperävaunun nostettavaa tai kuormitettavaa akselia käyttää myös akselinnostolaitteella moottoriajoneuvon vetävään akseliin kohdistuvan massan suurentamiseksi, edellyttäen, että

    - ajoneuvon kuhunkin akseliin kohdistuvaa kuormaa vastaava massa on enintään 30 prosenttia suurempi kuin jäsenvaltiossa voimassa oleva suurin hyväksytty kyseisen akselin massa sillä edellytyksellä, että se ei ylitä valmistajan tätä erityistarkoitusta varten ilmoittamaa arvoa,

    - etuakseliin kohdistuvaa jäännöskuormaa vastaava massa on suurempi kuin nolla (toisin sanoen kun on kyseessä kuormitettava taka-akseli pitkällä takaylityksellä, ajoneuvo ei saa nousta pystyyn),

    - nostettavaa tai kuormitettavaa akselia käytetään ainoastaan erityisellä ohjauslaitteella,

    - kun moottoriajoneuvo on lähtenyt liikkeelle ja saavuttanut nopeuden 30 km/h, akselin on laskeuduttava automaattisesti uudelleen maahan tai se on kuormitettava uudelleen.

    Top