EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 31992L0109

Neuvoston direktiivi 92/109/ETY, annettu 14 päivänä joulukuuta 1992, tiettyjen huumaus- ja psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen käytettävien aineiden valmistamisesta ja saattamisesta markkinoille

EYVL L 370, 19.12.1992, p. 76–82 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT)

Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (FI, SV, CS, ET, LV, LT, HU, MT, PL, SK, SL)

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 17/08/2005; Kumoaja 32004R0273

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/1992/109/oj

31992L0109

Neuvoston direktiivi 92/109/ETY, annettu 14 päivänä joulukuuta 1992, tiettyjen huumaus- ja psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen käytettävien aineiden valmistamisesta ja saattamisesta markkinoille

Virallinen lehti nro L 370 , 19/12/1992 s. 0076 - 0082
Suomenk. erityispainos Alue 15 Nide 12 s. 0007
Ruotsink. erityispainos Alue 15 Nide 12 s. 0007


NEUVOSTON DIREKTIIVI 92/109/ETY,

annettu 14 päivänä joulukuuta 1992,

tiettyjen huumaus- ja psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen käytettävien aineiden valmistamisesta ja saattamisesta markkinoille

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 100 a artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen (1),

toimii yhdessä Euroopan parlamentin kanssa (2),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (3),

sekä katsoo, että

eräät jäsenvaltiot ovat hyväksyneet toimenpiteitä tiettyjen huumaus- ja psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen yleisesti käytettävien aineiden valmistamisen ja markkinoille saattamisen valvomiseksi; muut jäsenvaltiot ovat hyväksymässä samanlaisia toimenpiteitä; siksi on tarpeellista luoda yhteisön tasolla yhteiset säännöt sisämarkkinoiden toteuttamiseksi, laillisen kaupan kilpailun vääristymisen välttämiseksi ja säädettyjen sääntöjen yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi,

Wienissä on hyväksytty 19 päivänä joulukuuta 1988 Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus huumaus- ja psykotrooppisten aineiden laittoman kaupan estämiseksi, jäljempänä "Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus"; tämä on osa maailmanlaajuista taistelua huumausaineita vastaan; yhteisö on osallistunut neuvotteluihin mainitusta yleissopimuksesta osoittaen halunsa toimia poliittisesti toimivaltansa rajoissa,

Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen 12 artiklan vaatimukset prekursoreiksi mainittujen eli huumaus- ja psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen yleisesti käytettävien aineiden kaupasta täytetään yhteisön ja kolmansien maiden välisessä kaupassa tiettyjen aineiden väärinkäytön huumaus- ja psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen estämiseksi toteutettavista toimenpiteistä 13 päivänä joulukuuta 1990 annetulla asetuksella (ETY) N:o 3677/90 (4),

Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen 12 artiklassa tarkastellaan toimenpiteiden toteuttamista prekursorien valmistuksen ja jälleenmyynnin valvomiseksi; Yhdistyneiden Kansakuntien huumausainekomissio on 35. istunnossaan tekemillään päätöksillä täydentänyt listaa aineista, joista määrätään tämän yleissopimuksen liitteen taulukoissa; on suotavaa säätää vastaavista säännöksistä tässä direktiivissä huumausaineiden mahdollisen laittoman käytön havaitsemiseksi, vilpillisen tuonnin estämiseksi yhteisöön ja yhteisten valvontasääntöjen soveltamisen takaamiseksi yhteisön markkinoilla,

Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen 12 artiklan säännökset perustuvat kyseessä olevien aineiden kaupan valvontajärjestelmään; suurin osa näiden aineiden kaupasta on kuitenkin laillista; näiden aineiden lähetysten asiakirjojen ja merkintöjen on oltava tarpeeksi selvät; on lisäksi tärkeää, samalla kun annetaan toimivaltaisille viranomaisille tarvittavat toimintakeinot, kehittää Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen hengessä koneistoja, jotka perustuvat suoraan yhteistyöhön asianomaisten toimijoiden kanssa ja tietojen keräämisen, vaihdon ja hyväksikäytön kehittämiseen,

toisaalta väärinkäytön keinot muuttuvat jatkuvasti ja kansainvälisellä tasolla ollaan sitä mieltä, että Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen 12 artiklassa säädettyjä menettelyjä on vahvistettava kyseessä olevien tuotteiden väärinohjautumisen tehokkaaksi estämiseksi,

yhteisö ja seitsemän jäsenvaltiota ovat osallistuneet kemiallisten tuotteiden työryhmän toimintaan, joka perustettiin Houstonin taloudellisessa huippukokouksessa (G-7) 10 päivänä heinäkuuta 1990 kehittämään tehokkaita menettelytapoja estämään prekursorien ja huumausaineiden laittomaan valmistukseen käytettävien keskeisten kemiallisten tuotteiden väärinkäyttö; tämän työn aikana yhteisön tasolla on ollut yhteistyötä ja läheisiä neuvotteluja teollisuuden ja kaupan edustajien kanssa,

kemiallisten tuotteiden työryhmän loppukertomus on hyväksytty Lontoon taloudellisessa huippukokouksessa (G-7) 15 päivänä heinäkuuta 1991,

mainittu kertomus, joka tunnustaa Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen kansainvälisen yhteistyön peruskirjaksi tässä asiassa, sisältää joukon suosituksia kansallisten ja kansainvälisten toimenpiteiden vahvistamiseksi mainitun yleissopimuksen pohjalta,

on suotavaa valvoa, että tämän direktiivin liitteessä I olevaan 1 luokkaan kuuluvien aineiden valmistus ja käyttö on luvanvaraista; näiden aineiden toimitus on sallittua vain, kun toimituksen kohteena olevat henkilöt ovat erityisesti oikeutettuja, yhteisesti tai henkilökohtaisesti, vastaanottamaan, pitämään hallussaan tai käsittelemään näitä aineita,

on suotavaa toteuttaa toimenpiteitä tiiviin yhteistyön toteuttamiseksi asianomaisten toimijoiden kanssa, jotta nämä ilmoittaisivat toimivaltaisille viranomaisille epäilyttävästä toiminnasta,

on tärkeää säätää hallinnollisesta yhteistyöjärjestelmistä; tätä varten on suotavaa, että yhteisön toimivaltaiset viranomaiset toimivat jäsenvaltioiden hallinnollisten viranomaisten keskinäisestä avunannosta sekä niiden ja komission välisestä yhteistyöstä tulli- ja maatalouslainsäädännön asianmukaisesta soveltamisesta 19 toukokuuta 1981 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1468/81 (5) perusteella; on kiinnitettävä erityistä huomiota saatujen ja vaihdettujen tietojen luottamuksellisuuteen, ja

on suotavaa, että jokainen jäsenvaltio säätää riittävän tehokkaista rangaistustoimenpiteistä tämän direktiivin toimeenpanemiseksi hyväksyttyjen säädösten rikkomisen ennaltaehkäisemiseksi,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I OSASTO

YLEISTÄ

1 artikla

1. Tämän direktiivin tarkoituksena on luoda tiettyjen huumaus- ja psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen yleisesti käytettävien aineiden yhteisönsisäinen valvontajärjestelmä niiden väärinkäytön estämiseksi.

2. Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

a) `luokitellulla aineella` kaikkia liitteessä I olevia aineita, mukaan lukien näitä aineita sisältävät seokset. Tähän ei sisälly lääkkeitä tai muita luokiteltuja aineita sisältävät valmisteet, jotka ovat sellaisessa muodossa, että näitä aineita ei ole helppo käyttää tai uuttaa vaivattomalla menetelmällä,

b) `markkinoille saattamisella` yhteisössä valmistettujen tai vapaaseen käyttöön asetettujen luokiteltujen aineiden kaikkea saattamista kolmansien käyttöön, maksua vastaan tai ilmaiseksi,

c) `toimijalla` yhteisössä luokiteltujen aineiden valmistusta, muuntamista, kauppaa tai jälleenmyyntiä tai muuta liitännäistoimintaa, kuten luokiteltujen aineiden välitystä tai varastointia, harjoittavaa luonnollista tai oikeushenkilöä,

d) `kansainvälisellä huumausaineiden valvontaelimellä` toimielintä, joka perustettiin vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksella, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 1972 pöytäkirjalla.

II OSASTO

MARKKINOILLE SAATTAMISEN VALVONTA

2 artikla

Asiakirjat ja merkinnät

Jokaisen jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että luokiteltujen aineiden markkinoille saattamisessa noudatetaan seuraavia velvoitteita:

1) toiminnasta, joka johtaa liitteen I luokkiin 1 ja 2 luokiteltujen aineiden markkinoille saattamiseen, on oltava asianmukaiset asiakirjat:

a) erityisesti kaupallisissa asiakirjoissa, kuten laskuissa, lastiluetteloissa, hallinnollisissa asiakirjoissa, kuljetus- ja muissa toimitusasiakirjoissa on oltava riittävät tiedot, joiden perusteella voidaan yksilöidä:

- liitteessä I oleviin 1 ja 2 luokkaan luokitellun aineen nimitys,

- luokitellun aineen määrä ja paino ja, jos se koostuu seoksesta, seoksen määrä ja paino sekä seoksen sisältämän liitteessä I oleviin 1 ja 2 luokkaan kuuluvan aineen tai aineiden määrä ja paino tai pitoisuus,

- toimittajan, jälleenmyyjän ja vastaanottajan nimi ja osoite;

b) asiakirjoissa on lisäksi oltava asiakkaan selvitys aineen käyttötarkoituksista. Tämän säännöksen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset määräykset määritetään 10 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Kun näitä yksityiskohtaisia sääntöjä tutkitaan on otettava asianmukaisesti huomioon tietyn liitteessä I olevaan 2 luokkaan luokitellun aineen valmistajan vakituisen asiakkaan mahdollisuus antaa vain yhden selvityksen, joka käsittää kaikki vuoden aikana tapahtuneet kyseisen aineen toimitukset;

2) edellä 1 kohdassa tarkoitetut velvoitteet eivät kuitenkaan koske liitteessä I olevaan 2 luokkaan luokiteltujen aineiden toimituksia, jos kyseessä olevat määrät eivät ylitä liitteessä II mainittuja määriä;

3) toimijoiden on varmistettava, että liitteessä I oleviin 1 ja 2 luokkaan luokitelluissa aineissa on merkinnät ennen kuin ne saatetaan markkinoille. Näissä merkinnöissä on oltava aineen nimi sellaisena kuin se esiintyy liitteessä I. Toimijat voivat lisäksi käyttää tavanomaisia merkintöjään;

4) toimijoiden on säilytettävä toimintaansa tarvittavia asiakirjoja 1 kohdassa määrättyjen velvollisuuksiensa mukaisesti;

5) edellä 1 ja 4 kohdassa tarkoitettuja asiakirjoja on säilytettävä vähintään kolme vuotta alkaen sen kalenterivuoden lopusta, jolloin 1 kohdassa tarkoitettu toimitus on tapahtunut ja niiden on oltava välittömästi saatavilla toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä tapahtuvaa mahdollista valvontaa varten.

3 artikla

Jokaisen jäsenvaltion on nimettävä toimivaltainen viranomainen tai toimivaltaiset viranomaiset tämän direktiivin soveltamisen varmistamiseksi.

Niiden on ilmoitettava komissiolle nimetyn toimivaltaisen viranomaisen nimi tai nimettyjen toimivaltaisten viranomaisten nimet.

4 artikla

Liitteessä I oleviin 1 ja 2 luokkaan luokitellut aineet

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että liitteessä I olevaa 1 luokkaan luokiteltujen aineiden valmistus ja markkinoille saattaminen yhteisössä on toimivaltaisten viranomaisten myöntämän luvan varaista.

2. Tutkiessaan onko luvan myöntäminen aiheellista toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon erityisesti hakijan pätevyys ja rehellisyys.

Toimivaltaiset viranomaiset voivat väliaikaisesti keskeyttää luvan voimassaolon tai peruuttaa sen, jos on aihetta olettaa, että luvanhaltija ei enää ole kelvollinen pitämään lupaa hallussaan tai jos luvanmyöntämisperusteita ei enää täytetä.

3. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kaikki 1 kohdassa tarkoitetun luvan omaavat toimijat toimittavat liitteessä I olevaa 1 luokkaan luokiteltuja erityisiä aineita vain henkilöille, jotka ovat erityisesti oikeutettuja, yhteisesti tai henkilökohtaisesti, vastaanottamaan, pitämään hallussaan tai käsittelemään näitä aineita.

4. Liitteessä I olevaa 2 luokkaan luokiteltujen aineiden valmistukseen tai markkinoille saattamiseen osallistuvien toimijoiden on ilmoitettava ja pidettävä ajan tasalla toimivaltaisille viranomaisille niiden tilojen osoitteet, joissa he harjoittavat näiden aineiden valmistusta tai mistä käsin he tekevät kauppaa.

5 artikla

Yhteistyö

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tiiviin yhteistyön aikaansaamiseksi toimivaltaisten viranomaisten ja toimijoiden välillä, jotta nämä:

- ilmoittavat viipymättä toimivaltaisille viranomaisille kaikista seikoista, kuten luokiteltujen aineiden epätavallisista tilauksista tai toimituksista, jotka antavat aihetta epäillä näitä markkinoille saatettavia tai valmistettavia aineita, tapauksen mukaan, käytettävän väärin huumaus- tai psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen,

- toimittavat toimivaltaisille viranomaisille luokiteltujen aineiden toimituksiin liittyviä tietoja, joita nämä viranomaiset saattavat pyytää.

III OSASTO

VALVONTATOIMENPITEET

6 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten valtuudet

Varmistaakseen 2 ja 4 artiklan asianmukaisen soveltamisen jokaisen jäsenvaltion on säädettävä kansallisessa lainsäädännössään tarvittavista toimenpiteistä, jotta toimivaltaiset viranomaiset:

a) saavat tietoja kaikista luokiteltujen aineiden tilauksista tai luokiteltuja aineita koskevista toimista,

b) pääsevät toimijoiden toimitiloihin hankkiakseen todisteita sääntöjen vastaisuudesta.

IV OSASTO

HALLINNOLLINEN YHTEISTYÖ

7 artikla

Tämän direktiivin täytäntöön panemiseksi sovelletaan asetuksen (ETY) N:o 1468/81 säännöksiä ja erityisesti soveltuvin osin tietojen luottamuksellisuuteen liittyviä säännöksiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 artiklan soveltamista. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava toisille jäsenvaltioille ja komissiolle mainitun asetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti tiedonvälittäjäksi nimettyjen toimivaltaisten viranomaisten nimi.

V OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

8 artikla

Jokaisen jäsenvaltion on vahvistettava rangaistustoimenpiteet, joita sovelletaan, jos tämän direktiivin toimeenpanolla hyväksyttäviä säädöksiä rikotaan. Näiden rangaistustoimenpiteiden on oltava riittävät kannustamaan näiden säännöksien kunnioittamista.

9 artikla

1. Luokiteltujen aineiden valvontajärjestelmien mukauttamiseksi tarvittaessa on kunkin jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten vuosittain ilmoitettava komissiolle kaikki asiaa koskevat, tässä direktiivissä säädettyjen valvontatoimenpiteiden täytäntöönpanoa koskevat tiedot, erityisesti siltä osin kuin on kysymys huumaus- tai psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen käytettävistä aineista, väärinkäytöstä ja laittomasta valmistuksesta.

2. Komissio laatii 1 kohdan perusteella tehtyjen ilmoitusten perusteella Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen 12 artiklan 12 kohdan mukaisesti ja jäsenvaltioiden kanssa neuvotellen vuosikertomuksen, joka toimitetaan kansainväliselle huumausaineiden valvontaelimelle.

10 artikla

1. Komissiota avustaa asetuksen (ETY) N:o 3677/90 10 artiklan mukaisesti perustettu komitea. Komitea tutkii kaikki tämän direktiivin soveltamista koskevat kysymykset, jotka sen puheenjohtaja omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion edustajan pyynnöstä ottaa käsiteltäväksi.

2. Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

Komissio päättää toimenpiteistä, joita sovelletaan välittömästi. Jos toimenpiteet eivät kuitenkaan ole komitean lausunnon mukaisia, komissio ilmoittaa niistä viipymättä neuvostolle. Siinä tapauksessa komissio lykkää päättämiensä toimenpiteiden soveltamista kolmeksi kuukaudeksi ilmoituksen tekopäivästä.

Neuvosto voi määräenemmistöllä päättää asiasta toisin edellisessä kohdassa tarkoitetun ajan kuluessa.

3. Edellä 2 kohdassa määriteltyä menettelytapaa noudatetaan erityisesti:

a) tarvittaessa liitteessä I olevaan 2 luokkaan kuuluvien aineiden seosten ja valmisteiden asiakirjoja ja merkintöjä koskevien, 2 artiklassa säädettyjen vaatimusten määrittämiseksi;

b) tämän direktiivin liitteen muuttamiseksi niissä tapauksissa, joissa Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen liitteen taulukoita muutetaan;

c) raja-arvojen muuttamiseksi siten, kuin liitteessä II on säädetty.

11 artikla

1. Jäsenvaltioiden on saatettava 7 ja 10 artiklan noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan 1 päivään tammikuuta 1993 mennessä ja muiden artiklojen noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset 1 päivään heinäkuuta 1993 mennessä. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset komissiolle. Komission on ilmoitettava tästä muille jäsenvaltioille.

12 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 14 päivänä joulukuuta 1992.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

N. LAMONT

(1) EYVL N:o C 21, 29.1.1991, s. 17

(2) EYVL N:o C 125, 13.5.1992, s. 195 ja 18 päivänä marraskuuta 1992 annettu päätös.

(3) EYVL N:o C 159, 17.6.1991, s. 58

(4) EYVL N:o L 357, 20.12.1990, s. 1. Asetusta muutettu viimeksi asetuksella (ETY) N:o 900/92 (EYVL N:o L 96, 10.4.1992, s. 1)

(5) EYVL N:o L 144, 2.6.1981, s. 1. Asetusta muutettu viimeksi asetuksella (ETY) N:o 945/87 (EYVL N:o L 90 2.4.1987, s. 3).

LIITE I

1 LUOKKA

>TAULUKON PAIKKA>

2 LUOKKA

>TAULUKON PAIKKA>

3 LUOKKA

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE II

>TAULUKON PAIKKA>

Top