31989L0514

KOMISSION DIREKTIIVI,

annettu 2 päivänä elokuuta 1989,

hydraulikaivureiden, köysikäyttöisten kaivureiden, puskutraktoreiden, kuormaajien ja kaivurikuormaajien aiheuttaman melun rajoittamisesta annetun neuvoston direktiivin 86/662/ETY mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen (89/514/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon hydraulikaivureiden, köysikäyttöisten kaivureiden, puskutraktoreiden, kuormaajien ja kaivurikuormaajien aiheuttaman melun rajoittamisesta 22 päivänä joulukuuta 1986 annetun neuvoston direktiivin 86/662/ETY(1) ja erityisesti sen 8 artiklan ensimmäisen luetelmakohdan,

sekä katsoo että,

saadun kokemuksen, tekniikan kehityksen nykyisen tilan ja suoritetun kansainvälisen standardointityön vuoksi on tarpeen mukauttaa direktiivin 86/662/ETY liitteen II säännökset ottamalla huomioon viimeisin kehitys, ja

tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat sen lausunnon mukaisia, jonka rakennuskoneiden ja -laitteiden melupäästöjen määrittämisestä annetun neuvoston direktiivin mukaisesti perustettu mukauttamista tekniikan kehitykseen käsittelevä komitea, joka on toimivaltainen muuttamaan direktiivin 86/662/ETY liitteitä ja erityisesti antamaan tuon direktiivin liitteessä II tarkoitetun todellisen dynaamisen mittausmenetelmän, on antanut,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Korvataan direktiivin 86/662/ETY liite II tämän direktiivin liitteellä.

2 artikla

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät säännökset voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990 ja niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

3 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 2 päivänä elokuuta 1989.

Komission puolesta

Carlo RIPA DE MEANA

Komission jäsen

(1) EYVL N:o L 384, 31.12.1986, s. 1

LIITE

"LIITE II

HYDRAULIKAIVUREIDEN, KÖYSIKÄYTTÖISTEN KAIVUREIDEN, PUSKUTRAKTOREIDEN, KUORMAAJIEN JA KAIVURIKUORMAAJIEN AIHEUTTAMAN ILMASSA KANTAUTUVAN MELUN DYNAAMINEN TESTAUSMENETELMÄ

SOVELTAMISALA

Tätä mittausmenetelmää sovelletaan hydraulikaivureihin, köysikäyttöisiin kaivureihin, puskutraktoreihin, kuormaajiin ja kaivurikuormaajiin, jäljempänä "maansiirtokoneet". Sillä vahvistetaan testausmenettelyt, joita sovelletaan tavanomaisissa käyttöoloissa, kun määritellään tällaisten maansiirtokoneiden äänitehotaso ETY-tyyppitarkastusta ja vaatimustenmukaisuuden tarkastusta varten.

Nämä tekniset menettelyt ovat direktiivin 79/113/ETY(1)

liitteen I mukaisia, ja tuon liitteen kohtia sovelletaan maansiirtokoneisiin seuraavin lisäyksin:

4 TULOSTEN ILMOITTAMISESSA KÄYTETTÄVÄT KRITEERIT

4.1 Ympäristön akustinen kriteeri

Maansiirtokoneen ympäristön akustinen kriteeri ilmaistaan äänitehotasona LWA.

6.2 Toiminta mittauksen aikana

Äänipäästöt mitataan maansiirtokoneen toimiessa tavanomaisissa käyttöoloissa, jotka on kunkin konetyypin osalta määritelty 6.2.2 kohdassa.

6.2.1 Äänilähteen testaus joutokäynnillä

Ei sovelleta.

6.2.2 Testaus kuormitettuna

Kunkin konetyypin tavanmukaiset käyttöolot on kuvattu jäljempänä.

Testin aikana on noudatettava kaikkia turvamääräyksiä ja koneen valmistajan käyttöohjeita.

Mitään varoitusäänitorven kaltaista merkinantolaitetta ei saa käyttää testin aikana.

6.2.2.1 Hydraulinen tai köysikäyttöinen kaivuri

Kaivuri on varustettava suunnittelijan siihen tarkoittamalla työvälineellä, kuten kuokkakauhalaitteella, kuormaajalla, kahmarilla tai vetoruoppaimella. Lämmitä moottori ja hydrauliikka käyttöoloihin, jotka ovat tavalliset vallitsevassa lämpötilassa. Siirrä kaasutin auki-asentoon (joutokäynti). Kaikki liikkeet on suoritettava enimmäisnopeudella, mutta vapauttamatta varmuusventtiileitä ja pysähtymättä äkisti liikkeen lopussa.

Kaivurin ylärakenteen pyörintäakselin on kuljettava puolipallon keskustan C kautta (katso kuva 5). Koneen pituusakselin on vastattava x-akselia ja koneen etuosan on oltava kohti pistettä B.

Dynaaminen jakso ilman aineksen siirtoa koostuu kolmesta 90° kiertoliikkeestä x-akselilta y-akselille ja takaisin x-akselille. Kunkin kierron aikana työvälineen etuosaa käytetään jäljempänä A, B tai C alakohdassa kuvatulla tavalla.

(1) EYVL N:o L 33, 8.2.1979, s. 15

A. Kuokkakauha

Dynaamisen jakson tarkoitus on simuloida kaivannon kaivamista ja kaivetun aineksen laskemista sen vierelle. Sijoita puomi ja tasapainopuomi jakson alussa siten, että työväline on 75 prosenttia enimmäisulottuvuudestaan ja 0,5 m maanpinnan yläpuolella. Aseta työvälineen leikkuureuna etummaiseen asentoon ja 60° kulmaan testialueen pintaan nähden.

Kohotetaan ensin puomia ja vedetään tasapainopuomia samaan aikaan takaisin, jotta työväline pysyy 0,5 m testialueen yläpuolella 50 prosenttia puomin ja tasapainopuomin jäljellä olevasta liikkeestä. Työnnetään työväline sitten ulos tai se vedetään sisään. Työvälinettä nostetaan kohottamalla puomia ja tasapainopuomin takaisin vetämistä jatketaan kaivannon reunan ylittämiseen tarvittavan riittävän maavaran simuloimiseksi. (30 prosenttia työvälineen enimmäisnostokorkeudesta). Käännetään ohjaajasta katsoen 90° vasemmalle. Käännettäessä nostetaan puomia ja työnnetään tasapainopuomia ulos kunnes työväline saavuttaa 60 prosenttia puomin enimmäisnostokorkeudesta. Tasapainopuomi pidennetään sitten 75 prosenttiin täydestä pituudesta. Kuokkakauhalaitetta työnnetään ulospäin, jotta leikkuureuna palautuu pystytasoon. Kuokkakauhalaite kipataan takaisin alkuasentoon, jossa puomi on alhaalla ja kuokkakauhalaite sisään vedettynä.

Edellä suoritetut toimet toistetaan kahdesti tai useammin dynaamisen jakson loppuun saattamiseksi.

Dynaaminen jakso toistetaan vähintään kolme kertaa 7.2 kohdan vaatimusten täyttämiseksi.

B. Kuormaaja

Dynaamisen jakson tarkoitus on simuloida kuormausta korkean muurin korkeudelle. Asetetaan laitteen leikkuureuna jakson alussa maanpinnan suuntaisesti ja työväline sijoitetaan 0,5 m maanpinnan yläpuolelle sen ollessa 75 prosenttia sisään vedettynä.

Työvälinettä työnnetään sitten 75 prosenttia sen ulottuvuudesta ja kauha pidetään alkuperäisessä asennossa. Työvälinettä työnnetään tai sitä vedetään sisään ja nostetaan se 75 prosenttiin sen enimmäisnostokorkeudesta, kun tasapainopuomi on 75 prosenttia ulkona. Käännetään ohjaajasta katsoen 90° vasemmalle ja käynnistetään kauhan purkumekanismi pyörimisliikkeen ääripäässä. Käännetään takaisin alkuasentoon, jossa kauha on tämän jakson alussa määritellyssä asennossa.

Edellä selostetut toimet toistetaan peräkkäin kahdesti tai useammin dynaamisen jakson loppuun saattamiseksi.

Dynaaminen jakso toistetaan vähintään kolme kertaa 7.2 kohdan vaatimusten täyttämiseksi.

C. Kahmari

Dynaamisen jakson tarkoitus on simuloida kuopan kaivamista. Jakson alussa varmistetaan, että kahmari on auki ja 0,5 m testialueen yläpuolella.

Suljetaan kahmari ja se nostetaan keskikorkeuteen. Käännetään ohjaajasta katsoen 90° vasemmalle. Avataan kahmari. Käännetään takaisin ja lasketaan kahmari alkuasentoon.

Edellä selostetut toimet toistetaan peräkkäin kahdesti tai useammin dynaamisen jakson loppuun saattamiseksi.

Dynaaminen jakso toistetaan vähintään kolme kertaa 7.2 kohdan vaatimusten täyttämiseksi.

D. Vetoruoppain

Dynaamisen jakson tarkoitus on simuloida maakerroksen poistamista kaivannosta ja kaivetun aineksen laskemista sen vierelle. Jakson aikana puomin on oltava 40° asteen kulmassa. Kauha riippuu pystysuorassa puomin päästä ja 0,5 m testialueen yläpuolella siten, etteivät ketjut kosketa maata.

Vedetään kauha sisään siten, että se on mahdollisimman lähellä konetta ja se pidetään 0,5 m testialueen yläpuolella. Heti kun kauha on vedetty sisään, käännetään 90° ohjaajasta katsoen vasemmalle. Samalla kauha nostetaan 75 prosenttiin sen enimmäisnostokorkeudesta ja se siirretään kuormitettuun asentoon asti. Käännetään takaisin, käynnistetään kauhan purkumekanismi ja palautetaan se alkuasentoon.

Edellä selostetut toimet toistetaan peräkkäin kahdesti tai useammin dynaamisen jakson loppuun saattamiseksi.

Dynaaminen jakso toistetaan vähintään kolme kertaa 7.2 kohdan vaatimusten täyttämiseksi.

6.2.2.2 Puskutraktori

Koneen on oltava varustettu suunnittelijan siihen tarkoittamalla terällä. Lämmitetään moottori ja hydrauliikka käyttöoloihin, jotka ovat tavanomaiset vallitsevassa lämpötilassa.

Koneen reitti esitetään kuvassa 5. Reitin akseli on x ja koneen pituusakseli vastaa sitä. Mittausreitin pituus AB on yhtä kuin 1,4 kertaa puolipallon säde. Tämän reitin keskikohdan on vastattava puolipallon keskipistettä C.

Koneen kulkusuunnan eteenpäin on oltava suunnassa A-B ja peruutussuunnan B-A.

Käytetään konetta terän ollessa laskettuna kuljetusasentoon 0,3 ± 0,05 m testireitin pinnan yläpuolella. Käytetään moottoria kussakin tapauksessa suurimmilla sallituilla kierroksilla (kuormittamattomana) ja tasaisella eteenpäinajo- ja peruutusnopeudella. Telaketjuin varustettujen ja teräspyöräisten koneiden eteenpäinajonopeuden on oltava lähes, mutta ei yli 4 km/h ja kumirenkailla varustettujen koneiden 8 km/h. Samaa välityssuhdetta on käytettävä peruutukseen nopeudesta riippumatta. Useimmilla koneilla tämä saavutetaan ensimmäisellä eteenpäinajo- ja ensimmäisellä peruutusvaihteella. Hydraulisella käyttölaitteella varustettujen koneiden nopeus voi telaketjuilla ja teräspyörillä varustetuilla koneilla olla 3,5 - 4 km/h ja kumipyöräisillä koneilla 7 - 8 km/h, koska on vaikeaa säätää ajonopeussäädintä vastaamaan tarkkoja arvoja.

Näissä oloissa koneet ajetaan puolipallon halki pysähtymättä molempiin suuntiin ja liikuttamatta terää. Jos alhaisempi välitys tuottaa määriteltyä suuremman nopeuden, suoritetaan testi tällä välityksellä moottorin käydessä suurimmilla sallituilla kierroksilla (kuormittamattomana). Hydraulisella käyttölaitteella varustettujen koneiden tapauksessa säädetään moottori suurimmalle sallitulle kierrosluvulle (kuormittamattomana) ja säädetään ajonopeussäädintä siten, että edellä määritellyt nopeudet saavutetaan.

Mitataan äänenpainetaso ainoastaan kun koneen keskipiste on kuvan 5 pisteiden A ja B välisellä työskentelyreitillä.

Ohjaaja voi tehdä ohjaussäätöjä koneen liikkuessa radalla pitääkseen sen testiradan keskellä.

Yksi dynaaminen jakso toistetaan vähintään kolme kertaa 7.2 kohdan vaatimusten täyttämiseksi.

6.2.2.3 Kuormaaja

Koneen on oltava varustettu suunnittelijan siihen tarkoittamalla kauhalla. Lämmitetään moottori ja hydrauliikka käyttöoloihin, jotka ovat tavanomaiset vallitsevassa lämpötilassa.

Kaikki liikkeet on suoritettava enimmäisnopeudella, mutta vapauttamatta varmuusventtiileitä ja pysähtymättä äkisti liikkeen lopussa.

A. Testaus liikkeessä

Koneen kulkeman koereitin on oltava kuvassa 5 esitetyn kaltainen. Reitin akseli on x ja koneen pituusakseli vastaa sitä. Mittausreitin pituus AB on yhtä kuin 1,4 kertaa puolipallon säde. Tämän reitin keskikohdan on vastattava puolipallon keskipistettä C.

Koneen kulkusuunnan eteenpäin on oltava A-B ja peruutussuunnan B-A.

Käytetään konetta tyhjän kauhan ollessa laskettuna kuljetusasentoon 0,3 ± 0,05 m testireitin pinnan yläpuolelle. Käytetään moottoria kussakin tapauksessa suurimmilla sallituilla kierroksilla (kuormittamattomana) ja tasaisella eteenpäinajo- ja peruutusnopeudella. Katerpillariketjuilla varustettujen koneiden eteenpäinajonopeuden on oltava lähes, mutta ei yli 4 km/h ja pyörillä varustettujen koneiden 8 km/h. Samaa välityssuhdetta on käytettävä peruutukseen nopeudesta riippumatta.

Useimmilla koneilla tämä saavutetaan ensimmäisellä eteenpäinajo- ja ensimmäisellä peruutusvaihteella. Hydraulisella käyttölaitteella varustettujen koneiden nopeus voi telaketjuilla varustettujen koneiden kyseessä ollessa olla 3,5-4 km/h ja kumipyöräisten koneiden kyseessä ollessa 7-8 km/h, koska on vaikeaa säätää ajonopeus vastaamaan tarkkoja arvoja.

Näissä oloissa koneet ajetaan puolipallon halki pysähtymättä molempiin suuntiin ja liikuttamatta kauhaa. Jos alhaisempi välitys tuottaa määriteltyä suuremman nopeuden, suoritetaan testi tällä välityksellä moottorin käydessä suurimmilla sallituilla kierroksilla (kuormittamattomana). Hydraulisella käyttölaitteella varustettujen koneiden tapauksessa säädetään moottori suurimmalle sallitulle kierrosluvulle (kuormittamattomana) ja ajonopeussäädintä säädetään siten, että saavutetaan edellä määritellyt nopeudet.

Mitataan äänenpainetaso ainoastaan kun koneen keskipiste on kuvan 5 pisteiden A ja B välisellä työskentelyreitillä.

Ohjaaja voi tehdä ohjaussäätöjä koneen liikkuessa radalla pitääkseen sen testiradan keskellä.

Yksi dynaaminen jakso koostuu yhdestä eteenpäinajosta ja yhdestä peruutuksesta.

Dynaaminen jakso toistetaan vähintään kolme kertaa 7.2 kohdan vaatimusten täyttämiseksi.

B. Testaus staattis-hydraulisessa tilassa

Koneen pituusakselin on vastattava x-akselia ja koneen etuosan on oltava kohti pistettä B. Kuvassa 3 esitetyn peruspituuden 1 keskikohdan on vastattava kuvan 5 puolipallon keskipistettä. Käytetään moottoria suurimmilla sallituilla kierroksilla (kuormittamattomana). Vaihdetaan vapaalle. Kauha nostetaan kuljetusasennosta 75 prosenttiin sen suurimmasta nostokorkeudesta ja palautetaan se kuljetusasentoon kolme kertaa peräkkäin. Tämä jakso muodostaa yhden staattis-hydraulisen jakson.

Jakso toistetaan vähintään kolme kertaa 7.2 kohdan vaatimusten täyttämiseksi.

6.2.2.4 Kaivurikuormaaja

Kaivurikuormaajan on oltava varustettu suunnittelijan siihen tarkoittamalla kuokkakauhalaitteella ja kauhalla. Lämmitetään moottori ja hydrauliikka käyttöoloihin, jotka ovat tavanmukaiset vallitsevassa lämpötilassa.

Asetetaan kaivuritilassa kaasutin aukiasentoon (kuormittamattomana) tai suunnittelijan määrittelemään asentoon. Kaikki kauhan liikkeet on suoritettava enimmäisnopeudella, mutta vapauttamatta varmuusventtiileitä ja pysähtymättä äkisti liikkeen lopussa.

A. Kaivuritila

Koneen pituusakselin on vastattava x-akselia ja koneen etuosan on oltava kohti pistettä B, toisin sanoen kuvan 4 kaivurikuormaajan kaivuripään on oltava kohti pistettä B. Kuvassa 4 esitetyn peruspituuden 1 keskikohdan on vastattava kuvan 5 puolipallon C keskipistettä.

Käytetään konetta kaivuritilassa 6.2.2.1 kohdan A alakohdassa kuvatulla tavalla, mutta korvataan siinä määritelty 90° kääntäminen 45° kääntämisellä.

B. Kuormaajatila

Käytetään konetta 6.2.2.3 kohdassa selostetulla tavalla kuokkakauhan ollessa kuljetusasennossa.

6.3 Mittauspaikka

6.3.1 Yleistä

Kolmen tyyppiset pinnat, jotka kuvataan 6.3.2, 6.3.3 ja 6.3.4 kohdassa, ovat sallittuja testauspaikkaa varten:

a) kova heijastava pinta (betonia tai tiivistä asfalttia);

b) kovan heijastavan pinnan ja hiekan yhdistelmä;

c) hiekkapinta tai hiekkainen maaperä.

Kovaa heijastavaa pintaa on käytettävä seuraavia koneita varten:

- kumipyöräiset koneet: kaikki käyttöolot;

- kaivurit: kaikki käyttöolot;

- telaketjukuormaajat ja telaketjuilla varustetut kaivurikuormaajat: toiminta staattis-hydraulisessa tilassa.

Kovan heijastavan pinnan ja hiekan yhdistelmää on käytettävä testattaessa hiekkaisella pinnalla liikkuvia kuormaajia, kaivurikuormaajia ja telaketjupuskutraktoreita mikrofonien ollessa sijoitettuna kovalle heijastavalle pinnalle.

Vaihtoehtoista vain hiekalla sijaitsevaa testipaikkaa voidaan käyttää telaketjukuormaajien ja -puskutraktoreiden liikkumisen ja staattis-hydraulisen tilan testauksessa sillä edellytyksellä, että:

1 direktiivin 79/113/ETY liitteessä I olevan 8.6.2. kohdan mukaisesti määritelty ympäristön korjauskerroin K2 on pienempi kuin 3,5 dB ja

2 korjaus otetaan huomioon äänitehotasoa laskettaessa, jos K2 on suurempi kuin 0,5 dB.

6.3.2 Kova heijastava pinta

Mikrofonien ympäröimän testialueen on oltava betonia tai kovaa asfalttia.

6.3.3 Kovan heijastavan pinnan ja hiekan yhdistelmä

Koneen kulkeman reitin tai sen toimintapaikan pinnan on oltava märkää, raekooltaan alle 2-millistä hiekkaa tai hiekkaista maata. Hiekan syvyyden on oltava vähintään 0,3 m. Jos telaketjujen vaatima painumissyvyys on yli 0,3 m, kerroksen tai hiekkaisen maan paksuutta on vastaavasti lisättävä. Koneen ja mikrofonin välisen maan pinnan on oltava kovaa ja heijastavaa 6.3.2 kohdan mukaisesti, jolloin se muodostaa mittausympäristöön heijastavan pinnan eikä ääntä imevää pintaa.

Toinen ratkaisu on käyttää vähimmäismitat täyttävää yhdistettyä mittauspaikkaa, joka koostuu heijastavan pinnan sivutse kulkevasta hiekkaisesta radasta. Ajetaan konetta eteenpäin kahdesti vastakkaisiin suuntiin kutakin kolmea mikrofonin paikkaa varten. Peruutustesti voidaan suorittaa samalla tavalla.

6.3.4 Kokonaan hiekkainen mittauspaikka

Hiekan on täytettävä 6.3.3. kohdassa esitetyt vaatimukset.

6.4 Mittauspinta, mittausetäisyys

Testaukseen käytettävän mittauspinnan on oltava puolipallo.

Puolipallon säde määritellään koneen peruspituuden (1) perusteella (katso kuvat 1, 2, 3 ja 4).

Koneen peruspituus vastaa:

- kaivurien tapauksessa ylärakenteen kokonaispituutta pois luettuna laitteet ja liikkuvat pääosat, kuten puomi ja tasapainopuomi;

- muiden koneiden tapauksessa koneen kokonaispituus pois luettuna laitteet, kuten puskutraktorin terä ja kauha.

Säteen on oltava:

- 4 m, jos maansiirtokoneen peruspituus 1 on enintään 1,5 m;

- 10 m, jos maansiirtokoneen peruspituus 1 on enemmän kuin 1,5 m, mutta enintään 4 m;

- 16 m, kun maansiirtokoneen 1 peruspituus on enemmän kuin 4 m.

6.4.2 Mittauspisteiden sijainti ja määrä

Mittauspisteitä on kuusi, ne on numeroitu 2, 4, 6, 8, 10 ja 12, ja ne on järjestetty, kuten direktiivin 79/113/ETY liitteessä I olevassa 6.4.2.2 kohdassa.

7 MITTAUKSET

7.1.1 Ulkoinen melu

Vain taustamelu otetaan huomioon korjauksia varten.

7.1.5 Heijastavat esteet

Silmämääräinen tarkastus riittää varmistamaan ympyränmuotoisella alueella, jonka säde on kolme kertaa niin suuri kuin mittauspuolipallo ja jonka keskipiste vastaa puolipallon keskipistettä, että direktiivin 79/113/ETY liitteessä I olevaa 6.3 kohdan 3 alakohtaa noudatetaan.

7.2 Äänenpainetason LpA mittaus

Äänenpainetaso LpA mitataan direktiivin 79/113/ETY liitteessä I olevan 7.2 kohdan 1 alakohdan säännösten mukaisesti.

Äänenpainetaso LpA on mitattava vähintään kolme kertaa. Jos kaksi saaduista äänenpainearvoista eivät eroa toisistaan enempää kuin 1 dB, lisämittaukset eivät ole tarpeen; muussa tapauksessa mittauksia on jatkettava kunnes saadaan kaksi arvoa, jotka eivät eroa toisistaan yli 1 dB:llä. A-painotettua äänenpainetasoa varten otetaan kahden suurimman korkeintaan 1 dB:llä toisistaan eroavan arvon aritmeettinen keskiarvo.

8 TULOSTEN KÄYTTÖ

8.1.1 Mittauspisteen neliöllinen keskiarvo

8.1.1.1 Puskutraktorit

Koska eteenpäinajo ja peruutus ovat kaksi eri käyttötapaa, kummankin liikesuunnan aika ja äänenpainetaso on mitattava. Seuraavaa kaavaa on käytettävä puskutraktorin yhdistetyn jakson samanarvoisen jatkuvan A-painotetun desibeleinä ilmaistun äänenpainetason LpAeq,T laskemiseen:

LpAeq,T = 10 lg >NUM>1/

>DEN>T1 + T2

[(T1 × 100,1LpAeq,1) + (T2 × 100,1LpAeq,2)]

jossa

T1 on määritellyllä radalla eteenpäinajoon kuluva aika,

T2 on määritellyllä radalla peruutukseen kuluva aika

LpAeq,1 ja LpAeq,2 ovat jaksojen T1 ja T2 aikana määritellyt arvot.

8.1.1.2 Kuormaajat

a) Kahden liikkumistavan yhdistetty tulos

Koska eteenpäinajo ja peruutus ovat kaksi eri käyttötapaa, kummankin liikesuunnan aika ja äänenpainetaso on mitattava. Seuraavaa kaavaa on käytettävä kuormaajan yhdistetyn jakson samanarvoisen jatkuvan A-painotetun desibeleinä ilmaistun äänenpainetason LpAeq,T laskemiseen:

LpAeq,T = 10 lg >NUM>1/

>DEN>T1 + T2

[(T1 × 100,1LpAeq,1) + (T2 × 100,1LpAeq,2)]

jossa

T1 on määritellyllä radalla eteenpäinajoon kuluva aika,

T2 on määritellyllä radalla peruutukseen kuluva aika

LpAeq,1 ja LpAeq,2 ovat jaksojen T1 ja T2 aikana määritellyt arvot.

b) Liikkuvan tilan ja staattis-hydraulisen tilan jaksojen yhdistetty tulos

Seuraavaa kaavaa käytetään kuormaajan koko yhdistetyn jakson samanarvoisen jatkuvan A-painotetun desibeleinä ilmaistun äänenpainetason LpAeq,T laskemiseen:

LpAeq,T = 10 lg [(0,5 × 100,1LpAeq,3) + (0,5 × 100,1LpAeq,4)]

jossa

LpAeq,3 on määritellyllä radalla liikkeen aikana määritetty arvo,

LpAeq,4 on staattis-hydraulisessa tilassa määritetty arvo.

8.1.1.3 Kaivurikuormaajat

Seuraavaa kaavaa käytetään kaivurikuormaajan koko yhdistetyn jakson samanarvoisen jatkuvan A-painotetun desibeleinä ilmaistun äänenpainetason LpAeq,T laskemiseen:

LpAeq,T = 10 lg [(0,8 × 100,1LpAeq,kaivuri) + (0,2 × 100,1LpAeq,kuormaaja)]

jossa

LpAeq,kaivuri on kaivuritilassa määritetty arvo,

LpAeq,kuormaaja on kuormaajatilassa määritetty arvo.

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>KAAVION ALKU>

Kuva 5: Koneen reitti>KAAVION LOOPU>

"