EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 31975R0337

Neuvoston asetus (ETY) N:o 337/75, annettu 10 päivänä helmikuuta 1975, Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen perustamisesta

EYVL L 39, 13.2.1975, p. 1–4 (DA, DE, EN, FR, IT, NL)

Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (EL, ES, PT, FI, SV, CS, ET, LV, LT, HU, MT, PL, SK, SL, BG, RO, HR)

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 19/02/2019; Kumoaja 32019R0128

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/1975/337/oj

31975R0337

Neuvoston asetus (ETY) N:o 337/75, annettu 10 päivänä helmikuuta 1975, Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen perustamisesta

Virallinen lehti nro L 039 , 13/02/1975 s. 0001 - 0004
Kreikank. erityispainos: Luku 05 Nide 2 s. 0038
Espanjank. erityispainos: Luku 05 Nide 2 s. 0048
Portugalink. erityispainos: Luku 05 Nide 2 s. 0048
Suomenk. erityispainos Alue 16 Nide 1 s. 0006
Ruotsink. erityispainos Alue 16 Nide 1 s. 0006


NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 337/75,

annettu 10 päivänä helmikuuta 1975,

Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen perustamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 235 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon edustajakokouksen lausunnon(),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(),

sekä katsoo, että

neuvosto on perustamissopimuksen 128 artiklan nojalla 2 päivänä huhtikuuta 1963 tekemällään päätöksellä() vahvistanut yhteisen ammattikoulutuspolitiikan toteuttamisen yleisperiaatteet,

perustamissopimuksen 118 artiklan mukaisesti neuvoston tehtävänä on edistää jäsenvaltioiden kiinteää yhteistoimintaa sosiaalialalla ja erityisesti ammatillista perus- ja lisäkoulutusta koskevissa asioissa,

neuvosto on 21 päivänä tammikuuta 1974() hyväksymässään sosiaalista toimintaohjelmaa koskevassa päätöslauselmassa asettanut ohjelman yhdeksi tavoitteeksi yhteisen ammattikoulutuspolitiikan toteuttamisen ja pyrkii saavuttamaan asteittain päätavoitteet tällä alalla, muun muassa koulutustasojen lähentämisen, perustamalla Euroopan ammatillisen koulutuskeskuksen; neuvosto on edelleen pitänyt tämän tavoitteen etusijalla,

yhteisen ammattikoulutuspolitiikan toteuttaminen aiheuttaa yhä monimutkaisempia ongelmia, ja näiden ongelmien ratkaiseminen edellyttää asianosaisten ja erityisesti työmarkkinaosapuolten laajamittaista osallistumista,

Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen - komission osastoista riippumattoman, mutta niiden kanssa kiinteässä yhteistyössä toimivan toimielimen - perustaminen on välttämätöntä tämän yhteisen politiikan tehokkaaksi toteuttamiseksi; perustamissopimuksessa ei ole määräyksiä tällaisen keskuksen perustamiseen tarvittavista erityisvaltuuksista, ja

keskus perustetaan osaksi Euroopan yhteisöjen järjestelmää ja se noudattaa yhteisön oikeutta: lisäksi on tarkoituksenmukaista määritellä tiettyjen yleissäännösten soveltamisehdot,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Perustetaan Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus, jäljempänä "keskus".

Keskuksella on kaikissa jäsenvaltioissa laajin oikeushenkilöillä oleva oikeuskelpoisuus.

Keskus ei tavoittele voittoa. Sen kotipaikka on Länsi-Berliinissä.

2 artikla

1. Keskuksen tehtävänä on avustaa komissiota ammatillisen koulutuksen ja jatkokoulutuksen edistämisessä ja kehittämisessä yhteisössä.

Tätä varten keskus edistää tieteellisellä ja teknisellä toiminnallaan yhteisen ammattikoulutuspolitiikan toteuttamista yhteisön määrittelemien suuntaviivojen mukaan.

Keskus edistää ennen kaikkea tietojen ja kokemusten vaihtoa.

2. Keskuksen tehtävänä on erityisesti:

- koota valikoiden nimenomaan kyseisten alojen nykytilanteeseen, viimeaikaiseen kehitykseen ja tutkimukseen, sekä ammatillisen koulutuksen rakenteeseen liittyvää aineistoa;

- myötävaikuttaa edellä mainittujen alojen tutkimuksen kehittämiseen ja yhteensovittamiseen;

- varmistaa hyödyllisen aineiston ja tiedon levittäminen;

- tukea kaikkia aloitteita, jotka todennäköisesti parantavat mahdollisuuksia löytää yhteinen lähestymistapa ammatillisen koulutuksen ongelmien ratkaisemiseksi. Tällä alueella keskuksen on suunnattava toimintansa erityisesti ammatillisen koulutuksen tasojen yhtenäistämiseen liittyviin ongelmiin pyrkiäkseen todistusten sekä muiden ammatillisen koulutuksen suorittamista osoittavien asiakirjojen vastavuoroiseen tunnustamiseen;

- olla kaikkien asianosaisten kohtaamispaikkana.

3. Keskuksen on toiminnassaan otettava huomioon ammatillisen koulutuksen ja muiden koulutusalojen väliset yhteydet.

3 artikla

1. Keskus suorittaa tehtäviensä toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Se voi erityisesti:

- järjestää kursseja ja seminaareja;

- tehdä tutkimussopimuksia ja antaa toimeksi tai tarvittaessa itse toteuttaa toimintasuunnitelmaansa edistäviä kokeilu- tai erityishankkeita;

- julkaista ja levittää hyödyllistä aineistoa, etenkin yhteisön ammatillisen koulutusalan tiedotuslehteä.

2. Tehtäväänsä toteuttaessaan keskus luo asianmukaiset yhteydet erityisesti sekä yksityisiin että julkisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin erikoiselimiin, julkishallintoon ja oppilaitoksiin, samoin kuin työnantaja- ja työntekijäjärjestöihin.

4 artikla

1. Keskusta johtaa 30-jäseninen hallintoneuvosto, jossa

a) yhdeksän jäsentä edustaa jäsenvaltioiden hallituksia;

b) yhdeksän jäsentä edustaa työnantajien ammattijärjestöjä;

c) yhdeksän jäsentä edustaa työntekijöiden ammattijärjestöjä;

d) kolme jäsentä edustaa komissiota.

Neuvosto nimeää a, b ja c kohdassa tarkoitetut jäsenet siten, että jokaisessa edellä mainitussa ryhmässä on yksi jäsen kustakin jäsenvaltiosta.

Komissio nimeää omat edustajansa.

2. Hallintoneuvoston jäsenten toimikausi on kolme vuotta. Sama jäsen voidaan nimetä uudeksi toimikaudeksi. Jos jäsenen toimikausi päättyy tai jäsen eroaa tai erotetaan, hän jatkaa tehtävässään, kunnes hänet on nimetty uudeksi toimikaudeksi tai hänen tilalleen on nimetty uusi jäsen.

3. Hallintoneuvosto valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajansa ja kolme varapuheenjohtajaa yhdeksi vuodeksi.

4. Puheenjohtaja kutsuu hallintoneuvoston koolle vähintään kahdesti vuodessa tai kun vähintään kolmasosa sen jäsenistä sitä pyytää.

5. Hallintoneuvosto tekee päätöksensä jäsentensä äänten ehdottomalla enemmistöllä.

5 artikla

Hallintoneuvosto hyväksyy työjärjestyksensä, joka tulee voimaan sen jälkeen kun neuvosto on komission lausunnon saatuaan sen hyväksynyt.

Hallintoneuvosto päättää tilapäisten työryhmien asettamisesta vuotuisessa toimintasuunnitelmassa asetettujen tarpeiden mukaan. Hallintoneuvosto tiedottaa säännöllisesti komissiolle keskuksen toiminnasta.

6 artikla

1. Komissio nimeää keskuksen johtajan hallintoneuvoston esittämän ehdokaslistan perusteella.

2. Johtajan toimikausi on viisi vuotta; hänet voidaan nimetä uudeksi toimikaudeksi.

7 artikla

1. Johtaja panee täytäntöön hallintoneuvoston päätökset ja vastaa keskuksen päivittäisestä hallinnosta. Hän on keskuksen laillinen edustaja.

2. Hän valmistelee ja järjestää hallintoneuvoston työskentelyä, sekä huolehtii hallintoneuvoston kokouksien sihteeristöpalvelusta.

3. Hän huolehtii työryhmien toiminnan yhteensovittamisesta.

4. Hän on henkilöstön esimies ja vastaa henkilöstön palvelukseen ottamisesta ja erottamisesta.

5. Johtaja antaa hallinnostaan hallintoneuvostolle selvityksen.

8 artikla

1. Hallintoneuvosto päättää vuotuisesta toimintasuunnitelmasta johtajan ehdotuksen perusteella ja yhteisymmärryksessä komission kanssa. Toimintasuunnitelmassa on otettava huomioon yhteisön toimielinten etusijalle asettamat tarpeet.

2. Toimintaansa suunnitellessaan keskus ottaa huomioon ammatillisen koulutusalan muiden toimielinten toiminnan.

9 artikla

Hallintoneuvosto hyväksyy viimeistään maaliskuun 31 päivänä keskuksen toiminnasta ja taloudellisesta tilanteesta vuosittaisen yleiskertomuksen, joka toimitetaan komissiolle.

10 artikla

Hallintoneuvosto laatii kunakin varainhoitovuonna, joka on sama kuin kalenterivuosi, arvion tuloista ja menoista, joiden on oltava tasapainossa.

11 artikla

1. Hallintoneuvosto toimittaa komissiolle vuosittain viimeistään maaliskuun 31 päivänä ennakkoarvion tuloistaan ja menoistaan. Komissio toimittaa tämän ennakkoarvion, johon sisältyy henkilöstön määrää kuvaava taulukko, neuvostolle yhdessä Euroopan yhteisöjen alustavan talousarvioesityksen kanssa.

2. Euroopan yhteisöjen talousarvioon merkitään joka vuosi keskukselle osoitettu määräraha erityisen budjettikohdan alle.

Tämän määrärahan siirtämiseen sovelletaan voimassa olevaa menettelyä määrärahojen siirtämisestä luvusta toiseen.

Budjettivallan käyttäjä vahvistaa keskuksen henkilöstön määrää kuvaavan taulukon.

3. Hallintoneuvosto hyväksyy ennen varainhoitovuoden alkua tulo- ja menoarvion mukauttaen sen budjettivallan käyttäjän myöntämään määrärahaan. Komissio toimittaa näin hyväksytyn arvion budjettivallan käyttäjälle.

12 artikla

1. Keskukseen sovellettavat, varainhoitoa koskevat määräykset annetaan perustamissopimuksen 209 artiklan nojalla.

2. Hallintoneuvosto lähettää viimeistään kunkin vuoden maaliskuun 31 päivänä tilintarkastuslautakunnalle tiliselvityksen kaikista keskuksen edellisen varainhoitovuoden tuloista ja menoista. Tilintarkastuslautakunta tarkastaa ne perustamissopimuksen 206 artiklan toisessa kohdassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

3. Komissio jättää tiliselvityksen ja tilintarkastuslautakunnan kertomuksen samoin kuin komission huomautukset neuvostolle ja Euroopan parlamentille viimeistään 31 päivänä lokakuuta. Neuvosto ja Euroopan parlamentti myöntävät keskuksen hallintoneuvostolle vastuuvapauden perustamissopimuksen 206 artiklan neljännessä kohdassa määrätyn menettelyn mukaan.

4. Komission varainhoidonvalvoja vastaa keskuksen menoja koskevien maksusitoumusten ja maksujen valvomisesta, sekä tulojen toteamisen ja perinnän valvomisesta.

13 artikla

Neuvosto antaa komission ehdotuksesta keskuksen henkilöstöä koskevat määräykset.

14 artikla

Hallintoneuvoston jäsen, johtaja, henkilöstöön kuuluva tai muu keskuksen toimintaan osallistuva henkilö ei saa tehtävänsä päätyttyäkään ilmaista ammattisalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja.

15 artikla

Keskukseen sovelletaan Euroopan yhteisössä käytettäviä kieliä koskevaa järjestelyä.

16 artikla

Keskukseen sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehtyä pöytäkirjaa.

17 artikla

1. Keskuksen vastuu sopimuksen perusteella määräytyy kyseessä olevaan sopimukseen sovellettavan lain mukaan.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta antaa päätös keskuksen tekemässä sopimuksessa olevan välityslausekkeen nojalla.

2. Sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun perusteella keskus korvaa keskuksen ja työntekijöidensä tehtäväänsä suorittaessaan aiheuttaman vahingon jäsenvaltioiden lainsäädännön yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista tällaisen vahingon korvaamiseen liittyvät kiistat.

3. Keskuksen työntekijöiden henkilökohtaisesta vastuusta keskusta kohtaan määrätään keskuksen henkilöstöä koskevissa määräyksissä.

18 artikla

Jäsenvaltiot, hallintoneuvoston jäsenet sekä ne kolmannes osapuolet, joita asia välittömästi ja henkilökohtaisesti koskee, voivat saattaa minkä tahansa keskuksen toimen laillisuuden komission tarkastettavaksi riippumatta siitä, onko kyse nimenomaisesta vai hiljaisesta toimesta.

Asia on jätettävä komission päätettäväksi 15 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin asianosainen sai kyseisestä toimesta tiedon.

Komissio tekee päätöksen kuukauden kuluessa. Jos päätöstä ei ole tehty tämän määräajan kuluessa, asian katsotaan tulleen hylätyksi hiljaisella päätöksellä.

19 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 10 päivänä helmikuuta 1975.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

G. FITZGERALD

() EYVL N:o C 127, 18.10.1974, s. 20

() EYVL N:o C 125, 16.10.1974, s. 41

() EYVL N:o 63, 20.4.1963, s. 1338/63

() EYVL N:o C 13, 12.2.1974, s. 1

Top