31971L0318

NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 26 päivänä heinäkuuta 1971,

kaasun tilavuusmittareita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (71/318/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 100 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(1),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

sekä katsoo, että

kaasun tilavuusmittarien rakennetta ja tarkastusmenetelmiä koskevat velvoittavat säännökset ovat eri jäsenvaltioissa erilaiset ja muodostavat siten tällaisten laitteiden kaupan esteen; sen vuoksi on tarpeen lähentää näitä säännöksiä, ja

mittauslaitteita ja metrologisia tarkastusmenetelmiä koskeviin yleisiin säännöksiin liittyvän jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 26 päivänä heinäkuuta 1971(3) annetussa neuvoston direktiivissä säädetään menettelyistä ETY-tyyppihyväksynnälle ja ETY-ensivakaukselle; kyseisen direktiivin mukaisesti on tarpeen säätää kaasun tilavuusmittarien rakennetta ja toimintaa koskevat tekniset vaatimukset,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Tätä direktiiviä sovelletaan seuraaviin kaasun tilavuusmittareihin:

1. Volumetriset mittarit:

- mittarit, joissa on joustavat seinämät;

- kiertomäntämittarit.

2. Muut kuin volumetriset mittarit:

- turbiinimittarit.

2 artikla

Mittarit, joille voidaan antaa ETY-merkit ja -tunnukset, esitetään tämän direktiivin liitteessä. Niitä koskee ETY-tyyppihyväksyntä ja ETY-ensivakaus.

3 artikla

Jäsenvaltio ei saa evätä, kieltää tai rajoittaa ETY-tyyppihyväksyntätunnuksella ja ETY-ensivakausmerkillä varustetun kaasun tilavuusmittarin saattamista markkinoille tai ottamista käyttöön.

4 artikla

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan 18 kuukauden kuluessa tämän direktiivin tiedoksi antamisesta, ja niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

2. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että niiden tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamat keskeiset kansalliset säännökset toimitetaan kirjallisina komissiolle.

5 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 26 päivänä heinäkuuta 1971.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. MORO

(1) EYVL N:o C 65, 5.6.1970, s. 30

(2) EYVL N:o C 131, 29.10.1970, s. 7

(3) EYVL N:o L 202, 6.9.1971, s. 1

LIITE

I LUKU

A. TIETTYJEN LIITTEESSÄ KÄYTETTYJEN TERMIEN MÄÄRITELMÄT

1 Kuormitusalue

Kaasumittarin kuormitusalue on rajoitettu suurimmalla tilavuusvirralla Qmax ja pienimmällä tilavuusvirralla Qmin.

2 Volumetrisen mittarin jaksollinen tilavuus

Volumetrisen mittarin jaksollisella tilavuudella tarkoitetaan sitä kaasun tilavuutta, joka vastaa mittauslaitteen yhtä toimintajaksoa eli sitä kokonaisliikettä, jonka lopuksi mittarin liikkuvat osat, lukuun ottamatta näyttölaitetta ja välipyörästöä, ensimmäistä kertaa palaavat alkuasentoonsa.

Se lasketaan kertomalla testiosan täyttä kierrosta vastaava tilavuus mittauslaitteen ja osoittimella varustetun laskijan välityssuhteella.

3 Käyttöpaine ja peruspaine

3.1 Käyttöpaine

Kaasumittarin käyttöpaine on se kaasun paine, joka vastaa mittarin sisääntulossa olevan kaasun paineen ja ilmanpaineen välistä eroa.

3.2 Peruspaine

Kaasumittarin peruspaine pr on se kaasun paine, johon osoitettu kaasun tilavuus liittyy.

Painemittausyhde peruspaineen mittaamiseksi vahvistetaan III luvussa.

4 Painehäviö

Kaasumittarin painehäviö on se kaasun paine, joka vastaa mittarin tulo- ja lähtöpaineiden erotusta kaasun virtauksen aikana.

5 Ulosottovakio

Ulosottovakio on se tilavuusarvo, joka vastaa tämän ulosottolaitteen akselin täyttä kierrosta; tämä arvo lasketaan kertomalla testiosan täyttä kierrosta vastaava tilavuus osoittimella varustetun laskijan ja ulosottolaitteen akselin välityssuhteella.

B. KAASUN TILAVUUSMITTAREITA KOSKEVIA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

1 Yleistä

1.1 Tämän liitteen I luvussa vahvistetaan yleiset, tämän direktiivin 1 artiklassa tarkoitettuja kaasun tilavuusmittareita koskevat määräykset.

1.2 Tämän liitteen II ja III luvussa vahvistetaan kutakin mittaria koskevat erityiset määräykset.

2 Rakenne

2.1 Materiaali

Mittarit on valmistettava lujista materiaaleista, joilla on pieni sisäinen jännitys, jotka muuttuvat ajan kuluessa vähän ja jotka kestävät korroosiota ja yleisesti käytettyjen kaasujen ja niiden kondensaattien syövyttävää vaikutusta.

2.2 Mittarien lujuus

Mittarien koteloinnin on oltava suurimmalla käyttöpaineella kaasutiivis.

2.3 Suoja väärinkäyttöä vastaan

Mittarit on suunniteltava siten, että väärinkäyttö, jolla voi olla vaikutusta mittaustarkkuuteen, ei ole mahdollista vahingoittamatta vakausmerkkejä tai suojasinettejä.

2.4 Kaasun virtaussuunta

Jos mittarin näyttölaite on tarkoitettu toimimaan vain yhdellä kaasun virtaussuunnalla, tämä virtaussuunta on osoitettava nuolella.

Nuoli ei ole välttämätön, jos kaasun virtaussuunta on määrätty rakenteellisesti.

2.5 Metrologiset ominaisuudet

Mittarin on pystyttävä toimimaan keskeytymättömästi tilavuusvirralla Qmax II ja III luvussa vahvistetun ajan ja niin, etteivät mittarin metrologiset ominaisuudet muutu näissä luvuissa määriteltyjä rajoja ylittävällä tavalla.

3 Lisälaitteet

3.1 Mittarit voidaan varustaa lisälaittein (esimerkiksi korjausta, tallennusta, lisänäyttöä varten); niiden lisäämisessä noudatetaan ETY-tyyppihyväksyntämenettelyä.

3.2 Mittarit voidaan varustaa ulosotolla, jolloin mittaria voidaan käyttää irrotettavana indikaattorina, etumaksumittarina tai muuna täydentävänä laitteena taikka lisälaitteena.

3.2.1 Jos näitä tarkastustapoja ei käytetä, ulosoton vapaa pää on suojattava tulpalla tai muulla vastaavalla sinetöitävällä järjestelyllä.

3.2.2 Jos ulosottona on akseli, siinä on oltava sen vakion arvoa osoittava näyttö, ilmaistuna muodossa: "1 REV*...m³".

3.3 Mittarit voidaan varustaa sisäisillä pulssigeneraattoreilla. Näiden generaattoreiden ulosotossa on oltava vastaavaa pulssin arvoa osoittava näyttö, ilmaistuna muodossa: "1 PULSE*...m³" (tai dm³).

4 Merkinnät

4.1 Jokaisessa mittarissa on oltava seuraavat merkinnät syhmiteltynä näyttötauluun tai arvokilpeen:

a) mittarin tyyppihyväksyntänumero;

b) valmistajan tunnus tai toiminimi;

c) mittarin valmistusnumero ja -vuosi;

d) mittarin kokotunnus, joka muodostuu G-kirjaimesta, jota seuraa II ja III luvun mukainen numero;

e) suurin tilavuusvirta muodossa Qmax = ...m³/h;

f) pienin tilavuusvirta muodossa Qmin = ...m³/h (tai Dm³/h)

g) maksimikäyttöpaine ilmaistuna Pmax... mn/m² (tain N/m²) tai Pmax...bar (tai Mbar)

h) volumetrisille mittareille jaksollisen tilavuuden nimellisarvo muodossa V = m³ (tai dm³).

Näiden merkintöjen on oltava selvästi näkyviä, helposti luettavia ja pysyviä tavallisissa mittarin käyttöolosuhteissa.

4.2 Tyyppihyväksynnän antava metrologinen tarkastuslaitos voi päättää, missä tapauksissa arvokilpeen on merkittävä kaasun laatu.

4.3 Mittariin voidaan myös merkitä myyntinimitys, erityissarjanumero, kaasun jakeluyhtiön nimi, eurooppalaisen standardin mukaisuutta osoittava merkki sekä merkintä tehdyistä korjauksista. Muut merkinnät ovat kiellettyjä, ellei niitä ole nimenomaisesti sallittu.

5 Laskija ja testiosa

5.1 Laskija

5.1.1 Laskijoiden on oltava rumputyyppisiä; viimeinen osa saa kuitenkin poiketa tästä säännöstä. Rummut on kalibroitava kuutiometreissä tai kuutiometrin monikerroissa tai desimaaliosissa. Näyttötauluun on merkittävä tunnus "m³".

5.1.1.1 Mahdolliset kuutiometrin desimaaliosaa näyttävien rumpujen on selvästi erotuttava muista rummuista selvästi erottuvalla desimaalipisteellä.

5.1.1.2 Tapauksissa, joissa viimeinen rumpu näyttää kuutiometrin monikertoja, näyttötauluun on merkittävä joko:

a) yksi tai useampia kiinteitä nollia sopivalla tavalla viimeisen rummun jälkeen; tai

b) merkintä "10", "100", "1000" jne. Näyttämä on aina kuutiometreinä.

5.1.2 Laskijassa on oltava riittävästi numeroituja rumpuja, jotta viimeisen rummun yhdellä yksiköllä voidaan osoittaa 1000 tunnin toimintajakson aikana suurimmalla tilavuusvirralla virrannut tilavuus.

5.2 Testiosa

5.2.1 Mittarit on suunniteltava siten, että tarkastukset voidaan suorittaa riittävällä tarkkuudella. Tätä tarkoitusta varten niissä on oltava sisäänrakennettu testiyksikkö tai järjestelyjä, joiden avulla siirrettävä testiyksikkö voidaan niihin kytkeä.

5.2.2 Sisäänrakennettu testiosa voi olla laskimen viimeinen osa yhdessä seuraavista kahdesta muodosta:

a) jatkuvasti liikkuva asteikolla varustettu rumpu;

b) kiinteällä asteikolla varustetulla osoitinlevyllä kulkeva osoitin tai kiinteän perusmerkin ohi kulkeva asteikolla varustettu osoitinlevy.

5.2.3 Näillä testiosien asteikoilla askeleen yksikkö on merkittävä selvästi ja yksiselitteisesti m³:nä tai m³:n desimaaliosina; asteikon alku on merkittävä numerolla nolla.

5.2.3.1 Askeleen on oltava sama koko asteikolla ja askelpituuden vähintään 1 millimetri.

5.2.3.2 Askelarvon on oltava muotoa 1 × 10n, 2 × 10n tai 5 × 10n, jossa n on positiivinen tai negatiivinen kokonaisluku tai nolla.

5.2.3.3 Asteikkomerkkien on oltava ohuita ja samanlaisia. Jos askel on muotoa 1 × 10n tai 2 × 10n m³, kaikkien viiden kerrannaisia esittävien viivojen ja jos askel on muotoa 5 × 10n m³, kaikkien kahden kerrannaisia esittävien viivojen on erotuttava suuremman pituutensa ansiosta.

5.2.4 Perusmerkin osoitinlevyn on oltava riittävän ohut, jotta sitä voidaan lukea helposti ja yksiselitteisesti.

5.3 Rumpujen ja osoitinlevyjen halkaisijat

Rumpujen halkaisijoiden on oltava vähintään 16 millimetriä.

I B luvun 5.2.2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen asteikkojen halkaisijan on oltava vähintään 32 millimetriä.

5.4 Laskijan lukeminen

Laskija on suunniteltava siten, että lukemat voidaan asettaa rinnakkain.

5.5 Numeroiden siirtyminen

Missä tahansa olevan numeron siirtyminen on tapahduttava, kun välittömästi alemmalla tasolla oleva numero tekee kierroksensa viimeistä kymmenesosaa.

5.6 Laskijan poistaminen

Mittarit on suunniteltava siten, että laskija voidaan helposti poistaa tarkastuksen aikana.

6 Suurimmat sallitut virheet

6.1 Mittausvirheet esitetään suhteellisina arvoina, prosenteissa, näytetyn tilavuuden ja todellisesti mittarin läpi kulkeneen tilavuuden erotuksena jaettuna jälkimmäisellä tilavuudella.

6.2 Virheet liittyvät perustiheydeltään 1,2 kg/m³ ilman tilavuuden mittaukseen. Tavallisessa ilmanpaineessa testauslaboratorion ulkoilman voidaan katsoa täyttävän nämä ehdot.

6.3 Suurimmat sallitut virheet määritellään II ja III luvussa; ne ovat voimassa hyväksytylle virtaussuunnalle.

7 Painehäviö

7.1 Suurimmat sallitut arvot

Painehäviön suurimmat sallitut arvot vahvistetaan II ja III luvussa.

8 Vakausmerkkien ja sinettien käyttö

8.1 Tarkoitus

ETY-vakausmerkkien ja sinettien käytöllä kaasumittarissa todistetaan ainoastaan, että mittari täyttää tämän direktiivin vaatimukset.

8.2 Sijoitus

8.2.1 Merkit on sijoitettava siten, että sinetöidyn osan poistaminen johtaa merkin tuhoutumiseen.

8.2.2 Jos I luvun 4.1 kohdassa mainitut merkinnät ovat erityisessä arvokilvessä, joku merkeistä on kiinnitettävä siten, että se rikkoutuu, jos arvokilpi poistetaan.

8.2.3 Vakausmerkeille ja sineteille on varattava paikka:

a) kaikkiin kilpiin, joissa on tässä liitteessä vaadittuja merkintöjä;

b) kaikkiin osiin, joita ei voida muutoin suojata käsittelyltä, joka on omiaan vaikuttamaan mittaustarkkuuteen.

9 ETY-tyyppihyväksyntä ja ensivakaus

9.1 ETY-tyyppihyväksyntä

9.1.1 Mittarin tyyppihyväksyntähakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat:

- kuvaus mittarista, jolle tyyppihyväksyntää haetaan;

- koko mittarin kokoonpanokuva täydennettynä tarvittavilla yksityiskohtaisilla piirustuksilla;

- osaluettelo ja muut tiedot, jotka kyseinen metrologinen laitos katsoo tarpeellisiksi;

- vakausmerkkien ja sinettien sijoituskaavio;

- vakuutus, josta käy ilmi, että tyypin mukaisesti valmistetut mittarit täyttävät turvallisuusvaatimukset, erityisesti arvokilpeen merkityn maksimikäyttöpaineen osalta.

9.2 ETY-ensivakaus

9.2.1 ETY-ensivakaukseen toimitettavien mittarien on oltava käyttökunnossa. Jos mittareita aiotaan käyttää ulosotolla varustettujen lisälaitteiden kanssa, nämä varusteet on kytkettävä tarkastuksen aikana, jollei myöhempään kytkentään ole erityisesti annettu lupaa.

10 Vakausmerkit ja sinetit

Mittareille, jotka ovat läpäisseet vakaustestit,

- annetaan vakausmerkki;

- varustetaan sinetein säädetyissä paikoissa suojaamaan tiettyjä osia käsittelyltä, joka on omiaan vaikuttamaan mittarin ominaisuuksiin.

II LUKU

JOUSTAVILLA SEINÄMILLÄ VARUSTETTUJA KAASUN TILAVUUSMITTAREITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

1. Soveltamisala

Tätä lukua sovelletaan yhdessä I luvun määräysten kanssa sellaisiin kaasumittareihin, joissa kaasun mittaus toteutetaan joustavilla seinämillä varustetuilla mittakammioilla.

2. Tehoalue ja tunnus

2.1 Seuraavassa taulukossa esitetään sallitut suurimman tilavuusvirran, pienimmän tilavuusvirran ylärajan ja jaksollisen tilavuuden pienimmän arvon mittarin tunnusta (G) vastaavat arvot:

>TAULUKON PAIKKA>

2.2 Jos mittarityypin Qmin:n arvo on pienempi kuin tämän luvun 2.1 kohdan taulukossa esitetty arvo, kyseinen Qmin:n numeroarvo on ilmaistava tämän taulukon 3 sarakkeen numerolla tai sen kymmenysosalla.

2.3 Mittarit, joiden jaksollinen tilavuus on pienempi kuin tämän luvun 2.1 kohdan taulukossa esitetty arvo, voidaan hyväksyä, jos malli täyttää tämän luvun 7.2.5 kohdassa esitetyt kestotestivaatimukset.

3. Rakenteen yksityiskohtia

3.1 Yhdelläkään mittarilla ero jaksollisen tilavuuden V lasketun arvon ja tämän tilavuuden mittarille määritellyn arvon välillä ei saa ylittää 5 % jälkimmäisestä.

3.2 Mittarit G 1,6:sta G 6:een nämä mukaan lukien voidaan varustaa laitteella, joka estää laskimen toiminnan, kun kaasun virtaussuunta ei ole sallittu.

4. Testiosa

4.1 Mittarien G 1,6:sta G 6:een nämä mukaan lukien testiosa valmistetaan I luvun 5.2.2 kohdan mukaisesti. Mittarien G 10:stä G 50:een nämä mukaan lukien testiosa on:

- valmistettu I luvun 5.2.2 kohdan mukaisesti;

- tai on irrotettavissa.

4.2 Jos testiosa on valmistettu I B luvun 5.2.2 kohdan mukaisesti, osan askelarvon on täytettävä seuraavan taulukon kunkin tyypin edellyttämät vaatimukset:

>TAULUKON PAIKKA>

4.3 Mittareilla, joiden testiosa on valmistettu I B luvun 5.2.2 kohdan mukaisesti, tyypillinen hajonta 30 perättäisen mittauksen sarjassa suuruusluokkaa 0,1 Qmax olevalla tilavuusvirralla ja samoissa olosuhteissa alempana määritellyllä ilman tilavuudella ei saa ylittää seuraavassa taulukossa esitettyjä arvoja:

>TAULUKON PAIKKA>

5 Suurimmat sallitut virheet

5.1 Yleiset määräykset

5.1.1 Suurimmat sallitut positiiviset ja negatiiviset virheet esitetään seuraavassa taulukossa:

>TAULUKON PAIKKA>

5.1.2 ETY-ensivakauksessa eivät tilavuusvirroilla Q saadut kaikki virheet, jotka ovat 2 Qmin:n ja Qmax:n välillä, saa ylittää 1 %, jos ne ovat kaikki samanmerkkisiä.

6 Painehäviö

6.1 Kokonaispainehäviö

Kokonaispainehäviö ilmalla, jonka tiheys on 1,2 kg/m³ ja jonka tilavuusvirta on Qmax, ei keskimäärin saa ylittää:

>TAULUKON PAIKKA>

6.2 Mekaaninen painehäviö

Mekaaninen painehäviö eli se painehäviö, joka syntyy ilmalla, jonka tiheys on 1,2 kg/m³ ja tilavuusvirta Qmin:n ja 2 Qmin:n välillä, ei saa ylittää:

>TAULUKON PAIKKA>

Edellä esitetyt arvot liittyvät mekaanisen painehäviön suurimpaan arvoon.

6.3 Erityismääräys

Mittareihin, joiden käyttöpaine on suurempi kuin 0,1 MN/m² (1 baari), sovelletaan II 6.2 kohdan määräyksiä mekaanisesta painchäviöstä, jolloin näiden mittareiden II 6.1 kohdassa määrättyä kokonaispainehäviötä ei oteta huomioon.

7 ETY-tyyppihyväksyntä

7.1 Tyypin näytekappaleen lisäksi hakijan on aluksi asetettava toimivaltaisen laitoksen käyttöön kahdesta kuuteen tyypin näytekappaleen mukaan valmistettua näytemittaria.

Lukumäärä on jaettava useampien G-kokojen välille toimivaltaisen laitoksen vaatimuksesta, jos hakemus koskee useamman erikokoisen mittarin hyväksyntää.

Jos testien tulokset eivät ole täysin tyydyttäviä, voidaan pyytää vielä lisää näytemittareita.

7.1.1 Tästä määräyksestä poiketen sallitaan, että nämä näytekappaleet toimitetaan toimivaltaisen laitoksen käyttöön myöhemmin. Tyyppihyväksyntää koskeva päätös voidaan kuitenkin tehdä vasta kun kaikki näytteet on kokonaan tarkastettu.

7.1.2 Näytemittarit pysyvät hakijan omaisuutena ja ne on palautettava hakijalle tyyppihyväksynnän antamisen jälkeen.

7.2 Tarkastus

7.2.1 Tyyppikappaleen ja näytemittarien on täytettävä I luvun ja tämän luvun 2, 3, 4, 5 ja 6 kohdassa tarkoitetut vaatimukset.

7.2.2 Suurimman ja pienimmän virheen ero koko alueella tilavuusvirran Q funktiona ei saa ylittää 3 % millään mittarilla.

7.2.3 Tyyppikappaleelle ja näytemittareille tehdään kestotesti. Testi suoritetaan:

7.2.3.1 Mittareille G 1,6:sta G 10:een nämä mukaan lukien: suurimmalla teholla ja ilmalla: kuitenkin, jos mittarin arvokilvessä määritellään mitattava kaasu, on testi kokonaan tai osittain suoritettava tällä kaasulla.

7.2.3.2 Mittareille G 16:sta G 650:een nämä mukaan lukien: mahdollisuuksien mukaan suurimmalla teholla ilmalla tai kaasulla.

7.2.4 Kestotestin pituus mittareille, joiden jaksollinen tilavuus on yhtä suuri tai suurempi kuin tämän luvun 2.1 kohdan taulukossa esitetyt arvot:

7.2.4.1 Mittareille G 1,6:sta G 10:een nämä mukaan lukien: 1 000 tuntia. Testi voidaan keskeyttää, mutta se on suoritettava 60 päivässä.

7.2.4.2 Mittareille G 16:sta G 650:een nämä mukaan lukien: niin, että jokainen mittari mittaa ilma- tai kaasutilavuuden, joka vastaa 1 000 tunnin toimintaa mittarin suurimmalla teholla; testi on suoritettava kuudessa kuukaudessa.

7.2.5 Mittareille, joiden jaksollinen tilavuus on tämän luvun 2.1 kohdan taulukossa esitettyjä arvoja pienempi, kestotestin pituuden on oltava 2 000 tuntia ja se tehdään suuremmalle määrälle mittareita kuin tämän luvun 7.1 kohdassa eritellään mittarin kuvauksen ja yleisominaisuuksien mukaan.

7.2.6 Mittareiden on kestotestin jälkeen täytettävä seuraavat vaatimukset:

a) tilavuusvirta-alueella suurimman ja pienimmän virheen ero tilavuusvirran Q funktiona ei saa olla enemmän kuin 4 % yhdelläkään mittarilla;

b) virheiden arvot eivät saa erota enempää kuin 1,5 % alkuperäisistä vastaavista arvoista;

c) mekaaninen painehäviö ei saa olla lisääntynyt enempää kuin 20 N/m² (0,2 millibaaria).

d) mittareiden, joiden käyttöpaine on suurempi kuin 0,1 mN/m² (1 bar) tilavuusvirta-alueen suurimman ja pienimmän virheen ero tilavuusvirran Q funktiona ei saa olla enempää kuin 1 %.

7.3 Hyväksytyn tyypin muuttaminen

Jos hyväksyntähakemus koskee hyväksytyn tyypin muuttamista, alkuperäisen tyypin hyväksynyt metrologinen tarkastuslaitos päättää muutoksen mukaan, sovelletaanko ja missä laajuudessa tämän luvun 7.1, 7.2.3, 7.2.4 ja 7.2.5 kohdan määräyksiä.

8 ETY-ensivakaus

8.1 Tarkkuustesti

Mittarin katsotaan täyttävän suurimpia sallittuja virheitä koskevat vaatimukset, jos nämä vaatimukset täytetään seuraavilla tilavuusvirroilla:

a) tilavuusvirralla Qmin ja 2 Qmin;

b) suurusluokkaa 1/5 Qmax olevalla tilavuusvirralla;

c) tilavuusvirralla Qmax.

d) tilavuusvirralla 0,50 Qmax niiden mittareiden osalta, joiden käyttöpaine on suurempi kuin 0,1 mN/m² (1 bar).

Jos tarkastus suoritetaan toisissa olosuhteissa, on saatava vähintään samanlainen varmuus kuin mikä saavutetaan mainituilla testeillä.

III LUKU

KIERTOMÄNNILLÄ TAI TURBIINEILLA VARUSTETTUJA KAASUN TILAVUUSMITTAREITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

1 Soveltamisala

Tätä lukua sovelletaan I luvun määräysten kanssa:

1.1 Kiertomäntäkaasumittareihin,

- joissa kaasun mittaus toteutetaan kiertoliikettä tekevillä seinämillä varustetuilla mittakammioilla.

1.2 Turbiinikaasumittareihin,

- joissa akselinsuuntainen kaasun virtaus pyörittää siipipyörää ja siipipyörän kierrosten lukumäärä edustaa läpivirranneen kaasun tilavuutta.

2 Kapasiteettialue

2.1 Kaasumittareilla on oltava ainoastaan seuraavan taulukon mukainen niiden tarkoitusta ja viiden viimeisen rivin desimaalikertoimia vastaava kapasiteettialue (G):

>TAULUKON PAIKKA>

3 Rakenteen yksityiskohdat

3.1 Kiertomäntämittarit

3.1.1 Mittareissa on oltava ennen kaasupiiriä ja sen jälkeen halkaisijaltaan 3-5 mm painemittausyhden painehäviön mittaamiseksi; ennen kaasupiiriä mitattu paine on peruspaine.

3.1.2 Mittarit voidaan varustaa käsitoimisella järjestelmällä, jolla voidaan kääntää mäntiä, jos siten ei voida häiritä mittarin moitteetonta toimintaa.

3.1.3 Mittarien G 160 ja sitä suurempien kiertomäntien akselien laakerit voidaan suunnitella siten, että niihin voidaan päästä käsiksi rikkomatta suojasinettejä.

3.2 Turbiinimittarit

3.2.1 Mittareissa on oltava painemittausyhde, joka mahdollistaa, tarvittaessa epäsuorasti, paineen määrittämisen välittömästi ennen siipipyörää, jotta sitä voidaan käyttää peruspaineena.

3.2.1.1 Jos mittarissa on laite kaasuvirtauksen kuristamiseksi ennen siipipyörää, mittariin voi liittyä tämän luvun 3.2.1 kohdan painemittausyhteen lisäksi toinen painemittausyhde ennen kuristusläppää, jolla voidaan määrittää painehäviö kuristuslaitteessa.

3.3 Painemittausyhteet

3.3.1 Painemittausyhteet on varustettava sulkijoilla.

3.3.3 Peruspaineen painemittausyhde on näkyvällä ja pysyvällä tavalla merkittävä "pr" ja toinen painemittausyhde "p".

4 Testiosa

4.1 Sovellettaessa I.B luvun .5.1.1.2 kohdan a ja b alakohtaa testiosan askelarvo ei saa ylittää seuraavia arvoja:>TAULUKON PAIKKA>

4.2 Asteikon numeroiden väli ei saa ylittää:

>TAULUKON PAIKKA>

5 Suurimmat sallitut virheet

5.1 Suurimmat sallitut virheet, positiiviset ja negatiiviset, on annettu seuraavassa taulukossa:

>TAULUKON PAIKKA>

5.2 Virheet eivät saa ylittää puolta suurimasta sallitusta virheestä, jos ne kaikki ovat samanmerkkisiä.

6 ETY-tyyppihyväksyntä

6.1 Tyypin näytekappaleen lisäksi hakijan on aluksi asetettava toimivaltaisen laitoksen käyttöön kahdesta kuuteen tyypin näytekappaleen mukaan valmistettua näytemittaria.

Lukumäärä on jaettava useampien G-kokojen välille toimivaltaisen laitoksen vaatimuksesta, jos hakemus koskee useamman erikokoisen mittarin hyväksyntää.

Jos testien tulokset eivät ole täysin tyydyttäviä, voidaan pyytää vielä lisänäytteitä.

6.1.1 Tästä määräyksestä poiketen sallitaan, että nämä näytemittarit toimitetaan toimivaltaisen laitoksen käyttöön myöhemmin. Tyyppihyväksyntää koskevaa päätöstä ei kuitenkaan tehdä ennen kuin kaikki näytteet on kokonaan tarkastettu.

6.1.2 Näytemittarit pysyvät hakijan omaisuutena ja ne on palautettava hakijalle tyyppihyväksynnän antamisen jälkeen.

6.2 Tarkastus

6.2.1 Tarkastus käsittää erityisesti virheiden määrittämisen ilmalla, jonka tiheys on 1,2 kg/m³. Jokaista testitulosta käsitellään erillisenä.

6.2.1.1 Jokaisen mittarin virhekäyrän on pysyttävä ETY-ensivakausta varten annettujen suurimpien sallittujen virheiden muodostaman alueen sisällä kaikilla tilavuusvirroilla, joille haetaan hyväksyntää.

6.2.1.2 Yhdelläkään mittarilla ero suurimman ja pienimmän virheen välillä alueella 0,5 Qmax:n ja Qmax:n välillä ei saa ylittää 1 %.

6.2.2 Mittareille suoritetaan tämän jälkeen kestotesti ilmalla tai kaasulla.

6.2.2.1 Mittareille tehdään kestotesti mahdollisuuksien mukaan suurimmalla teholla. Toiminta-ajan on oltava sellainen, että jokainen mittari mittaa ilma- tai kaasutilavuuden, joka vastaa 1 000 tunnin toimintaa mittarin suurimmalla teholla ja niin, ettei testin kokonaisaika ylitä kuutta kuukautta.

6.2.2.2 Tämän kestotestin jälkeen mittarit tarkastetaan jälleen käyttäen ilmaa, jonka tiheys on 1,2 kg/m³ ja samaa vakiolaitteistoa kuin tämän luvun 6.2.1 kohdassa tarkoitetussa testissä.

Näissä testiolosuhteissa:

a) yhdelläkään mittarilla (lukuun ottamatta enintään yhtä poikkeusta) tämän luvun 7.1 kohdassa määritellyillä tilavuusvirroilla eivät virheet saa erota 1 % enempää tämän luvun 6.2.1 kohdassa tarkoitetussa testissä ilmenneistä virheistä.

b) yhdelläkään mittarilla (lukuun ottamatta enintään yhtä poikkeusta) ei virhekäyrän suurimman ja pienimmän arvon ero saa ylittää 1,5 % 0,5 Qmax:n ja Qmax:n välisellä alueella.

7 ETY-ensivakaus

7.1 Mittarin katsotaan täyttävän suurimpia sallittuja virheitä koskevat vaatimukset, jos nämä vaatimukset täytetään seuraavilla tilavuusvirroilla:

a) Kiertomäntämittareilla: Qmin, 1,5 Qmin, 0,25 Qmax, 0,5 Qmax ja Qmax

b) Turbiinimittareilla:

Qmin, 1,5 Qmin, 3 Qmin, 0,25 Qmax, 0,5 Qmax ja Qmax.

Jos tarkastus suoritetaan toisissa olosuhteissa, on saatava vähintään samanlaiset takuut kuin edellä mainituilla testeillä saavutetaan.

7.2 Tämän luvun 7.1 kohdassa esitettyjä arvoja voidaan muuttaa ± 5 %.