a) siipikarja, siitosmunat, untuvikot ja erikseen määritellyistä taudinaiheuttajista vapaat munat;

b) siipikarjan, sileälastaiset linnut ja luonnonvaraiset riistalinnut mukaan luettuina, liha, jauheliha ja mekaanisesti erotettu liha, munat ja munatuotteet.

1) ’siipikarjalla’ kanoja, kalkkunoita, helmikanoja, ankkoja, sorsia, hanhia, viiriäisiä, kyyhkysiä, fasaaneja, peltopyitä sekä sileälastaisia lintuja (Ratitae), joita kasvatetaan tai tarhataan tarkoituksena lisääntyminen, lihan tai munien tuotanto kulutusta varten taikka riistan istutus maastoon metsästystä varten;

2) ’siitosmunilla’ siipikarjan munia, jotka on tarkoitettu haudontaan;

3) ’untuvikoilla’ kaikkea alle 72 tunnin ikäistä siipikarjaa, jota ei ole vielä ruokittu, ja alle 72 tunnin ikäisiä myskisorsia (Cairina moschata) tai niiden risteytyksiä riippumatta siitä, onko niitä ruokittu vai ei;

4) ’siitossiipikarjalla’ vähintään 72 tunnin ikäistä siipikarjaa, joka on tarkoitettu siitosmunien tuotantoon;

5) ’tuotantosiipikarjalla’ vähintään 72 tunnin ikäistä siipikarjaa, jota kasvatetaan

6) ’erikseen määritellyistä taudinaiheuttajista vapailla munilla’ siitosmunia, jotka on saatu ’erikseen määritellyistä taudinaiheuttajista vapaista siipikarjaparvista’ sellaisina kuin ne on kuvattu Euroopan farmakopeassa ( 17 ), ja jotka on tarkoitettu yksinomaan diagnostiseen tai farmaseuttiseen käyttöön tai tutkimuskäyttöön;

7) ’lihalla’ seuraavien eläinten syötäviä osia:

8) ’mekaanisesti erotetulla lihalla’ tuotetta, joka saadaan poistamalla liha luista luuttomaksi leikkaamisen jälkeen tai siipikarjan ruhoista käyttämällä mekaanisia keinoja, joiden seurauksena lihassyyn rakenne häviää tai muuttuu;

9) ’jauhelihalla’ luuttomaksi leikattua lihaa, joka on hakattu hienoksi ja joka sisältää suolaa vähemmän kuin yhden prosentin;

10) ’vyöhykkeellä’ selkeästi määriteltyä kolmannen maan osaa, jossa pidettävällä eläinten alapopulaatiolla on muista erottuva terveystilanne sellaisen tietyn taudin osalta, johon on sovellettu valvonta-, torjunta- ja bioturvallisuustoimenpiteitä, joita edellytetään tämän asetuksen mukaista tuontia varten;

11) ’erillisalueella’ kolmannessa maassa yhtä tai useampaa yhteiseen bioturvallisuuden hallintajärjestelmään kuuluvaa siipikarja-alan laitosta, jossa pidettävällä siipikarjan alapopulaatiolla on muista erottuva terveystilanne sellaisen tietyn taudin tai sellaisten tiettyjen tautien osalta, johon (joihin) on sovellettu valvonta-, torjunta- ja bioturvallisuustoimenpiteitä, joita edellytetään tämän asetuksen mukaista tuontia varten;

12) ’laitoksella’ tiloja tai niiden osia, jotka toimivat yhdessä toimipaikassa ja joissa harjoitetaan ainakin yhtä seuraavista toiminnoista:

13) ’hautomolla’ laitosta, jossa munat haudotaan ja jossa ne kuoriutuvat ja joka toimittaa untuvikkoja;

14) ’parvella’ kaikkea terveydentilaltaan yhtenäistä siipikarjaa, jota pidetään samoissa tiloissa tai samassa tarhassa ja joka muodostaa tarttuvien tautien leviämisen kannalta yhden yksikön; sisätiloissa pidettävän siipikarjan osalta parvi käsittää kaikki linnut, joita pidetään samassa ilmatilassa;

15) ’lintuinfluenssalla’ influenssa A -virusten aiheuttamaa siipikarjan tartuntaa seuraavasti:

16) ’korkeapatogeenisellä lintuinfluenssalla (HPAI)’ siipikarjan tartuntaa, jonka aiheuttavat

17) ’matalapatogeenisellä lintuinfluenssalla (LPAI)’ siipikarjan tartuntaa, jonka aiheuttavat alatyyppien H5 tai H7 lintuinfluenssavirukset, jotka eivät ole HPAI-viruksia;

18) ’Newcastlen taudilla’ siipikarjan tartuntaa seuraavasti:

19) ’virkaeläinlääkärillä’ toimivaltaisen viranomaisen nimeämää eläinlääkäriä;

20) ’tartunnan saaneen ja rokotetun eläimen erottamisdiagnoosilla (DIVA-strategia)’ rokotusstrategiaa, joka mahdollistaa rokotettujen/tartunnan saaneiden eläinten erottamisen rokotetuista/tartuttamattomista eläimistä soveltamalla diagnostista testiä, joka on suunniteltu luonnon viruksen vasta-aineiden havaitsemiseen, ja käyttämällä rokottamattomia sentinellilintuja.

a) 1 kohdassa tarkoitettu eläinlääkärintodistus, jossa on oltava maininta ”kuljetettavaksi EY:n kautta” ja

b) määräpaikkana olevan kolmannen maan edellyttämä todistus.

a) kolmas maa tai sen alue, vyöhyke tai erillisalue on lueteltu liitteessä I olevan 1 osan sarakkeissa 1 ja 3, ja kyseisen taulukon sarakkeessa 4 ilmoitetaan kyseistä hyödykettä koskeva eläinlääkärintodistuksen malli;

b) niihin ei kohdistu eläinten terveyteen liittyvistä syistä asetettua tuontikieltoa;

c) tuontiedellytyksiin kuuluu vaatimus tuonnin jälkeisestä eristyksestä tai karanteenista.

a) liitteessä I olevan 1 osan taulukon sarakkeessa 5 täsmennetyt lisätakeet;

b) liitteessä I olevan 1 osan taulukon sarakkeessa 6 esitetyt erityisedellytykset ja tarvittaessa sarakkeessa 6 A esitetty päättymisajankohta ja sarakkeessa 6 B esitetty alkamisajankohta;

c) eläinten terveyttä koskevat lisätakeet, jos määräpaikkana oleva jäsenvaltio niitä vaatii ja jos niihin viitataan todistuksessa;

d) salmonellan valvontaohjelman hyväksyntään liittyviä rajoituksia sovelletaan vain, kun asiasta on maininta liitteessä I olevan 1 osan taulukon asianmukaisessa sarakkeessa.

a) ilmoittaa komissiolle tautitilanteesta 24 tunnin kuluessa LPAI:n, HPAI:n tai Newcastlen taudin primääritautipesäkkeiden vahvistuksesta;

b) toimittaa virusisolaatteja HPAI:n ja Newcastlen taudin primääritautipesäkkeistä ilman aiheetonta viivytystä lintuinfluenssaa ja Newcastlen tautia tutkivalle yhteisön vertailulaboratoriolle ( 18 ); tällaisia virusisolaatteja ei kuitenkaan vaadita tuotaessa munia, munatuotteita tai erikseen määritellyistä taudinaiheuttajista vapaita munia kolmansista maista tai niiden alueilta, vyöhykkeiltä tai erillisalueilta, joilta tällaisten hyödykkeiden tuonti yhteisöön on sallittu;

c) toimittaa komissiolle säännöllisesti päivityksen tautitilanteesta.

a) lintuinfluenssaa ei ole esiintynyt kyseisessä kolmannessa maassa tai kyseisellä alueella, vyöhykkeellä tai erillisalueella vähintään 12 kuukauteen ennen virkaeläinlääkärin todistuksen antamista;

b) lintuinfluenssan valvontaohjelmaa on 10 artiklan mukaisesti toteutettu vähintään kuuden kuukauden ajan ennen tämän kohdan a alakohdassa tarkoitettua todistuksen antamista, jos todistuksessa näin vaaditaan.

a) HPAI:n ollessa kyseessä on pantu täytäntöön politiikka, jossa kaikki altistuneet eläimet on hävitetty taudin torjumiseksi;

b) LPAI:n ollessa kyseessä on joko hävitetty kaikki altistuneet eläimet tai siipikarja on teurastettu taudin torjumiseksi;

c) kaikissa laitoksissa, joissa on aiemmin esiintynyt tartuntaa, on toteutettu riittävä puhdistus ja desinfiointi;

d) lintuinfluenssan valvontaa on toteutettu liitteessä IV olevan II osan mukaisesti kolmen kuukauden ajan siitä, kun tämän kohdan c alakohdassa tarkoitettu puhdistus ja desinfiointi on saatettu päätökseen negatiivisin tuloksin.

a) on pantu täytäntöön politiikka, jossa kaikki altistuneet eläimet on hävitetty taudin torjumiseksi, mihin kuuluu riittävä puhdistus ja desinfiointi kaikissa laitoksissa, joissa on aiemmin esiintynyt tartuntaa;

b) lintuinfluenssan valvontaa on toteutettu liitteessä IV olevan II osan mukaisesti kolmen kuukauden ajan siitä, kun a alakohdassa tarkoitettu hävittämispolitiikka ja puhdistus ja desinfiointi on saatettu päätökseen.

a) kyseisellä kolmannella maalla tai sen alueella, vyöhykkeellä tai erillisalueella on ollut vähintään kuuden kuukauden ajan käytössä lintuinfluenssan valvontaohjelma, josta on maininta liitteessä I olevan 1 osan taulukon sarakkeessa 7, ja kyseinen ohjelma täyttää vaatimukset, jotka on esitetty

b) kolmas maa ilmoittaa komissiolle kaikista lintuinfluenssan valvontaohjelmaansa tehdyistä muutoksista.

a) kyseinen kolmas maa toteuttaa lintuinfluenssarokotukset liitteessä I olevan 1 osan taulukon sarakkeessa 8 mainitun rokotussuunnitelman mukaisesti, ja kyseinen suunnitelma täyttää liitteessä V asetetut vaatimukset;

b) kyseinen kolmas maa ilmoittaa komissiolle kaikista lintuinfluenssan rokotussuunnitelmaansa tehdyistä muutoksista.

a) Newcastlen tautia ei ole esiintynyt siipikarjassa kyseisessä kolmannessa maassa tai kyseisellä alueella, vyöhykkeellä tai erillisalueella vähintään 12 kuukauteen ennen virkaeläinlääkärin todistuksen antamista;

b) Newcastlen tautia vastaan ei ole vähintään tämän kohdan a alakohdassa tarkoitettuna ajanjaksona rokotettu käyttäen rokotteita, jotka eivät vastaa liitteessä VI esitettyjä, tunnustettuja Newcastlen taudin rokotteita koskevia perusteita.

a) on pantu täytäntöön politiikka, jossa kaikki altistuneet eläimet on hävitetty taudin torjumiseksi;

b) kaikissa laitoksissa, joissa on aiemmin esiintynyt tartuntaa, on toteutettu riittävä puhdistus ja desinfiointi;

c) edellä a ja b alakohdassa tarkoitetun hävittämispolitiikan sekä puhdistuksen ja desinfioinnin päätökseen saattamisesta vähintään kolmen kuukauden ajan

a) kyseinen kolmas maa tai sen alue, vyöhyke tai erillisalue sallii liitteessä VI olevassa I osassa esitettyjen yleisten perusteiden muttei kyseisen liitteen II osassa esitettyjen erityisten perusteiden mukaisten rokotteiden käytön;

b) liitteessä VII olevassa I osassa esitetyt terveyttä koskevat lisävaatimukset täyttyvät.

a) muun siitos- ja tuotantosiipikarjan kuin sileälastaisten lintujen ja muiden kuin sileälastaisten lintujen siitosmunien ja untuvikkojen osalta vaatimukset esitetään liitteessä VIII;

b) jalostukseen ja tuotantoon tarkoitettujen sileälastaisten lintujen ja niiden siitosmunien ja untuvikkojen osalta vaatimukset esitetään liitteessä IX.

a) ne on merkittävä leimalla, josta käy ilmi alkuperämaana olevan kolmannen maan ISO-koodi ja alkuperälaitoksen hyväksyntänumero;

b) kukin erikseen määritellyistä taudinaiheuttajista vapaita munia sisältävä pakkaus saa sisältää vain yhdestä alkuperämaana olevasta kolmannesta maasta, yhdestä laitoksesta ja yhdeltä lähettäjältä peräisin olevia erikseen määritellyistä taudinaiheuttajista vapaita munia, ja pakkaukseen on oltava merkittynä ainakin seuraavat tiedot:

c) yhteisöön tuotavat erikseen määritellyistä taudinaiheuttajista vapaat munat on kuljetettava suoraan niiden lopulliseen määräpaikkaan sen jälkeen, kun tuontitarkastukset on suoritettu ja niistä on saatu tyydyttävät tulokset.

a) lastata kuljetusvälineeseen, jolla kuljetetaan muuta siipikarjaa ja untuvikkoja, joiden terveydentila on heikompi;

b) yhteisöön kuljetuksen aikana siirtää eikä purkaa sellaisessa kolmannessa maassa tai sellaisella alueella, vyöhykkeellä tai erillisalueella, josta/jolta tällaisten siipikarjan ja untuvikkojen tuonti yhteisöön ei ole sallittu.

a) virkaeläinlääkäri on sinetöinyt lähetyksen sarjanumeroidulla sinetillä saapumisrajatarkastusasemalla Latviassa, Liettuassa tai Puolassa;

b) lähetyksen mukana seuraavissa direktiivin 97/78/EY 7 artiklassa tarkoitetuissa asiakirjoissa on jokaisella sivulla saapumisrajatarkastusasemalla Latviassa, Liettuassa tai Puolassa annettu virkaeläinlääkärin leima, jossa on teksti: ”VAIN EU:N KAUTTA VENÄJÄLLE KULJETUSTA VARTEN”;

c) direktiivin 97/78/EY 11 artiklassa säädettyjä menettelyä koskevia vaatimuksia noudatetaan;

d) virkaeläinlääkäri on saapumisrajatarkastusasemalla Latviassa, Liettuassa tai Puolassa annetussa yhteisessä eläinlääkinnällisessä tuloasiakirjassa todistanut, että lähetys on hyväksytty kauttakuljetukseen.

a) virkaeläinlääkäri on sinetöinyt lähetyksen sarjanumeroidulla sinetillä saapumisrajatarkastusasemalla Liettuassa;

b) lähetyksen mukana seuraavissa direktiivin 97/78/EY 7 artiklassa tarkoitetuissa asiakirjoissa on jokaisella sivulla saapumisrajatarkastusasemalla Liettuassa annettu virkaeläinlääkärin leima, jossa on teksti: ”VAIN LIETTUAN KAUTTA VENÄJÄLLE KULJETUSTA VARTEN”;

c) direktiivin 97/78/EY 11 artiklassa säädettyjä menettelyä koskevia vaatimuksia noudatetaan;

d) virkaeläinlääkäri on saapumisrajatarkastusasemalla Liettuassa annetussa yhteisessä eläinlääkinnällisessä tuloasiakirjassa todistanut, että lähetys on hyväksytty kauttakuljetukseen.

a) virkaeläinlääkäri on sinetöinyt lähetyksen sarjanumeroidulla sinetillä saapumisrajatarkastusasemalla;

b) lähetyksen mukana seuraavissa direktiivin 97/78/EY 7 artiklassa tarkoitetuissa asiakirjoissa on jokaisella sivulla saapumisrajatarkastusasemalla annettu virkaeläinlääkärin leima, jossa on teksti: ”ONLY FOR TRANSIT TO THIRD COUNTRIES VIA THE EU” (Vain EU:n kautta kolmansiin maihin kuljetusta varten)”;

c) direktiivin 97/78/EY 11 artiklassa säädettyjä menettelyä koskevia vaatimuksia noudatetaan;

d) saapumisrajatarkastusaseman virkaeläinlääkäri on komission asetuksen (EY) N:o 136/2004 ( 21 ) 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa yhteisessä eläinlääkinnällisessä tuloasiakirjassa todistanut, että lähetys on hyväksytty kauttakuljetukseen.

a) Viejänä toimivan kolmannen maan tai sen alueen, vyöhykkeen tai erillisalueen on annettava tässä liitteessä olevan 2 osan mukaiset eläinlääkärintodistukset, jotka vastaavat ulkoasultaan kyseistä hyödykettä koskevaa todistusmallia. Niissä on oltava mallin mukaisessa numerojärjestyksessä kolmannen maan osalta vaaditut vakuutukset ja tarvittaessa viejänä toimivalta kolmannelta maalta tai sen alueelta, vyöhykkeeltä tai erillisalueelta vaaditut terveyttä koskevat lisävaatimukset.

Jos määräpaikkana oleva EU:n jäsenvaltio vaatii kyseistä hyödykettä koskevia lisätakeita, myös ne on kirjattava alkuperäiseen eläinlääkärintodistukseen.

b) Yksi erillinen todistus on esitettävä kyseisen hyödykkeen jokaisen lähetyserän osalta, joka viedään samaan määräpaikkaan tämän liitteen 1 osan sarakkeissa 2 ja 3 mainituilta alueilta ja kuljetetaan samassa junanvaunussa, kuorma-autossa, ilma-aluksessa tai laivassa.

c) Todistusten alkuperäiskappaleen on koostuttava yhdestä kaksipuolisesta paperiarkista, tai jos tarvitaan enemmän tilaa, todistuksen on oltava sellainen, että kaikista sivuista muodostuu yhtenäinen kokonaisuus, jonka sivuja ei voi erottaa toisistaan.

d) Todistus on laadittava vähintään yhdellä sen EU:n jäsenvaltion virallisella kielellä, jossa rajatarkastus suoritetaan, ja yhdellä määräjäsenvaltion virallisella kielellä. Nämä jäsenvaltiot voivat kuitenkin sallia oman kielensä sijasta muita yhteisökieliä, jos mukana on tarpeen vaatiessa virallinen käännös.

e) Jos todistukseen liitetään lisäsivuja lähetyserän sisältämien hyödykkeiden yksilöimiseksi, lisäsivujen katsotaan myös olevan osa todistuksen alkuperäiskappaletta edellyttäen, että todistuksen myöntävän virkaeläinlääkärin allekirjoitus ja leima on jokaisella sivulla.

f) Jos todistus e kohdassa tarkoitettuine lisäsivuineen käsittää enemmän kuin yhden sivun, jokaisen sivun alaosaan on lisättävä sivunumero muodossa ”–x(sivunumero) / y(sivujen kokonaismäärä)–” ja yläosaan on lisättävä toimivaltaisen viranomaisen ilmoittama todistuksen koodinumero.

g) Virkaeläinlääkärin on täytettävä ja allekirjoitettava alkuperäinen todistus aikaisintaan 24 tuntia ennen lähetyksen lastaamista yhteisöön tuontia varten, ellei toisin ilmoiteta. Tätä tarkoitusta varten viejämaan toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että noudatetaan todistuksen myöntämistä koskevia periaatteita, jotka vastaavat direktiivissä 96/93/EY vahvistettuja periaatteita.

Allekirjoituksen värin on oltava eri kuin painoväri. Sama sääntö koskee muita leimoja kuin kohopainettuja leimoja ja vesileimoja.

h) Todistuksen alkuperäiskappaleen on seurattava lähetyksen mukana EU:n rajatarkastusasemalle asti.

i) Todistus on voimassa 10 päivää sen myöntämispäivästä, ellei toisin ilmoiteta.

Jos kuljetukseen käytetään laivaa, voimassaoloaikaa on jatkettava matkan vaatimalla ajalla. Tässä tapauksessa eläinlääkärintodistukseen on liitettävä alkuperäiskappale liitteen II mukaisesti laaditusta aluksen päällikön ilmoituksesta.

j) Siipikarjaa ja untuvikkoja ei saa kuljettaa sellaisen muun siipikarjan tai sellaisten muiden untuvikkojen kanssa, jota/joita ei ole tarkoitettu Euroopan yhteisöön tai jonka/joiden terveydentila on heikompi.

k) Siipikarjaa ja untuvikkoja ei yhteisöön kuljetuksen aikana saa kuljettaa sellaisen kolmannen maan tai sellaisen alueen, vyöhykkeen tai erillisalueen kautta, josta/jolta tällaisten siipikarjan ja untuvikkojen tuonti yhteisöön ei ole sallittu, eikä purkaa siellä.

1.  Lintuinfluenssa

2.  Newcastlen tauti

3.  Salmonella pullorum ja Salmonella gallinarum

4.  Salmonella arizonae

5.  Mycoplasma gallisepticum

6.  Mycoplasma meleagridis

Direktiivin 90/539/ETY liitteessä II oleva III luku.

7.  Kansanterveydellisesti merkittävä salmonella

Salmonellan osoittamiseksi on käytettävä Bilthovenissa, Alankomaissa sijaitsevan salmonellasta vastaavan yhteisön vertailulaboratorion suosittelemaa osoitusmenetelmää tai vastaavaa menetelmää. Menetelmä kuvataan ISO 6579 (2002) -standardin liitteen D nykyisessä luonnoksessa (2002): ”Detection of Salmonella spp. in animal faeces and in samples of the primary production stage” (”Salmonella spp.:n toteaminen eläinten ulosteessa alkutuotantovaiheessa”). Kyseisessä osoitusmenetelmässä käytetään puolikiinteää viljelyalustaa (muunneltua puolikiinteää Rappaport–Vassalidis-alustaa, MSRV) yhtenä ainoana valikoivana rikastusalustana.

Serotyypin määritys suoritetaan Kauffmann–Whiten menetelmän tai vastaavan menetelmän mukaisesti.

8.  Lisätakeet (X) tiettyjen kolmansien maiden osalta, joissa esiintyy Newcastlen tautia

— eristysjakson alkamispäivästä seitsemännen ja viidennentoista päivän välillä kaikista linnuista on otettava pyyhkäisynäyte yhteissuolesta, jos lähetys sisältää alle 60 lintua, ja vähintään 60 linnusta, jos lähetys sisältää yli 60 lintua,

— toimivaltaisen viranomaisen nimeämien virallisten laboratorioiden on testattava näytteet noudattaen seuraavia diagnosointimenetelmiä:

—

— Näytteet voidaan koota ryhmiin, jolloin kussakin ryhmässä saa olla enintään viiden yksittäisen linnun näytteet.

— Viruksen isolaatit on toimitettava viipymättä kansalliseen vertailulaboratorioon.

1. Tavoitteiden kuvaus

2. Kolmas maa tai sen alue, vyöhyke tai erillisalue (tarpeeton yliviivataan):

3. Valvonnan tyyppi:

4. Näytteenottokriteerit:

5. Tilastollinen perusta sille, kuinka monesta laitoksesta otetaan näytteet:

6. Näytteenottotiheys

7. Laitoksesta/suojasta otettavien näytteiden lukumäärä

8. Näytteenottoaika

9. Otettavien näytteiden tyyppi (kudos, uloste, yhteissuolesta/nielusta/henkitorvesta otettavat pyyhkäisynäytteet)

10. Käytettävät laboratoriotestit (esimerkiksi AGID, PCR, HI, viruksen eristäminen)

11. Testit keskus-, alue- tai paikallistasolla (tarpeeton yliviivataan) suorittava laboratorio

Varmistustestauksen suorittava vertailulaboratorio (lintuinfluenssan kansallinen vertailulaboratorio tai lintuinfluenssasta vastaava OIE:n tai yhteisön vertailulaboratorio)

12. Lintuinfluenssavalvonnan tulosten raportoinnissa käytetty järjestelmä/protokolla (tulokset sisällytettävä mukaan silloin, kun ne ovat saatavilla)

13. Seurantatutkimukset, kun alatyyppien H5 ja H7 osalta saadaan positiiviset tulokset.

1. Valvonnan tyyppi:

2. Näytteenottokriteerit

3. Kohteena olevat luonnonvaraiset lintulajit (lajinnimet ilmoitettava latinaksi)

4. Valitut kohdealueet

5. I.A osan 6 ja 8–12 kohdassa tarkoitetut tiedot

1. Maa, alue, vyöhyke tai erillisalue (tarpeeton yliviivataan)

2. Tautihistoria (HPAI:n/LPAI:n aiemmat taudinpurkaukset siipikarjassa tai luonnonvaraisissa linnuissa ilmenneet tautitapaukset)

3. Kuvaus rokotuksen käyttöönottoon johtaneista syistä

4. Riskinarviointi, jonka perustana on

5. Maantieteellinen alue, jolla rokotuksia tehdään

6. Laitosten lukumäärä rokotusalueella

7. Niiden laitosten lukumäärä, joissa rokotetaan, jos se poikkeaa 6 kohdassa ilmoitetusta määrästä

8. Siipikarjan tai muiden vankeudessa pidettävien lintujen lajit ja luokat rokotusten piiriin kuuluvalla alueella, vyöhykkeellä tai erillisalueella

9. 7 kohdassa tarkoitetuissa laitoksissa olevien siipikarjaan kuuluvien ja muiden vankeudessa pidettävien lintujen arvioitu lukumäärä

10. Yhteenveto rokotteen ominaisuuksista

11. Lintuinfluenssarokotteiden hyväksyntä, käsittely, valmistus, varastointi, tarjonta, levitys ja myynti maan alueella

12. DIVA-strategian toteutus

13. Rokotusohjelman suunniteltu kesto

14. Rokotetun siipikarjan ja rokotetusta siipikarjasta saatujen tuotteiden tai muiden vankeudessa pidettävien rokotettujen lintujen siirtämistä koskevat säännökset ja rajoitukset

15. Rokotusten kohteena olevissa laitoksissa ja/tai rokotusalueella sijaitsevissa laitoksissa tehtävät kliiniset ja laboratoriokokeet (esimerkiksi tehokkuutta mittaavat ja ennen siirtämistä tehtävät kokeet)

16. Kirjan pitäminen rokotuksen kohteena olevista tiloista (esimerkiksi 15 kohdassa tarkoitetut yksityiskohtaiset tiedot) sekä tilojen rekisteröinti.

1. rokotusten kohteena olevien laitosten lukumäärä alueella luokkaa kohden

2. näytteenoton kohteena olevien sellaisten laitosten lukumäärä, joissa annetaan rokotuksia, siipikarjan luokkaa kohden

3. sentinellilintujen käyttö (ilmoitetaan suojaa kohden käytettyjen sentinellilintujen laji ja lukumäärä)

4. laitoksesta ja/tai suojasta otettujen näytteiden lukumäärä

5. tiedot rokotteen tehokkuudesta.

1. Rokotteiden on noudatettava Maailman eläintautijärjestön (OIE) maaeläinten diagnostisia testejä ja rokotteita käsittelevän käsikirjan Newcastlen tautia koskevassa luvussa esitettyjä normeja.

2. Asianomaisen kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten on rekisteröitävä rokotteet ennen niiden hyväksymistä jakeluun ja käyttöön. Tätä rekisteröintiä varten asianomaisen kolmannen maan toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava käytettävissään täydelliset tiedot rokotteiden tehokkuudesta ja vaarattomuudesta; kun on kyse tuontirokotteista, toimivaltaiset viranomaiset voivat käyttää rokotteen valmistaneen maan toimivaltaisten viranomaisten tarkastamia tietoja, jos tarkastus on tehty OIE:n normien mukaan.

3. Lisäksi kyseisen kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten on valvottava rokotteiden tuontia tai niiden valmistusta ja jakelua.

4. Ennen kuin rokotteet hyväksytään jakeluun, jokaisen rokote-erän vaarattomuus, erityisesti laimentamisen tai inaktivoinnin ja ei-toivottujen saastuttavien aineiden osalta, sekä sen tehokkuus on testattava toimivaltaisten viranomaisten toimesta.

a) pienempi kuin 0,4, jos jokainen lintu on saanut vähintään 107 EID50: tä koetta kohti; tai

b) pienempi kuin 0,5, jos jokainen lintu on saanut vähintään 108 EID50: tä koetta kohti.

1. Jos kolmas maa tai sen alue, vyöhyke tai erillisalue ei kiellä sellaisten Newcastlen taudin vastaisten rokotteiden käyttöä, jotka eivät täytä liitteessä VI esitettyjä erityisiä perusteita, sovelletaan seuraavia terveyttä koskevia lisävaatimuksia:

2. Tuotaessa yhteisöön untuvikkoja 1 kohdassa tarkoitetusta kolmannesta maasta tai sen alueelta, vyöhykkeeltä tai erillisalueelta untuvikot ja siitosmunat, joista untuvikot on haudottu, eivät ole hautomossa tai kuljetuksen aikana joutuneet kosketuksiin sellaisen siipikarjan tai sellaisten siitosmunien kanssa, jotka eivät täytä 1 kohdan a–d alakohdan vaatimuksia.

a) jota ei ole rokotettu teurastusta edeltävien 30 päivän aikana sellaisilla elävillä, heikennetyillä rokotteilla, jotka on valmistettu Newcastlen tautiviruksen master seed -kannasta, jonka patogeenisuus on suurempi kuin lentogeenisten viruskantojen;

b) jolle on teurastuksen yhteydessä virallisessa laboratoriossa tehty Newcastlen taudin varalta viruseristystesti, joka perustuu kustakin asianomaisesta parvesta sattumanvaraisesti valittujen vähintään 60 linnun yhteissuolesta otettuihin pyyhkäisynäytteisiin ja jossa ei todettu lintujen paramyksoviruksia, joiden aivojensisäinen patogeenisuusindeksi (ICPI) on yli 0,4;

c) joka ei ole teurastusta edeltävien 30 päivän aikana ollut kosketuksissa sellaisen siipikarjan kanssa, joka ei täytä a ja b alakohdan vaatimuksia.

1. Yhteisöön saa tuoda muuta kuin sileälastaisiin lintuihin kuuluvaa siitos- ja tuotantosiipikarjaa sekä muiden kuin sileälastaisten lintujen siitosmunia ja untuvikkoja ainoastaan laitoksista, jotka kyseisen kolmannen maan toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt vähintään direktiivin 90/539/ETY liitteessä II vahvistettuja vaatimuksia vastaavien vaatimusten mukaisesti, jollei tällaista hyväksymistä ole keskeytetty tai peruutettu.

2. Jos muulle kuin sileälastaisiin lintuihin kuuluvalle siitos- ja tuotantosiipikarjalle sekä muiden kuin sileälastaisten lintujen siitosmunille ja untuvikoille ja/tai niiden alkuperäparville on tehtävä testit tässä asetuksessa vahvistettujen asianmukaisten eläinlääkärintodistusten vaatimusten täyttämiseksi, testauksen edellyttämä näytteenotto ja itse testaus on tehtävä liitteen III mukaisesti.

3. Yhteisöön tuotavissa siitosmunissa on oltava merkittynä alkuperämaana olevan kolmannen maan nimi sekä sana ”haudottavaksi” vähintään 3 millimetrin korkuisin kirjaimin jollakin yhteisön virallisista kielistä.

4. Kukin 3 kohdassa tarkoitettu siitosmunapakkaus saa sisältää vain yhdestä alkuperämaana olevasta kolmannesta maasta tai yhdeltä alkuperäpaikkana olevalta alueelta, vyöhykkeeltä tai erillisalueelta ja yhdeltä lähettäjältä peräisin olevia yhden siipikarjalajin, -luokan ja -tyypin munia, ja siihen on oltava merkittynä ainakin seuraavat tiedot:

5. Kukin yhteisöön tuotavien untuvikkojen laatikko saa sisältää vain yhdestä alkuperämaana olevasta kolmannesta maasta tai yhdeltä alkuperäpaikkana olevalta alueelta, vyöhykkeeltä tai erillisalueelta, yhdestä hautomosta ja yhdeltä lähettäjältä peräisin olevia yhden siipikarjalajin, -luokan ja -tyypin untuvikkoja, ja siihen on oltava merkittynä ainakin seuraavat tiedot:

1. Yhteisöön tuotu muu kuin sileälastaisiin lintuihin kuuluva siitos- ja tuotantosiipikarja sekä muiden kuin sileälastaisten lintujen untuvikot on pidettävä määränpäänä olevassa laitoksessa (laitoksissa) niiden saapumispäivästä lähtien

Edellä a alakohdassa tarkoitettu määräaika voidaan kuitenkin lyhentää kolmeen viikkoon sillä edellytyksellä, että näytteenotto ja testaus on suoritettu liitteen III mukaisesti ja saadut tulokset ovat myönteisiä.

2. Yhteisöön tuoduista siitosmunista haudottu muu siitos- ja tuotantosiipikarja kuin sileälastaiset linnut on pidettävä vähintään kolme viikkoa kuoriutumispäivästä hautomossa tai vähintään kolme viikkoa laitoksessa (laitoksissa), johon (joihin) siipikarja on kuoriutumisen jälkeen lähetetty.

Jos untuvikkoja ei kasvateta siitosmunat tuoneessa jäsenvaltiossa, ne on kuljetettava suoraan niiden lopulliseen määräpaikkaan (joka on ilmoitettu direktiivin 90/539/ETY liitteessä IV olevan terveystodistusmallin 2 kohdassa 1.10 ja 1.11) ja pidettävä siellä vähintään kolme viikkoa kuoriutumispäivästä.

3. Yhteisöön tuotua siitos- ja tuotantosiipikarjaa ja untuvikkoja sekä yhteisöön tuoduista siitosmunista haudottua muuta siitos- ja tuotantosiipikarjaa kuin sileälastaisia lintuja on pidettävä 1 ja 2 kohdassa vahvistetun asianmukaisen ajanjakson ajan eristyksissä siipikarjarakennuksissa, joissa ei ole muita parvia.

Niitä voidaan kuitenkin siirtää siipikarjarakennuksiin, joissa on jo siitos- ja tuotantosiipikarjaa ja untuvikkoja.

Tässä tapauksessa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut ajanjaksot alkavat siitä päivästä, jona viimeinen yhteisöön tuotu lintu on siirretty kyseiseen rakennukseen, ja siellä olevasta siipikarjasta ei saa siirtää pois rakennuksesta yhtäkään yksilöä ennen kyseisten ajanjaksojen päättymistä.

4. Yhteisöön tuodut siitosmunat on haudottava erillisissä hautoma- ja kuorimakoneissa.

Tuotuja siitosmunia voidaan kuitenkin laittaa hautoma- ja kuorimakoneisiin, joissa on jo muita siitosmunia.

Tässä tapauksessa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut ajanjaksot alkavat siitä päivästä, jona viimeinen yhteisöön tuotu siitosmuna on laitettu hautoma- tai kuorimakoneeseen.

5. Yhteisöön tuodulle siitos- ja tuotantosiipikarjalle ja untuvikoille on viimeistään 1 ja 2 kohdassa vahvistettujen asianmukaisten ajanjaksojen päättymispäivänä tehtävä virkaeläinlääkärin suorittama kliininen tutkimus ja tarvittaessa otettava näytteitä niiden terveydentilan tarkkailemiseksi.

1. Yhteisöön tuotavat, jalostukseen ja tuotantoon tarkoitetut sileälastaiset linnut, jäljempänä ’sileälastaiset linnut’, on merkittävä kaulamerkkitunnisteella ja/tai mikrosirutunnisteella, joka sisältää alkuperämaana olevan kolmannen maan ISO-koodin. Tällaisten mikrosirujen on oltava ISO-standardien mukaisia.

2. Yhteisöön tuotavat sileälastaisten lintujen siitosmunat on merkittävä leimalla, josta käy ilmi alkuperämaana olevan kolmannen maan ISO-koodi ja alkuperälaitoksen hyväksyntänumero.

3. Kukin 2 kohdassa tarkoitettu siitosmunapakkaus saa sisältää vain yhdestä alkuperämaana olevasta kolmannesta maasta tai yhdeltä alkuperäpaikkana olevalta alueelta, vyöhykkeeltä tai erillisalueelta ja yhdeltä lähettäjältä peräisin olevia sileälastaisten lintujen munia, ja siihen on oltava merkittynä ainakin seuraavat tiedot:

4. Kukin jalostukseen ja tuotantoon tarkoitettujen sileälastaisten lintujen untuvikkoja sisältävä laatikko, joka tuodaan yhteisöön, saa sisältää vain yhdestä alkuperämaana olevasta kolmannesta maasta tai yhdeltä alkuperäpaikkana olevalta alueelta, vyöhykkeeltä tai erillisalueelta, yhdestä laitoksesta ja yhdeltä lähettäjältä peräisin olevia sileälastaisia lintuja, ja siihen on oltava merkittynä ainakin seuraavat tiedot:

1. Direktiivin 91/496/ETY mukaisten tuontitarkastusten suorittamisen jälkeen sileälastaisten lintujen ja niiden siitosmunien ja untuvikkojen lähetykset on kuljetettava suoraan niiden lopulliseen määräpaikkaan.

2. Yhteisöön tuodut sileälastaiset linnut ja niiden untuvikot on pidettävä määränpäänä olevassa laitoksessa (laitoksissa) niiden saapumispäivästä lähtien

3. Unioniin tuoduista siitosmunista haudotut sileälastaiset linnut on pidettävä vähintään kolme viikkoa kuoriutumispäivästä hautomossa tai vähintään kolme viikkoa laitoksessa (laitoksissa), johon (joihin) ne on kuoriutumisen jälkeen lähetetty.

Jos sileälastaisten lintujen untuvikkoja ei kasvateta siitosmunat tuoneessa jäsenvaltiossa, ne on kuljetettava suoraan niiden lopulliseen määräpaikkaan (joka on ilmoitettu neuvoston direktiivin 2009/158/EY ( 28 ) liitteessä IV olevan terveystodistusmallin 2 kohdassa I.10 ja I.11) ja pidettävä siellä vähintään kolme viikkoa kuoriutumispäivästä.

4. Yhteisöön tuotuja sileälastaisia lintuja ja yhteisöön tuoduista siitosmunista haudottuja sileälastaisia lintuja on 2 ja 3 kohdassa vahvistetun asianmukaisen ajanjakson ajan pidettävä eristyksissä siipikarjarakennuksissa, joissa ei ole muita sileälastaisia lintuja tai muuta siipikarjaa.

Niitä voidaan kuitenkin siirtää rakennuksiin, joissa on jo muita sileälastaisia lintuja tai siipikarjaa. Tässä tapauksessa 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut ajanjaksot alkavat siitä päivästä, jona viimeinen yhteisöön tuotu sileälastainen lintu on siirretty kyseiseen siipikarjarakennukseen, ja siellä olevasta siipikarjasta ei saa siirtää pois yhtäkään yksilöä ennen kyseisten ajanjaksojen päättymistä.

5. Yhteisöön tuodut siitosmunat on haudottava erillisissä hautoma- ja kuorimakoneissa.

Tuotuja siitosmunia voidaan kuitenkin laittaa hautoma- ja kuorimakoneisiin, joissa on jo muita siitosmunia. Tässä tapauksessa 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut ajanjaksot alkavat siitä päivästä, jona viimeinen yhteisöön tuotu siitosmuna on laitettu hautoma- tai kuorimakoneeseen, ja tällöin on sovellettava kyseisten kohtien säännöksiä.

6. Yhteisöön tuoduille sileälastaisille linnuille ja niiden untuvikoille on viimeistään 2 tai 3 kohdassa vahvistettujen asianmukaisten ajanjaksojen päättymispäivänä tehtävä virkaeläinlääkärin suorittama kliininen tutkimus ja tarvittaessa otettava näytteitä niiden terveydentilan tarkkailemiseksi.

a) ennen eristysajanjakson alkamispäivää toimivaltaisen viranomaisen on tarkastettava tämän liitteen II osan 4 kohdassa tarkoitetut eristystilat todetakseen, että ne täyttävät vaatimukset;

b) tämän liitteen II osan 2 ja 3 kohdassa vahvistettujen asianmukaisten ajanjaksojen aikana on tehtävä Newcastlen taudin varalta viruseristystesti kultakin sileälastaiselta linnulta yhteissuolesta otetusta pyyhkäisynäytteestä tai kunkin sileälastaisen linnun ulostenäytteestä;

c) jos sileälastaiset linnut on tarkoitus lähettää jäsenvaltioon, jonka asema on vahvistettu direktiivin 90/539/ETY 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti, tämän osan b alakohdassa säädetyn viruseristystestin lisäksi kaikille sileälastaisille linnuille on tehtävä serologinen testi;

d) edellä b ja c alakohdassa säädetyistä testeistä on saatava negatiiviset tulokset ennen kuin yksikään lintu päästetään eristyksestä.