EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 01977L0799-20041224
Council Directive of 19 December 1977 concerning mutual assistance by the competent authorities of the Member States in the field of direct taxation and taxation of insurance premiums (77/799/EEC)
Consolidated text: Neuvoston direktiivi, annettu 19 päivänä joulukuuta 1977, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten keskinäisestä avusta välittömien verojen ja vakuutusmaksuista perittävien verojen alalla (77/799/ETY)
Neuvoston direktiivi, annettu 19 päivänä joulukuuta 1977, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten keskinäisestä avusta välittömien verojen ja vakuutusmaksuista perittävien verojen alalla (77/799/ETY)
1977L0799 — FI — 24.12.2004 — 008.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.
|
NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 19 päivänä joulukuuta 1977, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten keskinäisestä avusta välittömien verojen ja vakuutusmaksuista perittävien verojen alalla (EYV L 336, 27.12.1977, p.15) |
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
No |
page |
date |
||
|
NEUVOSTON DIREKTIIVI, 79/1070/ETY annettu 6 päivänä joulukuuta 1979, |
L 331 |
8 |
27.12.1979 |
|
|
NEUVOSTON DIREKTIIVI, 92/12/ETY annettu 25 päivänä helmikuuta 1992, |
L 76 |
1 |
23.3.1992 |
|
|
NEUVOSTON DIREKTIIVI 2003/93/EY, annettu 7 päivänä lokakuuta 2003, |
L 264 |
23 |
15.10.2003 |
|
|
NEUVOSTON DIREKTIIVI 2004/56/EY, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, |
L 127 |
70 |
29.4.2004 |
|
|
NEUVOSTON DIREKTIIVI 2004/106/EY, annettu 16 päivänä marraskuuta 2004, |
L 359 |
30 |
4.12.2004 |
|
Muutettu:
|
C 241 |
21 |
29.8.1994 |
||
|
|
(mukautettu neuvoston päätöksellä 95/1/EY, Euratom, EHTY) |
L 001 |
1 |
.. |
|
L 291 |
17 |
19.11.1979 |
||
|
L 302 |
23 |
15.11.1985 |
||
|
L 236 |
33 |
23.9.2003 |
NEUVOSTON DIREKTIIVI,
annettu 19 päivänä joulukuuta 1977,
jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten keskinäisestä avusta välittömien verojen ja vakuutusmaksuista perittävien verojen alalla
(77/799/ETY)
EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 100 artiklan,
ottaa huomioon komission ehdotuksen,
ottaa huomioon edustajakokouksen lausunnon ( 1 ),
ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ( 2 ),
sekä katsoo, ettäjäsenvaltioiden rajojen yli ulottuvat veropetokset ja veron kiertäminen aiheuttavat taloudellisia menetyksiä sekä asianmukaisen verotuksen periaatteen rikkomisia sekä voivat vääristää pääomien liikkuvuutta ja kilpailun edellytyksiä, haitaten siten yhteismarkkinoiden toimintaa,
näistä syistä neuvosto antoi 10 päivänä helmikuuta 1975 päätöslauselman yhteisön toimenpiteistä kansainvälisten veropetosten ja veron kiertämisen torjumiseksi ( 3 ),
tämän ongelman kansainvälisen luonteen huomioon ottaen kansalliset toimenpiteet, joiden vaikutukset eivät ulotu jäsenvaltion rajojen ulkopuolelle, ovat riittämättömiä, eikä myöskään viranomaisten kahdenvälisiin sopimuksiin perustuvalla yhteistyöllä pystytä torjumaan uusia veropetosten ja veron kiertämisen muotoja, jotka käyvät luonteeltaan yhä monikansallisemmiksi,
sen vuoksi yhteisössä toimivien veroviranomaisten välistä yhteistyötä olisi vahvistettava yhteisten periaatteiden ja sääntöjen mukaisesti,
jäsenvaltioiden olisi pyydettäessä vaihdettava keskenään yksittäistapauksia koskevia tietoja, ja sen jäsenvaltion, jolta tietoja pyydetään, olisi tehtävä näiden tietojen saamiseksi tarvittavat selvitykset,
jäsenvaltioiden olisi myös ilman erillistä pyyntöä vaihdettava keskenään kaikkia tietoja, jotka voivat olla hyödyksi tulo- ja varallisuusverojen asianmukaisessa määräämisestä, erityisesti tapauksissa, joissa voittoja ilmeisen keinotekoisesti siirretään eri jäsenvaltioissa sijaitsevien yritysten välillä, tai joissa tällaisia liiketoimia suorittaa kahdessa jäsenvaltiossa sijaitsevien yritysten välillä kolmannessa maassa toimiva välittäjä veroetujen saamiseksi, tai kun veroja jostain syystä on kierretty tai voidaan kiertää,
yhden jäsenvaltion veroviranomaisten edustajien läsnäolo toisen jäsenvaltion alueella on sallittava, jos kumpikin näistä valtioista pitää sitä suotavana,
kansalaisten ja yritysten perusoikeuksien turvaamiseksi olisi varmistettava, ettei tällaisessa yhteistyössä annettavia tietoja ilmaista asiaankuulumattomille henkilöille; näin ollen on välttämätöntä, etteivät näitä tietoja saavat jäsenvaltiot ilman tiedot antavan jäsenvaltion lupaa käytä niitä muihin kuin verotustarkoituksiin tai helpottaakseen oikeudenkäyntejä sellaisia henkilöitä vastaan, jotka eivät ole noudattaneet näiden valtioiden verolainsäädäntöä; valtioiden on myös pidettävä näitä tietoja samalla tavoin luottamuksellisina kuin tiedot antaneessa valtiossa, jos tämä valtio sitä vaatii,
jäsenvaltiolle olisi annettava oikeus kieltäytyä tekemästä selvityksiä tai antamasta tietoja, jos sen jäsenvaltion, jolta tietoja pyydetään, lainsäädännön tai hallinnollisen käytännön mukaan sen veroviranomaiset eivät voi tehdä näitä selvityksiä eivätkä koota tai käyttää näitä tietoja omiin tarpeisiinsa tai jos tämä tietojen antaminen olisi yleisen järjestyksen vastaista taikka johtaisi liike-, elinkeino- tai ammattisalaisuuden taikka kaupallisen menettelyn ilmaisemiseen tai jos se jäsenvaltio, jolle tiedot on tarkoitettu, ei tosiasiallisista tai oikeudellisista syistä voi antaa vastaavia tietoja, ja
jäsenvaltioiden ja komission välinen yhteistyö on välttämätöntä, jotta pystyttäisiin jatkuvasti tarkastelemaan näihin asioihin sekä erityisesti yritysryhmien sisäiseen keinotekoiseen voittojen siirtoon liittyviä yhteistyömenettelyjä ja kokemusten vaihtoa näiden menettelyjen parantamiseksi sekä asianmukaisten yhteisön säännösten laatimiseksi,
ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:
1 artikla
Yleiset säännökset
1. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on tämän direktiivin mukaisesti vaihdettava kaikki tiedot, joiden avulla tulo- ja omaisuusvero voidaan määrätä oikein, sekä kaikki keskinäisestä avunannosta tiettyihin maksuihin, tulleihin, veroihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä 15 päivänä maaliskuuta 1976 annetun neuvoston direktiivin 76/308/ETY ( 4 ) 3 artiklan kuudennessa luetelmakohdassa tarkoitettujen vakuutusmaksuista perittävien verojen määräämiseen tarvittavat tiedot.
2. Tulo- ja varallisuusveroina on pidettävä näiden verojen kantamisjärjestelmästä riippumatta veroja, jotka kannetaan kokonaistulosta, kokonaisvarallisuudesta taikka tulojen tai varallisuuden osista, mukaan lukien irtaimen tai kiinteän omaisuuden luovutusvoitoista, yritysten maksamien palkkojen kokonaismääristä sekä arvonlisästä kannettavat verot.
3. Nykyisiä 2 kohdassa tarkoitettuja veroja ovat erityisesti:
Belgiassa:
Impôt des personnes physiques—Personenbelasting
Impôt des sociétés—Vennootschapsbelasting
Impôt des personnes morales—Rechtspersonenbelasting
Impôt des non-résidents—Belasting der niet-verblijfhouders
Tanskassa:
Indkomstskat til staten
Selskabsskat
Den kommunale indkomstskat
Den amtskommunale indkomstskat
Folkepensionsbidragene
Sømandsskat
Den særlige indkomstskat
Kirkeskat
Formueskat til staten
Bidrag til dagpengefonden
Saksassa:
Einkommensteuer
Körperschaftsteuer
Vermögensteuer
Gewerbesteuer
Grundsteuer
Kreikassa:
Φόρος εισοδήματος φυσικών προσώπων
Φόρος εισοδήματος νομικών προσώπων
Φόρος ακινήτου περιουσίας
Espanjassa:
Impuesto sobre la Renta de las Personas Físicas
Impuesto sobre Sociedades
Impuesto Extraordinario sobre el Patrimonio de las Personas Físicas
Ranskassa:
Impôt sur le revenu
Impôt sur les sociétés
Taxe professionnelle
Taxe foncière sur les propriétés bâties
Taxe foncière sur les propriétés non bâties
Irlannissa:
Income tax
Corporation tax
Capital gains tax
Wealth tax
Italiassa:
Imposta sul reddito delle persone fisiche
Imposta sul reddito delle persone giuridiche
Imposta locale sui redditi
Luxemburgissa:
Impôt sur le revenu des personnes physiques
Impôt sur le revenu des collectivités
Impôt commercial communal
Impôt sur la fortune
Impôt foncier
Alankomaissa:
Inkomstenbelasting
Vennootschapsbelasting
Vermogensbelasting
Itävallassa:
Einkommensteuer
Körperschaftsteuer
Grundsteuer
Bodenwertabgabe
Abgabe von land- und forstwirtschaftlichen Betrieben
Portugalissa:
Contribuição predial
Imposto sobre a indústria agrícola
Contribuição industrial
Imposto de capitais
Imposto profissional
Imposto complementar
Imposto de mais-valias
Imposto sobre o rendimento do petróleo
Os adicionais devidos sobre os impostos precedentes
Suomessa:
Valtion tuloverot—de statliga inkomstskatterna
Yhteisöjen tulovero—inkomstskatten för samfund
Kunnallisvero—kommunalskatten
Kirkollisvero—kyrkoskatten
Kansaneläkevakuutusmaksu—folkpensionsförsäkringspremien
Sairausvakuutusmaksu—sjukförsäkringspremien
Korkotulon lähdevero—källskatten på ränteinkomst
Rajoitetusti verovelvollisen lähdevero—källskatten för begränsat skattskyldig
Valtion varallisuusvero—den statliga förmögenhetsskatten
Kiinteistövero—fastighetsskatten
Ruotsissa:
Den statliga inkomstskatten
Sjömansskatten
Kupongskatten
Den särskilda inkomstskatten för utomlands bosatta
Den särskilda inkomstskatten för utomlands bosatta artister m.fl.
Den statliga fastighetsskatten
Den kommunala inkomstskatten
Förmögenhetsskatten
Yhdistyneessä kuningaskunnassa:
Income tax
Corporation tax
Capital gains tax
Petroleum revenue tax
Development land tax
Tšekin tasavallassa:
Daně z příjmů
Daň z nemovitostí
Daň dědická, daň darovací a daň z převodu nemovitostí
Daň z přidané hodnoty
Spotřební daně
Virossa:
Tulumaks
Sotsiaalmaks
Maamaks
Kyproksessa:
Φόρος Εισοδήματος
'Εκτακτη Εισφορά για την Άμυνα της Δημοκρατίας
Φόρος Κεφαλαιουχικών Κερδών
Φόρος Ακίνητης Ιδιοκτησίας
Latviassa:
iedzīvotāju ienākuma nodoklis
nekustamā īpašuma nodoklis
uzņēmumu ienākuma nodoklis
Liettuassa:
Gyventojų pajamų mokestis
Pelno mokestis
Įmonių ir organizacijų nekilnojamojo turto mokestis
Žemės mokestis
Mokestis už valstybinius gamtos išteklius
Mokestis už aplinkos teršimą
Naftos ir dujų išteklių mokestis
Paveldimo turto mokestis
Unkarissa:
személyi jövedelemadó
társasági adó
osztalékadó
általános forgalmi adó
jövedéki adó
építményadó
telekadó
Maltassa:
Taxxa fuq l-income
Puolassa:
Podatek dochodowy od osób prawnych
Podatek dochodowy od osób fizycznych
Podatek od czynności cywilnopranych
Sloveniassa:
Dohodnina
Davki občanov
Davek od dobička pravnih oseb
Posebni davek na bilančno vsoto bank in hranilnic
Slovakiassa:
daň z príjmov fyzických osôb
daň z príjmov právnických osôb
daň z dedičstva
daň z darovania
daň z prevodu a prechodu nehnuteľností
daň z nehnuteľností
daň z pridanej hodnoty
spotrebné dane.
4. Edellä olevaa 1 kohtaa on sovellettava myös samanlaisiin tai vastaaviin veroihin, joita voidaan kantaa 3 kohdassa tarkoitettujen verojen lisäksi tai niiden sijasta. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava toisilleen sekä komissiolle näiden verojen voimaantulon ajankohdat.
5. ’Toimivaltaisella viranomaisella’ tarkoitetaan seuraavaa:
Belgiassa:
De Minister van financiën or an authorized representative
Le Ministre des finances or an authorized representative
Tanskassa:
Skatteministeren or an authorized representative
Saksassa:
Der Bundesminister der Finanzentai valtuutettu edustaja
Kreikassa:
Το Υπουργείο Οικονομικών tai valtuutettu edustaja
Espanjassa:
El Ministro de Economía y Hacienda tai valtuutettu edustaja
Ranskassa:
Le ministre de l'économie tai valtuutettu edustaja
Irlannissa:
The Revenue Commissioners tai niiden valtuutettu edustaja
Italiassa:
Il Capo del Dipartimento per le Politiche Fiscali tai valtuutettu edustaja
Luxemburgissa:
Le ministre de finance tai valtuutettu edustaja
Alankomaissa:
De minister van financiën tai valtuutettu edustaja
Itävallassa:
Der Bundesminister für Finanzen tai valtuutettu edustaja
Portugalissa:
O Ministro das Finanças tai valtuutettu edustaja
Suomessa:
Valtionvarainministeriö tai valtuutettu edustaja
Finansministeriet tai valtuutettu edustaja
Yhdistyneessä kuningaskunnassa:
The Commissioners of Customs and Excise tai valtuutettu edustaja vakuutusmaksuista perittäviä veroja ja valmisteveroa koskevien tarvittavien tietojen osalta,
The Commissioners of Inland Revenue tai valtuutettu edustaja muiden tietojen osalta.
Tšekin tasavallassa:
Ministr financí tai valtuutettu edustaja
Virossa:
Rahandusminister tai valtuutettu edustaja
Kyproksessa:
Υπουργός Οικονομικών tai valtuutettu edustaja
Latviassa:
Finanšu ministrs tai valtuutettu edustaja
Liettuassa:
Finansų ministras tai valtuutettu edustaja
Unkarissa:
A pénzügyminiszter tai valtuutettu edustaja
Maltassa:
Il-Ministru responsabbli għall-Finanzi tai valtuutettu edustaja
Puolassa:
Minister Finansów tai valtuutettu edustaja
Sloveniassa:
Minister za finance tai valtuutettu edustaja
Slovakiassa:
Minister financií tai valtuutettu edustaja.
2 artikla
Tietojenvaihto pyydettäessä
1. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi pyytää toisen jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja yksittäistapausta koskevia tietoja. Sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, jolta tietoja pyydetään, ei tarvitse täyttää tätä pyyntöä, jos on ilmeistä, ettei tietoja pyytävän jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ole täysin hyödyntänyt omia tavanomaisia tietolähteitään, vaikka tämä pyydetyt tiedot saadakseen olisi kyseisissä olosuhteissa voinut sen tehdä vaarantamatta tavoitellun tuloksen saavuttamista.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen antamiseksi sen jäsenvaltion, jolta tietoja pyydetään, toimivaltaisen viranomaisen on tarvittaessa järjestettävä näiden tietojen saamiseksi tarvittavat selvitykset.
Pyydettyjen tietojen saamiseksi pyynnön vastaanottanut viranomainen tai hallintoviranomainen, jonka käsiteltäväksi se on asian saattanut, toimii kuin se toimisi omaan lukuunsa tai oman maansa jonkin toisen viranomaisen pyynnöstä.
3 artikla
Tietojenvaihto ilman erillistä pyyntöä
Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on vaihdettava keskenään 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja ilman ennalta esitettävää pyyntöä ja säännöllisesti tapauksissa, jotka niiden on vahvistettava 9 artiklassa tarkoitettua neuvottelumenettelyä noudattaen.
4 artikla
Oma-aloitteinen tietojenvaihto
1. Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilman ennalta esitettävää pyyntöä annettava tiedossaan olevat 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot toisen jäsenvaltion, jota tiedot koskevat, toimivaltaiselle viranomaiselle seuraavissa tapauksissa:
a) jäsenvaltion toimivaltaisella viranomaisella on syytä otaksua, että toisessa jäsenvaltiossa sovelletaan epätavanomaista veronalennusta tai verovapautusta;
b) verovelvollinen saa yhdessä jäsenvaltiossa veronalennuksen tai verovapautuksen, joka aiheuttaisi tälle toisessa jäsenvaltiossa veronkorotuksen tai verovelvollisuuden;
c) yhdessä jäsenvaltiossa olevan verovelvollisen ja toisessa jäsenvaltiossa olevan verovelvollisen väliset liiketoimet, joissa on osallisena näiden verovelvollisten yhdessä tai useammassa muussa maassa oleva pysyvä toimipaikka tai yksi tai useampia kolmansia, voivat aiheuttaa verojen alenemisen jommassa kummassa tai kummassakin jäsenvaltiossa;
d) jäsenvaltion toimivaltaisella viranomaisella on syytä otaksua, että veroja alennetaan yritysryhmien sisäisillä keinotekoisilla voittojen siirroilla;
e) jäsenvaltiossa kootaan toisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen antamien tietojen perusteella tietoja, jotka voivat olla hyödyksi jälkimmäisen jäsenvaltion verojen määräämisessä.
2. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat 9 artiklassa tarkoitettua neuvottelumenettelyä noudattaen vaihtaa 1 kohdassa säädettyjä tietoja myös muissa kuin siinä tarkoitetuissa tapauksissa.
3. Muissa tapauksissa jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat ilman ennalta esitettävää pyyntöä antaa toisilleen tiedossaan olevia 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja.
5 artikla
Tietojen antamisen määräaika
Sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, jolta tietoja pyydetään edellisten artiklojen mukaisesti, on annettava tiedot viipymättä. Jos näiden tietojen antamisessa on ongelmia tai jos siitä kieltäydytään, kyseisen viranomaisen on ilmoitettava siitä viipymättä tietoja pyytäneelle viranomaiselle ja mainittava ongelmien luonne tai syyt tietojen antamisesta kieltäytymiselle.
6 artikla
Asianomaisen valtion edustajien yhteistyö
Edellä olevien säännösten soveltamiseksi tiedot antavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ja tiedot vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voivat sopia keskenään 9 artiklassa tarkoitettua neuvottelumenettelyä noudattaen, että ne sallivat tiedot vastaanottavan jäsenvaltion veroviranomaisen edustajien läsnäolon tiedot antavassa jäsenvaltiossa. Samaa menettelyä noudattaen on määrättävä tämän säännöksen soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä.
7 artikla
Salassapitosäännökset
1. Jäsenvaltion on pidettävä kaikki sille tämän direktiivin nojalla toimitetut tiedot salassa samalla tavoin kuin sen kansallisen lainsäädännön nojalla saadut tiedot. Joka tapauksessa näitä tietoja
— saa antaa ainoastaan henkilöille, jotka ovat välittömästi tekemisissä veron määräämisen kanssa tai veron määräämisen viranomaisvalvonnan kanssa,
— saa ilmaista ainoastaan sellaisen oikeudellisen menettelyn tai hallinnollisten seuraamusten soveltamiseen johtavan menettelyn yhteydessä, johon on ryhdytty veron määräämiseksi tai veron määräämisen tarkistamiseksi tai siihen liittyen, ja ainoastaan henkilöille, jotka ovat välittömästi osallisina näissä menettelyissä; näitä tietoja voidaan kuitenkin ottaa huomioon julkisissa oikeuskäsittelyissä tai tuomioissa, jos tiedot antavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ei tätä vastusta silloin kun se toimittaa nämä tiedot ensimmäisen kerran,
— ei missään olosuhteissa saa käyttää muuhun kuin verotustarkoituksiin tai sellaisen oikeudellisen menettelyn tai hallinnollisten seuraamusten soveltamiseen johtavan menettelyn yhteydessä, johon on ryhdytty veron määräämiseksi tai veron määräämisen tarkistamiseksi tai siihen liittyen.
Jäsenvaltiot voivat lisäksi säätää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tietojen käyttämisestä direktiivin 76/308/ETY 2 artiklassa tarkoitettujen muiden maksujen, tullien ja verojen määräämiseen ( 5 ).
2. Edellä 1 kohdassa ei velvoiteta jäsenvaltiota, jonka lainsäädännössä tai hallinnollisessa käytännössä asetetaan valtion sisäisiä tarkoituksia varten tiukempia rajoituksia kuin mainitussa kohdassa, antamaan tietoja, jos valtio, joka saisi tiedot, ei sitoudu noudattamaan näitä tiukempia rajoituksia.
3. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tiedot antavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi sallia näitä tietoja käytettävän niitä pyytävässä valtiossa muihin tarkoituksiin, jos sen oman lainsäädännön mukaan niitä voidaan käyttää vastaaviin tarkoituksiin samoissa olosuhteissa.
4. Jos jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen katsoo, että sen toisen jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta saarnat tiedot voivat olla hyödyksi kolmannen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, se voi tiedot antaneen toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella antaa ne tälle kolmannelle jäsenvaltiolle.
8 artikla
Tietojenvaihdon rajoitukset
1. Tässä direktiivissä ei velvoiteta jäsenvaltiota, jolta tietoja pyydetään, tekemään selvityksiä eikä toimittamaan tietoja, jos tällaisten selvityksien tekeminen tai tietojen kerääminen olisi valtion toimivaltaista viranomaista koskevan lainsäädännön tai hallinnollisen käytännön vastaista.
2. Tietojen antamisesta voidaan kieltäytyä, jos tietojen antaminen johtaisi liike-, elinkeino- tai ammattisalaisuuden taikka kaupallisen menettelyn ilmaisemiseen, tai jos kyseisten tietojen ilmaiseminen olisi yleisen järjestyksen vastaista.
3. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen saa kieltäytyä antamasta tietoja, jos pyynnön esittänyt jäsenvaltio ei pysty toimittamaan samantyyppisiä tietoja tosiasioista tai lainsäädännöstä johtuvista syistä.
8 a artikla
Tiedoksianto
1. Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä toisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on annettava vastaanottajalle tiedoksi kaikki pyynnön esittäneen jäsenvaltion hallintoviranomaisilta saadut asiakirjat ja päätökset, jotka koskevat tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvan verolainsäädännön soveltamista pyynnön esittäneen jäsenvaltion alueella, noudattaen pyynnön vastaanottaneessa jäsenvaltiossa voimassa olevia vastaavien asiakirjojen tiedoksi antamista koskevia säännöksiä.
2. Tiedoksiantamispyynnössä on mainittava tiedoksi annettavan asiakirjan tai päätöksen aihe ja ilmoitettava vastaanottajan nimi ja osoite sekä mahdolliset muut vastaanottajan tunnistamista helpottavat tiedot.
3. Pyynnön vastaanottaneen viranomaisen on ilmoitettava viipymättä pyynnön esittäneelle viranomaiselle toimistaan tiedoksiantamispyynnön suhteen, erityisesti päivä, jona päätös tai asiakirja on annettu tiedoksi vastaanottajalle.
8 b artikla
Samanaikaiset tarkastukset
1. Kaksi tai useampi jäsenvaltio voi sopia, että ne suorittavat kukin omalla alueellaan yhden tai useamman verovelvollisen verotuksellisen tilanteen samanaikaisia tarkastuksia ja että ne vaihtavat näin saatuja tietoja, jos niillä on asiassa yhteinen tai toisiaan täydentävä intressi, aina kun vaikuttaa siltä, että tällaiset tarkastukset olisivat tehokkaampia kuin vain yhden jäsenvaltion suorittamat tarkastukset.
2. Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on yksilöitävä itsenäisesti verovelvolliset, joita se aikoo ehdottaa samanaikaiseen tarkastukseen. Se ilmoittaa muiden jäsenvaltioiden, joita asia koskee, toimivaltaisille viranomaisille tapaukset, jotka sen mielestä pitäisi tarkastaa samanaikaisesti. Se perustelee valintansa mahdollisuuksien mukaan toimittamalla tiedot, joiden perusteella se teki päätöksensä. Se ilmoittaa ajanjakson, jona tarkastukset olisi suoritettava.
3. Kunkin asianomaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen päättää, haluaako se osallistua samanaikaisiin tarkastuksiin. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jolle samanaikaista tarkastusta on esitetty, vahvistaa toisen jäsenvaltion vastaavalle viranomaiselle osallistuvansa tarkastukseen tai ilmoittaa sille perustellun kieltäytymisensä.
4. Kunkin asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset nimeävät edustajan, jonka tehtävänä on tarkastuksen valvonta ja koordinointi.
9 artikla
Neuvottelut
1. Tämän direktiivin soveltamiseksi on järjestettävä neuvotteluja, jotka tarvittaessa käydään komiteassa, seuraavien välillä:
— tietoja vaihtavien jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, jomman kumman viranomaisen pyynnöstä kahdenvälisissä asioissa,
— kaikkien jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ja komissio, jonkin näistä viranomaisista tai komission pyynnöstä, jollei ole kyse yksinomaan kahdenvälisistä asioista.
2. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat olla suoraan yhteydessä toisiinsa. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat yhteisestä sopimuksesta sallia nimeämilleen viranomaisille suorat keskinäiset yhteydet tietyissä tapauksissa tai tapausten ryhmissä.
3. Kun toimivaltaiset viranomaiset sopivat keskenään tässä direktiivissä tarkoitettujen alojen kahdenvälisistä asioista muutoin kuin yksittäistapauksissa, niiden on ilmoitettava siitä komissiolle viipymättä. Komissio puolestaan ilmoittaa asiasta muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.
10 artikla
Kokemuksista ilmoittaminen
Jäsenvaltioiden on yhdessä komission kanssa seurattava jatkuvasti tässä direktiivissä säädetyn yhteistyömenettelyn toimintaa ja ilmoitettava toisilleen kaikista saamistaan kokemuksista, erityisesti yritysryhmien sisäisesti siirrettyjen voittojen osalta, tämän yhteistyön parantamiseksi ja tarvittaessa tätä alaa koskevien säännösten kehittämiseksi.
11 artikla
Laaja-alaisempien keskinäistä apua koskevien säännösten soveltaminen
Edellä olevat säännökset eivät estä noudattamasta laaja-alaisempia muihin oikeussäännöksiin perustuvia tietojenvaihtoa koskevia velvoitteita.
12 artikla
Loppusäännökset
1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 1 päivänä tammikuuta 1979 ja ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä myöhemmin antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.
13 artikla
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
( 1 ) EYVL N:o C 293, 13,12,1976, s. 34
( 2 ) EYVL N:o C 56, 7,3,1977, s, 66
( 3 ) EYVL N:o C 35, 14,2,1975, s. 1
( 4 ) EYVL L 73, 19.3.1976, s. 18, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.
( 5 ) EYVL L 73, 19.3.1976, s. 18.