(1)

Asetuksessa (EY) N:o 853/2004 säädetään eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä elintarvikealan toimijoita varten. Siinä säädetään, että elintarvikealan toimijat eivät saa pintakontaminaation poistamiseksi eläinperäisistä tuotteista käyttää muita aineita kuin vettä, ellei aineen käyttöä ole hyväksytty kyseisen asetuksen mukaisesti.

(2)

Yhteisön politiikkojen toteuttamisessa olisi varmistettava ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu. Elintarvikkeita ja rehuja koskevien yhteisön toimenpiteiden on perustuttava ihmisten ja eläinten terveydelle mahdollisesti aiheutuvien riskien asianmukaiseen arviointiin, ja niissä on olemassa oleva tieteellinen näyttö huomioon ottaen pidettävä yllä yhteisössä varmistettua ihmisten ja eläinten terveyden suojelun tasoa tai, jos se on tieteellisesti perusteltua, parannettava sitä. Korkeat hygieniavaatimukset koko elintarvikeketjussa ja sellaisten aineiden välttäminen tai kieltäminen, joilla voidaan peittää heikkotasoiset hygieniakäytännöt, ovat yhteisön ensisijaisia tavoitteita.

(3)

Lisäksi yhteisön politiikkojen toteuttamisessa olisi varmistettava korkeatasoinen ympäristönsuojelu sekä ympäristöpolitiikkaan liittyvien toimien avulla että ottamalla ympäristöpolitiikan vaatimukset huomioon yhteisön muiden politiikkojen ja toimien määrittelyssä ja täytäntöönpanossa.

(4)

Komission ehdotuksessa korostetaan, että useat antimikrobiset aineet, kuten klooridioksidi, hapan natriumkloriitti, trinatriumfosfaatti ja peroksihapot, joita käytetään pintakontaminaation poistamiseksi siipikarjan ruhoista, voivat olla riski vesiympäristölle, jätevesijärjestelmien parissa työskentelevälle henkilöstölle sekä viemärijärjestelmien ja/tai jätevedenpuhdistamojen toiminnalle ja tehokkuudelle. Klooria sisältävien antimikrobisten aineiden käyttö voi myös johtaa orgaanisten klooriyhdisteiden muodostumiseen; niistä useat ovat pysyviä, biokertyviä tai karsinogeenisiä. Fosforiyhdisteet ovat myös yksi syy Euroopan merialueiden rehevöitymiseen, mistä seuraa suuria leväkasvustoja ja muita ei-toivottuja vesiympäristön häiriöitä.

(5)

Kansanterveyttä koskevia eläinlääkintätoimenpiteitä käsittelevä tiedekomitea esitti 30 päivänä lokakuuta 1998 raportin siipikarjan ruhojen antimikrobisten käsittelyjen hyödyistä ja rajoituksista sekä suositti, ettei dekontaminaatioon käytettävien yhdisteiden tai tekniikoiden käyttöä pitäisi sallia ennen niiden perusteellista arviointia.

(6)

Euroopan elintarvikevirasto (EFSA) antoi 14 ja 15 päivänä joulukuuta 2005 tieteellisen lausunnon peroksihappojen tehokkuuden arvioinnista antimikrobisina aineina siipikarjan ruhojen käsittelyssä. Se totesi johtopäätöksenä, että peroksihappojen tehokkuutta oli vaikea arvioida, koska toimitetut protokollat eivät aina olleet selkeitä, ja jos olivatkin, ne eivät riittäneet osoittamaan peroksihappojen tehokkuutta kaupallisissa olosuhteissa.

(7)

EFSA antoi 6 päivänä maaliskuuta 2008 tieteellisen lausunnon klooridioksidin, happaman natriumkloriitin ja trinatriumfosfaatin sekä peroksihappojen mahdollisesta vaikutuksesta mikrobilääkeresistenssin muodostumiseen. Löydösten pohjalta EFSA päätyi suosittamaan jatkotutkimuksia siitä, millä todennäköisyydellä syntyy hankittu alentunut herkkyys tämän tyyppisille aineille, ja siitä, vaikuttavatko ne mahdollisesti vastustuskyvyn muodostumiseen antibiooteille ja muille mikrobilääkkeille.

(8)

Terveys- ja ympäristöriskejä käsittelevä tiedekomitea ja kehittymässä olevia ja vastikään havaittuja terveysriskejä käsittelevä tiedekomitea antoivat 18 päivänä maaliskuuta 2008 ja 2 päivänä huhtikuuta 2008 yhteisen tieteellisen lausunnon siipikarjan ruhojen pintojen mikrobikontaminaation poistamiseen käytettävien neljän aineen vaikutuksesta ympäristöön ja mikrobilääkeresistenssiin. Ne totesivat, että tällä hetkellä ei tiedetä tarpeeksi eri biosidien käytön mahdollisista negatiivista vaikutuksista ja ettei käytettävissä ole tarpeeksi tietoa kattavien määrällisten arviointien tekemiseksi. Ne esittivät ympäristön osalta huolensa resistenttien kantojen leviämisestä tai valinnasta ja mahdollisista jäämistä siipikarjan ruhoissa.

(9)

Käytettävissä olevan tieteellisen tiedon pohjalta ei voida sulkea pois sitä, että näiden aineiden hyväksyminen voi johtaa mikrobilääkeresistenssin lisääntymiseen ihmisillä.

(10)

Mikrobilääkeresistenssin muodostuminen on vakava ja pysyvä huolenaihe myös ihmislääketieteen parissa työskentelevissä kansainvälisissä elimissä. Komissio on tehnyt useita tärkeitä lainsäädäntöaloitteita rehuihin, eläinlääkintään ja elintarvikkeisiin liittyvän mikrobilääkeresistenssin vähentämiseksi.

(11)

Vastaavasti neuvosto antoi 9 ja 10 päivänä kesäkuuta 2008 pidetyssä istunnossaan neuvoston päätelmät mikrobilääkeresistenssistä korostaen, että mikrobilääkeresistenssi on edelleen kasvava eurooppalainen ja maailmanlaajuinen terveysongelma.

(12)

Euroopan parlamentti ilmaisi 19 päivänä kesäkuuta 2008 antamassaan päätöslauselmassa vastustavansa komission ehdotusta edellä mainituista syistä ja pyysi neuvostoa hylkäämään ehdotuksen.

(13)

Tieteellisen tiedon puute näiden aineiden käyttöön liittyvistä vaaroista johtaa elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28 päivänä tammikuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 (3) 7 artiklassa tarkoitetun varovaisuusperiaatteen noudattamiseen. Tämä periaate merkitsee, että jos tietyissä tapauksissa käytettävissä olevien tietojen arvioinnin perusteella tunnistetaan terveyshaitan mahdollisuus, mutta asiasta ei vielä ole tieteellistä varmuutta, voidaan toteuttaa yhteisön päättämän korkeatasoisen terveyden suojelun varmistamisen edellyttämiä väliaikaisia riskinhallintatoimenpiteitä, kunnes on saatu täydentävä tieteellinen tieto kattavampaa riskinarviointia varten.

(14)

Tietojen keruuta elintarvikealan toimijoiden ja tutkimusohjelmien toimesta olisi kannustettava, jotta sekä näiden aineiden tehokkuutta että mikrobilääkeresistenssin kehittymistä ja mahdollisia ympäristövaikutuksia voitaisiin arvioida kattavasti. Tätä tarkoitusta varten EFSA on julkaissut yhteiset AFC/BIOHAZ-ohjeet (4) tietojen toimittamisesta eläinperäisten elintarvikkeiden pintojen mikrobikontaminaation poistamiseen käytettävien aineiden turvallisuuden ja tehon arvioimiseksi. Koska tietojen keruu ja arviointi on kesken, neuvosto katsoo, että on syytä odottaa arvioinnin tuloksia ja näin ollen hylätä komission ehdotus,