Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52011DC0060

    KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Lapsen oikeuksia koskeva EU:n toimintasuunnitelma

    /* KOM/2011/0060 lopull. */

    52011DC0060




    [pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

    Bryssel 15.2.2011

    KOM(2011) 60 lopullinen

    KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

    Lapsen oikeuksia koskeva EU:n toimintasuunnitelma

    SISÄLLYSLUETTELO

    Johdanto 3

    1. Yleiset periaatteet 4

    1.1. Lapsen oikeudet keskeiselle sijalle EU:n perusoikeuspolitiikassa 4

    1.2. Pohjan luominen näyttöön perustuvalle päätöksenteolle 5

    1.3. Yhteistyö sidosryhmien kanssa 5

    2. Kohti konkreettisia EU:n toimia lasten hyväksi 6

    2.1. Lapsiystävällinen oikeudenkäyttö 6

    2.2. EU:n toimien kohdistaminen haavoittuvassa asemassa olevien lasten suojeluun 9

    2.3. Lapset ja EU:n ulkoinen toiminta 13

    3. Lasten osallistumisen ja tietoisuuden lisääminen 15

    Päätelmät 16

    JOHDANTO

    Lapsen oikeuksien edistäminen ja suojelu on yksi niistä EU:n tavoitteista, joille Lissabonin sopimuksen voimaantulo on antanut lisäpontta. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdassa määrätään nimenomaisesti, että EU edistää lapsen oikeuksien suojelua. Lapsen oikeudet vahvistetaan myös Euroopan unionin perusoikeuskirjassa[1]. Perusoikeuskirjan 24 artiklassa tunnustetaan, että lapsilla on muista riippumattomia oikeuksia, joista he voivat itse määrätä. Samassa artiklassa myös määrätään, että kaikissa lasta koskevissa viranomaisten tai yksityisten laitosten toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

    Lapsen oikeuksien edistäminen perustuu myös kansainvälisiin sitoumuksiin. Kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat ratifioineet Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS)[2]. Lapsen oikeuksien sopimuksen määräyksiä ja periaatteita onkin edelleen pidettävä ohjenuorana lapsen oikeuksiin vaikuttavissa EU:n politiikoissa ja toimenpiteissä. Lapsen oikeuksien edistämiselle ja suojelulle EU:n sisäisissä ja ulkoisissa politiikoissa luotiin perusta komission vuonna 2006 esittämässä tiedonannossa Tavoitteena lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia [3]. Tiedonannossa komissio perusti rakenteita[4], jotka vahvistavat EU:n toimielinten valmiuksia puuttua lapsen oikeuksia koskeviin kysymyksiin, ja loi edellytykset näyttöön perustuville toimintamalleille ja sidosryhmien kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen lisäämiselle.

    Komissio katsoo, että nyt kun Lissabonin sopimuksessa ja perusoikeuskirjassa on vahvistettu entistä lujempi sitoutuminen lapsen oikeuksiin, on aika päästä asiassa eteenpäin ja tehdä tavoitteista totta. Eurooppa 2020 -strategiassa[5] esitetään visio 2000-luvun Euroopasta, missä lapsilla on parempi koulutus ja paremmat edellytykset käyttää palveluja ja resursseja, joita he tarvitsevat voidakseen aikanaan viedä Euroopan seuraavalle vuosisadalle. Siksi komissio esittää tässä tiedonannossa lapsen oikeuksia koskevan EU:n toimintasuunnitelman. Tarkoituksena on vahvistaa, että kaikki EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot ovat lujasti sitoutuneet edistämään ja suojelemaan lapsen oikeuksia ja panemaan ne täytäntöön kaikilla niihin liittyvillä EU:n politiikan aloilla konkreettisten tulosten saavuttamiseksi. Lapsiin joko suoraan tai epäsuorasti vaikuttavien EU:n politiikkojen suunnittelussa, täytäntöönpanossa ja seurannassa olisi jatkossa otettava huomioon lapsen etua koskeva periaate, joka vahvistetaan sekä EU:n perusoikeuskirjassa että YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa.

    Lapsen oikeuksia koskevan EU:n toimintasuunnitelman perustana ovat laajan julkisen kuulemisen tulokset[6] sekä ne tarpeet ja huolenaiheet, joita lapset kaikista EU:n jäsenvaltioista toivat esiin erityisesti heille suunnatun kuulemisen yhteydessä[7]. Lisäksi toimintasuunnitelmassa otetaan huomioon lapsen oikeuksiin vaikuttavien EU:n välineiden vaikutustenarvioinnin alustavat tulokset. Euroopan parlamentti[8], alueiden komitea, talous- ja sosiaalikomitea[9], Euroopan neuvosto[10] sekä eräät sidosryhmät kuten UNICEF, jäsenvaltioiden lapsiasiavaltuutetut ja kansalaisyhteiskunnan edustajat ovat myötävaikuttaneet tiedonannon laatimiseen muun muassa lapsen oikeuksia käsittelevässä eurooppalaisessa foorumissa[11].

    Lapsen oikeuksia koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa esitettävien yleisten periaatteiden avulla olisi varmistettava, että EU:n toiminta takaa esimerkillisellä tavalla perusoikeuskirjan ja lapsen oikeuksien sopimuksen määräysten noudattamisen lapsen oikeuksien suhteen. Lisäksi toimintasuunnitelman keskeiseen sisältöön kuuluu joukko konkreettisia toimenpiteitä aloilla, joilla EU voi tuoda toimintaan todellista lisäarvoa, kuten lapsiystävällinen oikeudenkäyttö, haavoittuvassa asemassa olevien lasten suojeleminen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan torjunta sekä EU:n sisällä että sen ulkopuolella.

    YLEISET PERIAATTEET

    EU:n sitoutuminen lapsen oikeuksiin edellyttää johdonmukaista lähestymistapaa kaikilla asiaan liittyvillä EU:n toiminnan aloilla. Tähän tavoitteeseen voidaan päästä ottamalla perussopimukset, EU:n perusoikeuskirja ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus yhteiseksi perustaksi kaikissa lapsiin liittyvissä EU:n toimissa. Lapsen oikeuksien näkökulma on otettava huomioon kaikissa lapsia koskevissa EU:n toimenpiteissä.

    Lapsen oikeudet keskeiselle sijalle EU:n perusoikeuspolitiikassa

    Komission 19. lokakuuta 2010 hyväksymässä Euroopan unionin strategiassa perusoikeuskirjan panemiseksi tehokkaasti täytäntöön[12] vaaditaan komissiota varmistamaan jo varhaisessa vaiheessa ns. perusoikeuksien tarkistuslistan avulla, että kaikki sen esittämät lainsäädäntöehdotukset ovat joka suhteessa perusoikeuskirjassa vahvistettujen perusoikeuksien mukaiset. Strategian mukaisesti komissio varmistaa yhdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa, että myös myöhemmin lainsäädäntöprosessin aikana tehtävät tarkistukset ovat kaikilta osin perusoikeuskirjan mukaiset. Lisäksi komissio tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, jotta ne noudattaisivat perusoikeuskirjaa EU:n lainsäädännön kansallisen täytäntöönpanon yhteydessä, kuten perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohdassa vaaditaan.

    Perusoikeuskirjan 24 artiklassa vahvistetut lapsen oikeudet ovat yksi komission strategiassa nimenomaisesti mainituista perusoikeuksista. Näin ollen ne sisältyvät siihen tavanomaiseen perusoikeuksien tarkistukseen, jonka komissio tekee tätä alaa koskeville EU:n säädösehdotuksille.

    Kuten Euroopan unionin strategiassa perusoikeuskirjan panemiseksi tehokkaasti täytäntöön ehdotettiin, komissio on laatinut mekanismeja, joiden avulla valvotaan, että säädösehdotukset ovat perusoikeuskirjan mukaisia . Parantaakseen keinoja arvioida ehdotustensa vaikutusta perusoikeuksiin komissio on laatinut toimintaohjeet, joiden avulla komission yksiköt voivat tarkastella tietyn aloitteen vaikutusta perusoikeuksiin ja myös lapsen oikeuksiin ja valita tällä tavoin vaihtoehdon, jonka avulla lapsen etu voidaan parhaiten ottaa huomioon. Nämä toimintaohjeet käsittävät perusoikeuksien tehokasta täytäntöönpanoa koskevassa strategiassa esitettyyn tarkistuslistaan sisältyvät kysymykset. Komissio myös järjestää lapsen oikeuksia ja muita perusoikeuksia koskevaa sisäistä käytännön koulutusta lujittaakseen ja edistääkseen perusoikeuskulttuuria komission sisällä. Lisäksi komissio seuraa kiinteästi YK:n lapsen oikeuksien komitean työtä ja sen tulkintoja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen määräyksistä. Säädösehdotusten perusteluissa voidaan tarvittaessa selittää, miten ehdotuksen laatimisessa on otettu huomioon lapsen oikeuksiin liittyvät näkökohdat.

    Pohjan luominen näyttöön perustuvalle päätöksenteolle

    Vuoden 2006 tiedonannon täytäntöönpanosta saatujen kokemusten perusteella luotettavaa, vertailukelpoista virallista tietoa ei ole saatavissa lähimainkaan riittävästi. Tämä on vakava este todellisen näyttöön perustuvan päätöksenteon kehittämiselle ja toteuttamiselle. Keskeisiä haasteita ovat nykyisten valvontajärjestelmien parantaminen, lapsen oikeuksiin liittyvien toimintatavoitteiden asettaminen ja niiden vaikutusten seuranta. Ensisijaisesti olisi pyrittävä korjaamaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien lapsiryhmien tilannetta ja tarpeita koskeva tiedonpuute. Tässä yhteydessä tarvitaan lisää tietoa myös keinoista ehkäistä lapsiin kohdistuvaa rikollisuutta.

    Komissio tekee yhteistyötä alan organisaatioiden ja laitosten kanssa päätöksenteon ohjaamiseen tarvittavien perustietojen tuottamista varten. Tätä varten otetaan huomioon alalla jo tehty työ, muun muassa EU:n perusoikeusviraston laatiman indikaattoreita koskevan selvityksen[13] tulokset. Indikaattorit on kehitetty komission pyynnöstä, jotta voitaisiin mitata, miten lapsen oikeudet on pantu täytäntöön ja miten niitä suojataan, noudatetaan ja edistetään eri puolilla EU:ta. Indikaattoreiden avulla on tarkoitus ohjata perusoikeusviraston tiedonkeruuta ja tutkimustyötä niin, että se voi laatia näyttöön perustuvia lausuntoja ja tukea EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita erilaisten toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa.

    Yhteistyö sidosryhmien kanssa

    Komissio jatkaa yhteistyötä ja vuoropuhelua kaikkien sidosryhmien kanssa säännöllisesti kokoontuvan lapsen oikeuksien eurooppalaisen foorumin puitteissa.

    Lapsen oikeuksia suojellaan ja edistetään jäsenvaltioissa monenlaisten institutionaalisten ja poliittisten rakenteiden avulla. Vaikka kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat tunnustaneet, että lapsen oikeuksiin liittyvää politiikkaa on tarpeen kehittää, tällaisen politiikan suunnittelua ja toteuttamista koskevat institutionaaliset mekanismit vaihtelevat jäsenvaltiosta toiseen. Komissio tukee jäsenvaltioiden työtä toissijaisuusperiaatteen mukaisesti edistämällä parhaiden käytänteiden vaihtoa, yhteistyötä ja viestintää lapsen oikeuksien suojelusta ja edistämisestä vastaavien kansallisten viranomaisten kanssa ja niiden välillä.

    KOHTI KONKREETTISIA EU:N TOIMIA LASTEN HYVÄKSI

    Lapsiystävällinen oikeudenkäyttö

    Lapsiystävällisempi oikeudenkäyttö on yksi lapsen oikeuksia koskevan EU:n toimintasuunnitelman keskeisiä toimia. Tämä on käytännön kannalta erittäin merkittävä osa-alue, missä EU:lla on perussopimusten nojalla toimivalta panna lapsen oikeudet täytäntöön EU:n lainsäädännön keinoin. Komission Toimintasuunnitelmassa Tukholman ohjelman toteuttamiseksi [14] korostetaankin tätä näkökohtaa kaudella 2010–2015.

    Lapset voivat joutua tekemisiin oikeuslaitoksen kanssa monesta eri syystä, esimerkiksi kun vanhemmat eroavat tai kiistelevät lasten huoltajuudesta, kun lapset ovat itse tehneet rikoksen tai joutuneet rikoksen uhriksi tai todistajaksi tai kun he hakevat turvapaikkaa. Kun lapset joutuvat tekemiseen sellaisen oikeuslaitoksen kanssa, jossa heidän tarpeitaan ei oteta huomioon riittävällä tavalla, he voivat joutua kärsimään erilaisista rajoituksista tai heidän oikeuksiaan voidaan loukata.

    Lapsilla voi olla vaikeuksia saada oikeudellinen edustaja tai saada äänensä kuuluviin tuomioistuimessa. Lapset ja heidän edustajansa eivät myöskään välttämättä saa tietoja, joita he tarvitsisivat voidakseen käyttää lapsille kuuluvia oikeuksia tai puolustaa lasten etuja. Lapsia saatetaan kohdella aikuisina, jolloin heihin ei sovelleta heidän tarpeidensa ja heidän haavoittuvan asemansa edellyttämiä erityistakeita, vaan heidän saattaa olla vaikea selviytyä tilanteesta. Tehokkaat oikeussuojakeinot ja mahdollisuus osallistua hallinnollisiin ja tuomioistuinmenettelyihin ovat perusvaatimuksia, joiden avulla voidaan varmistaa lasten laillisten etujen korkeatasoinen suojelu.

    Perheoikeudelliset riita-asiat voivat heikentää lasten hyvinvointia. Lapsilla, jotka elävät erossa toisesta tai molemmista vanhemmistaan, on oltava oikeus ylläpitää henkilökohtaisia suhteita ja suoria yhteyksiä kumpaankin vanhempaansa säännöllisesti, jollei se ole lapsen edun vastaista.[15] Tätä oikeutta saatetaan rajoittaa avio- tai asumuseroon liittyvien yksityisoikeudellisten menettelyjen yhteydessä, varsinkin jos menettelyyn liittyy valtioiden rajat ylittäviä tekijöitä. Etenkin vanhempainvastuun määrittämiseen liittyvissä menettelyissä lapset saattavat joutua sijaiskärsijöiksi, kun entisten puolisoiden oikeuskiistoja selvitellään rajat ylittävissä pitkällisissä menettelyissä. EU on jo antanut lainsäädäntöä[16], joka helpottaa vanhempainvastuuta koskevien päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa. Jotta lapset ja vanhemmat voisivat puolustaa oikeuksiaan perheoikeudellisissa riita-asioissa, on varmistettava, että he saavat tietoa heille EU:n ja kansallisen lainsäädännön mukaan kuuluvista oikeuksista. Tietojen tulisi olla helposti saatavilla ja niissä olisi annettava selkeät ohjeet eri menettelyistä. Komissio aikoo yhdessä jäsenvaltioiden kanssa laatia ja päivittää tietosivuja, joissa kerrotaan elatusvelvoitteita, perheasiain sovittelua ja vanhempainvastuuta koskevien päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevasta EU:n ja kansallisesta lainsäädännöstä. Vanhempien tekemien lapsikaappausten osalta komissio kiinnittää erityistä huomiota näitä tapauksia hoitavan Euroopan parlamentin sovittelijan antamiin tietoihin.

    Väestörekisteriasiakirjojen rekisteröinti ja tunnustaminen ovat lapsen oikeuksien määrittämisen kannalta tärkeitä kysymyksiä. Kun lapset ja vanhemmat muuttavat EU:n sisällä ja tarvitsevat näitä asiakirjoja toisessa jäsenvaltiossa, niiden tunnustaminen edellyttää usein kalliita ja pitkällisiä menettelyjä (mm. käännättämistä ja aitouden todistamista), minkä vuoksi oikeussuojan saaminen voi olla hankalaa. Tämän vuoksi komissio on käynnistänyt julkisen kuulemisen, jossa se kysyy, miten väestörekisteriasiakirjojen vaikutusten vastavuoroista tunnustamista EU:ssa voitaisiin helpottaa. Tavoitteena on laatia vuonna 2013 ehdotus tätä koskevista EU:n toimenpiteistä.[17]

    Rikosoikeudelliseen menettelyyn joutuneiden alaikäisten oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin tarkoittaa yksityisyyden suojaamista, oikeutta saada tietoa syytteestä ja oikeudellisista menettelyistä oman iän ja kypsyysasteen edellyttämällä tavalla sekä oikeutta oikeusapuun ja oikeudelliseen edustukseen. Tämä on erityisen tärkeää silloin kun menettelyä ei käydä alaikäisen äidinkielellä. Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät vuonna 2010 komission ehdotuksen pohjalta koko EU:n kattavat säännöt oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin oikeudenkäyntimenettelyissä. Näiden sääntöjen ansiosta kaikilla, myös alaikäisillä, on oikeus saada tietoa oikeuksistaan rikosoikeudellisessa menettelyssä kielellä, jota he ymmärtävät.[18] Komissio jatkaa työtä, jonka tavoitteena on lujittaa myös alaikäisten epäiltyjen ja syytettyjen prosessuaalisia oikeuksia rikosoikeudellisissa menettelyissä. Vuonna 2011 komissio esittää ehdotuksen oikeudesta asianajajan käyttöön ja ehdotuksen pidätettyjen oikeudesta pitää yhteyttä perheenjäseniin, luottohenkilöihin, työnantajiin ja konsuliviranomaisiin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä niihin epäiltyihin ja syytettyihin, jotka eivät ymmärrä tai eivät pysty seuraamaan menettelyjen sisältöä tai tarkoitusta esimerkiksi ikänsä taikka henkisen tai fyysisen tilansa vuoksi. Vuonna 2012 komissio esittää säädösehdotuksen erityisistä takeista haavoittuvassa asemassa olevien epäiltyjen ja syytettyjen hyväksi . Kyseinen toimenpide on avainasemassa, kun tavoitteena on varmistaa oikeudenkäytön lapsiystävällisyys.

    Etenkin alaikäiset, jotka määrätään suorittamaan vankeusrangaistusta laitoksessa , ovat vaarassa joutua väkivallan ja pahoinpitelyn uhriksi.[19] Kansainvälisellä tasolla on olemassa useita suuntaviivoja vapausrangaistusta suorittavien alaikäisten kohtelusta.[20] Alaikäisten vangitsemiseen pitäisi turvautua vasta viimeisenä ja mahdollisimman lyhytaikaisena keinona.[21]

    Lapset ovat usein mukana rikosoikeudenkäyntimenettelyissä haavoittuvassa asemassa olevina todistajina tai uhreina . Heitä on saatettu käyttää hyväksi rikollisessa toiminnassa, esimerkiksi laittomassa huumekaupassa. Oikeudellisten ja käytännön järjestelyjen avulla olisi pyrittävä välttämään tarpeettomia kuulusteluja ja vähentämään rikosoikeudenkäyntimenettelyyn osallistumisesta aiheutuvia kielteisiä kokemuksia. Lapsiuhreille olisi annettava tilaisuus osallistua rikosoikeudenkäyntimenettelyyn aktiivisesti niin, että heidän todistajanlausuntonsa otetaan huomioon. Tieto- ja viestintäteknologian ja erityisesti videoneuvottelujen avulla lapsiuhrit voivat osallistua menettelyyn aktiivisesti ilman, että he joutuvat olemaan suoraan tekemisissä syytettyjen kanssa. Lapsiuhrien olisi saatava tarvitsemansa tuki, jotta he voivat toipua ja saada korvauksen kärsimistään vahingoista.

    Toimet:

    Komissio edistää yksityis- ja rikosoikeuteen liittyvän toimintansa yhteydessä ja perusoikeuskirjan tehokasta täytäntöönpanoa koskevan strategiansa mukaisesti EU:n oikeusjärjestelmien muuttamista lapsiystävällisemmiksi muun muassa seuraavasti:

    1. Se esittää vuonna 2011 uhrien oikeuksia koskevan direktiiviehdotuksen, jossa parannetaan haavoittuvassa asemassa olevien uhrien, muun muassa lapsien, oikeuksia.

    2. Se esittää vuonna 2012 direktiiviehdotuksen erityisistä takeista haavoittuvassa asemassa olevien epäiltyjen ja syytettyjen, muun muassa lapsien, hyväksi.

    3. Se tarkistaa vuoteen 2013 mennessä EU:n lainsäädäntöä, jonka tarkoituksena on helpottaa vanhempainvastuuta koskevien päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa, jotta voidaan lapsen edun mukaisesti varmistaa, että päätökset voidaan tunnustaa ja panna täytäntöön mahdollisimman nopeasti ja että tarvittaessa voidaan ottaa käyttöön yhteiset vähimmäissäännöt.

    4. Se edistää Euroopan neuvoston 17. marraskuuta 2010 antamien lapsiystävällistä oikeudenkäyttöä koskevien suuntaviivojen[22] soveltamista ja niiden huomioon ottamista yksityis- ja rikosoikeuden alalla myöhemmin annettavissa säädöksissä.

    5. Se tukee ja kannustaa Euroopan tason koulutuksen järjestämistä tuomareille ja muille oikeusalan ammattilaisille tavoista, joilla lasten osallistuminen oikeuslaitoksen toimintaan voidaan järjestää parhaalla mahdollisella tavalla.

    EU:n toimien kohdistaminen haavoittuvassa asemassa olevien lasten suojeluun

    Tiettyihin ryhmiin kuuluvat lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Heidän henkeensä ja hyvinvointiinsa kohdistuu muita suurempia riskejä erityisten sosiaalisten, poliittisten ja taloudellisten tekijöiden vuoksi. Esimerkiksi lapset, jotka kasvavat köyhyydessä ja sosiaalisesti syrjäytyneinä[23] olosuhteissa, joihin usein liittyy huumausaineiden väärinkäyttöä, menestyvät todennäköisesti huonommin koulussa, ja myös heidän fyysinen ja henkinen terveytensä on heikompi[24]. He joutuvat myös todennäköisemmin hankaluuksiin oikeusviranomaisten kanssa. Köyhyysriskin ja sosiaalisen syrjäytymisen uhkaamien lasten tarpeita tarkastellaan lapsiköyhyyttä koskevassa komission suosituksessa, jossa hahmotellaan yleisiä periaatteita ja ehdotetaan tehokkaita valvontavälineitä, joiden avulla lapsiköyhyyttä voitaisiin ehkäistä ja torjua köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaisen foorumin puitteissa.

    Myös vammaiset lapset ovat muita suuremmassa vaarassa kärsiä oikeuksiensa loukkaamisesta ja tarvitsevat sen vuoksi erityistä suojelua.[25]

    Lasten hyvinvointi voi toteutua vain yhteiskunnassa, jossa ei ole lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa eikä lasten hyväksikäyttöä tai riistoa. Komissio hyväksyi maaliskuussa 2010 kaksi direktiiviehdotusta, joiden avulla pyritään lujittamaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten eli seksuaalisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan uhrien suojeluun tarkoitettua kehystä. Ihmiskaupan osalta on tärkeää ottaa kaikilta osin huomioon lasten erityistarpeet, etenkin kun kehitetään ihmiskaupan vastaista politiikkaa vuonna 2012 hyväksyttävän yhdennetyn strategian yhteydessä.

    Alaikäisten turvapaikanhakijoiden säilöönoton osalta komissio pyrkii viemään eteenpäin vuosina 2008 ja 2009 hyväksymiään ehdotuksia EU:n turvapaikkalainsäädännön uudistamiseksi. Ehdotuksissa kielletään alaikäisten säilöönotto, paitsi jos se on heidän etunsa mukaista, ja vain jos kaikki muut mahdolliset vaihtoehdot on arvioitu tyhjentävästi. Lisäksi ehdotuksissa säädetään tarvittavista suojatoimista ja menettelyllisistä takeista, jotka koskevat oikeutta oikeudelliseen uudelleentarkasteluun ja oikeudellista edustusta. Ehdotuksissa myös kielletään selkeästi ilman huoltajaa olevien alaikäisten turvapaikanhakijoiden säilöönotto.

    Komission vuonna 2010 hyväksymässä ilman huoltajaa olevia alaikäisiä koskevassa toimintasuunnitelmassa[26] esitetään EU:n yhteinen lähestymistapa EU:n ulkopuolelta ilman huoltajaa tuleviin tai huoltajastaan eroon joutuneisiin alaikäisiin. Toimintasuunnitelmassa ehdotetaan erityisesti lapsille tarkoitettuja vastaanottotoimenpiteitä ja menettelyllisiä takeita, joita olisi sovellettava heti kun viranomaiset saavat tiedon lapsesta siihen asti, että tilanteeseen löydetään kestävä ratkaisu. Tiedonannossa myös korostetaan, miten tärkeää on huolehtia siitä, että lapsella on asianmukainen edustus, ja ehdotetaan toimenpiteitä, joiden avulla voidaan korjata ilman huoltajaa olevien alaikäisten turvapaikanhakijoiden huoltoon EU:ssa liittyvät puutteet[27] ja välttää viranomaisten huostassa ilman huoltajaa olevien alaikäisten katoaminen.

    Kokeneet ja hyvin koulutetut ammattilaiset voivat ehkäistä ongelmia ja auttaa lapsia selviytymään traumoistaan. Lasten parissa työskenteleville ja heidän asioistaan vastaaville työntekijöille olisi annettava asianmukainen koulutus, jossa heidät perehdytettäisiin eri-ikäisten lasten oikeuksiin ja tarpeisiin ja näiden tilanteeseen soveltuviin menettelyihin. Koulutuksessa olisi käsiteltävä myös kommunikointia eri ikäisten ja eri kehitysvaiheita edustavien sekä erityisen haavoittuvassa asemassa olevien lasten kanssa.

    Vuonna 2009 yli 6 miljoonaa nuorta keskeytti yleissivistävän tai ammatillisen koulutuksen ja suoritti vain ylemmän perusasteen oppimäärän tai ei sitäkään; 17,4 prosenttia suoritti vain alemman perusasteen oppimäärän. Tämän vuoksi yksi Eurooppa-neuvoston Eurooppa 2020 -strategiassa vahvistamista yleistavoitteista on vähentää koulunkäynnin keskeyttävien osuus alle 10 prosenttiin. Antamalla kaikille lapsille mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon luodaan pohja elinikäiselle oppimiselle, sosiaaliselle integroitumiselle, yksilön kehitykselle ja sitä kautta työllistyvyydelle. Komissio on jo määrittänyt toimenpiteitä ja suosituksia, joiden avulla koulunkäynnin keskeyttämistä voitaisiin vähentää[28]. Se myös tukee yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa aloitteita, joiden avulla edistetään laadukasta varhaiskasvatusta ja hoitojärjestelyjä, ehkäistään erottelua koulutusjärjestelmissä ja levitetään hyviä käytänteitä.

    Romanilasten tilanne on EU:ssa erityisen huolestuttava. Tämä johtuu monista eri tekijöistä, jotka tekevät heistä erityisen haavoittuvia ja alttiita[29] terveyteen ja ravitsemukseen sekä asumisolosuhteisiin liittyville ongelmille, syrjäytymiselle, syrjinnälle ja väkivallalle[30]. Romanilasten sosiaalinen syrjäytyminen liittyy usein siihen, että heidän syntymäänsä ei rekisteröidä. He eivät juurikaan pääse osallisiksi varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta, ja koulunkäynnin keskeyttäminen on hyvin yleistä. Muita ongelmia ovat ihmiskauppa ja lasten työvoiman hyväksikäyttö. Erottelu on olennainen este, joka haittaa romanilasten pääsyä laadukkaan koulutuksen piiriin.

    Lapsia saattaa kadota ikään, sukupuoleen tai sosiaaliseen asemaan katsomatta. Ei tiedetä kovin hyvin, miksi lapset karkaavat kotoa tai laitoksesta, jossa he asuvat, mutta se tiedetään, että karkaamiseen liittyy valtavia riskejä: turvallisuusriskejä, henkiseen ja fyysiseen terveyteen, hyvinvointiin ja jopa henkeen kohdistuvia riskejä. Kadonneet lapset voivat joutua väkivallan, hyväksikäytön ja ihmiskaupan uhreiksi, tai he saattavat päätyä kerjäläisiksi tai prostituoiduiksi.

    Komissio on yksilöinyt useita välineitä, joista voi olla apua, jos lapsi katoaa. Useissa jäsenvaltioissa[31] on toiminut jo monen vuoden ajan yleisiä hälytysjärjestelmiä, jotka otetaan käyttöön, jos lapsi kaapataan tai katoaa olosuhteissa, jotka saattavat aiheuttaa vakavan riskin hänen turvallisuudelleen ja hyvinvoinnilleen. Komissio tukee myös jatkossa jäsenvaltioiden välillä lapsikaappaustapauksissa tehtävää yhteistyötä lapsia koskevien hälytysjärjestelmien avulla. Tähän liittyvän yhteistyön kehittämiseksi jäsenvaltiot sopivat kesäkuussa 2009 Schengenin tietojärjestelmän ja siihen liittyvien, kaikissa jäsenvaltioissa toimivien SIRENE-toimistojen käytön tehostamisesta kadonneiden lasten etsinnöissä. Komissio tukee tätä työtä julkaisemalla toukokuussa 2011 SIRENE-käsikirjan päivitetyn version ja asiaa koskevan komission päätöksen, jossa esitetään tällaisissa tapauksissa sovellettavat säännöt ja menettelyt.

    Kadonneita lapsia koskeva vihjepuhelin 116 000 tarjoaa kadonneille lapsille ja heidän vanhemmilleen neuvontaa, tukea ja mahdollisuuden pelastaa kadonneet lapset. Sitä ei kuitenkaan ole otettu käyttöön kovin laajalti EU:n tasolla. Siksi komissio antoi vuonna 2010 tiedonannon[32], jossa se kannusti jäsenvaltioita kiirehtimään vihjepuhelimen käyttöönottoa sen varmistamiseksi, että palvelu on yhtä korkeatasoinen kaikkialla unionissa. Komissio seuraa tiiviisti vihjepuhelimen käyttöönottoa jäsenvaltioissa. Jos asiassa ei tapahdu edistymistä kohtuullisessa ajassa, komissio harkitsee, onko tarpeen antaa säädösehdotus sen varmistamiseksi, että vihjepuhelin saadaan toimintaan kaikkialla EU:ssa.

    Lapset voivat joutua erityisen haavoittuvaan asemaan myös uuden teknologian käyttäjinä. Verkkoteknologia tarjoaa lapsille ja nuorille ainutlaatuisia mahdollisuuksia saada tietoa ja hyödyntää verkko-opiskelumahdollisuuksia tai osallistua julkiseen keskusteluun. Toisaalta lapset ovat erityisen haavoittuvia joutuessaan kohtaamaan internetissä ja audiovisuaalisten mediapalvelujen yhteydessä haitallista sisältöä ja kielteisiä käyttäytymismalleja, kuten verkkokiusaamista ja -houkuttelua . Lapset kaikkialla Euroopassa kertovat, että koulukiusaaminen on osa heidän arkipäiväänsä.[33] Verkkokiusaamisen on todettu olevan saman ongelman uusi ilmentymä. Sen torjumiseksi on toteutettava kiireellisesti toimia, joihin on saatava mukaan kaikki olennaiset toimijat, kuten verkkoyhteisösivustojen ylläpitäjät, internetpalvelujen tarjoajat ja poliisi. Komissio haluaa varmistaa lapsille verkkoympäristössä korkeatasoisen suojelun, joka kattaa myös henkilötietojen suojan[34], samalla kun pidetään kiinni lasten oikeudesta käyttää internetiä sosiaalisen ja kulttuurisen kehityksen edistämiseen. Komissio koordinoi ja tukee pyrkimyksiä lasten suojelemiseksi ja voimaannuttamiseksi verkossa internetin käyttöturvallisuutta koskevan Safer Internet -ohjelman[35] avulla. Tieto- ja viestintätekniikan eri sektoreilla onkin toteutettu itsesääntelyaloitteita, joiden avulla on pyritty parantamaan matkapuhelinta [36] ja verkkoyhteisösivustoja [37] käyttävien lasten suojelua. Yleiseurooppalainen pelitietojärjestelmä (Pan European Game Information, PEGI) puolestaan tarjoaa tietoa video- ja verkkopelien [38] mahdollisesta haitallisesta sisällöstä. Komissio kehottaa nyt myös matkaviestintälaitteiden ja pelikonsolien valmistajia, internetpalvelujen tarjoajia, mobiilisovellusten ja sisällön tuottajia, kuluttajajärjestöjä, tutkijoita ja lastensuojelujärjestöjä tulemaan mukaan toimintaan.

    Komissio valvoo audiovisuaalisista mediapalveluista annetun direktiivin [39] täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa. Määräaika direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä päättyi 19. joulukuuta 2009. Direktiivin nojalla lasten suojelua koskevia vaatimuksia on sovellettava paitsi perinteisiin televisio-ohjelmiin myös nopeasti lisääntyviin, erityisesti internetin kautta tilattaviin audiovisuaalisiin palveluihin.

    Toimet:

    Komissio edistää haavoittuvassa asemassa olevien lasten voimaannuttamista ja suojelua muun muassa seuraavasti:

    6. Se tukee vailla huoltajaa olevien alaikäisten parissa toimiville holhoojille, viranomaisille ja muille toimijoille tarkoitetun koulutuksen kehittämistä ja parhaiden käytänteiden vaihtoa (2011–2014).

    7. Se kiinnittää erityistä huomiota lapsiin esittäessään keväällä 2011 EU:n puitteet kansallisille romaniväestön osallistamisstrategioille ja kannustaa ennen muuta tehostamaan rakennerahastojen käyttöä romaniväestön integroimisessa.

    8. Se tukee voimakkaasti lasten katoamistapausten ilmoittamista varten perustetun puhelinnumeron 116 000 ja lapsikaappauksia koskevien hälytysjärjestelmien nopeaa ja täysimääräistä käyttöönottoa kaikissa jäsenvaltioissa (2011–2012).

    9. Se kannustaa jäsenvaltioita ja muita sidosryhmiä vahvistamaan erityisesti verkossa tapahtuvan kiusaamisen ehkäisemistä ja lasten tukemista tämän ja muiden verkkoympäristöön liittyvien ongelmien kohtaamisessa internetin käyttöturvallisuuden parantamiseen tähtäävän Safer Internet -ohjelman ja alan toimijoiden itsesääntelyaloitteisiin perustuvan yhteistyön avulla (2010–2014).

    Lapset ja EU:n ulkoinen toiminta

    EU asettaa määrätietoisesti etusijalle lapsen oikeuksien edistämisen ja suojelun myös ulkoisessa toiminnassaan [40], myös yksityisoikeuden alalla tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä EU:n toimivaltaan kuuluvilla aloilla. On erittäin tärkeää, että EU edistää lapsen oikeuksia ulkoisen toiminnan yhteydessä suhteissa kolmansiin maihin vahvan, yhtenäisen näkemyksen pohjalta, jotta toimia voidaan tarvittaessa toteuttaa nopeasti ja tehokkaasti. Lapsen oikeuksia koskevan EU:n ulkoisen politiikan toteuttamisessa ohjenuorana on vuonna 2008 hyväksytty tiedonanto Lapsille erikoisasema EU:n ulkoisissa toimissa ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma.

    EU on vahvasti sitoutunut poistamaan kaikenlaisen lapsiin kohdistuvan väkivallan. Vuosittain noin 200 miljoonaa lasta eri puolilla maailmaa joutuu todistamaan perheväkivaltaa, yli 200 miljoonaa lasta joutuu seksuaalisen väkivallan uhriksi, yli 50 000 lasta surmataan ja jopa 2 miljoonaa lasta joutuu sairaalahoitoon väkivallasta johtuvien vammojen vuoksi. EU jatkaa lapsen oikeuksia koskevien EU:n suuntaviivojen täytäntöönpanoa, missä pääpaino on tällä hetkellä kaikenlaisen lapsiin kohdistuvan väkivallan torjumisessa. EU laatii vuoden 2011 loppuun mennessä arvion suuntaviivojen täytäntöönpanosta vuodesta 2007 alkaen. Aihekohtaisesta ohjelmasta ”Investointi ihmisiin” rahoitetaan hankkeita, joiden avulla torjutaan lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa vuosina 2011–2013.

    Yli 200 miljoonaa lasta eri puolilla maailmaa on valjastettu lapsityövoimaksi , ja heistä ainakin 115 miljoonaa joutuu kärsimään sen vakavimmista muodoista. EU jatkaa työtään lapsityön torjumiseksi vuonna 2010 hyväksytyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ja lapsityöstä annettujen neuvoston päätelmien mukaisesti. EU laatii vuoden 2011 loppuun mennessä kertomuksen, jossa käsitellään kauppaa ja lapsityön vakavimpia muotoja näistä kysymyksistä kertyneen kansainvälisen kokemuksen ja toimivaltaisten kansainvälisten organisaatioiden näkemysten pohjalta. Vuonna 2011 EU myös valitsee Investointi ihmisiin -ohjelmasta rahoitettavat hankkeet, joiden avulla torjutaan lapsityövoiman käyttöä kolmansissa maissa.

    Aseellisten selkkausten yhteydessä lapset [41] joutuvat erityisen haavoittuvaan asemaan, varsinkin jos he ovat menettäneet vanhempansa tai huoltajansa tai joutuneet näistä eroon. Lapset ovat alttiina joutua aseistettujen ryhmien värväämiksi tai seksuaalisen hyväksikäytön ja riiston tai ihmiskaupan uhreiksi. Lapset kärsivät muita ikäryhmiä enemmän aliravitsemuksesta ja sairauksista, kun heiltä evätään pääsy sosiaalisiin peruspalveluihin, terveydenhoitoon ja koulutukseen. On arvioitu, että asevoimien ja aseistettujen ryhmien jäseniin kuuluu koko ajan 300 000 lasta, joista 40 prosenttia on tyttöjä. EU jatkaa työtä lapsen oikeuksien turvaamiseksi aseellisten selkkauksien yhteydessä niiden konkreettisten toimenpiteiden avulla, jotka on esitetty lapsia aseellisissa selkkauksissa koskevien EU:n suuntaviivojen täytäntöönpanostrategiassa vuonna 2010.

    Lapsiseksiturismi on hävitettävä juurineen. Se on osa järjestäytynyttä seksiteollisuutta, johon kuuluvat myös prostituutio, ihmiskauppa, lapsipornografian tuotanto ja levittäminen sekä matkailevien seksirikollisten harjoittama lasten riisto. Koska vain harvat seksirikolliset joutuvat vastaamaan teoistaan oikeuden edessä kotimaassaan EU:ssa, olisi pyrittävä lisäämään EU:n ulkopuolella tehtyihin rikoksiin liittyviä tutkinta- ja syytetoimia EU:n alueella.

    EU jatkaa poliittista vuoropuhelua kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa lapsen oikeuksien ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Laajentumispolitiikan yhteydessä EU edistää edelleen lastensuojelun uudistamista ja valvoo tiukasti ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa lapsen oikeuksien suhteen tapahtuvaa edistymistä koko liittymisprosessin ajan. Erityisen huomion kohteena ovat erityisen haavoittuvassa asemassa olevien kansallisten vähemmistöjen ja syrjäytyneiden väestöryhmien kuten romanien lapset.

    Kahdenvälinen yhteistyö kolmansien maiden kanssa perustuu tiettyihin toimenpiteisiin kuten lapsen oikeuksiin keskittyvien kehitysyhteistyöohjelmien suunnitteluun niin, että voidaan esimerkiksi lujittaa kansallisia rakenteita ja instituutioita, kuten lapsen oikeuksista huolehtivia riippumattomia instituutioita, edistää lainsäädännön uudistamista alan kansainvälisten normien pohjalta ja edistää lapsen oikeuksia kauppasopimusten ja kansainvälisten neuvottelujen avulla.

    Monenvälisen yhteistyön piirissä EU tukee kansainvälisiä aloitteita, kuten päätöslauselmien käsittelyä YK:n yleiskokouksessa ja YK:n ihmisoikeusneuvostossa. Se myös tiivistää koordinointia kansainvälisten sidosryhmien kanssa.

    Humanitaarisen avun alalla EU myöntää enemmän tukea hankkeille ja toimille, jotka on kohdennettu suoraan kriisitilanteissa elävien lasten erityistarpeisiin vuonna 2008 laaditun valmisteluasiakirjan Children in Emergency and Crisis Situations [42] mukaisesti.

    Toimet:

    10. EU jatkaa vuonna 2007 hyväksyttyjen lapsen oikeuksien suojelua ja edistämistä koskevien EU:n suuntaviivojen[43] täytäntöönpanoa, missä pääpaino on kaikenlaisen lapsiin kohdistuvan väkivallan torjumisessa. Se laatii myös arvion suuntaviivojen täytäntöönpanosta. EU panee täytäntöön lapsia aseellisissa selkkauksissa koskevat EU:n suuntaviivat[44], jotka perustuvat vuoden 2010 tarkistettuun täytäntöönpanostrategiaan.

    LASTEN OSALLISTUMISEN JA TIETOISUUDEN LISÄÄMINEN

    Kahden vuosina 2008 ja 2009 suoritetun Eurobarometri-kyselyn[45] mukaan 76 prosenttia haastatelluista lapsista ei tuntenut oikeuksiaan ja 79 prosenttia ei tiennyt keneen ottaa yhteyttä tarpeen tullen. Kysymykseen, mitä EU:n pitäisi tehdä lapsen oikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi, 88 prosenttia haastatelluista vastasi, että EU:n olisi annettava lapsille enemmän tietoa heidän oikeuksistaan tavalla, joka on helposti lasten saatavilla.

    Lapsen oikeuksien täysimääräinen tunnustaminen tarkoittaa, että lapsille on annettava mahdollisuus saada äänensä kuuluviin ja osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon. EU:n perusoikeuskirjan 24 artiklan 1 kohdan mukaan lapsen mielipide on otettava huomioon häntä koskevissa asioissa hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti.

    Toimet, jotka komissio on tähän mennessä toteuttanut kuullakseen lasten näkemyksiä [46], ovat lähtökohta lasten laajamittaisemmalle osallistumiselle heihin vaikuttavien toimien kuten koulutus-, terveys- ja ympäristöpolitiikan kehittämiseen ja täytäntöönpanoon. Komissio hyödyntää tätä varten lapsen oikeuksien eurooppalaisen foorumin asiantuntemusta ja jatkaa yhteistyötä sekä foorumin että lapsiasiavaltuutettujen ja muiden alan yhteistyökumppanien kanssa.

    Jotta lapsille voitaisiin tiedottaa paremmin ja tehokkaammin heille kuuluvista oikeuksista ja niihin liittyvästä EU:n toiminnasta, on nykyisiä tiedotuskeinoja kehitettävä ja ajanmukaistettava. Lapsille tarkoitettua tiedotusmateriaalia tarjoavat nyt mm. EUROPA-portaalin Linkkejä lapsille ja nuorille [47] ja Opettajainhuone [48], joiden kautta on saatavilla EU:n toimielinten tuottamaa aineistoa lapsille. Suuri osa aineistosta on julkaistu myös komission eri pääosastojen tai muiden EU:n toimielinten sivustoilla. Helppokäyttöistä tietoa lasten oikeuksista ja lapsiin vaikuttavasta EU:n toiminnasta ei kuitenkaan ole tällä hetkellä saatavilla kattavasti ja yhteen koottuna.

    Toimet:

    11. Komissio perustaa vuonna 2011 EUROPA-portaaliin lapsille tarkoitetun sivuston, jonne kootaan tietoa EU:sta ja lapsen oikeuksista. Sivustolla annetaan tietoa muodossa, jota eri-ikäisten lasten on helppo ymmärtää. Myös vanhemmat ja opettajat voivat etsiä sivustolta tietoa ja opetusmateriaalia. Komissio kutsuu myös muut EU:n toimielimet mukaan hankkeeseen.

    PÄÄTELMÄT

    Lapsen oikeuksia koskevan EU:n toimintasuunnitelman myötä komissio kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita vahvistamaan pyrkimyksiään lapsen oikeuksien suojelemiseksi ja edistämiseksi. EU:n tulisi näyttää mallia lapsen oikeuksia koskevien määräysten täytäntöönpanossa, sisältyivätpä määräykset sitten perussopimuksiin, EU:n perusoikeuskirjaan tai YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Komissio tarkastelee säännöllisesti lapsen oikeuksia koskevan EU:n toimintasuunnitelman täytäntöönpanon edistymistä perusoikeuskirjan soveltamista koskevassa vuosikertomuksessaan.

    Kuten Eurooppa 2020 -strategiassa korostetaan, lapsiin vaikuttavien politiikkojen laiminlyönti voi pitkällä aikavälillä aiheuttaa yhteiskunnissamme hyvin vakavia seurauksia. Monet näistä politiikoista edellyttävät jäsenvaltioiden määrätietoisia toimia, ja komissio onkin valmis tarjoamaan niille tukensa ja tekemään yhteistyötä niiden kanssa. Komissio hoitaa edelleen oman osansa yhteisistä toimista kaikkien lasten hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaamiseksi. Kaikkien toimijoiden on sitouduttava tekemään työtä, jonka tavoitteena on toteuttaa visio maailmasta, jossa lapset voivat olla lapsia ja elää turvassa leikkien, oppien, omia edellytyksiään kehittäen ja ulottuvillaan olevia mahdollisuuksia täysimääräisesti hyödyntäen.

    [1] Euroopan unionin perusoikeuskirja, EUVL C 83, 30.3.2010, s. 389–403.

    [2] Saatavilla osoitteessa http://www2.ohchr.org/english/law/crc.htm. Valinnaisen pöytäkirjan lasten osallistumisesta aseellisiin konflikteihin ovat ratifioineet kaikki EU:n jäsenvaltiot Viroa lukuun ottamatta. Valinnaisen pöytäkirjan lapsikaupasta ja lasten hyväksikäytöstä prostituutiossa ja pornografiassa ovat allekirjoittaneet kaikki EU:n jäsenvaltiot paitsi Irlanti, Luxemburg, Malta, Suomi ja Tšekki.

    [3] Komission tiedonanto: Tavoitteena lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia, KOM(2006) 367 lopullinen, saatavilla osoitteessahttp://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2006:0367:FIN:EN:PDF.

    [4] Lapsen oikeuksien eurooppalainen foorumi ja sen ohjausryhmä, komission yksiköiden välinen ohjausryhmä ja komission tasolla toimiva lapsen oikeuksien alan koordinaattori.

    [5] Komission tiedonanto ”Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia”, KOM (2010) 2020 lopullinen, saatavilla osoitteessahttp://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2010:2020:FIN:EN:PDF.

    [6] Julkisen kuulemisen tulokset ovat saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/justice/news/consulting_public/news_consulting_0009_en.htm. Lisäksi tässä tiedonannossa otetaan huomioon alan erityisasiantuntijoille suunnatun kuulemisen tulokset.

    [7] Eurobarometer Qualitative study on the Rights of the Child , lokakuu 2010, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/quali/ql_right_child_sum_en.pdf.

    [8] Euroopan parlamentin päätöslauselma, 16.1.2008, 2007/2093(INI): Tavoitteena lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia, saatavilla osoitteessa http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?type=TA&language=EN&reference=P6-TA-2008-0012.

    [9] Alueiden komitean lausunto aiheesta Lapsen oikeuksien turvaamiseksi Euroopan unionissa tehtävä alue- ja paikallisyhteistyö , EUVL C 267, 1.10.2010, s. 46–51; alueiden komitean lausunto aiheesta Tavoitteena lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia , EUVL C 146, 30.6.2007, s. 58–62.

    [10] Euroopan neuvoston vastaus kuulemisasiakirjaan: Euroopan komission kuuleminen lapsen oikeuksista , saatavilla osoitteessa http://www.coe.int/T/TransversalProjects/Children/News/EU%20Consultation%20paper%20final_en.pdf.

    [11] Komissio perusti lapsen oikeuksien eurooppalaisen foorumin Saksan puheenjohtajakaudella vuonna 2007. Foorumi kokoaa yhteen jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin, alueiden komitean, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean, Euroopan neuvoston, UNICEFin, lapsiasioiden kansallisten seurantakeskusten, lapsiasiavaltuutettujen, kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien edustajat.

    [12] Euroopan unionin strategia perusoikeuskirjan panemiseksi tehokkaasti täytäntöön, KOM(2010) 573 lopullinen, 19.10.2010, saatavilla osoitteessahttp://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2010:0573:FIN:EN:PDF.

    [13] Developing indicators for the protection, respect and promotion of the rights of the child in the European Union , saatavilla osoitteessahttp://fra.europa.eu/fraWebsite/attachments/RightsofChild_summary-report_en.pdf..

    [14] Komission tiedonanto – Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toteuttaminen EU:n kansalaisten hyväksi: Toimintasuunnitelma Tukholman ohjelman toteuttamiseksi, KOM(2010) 171 lopullinen, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/justice/news/intro/doc/com_2010_171_en.pdf..

    [15] Euroopan unionin perusoikeuskirjan 24 artiklan 3 kohta.

    [16] Neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003, annettu 27 päivänä marraskuuta 2003, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta, EUVL L 338, 23.12.2003, s. 1–29.

    [17] Komission vihreä kirja – Hallintoa helpommaksi kansalaisille: parannetaan virallisten asiakirjojen vapaata liikkuvuutta ja väestörekisteritietojen vaikutusten tunnustamista, KOM(2010) 747 lopullinen, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/justice/policies/civil/docs/com_2010_747_en.pdf.

    [18] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/64/EU, annettu 20 päivänä lokakuuta 2010, oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä, EUVL L 280, 26.10.2010, s. 1–7.

    [19] Pinheiro, P. World Report on Violence Against Children , Yhdistyneet kansakunnat, Geneve, 2006, s. 195–199. Saatavilla osoitteessa http://www.unviolencestudy.org/.

    [20] Ks. esim. Yhdistyneiden kansakuntien säännöt vapautensa menettäneiden nuorten suojelusta, jotka yleiskokous hyväksyi 14. joulukuuta 1990 annetussa päätöslauselmassa 45/113, saatavilla osoitteessa http://www2.ohchr.org:80/english/law/res45_113.htm; Euroopan neuvoston ministerikomitean jäsenvaltioille antama suositus R(2006)2 Euroopan vankilasäännöistä, 11.1.2006, saatavilla osoitteessa https://wcd.coe.int/ViewDoc.jsp?id=955747.

    [21] YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 37 artikla.

    [22] Euroopan neuvoston ministerineuvoston 17.11.2010 antamat ohjeet lapsiystävällisestä oikeudenkäytöstä, saatavilla osoitteessa https://wcd.coe.int/wcd/ViewDoc.jsp?id=1705197&Site=CM.

    [23] Ks. komission työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosaston (DG EMPL) kertomus Child poverty and well-being in the EU: Current status and way forward , 28.2.2008, saatavilla osoitteessahttp://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=751&langId=en&pubId=74&type=2&furtherPubs=yes.

    [24] Komission tiedonanto Solidaarinen terveydenhuolto: terveyserojen vähentäminen EU:ssa , KOM(2009) 567 lopullinen, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/health/ph_determinants/socio_economics/documents/com2009_en.pdf . .

    [25] Komission tiedonanto Euroopan vammaisstrategiasta vuosille 2010–2020: Uudistettu sitoutuminen esteettömään Eurooppaan, KOM(2010) 636 lopullinen, saatavilla osoitteessahttp://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2010:0636:FIN:EN:PDF.

    [26] Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Ilman huoltajaa olevia alaikäisiä koskeva toimintasuunnitelma (2010–2014), KOM(2010) 213 lopullinen, saatavilla osoitteessahttp://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2010:0213:FIN:EN:PDF.

    [27] EU:n perusoikeusviraston kertomus Separated, asylum-seeking children in EU Member States , huhtikuu 2010.

    [28] Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Koulunkäynnin keskeyttämisen vähentäminen: ratkaiseva osa Eurooppa 2020 -strategiaa, KOM(2011)18 lopullinen, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/education/school-education/doc/earlycom_en.pdf

    [29] Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Syrjimättömyys ja yhtäläiset mahdollisuudet: uusi sitoutuminen, KOM(2008) 420 lopullinen, saatavilla osoitteessa http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2008:0420:FIN:EN:PDF ..

    [30] Breaking the barriers: Romani women and access to public health care . Entisen Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen (nykyinen EU:n perusoikeusvirasto) laatima kertomus, 2003.

    [31] Tällaisia hälytysjärjestelmiä on otettu käyttöön toistaiseksi kahdeksassa jäsenvaltiossa: Alankomaissa, Portugalissa, Ranskassa, Luxemburgissa, Belgiassa, Kreikassa, Saksassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

    [32] Komission tiedonanto Numero 116 000: Euroopan yhteinen kadonneita lapsia koskeva vihjepuhelinnumero , KOM(2010) 674, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/justice/policies/children/docs/com_2010_674_en.pdf..

    [33] Eurobarometer Qualitative study on the Rights of the Child , lokakuu 2010, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/quali/ql_right_child_sum_en.pdf.

    [34] Ks. komission tiedonanto Kattava lähestymistapa henkilötietojen suojaan Euroopan unionissa , KOM(2010) 609 lopullinen, 2.1.2. kohta, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/justice/news/consulting_public/0006/com_2010_609_en.pdf

    [35] Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1351/2008/EY, tehty 16 päivänä joulukuuta.2008, Internetiä ja muuta viestintäteknologiaa käyttävien lasten suojelua koskevan monivuotisen yhteisön ohjelman perustamisesta, EUVL L 348, 24.12.2008, s. 118–127.

    [36] http://ec.europa.eu/information_society/activities/sip/docs/mobile_2005/europeanframework.pdf.

    [37] http://ec.europa.eu/information_society/activities/social_networking/docs/sn_principles.pdf.

    [38] http://www.pegi.info/

    [39] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/13/EU, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2010, audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi), EUVL L 95, 15.4.2010, s. 1–24.

    [40] Vuonna 2006 julkaistun tiedonannon Tavoitteena lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia pohjalta on laadittu EU:n ulkoista toimintaa koskeva kattava toimintakehys, johon kuuluvat mm. tiedonanto Lapsille erikoisasema EU:n ulkoisissa toimissa ja siihen liittyvä komission yksiköiden valmisteluasiakirja Children in Emergency and Crisis Situations (2008), lapsen oikeuksia koskevat EU:n suuntaviivat (2007), lapsia aseellisissa selkkauksissa koskevat EU:n suuntaviivat (2003, päivitetty vuonna 2008) sekä neuvoston päätelmät lapsista kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun yhteydessä (2008) ja neuvoston päätelmät lapsityöstä (2010).

    [41] Pelkästään viime vuosikymmenen aikana yli 2 miljoonan lapsen arvioidaan menettäneen henkensä ja 6 miljoonan saaneen fyysisiä vammoja aseellisissa selkkauksissa. Noin 20 miljoonaa lasta on joutunut siirtymään kotiseudultaan tai lähtemään pakolaiseksi, ja miljoona on jäänyt orvoksi konfliktien seurauksena.

    [42] Komission tiedonanto Lapsille erikoisasema EU:n ulkoisissa toimissa , KOM (2008) 55 lopullinen, saatavilla osoitteessa http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2008:0055:FIN:EN:PDF.

    [43] Saatavilla osoitteessa http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cmsUpload/16031.07.pdf.

    [44] Saatavilla osoitteessa http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cmsUpload/10019.en08.pdf.

    [45] Saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/public_opinion/flash/fl_235_en.pdf jahttp://ec.europa.eu/public_opinion/flash/fl_273_en.pdf.

    [46] Eurobarometer Qualitative study on the Rights of the Child , lokakuu 2010, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/quali/ql_right_child_sum_en.pdf.

    [47] http://europa.eu/quick-links/eu-kids/index_en.htm .

    [48] http://europa.eu/teachers-corner/index_en.htm .

    Top