Schengenin arviointi ja valvonta

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Neuvoston asetus (EU) 2022/922, arviointi- ja valvontamekanismin perustamisesta ja toiminnasta Schengenin säännöstön soveltamisen varmistamista varten

ASETUKSEN TARKOITUS

Asetuksessa säädetään arviointi- ja valvontamekanismin perustamisesta, jonka tehtävänä on varmistaa, että Schengen-alueen maat soveltavat Schengenin säännöstöä tehokkaasti, jotta voidaan varmistaa toimiva Schengen-alue. Sen tarkoituksena on

• auttaa säilyttämään keskinäinen luottamus Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden ja Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden välillä
• vahvistaa vapaata liikkuvuutta EU:ssa
• varmistaa turvallisuus ja perusoikeuksien suojelu.

Kaikki jäsenvaltiot osallistuvat sisärajavalvonnasta vapaaseen alueeseen jossain määrin. Tällä hetkellä 23 jäsenvaltiota soveltaa Schengenin säännöstöä kokonaisuudessaan, kuten tekevät myös kaikki neljä Euroopan vapaakauppaliittoon kuuluvaa valtiota, eli Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi. Näitä valtioita kutsutaan Schengenin säännöstöön osallistuviksi maiksi. Bulgaria, Kypros ja Romania liittyvät pian Schengen-alueeseen, kukin oman liittymisasiakirjansa mukaisesti. Schengen säännöstöä sovelletaan kokonaisuudessaan Kroatiaan 1. tammikuuta 2023 alkaen (Neuvoston päätös (EU) 2022/2451). Irlanti ei kuulu Schengen-alueeseen, mutta osallistuu säännöstön poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä koskeviin osiin, mukaan lukien Schengenin tietojärjestelmään.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Yhteistyö

Jäsenvaltioiden, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission on toimittava täydessä yhteistyössä varmistaakseen asetuksen tehokkaan täytäntöönpanon toteuttaminen ja ilmoitettava Euroopan parlamentille asian kannalta merkittävistä asioista. Sen vertaisperiaatteeseen perustuva luonne ja jäsenvaltioiden aktiivinen osallistuminen ovat joitain Schengenin arvioinnin keskeisiä piirteitä.

Arvioinnit ja seuranta

Arvioinnit, joista jotkut voidaan toteuttaa lyhyellä varoitusajalla, voivat olla

• ensiarviointeja
• säännöllisiä arviointeja
• yllätysarviointeja:
  • sen arvioimiseksi, miten Schengenin säännöstöä toteutetaan sisärajoilla
  • systeemisten ongelmien, joilla voi olla merkittävä negatiivinen vaikutus alueeseen, mukaan lukien olosuhteet, jotka muodostavat uhkan yleiselle järjestykselle tai sisäiselle turvallisuudelle, tutkimiseksi
  • kun jäsenvaltio saattaa laiminlyödä velvollisuuksiaan, myös jos sillä on syytä katsoa, että perusoikeuksia loukataan vakavasti
• temaattisia arviointeja, joissa arvioidaan lainsäädännöllisten muutosten tai uusien politiikkojen täytäntöönpanoa.

Seurantaan kuuluvat:

• jäsenvaltioiden toimittamien toimintasuunnitelmien ja jatkotoimia koskevien kertomusten arviointi
• uudet käynnit
• varmistuskäynnit

Arviointi ja seuranta suoritetaan pääasiassa käyntien ja kyselylomakkeiden tai poikkeuksellisesti muiden etämenetelmien avulla.

Yhteistyö EU:n elinten ja virastojen kanssa

Komissio tekee yhteistyötä EU:n elinten ja virastojen, erityisesti Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex), Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol), vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava Euroopan unionin viraston (eu-LISA) ja Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA), kanssa.

Komissio saattaa pyytää EU:n elimiä toimittamaan tilastotietoja tai riskianalyysejä, jotta voidaan olla tietoisempia mahdollisista tulevaisuuden uhkista ja varmistaa asetuksessa (EU) 2019/1896 tarkoitettu EU:n sisäinen turvallisuus.

Yhteistyö Frontexin ja Europolin kanssa

Frontex toimittaa vuosittain asiaankuuluvia yhdennettyyn rajaturvallisuuteen liittyviä näkökohtia koskevan riskianalyysin, joka auttaa vuosittaisissa arviointiohjelmissa, mukaan lukien seuraavana vuonna tehtävissä yllätysarvioinneissa. Sen on sisällettävä suosituksia jotka koskevat

• ulkorajojen tiettyjä osuuksia
• tiettyjä rajanylityspaikkoja
• laittomasti oleskelevien EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten palauttamista koskevan direktiivin 2008/115/EY (ks. tiivistelmä) noudattamisen arvioinnin kannalta merkityksellisiä kohteita.

Europol tarjoaa asiantuntemusta, analyysia, raportteja ja muuta tietoa.

Arviointiohjelmat

Kuultuaan EU:n elimiä komissio perustaa riskianalyysien ja muun tiedon perusteella

• monivuotisen arviointiohjelman, joka kestää 7 vuotta, jonka aikana jokaiselle jäsenvaltiolle tehdään yksi säännöllinen arviointi ja tarvittaessa temaattisia arviointeja ja yllätysarviointeja.
• vuosittaisen arviointiohjelman.

Arviointiryhmät

Jäsenvaltioiden asiantuntijoista, komission edustajista ja EU:n elinten ja virastojen tarkkailijoista koostuvat pienet ryhmät suorittavat arviointitoimet.

Kaikilla ryhmän jäsenillä ja tarkkailijoilla on oltava asiaankuuluva pätevyys ja vankka teoreettinen tietämys ja kokemus arvioinnin ja seurannan alaisista alueista sekä hyvät tiedot arvioinnin periaatteista, menettelyistä ja tekniikoista.

Raportit ja jatkotoimet

Arviointiraportissa analysoidaan laatuun, määrään, toimintaan, hallintoon ja organisaatioon liittyviä seikkoja. Havainnoille voidaan antaa jokin seuraavista arvioista:

• paras käytäntö
• parannukset tarpeen
• vaatimustenvastainen.

Lähtökohtaisesti komissio välittää raportin ja sen suositukset jäsenvaltiolle neljän viikon kuluessa, jonka jälkeen jäsenvaltiolla on kaksi viikkoa aikaa kommentoida sitä. Sen jälkeen raportti hyväksytään täytäntöönpanosäädöksellä neljän kuukauden kuluessa.

Arvioidun jäsenvaltion tulee

• toimittaa kahden kuukauden kuluessa raportin hyväksymisestä toimintasuunnitelma kaikkien suositusten toteuttamisesta
• raportoida neuvostolle ja komissiolle sen etenemisestä kuuden kuukauden välein.

Vakavat puutteet

Jäsenvaltioille ilmoitetaan vakavan puutteen havaitsemisesta, ja arvioidun jäsenvaltion on välittömästi toteutettava korjaavia toimia. Komissio hyväksyy suositukset, ja arvioidun jäsenvaltion on toimitettava toimintasuunnitelma kuukauden kuluessa.

Edistymisen tarkistamiseksi komissio järjestää uuden käynnin 180 päivän sisällä arvioinnista ja varmistuskäynnin ennen kuin toimintasuunnitelma voidaan päättää.

Raportointi parlamentille ja neuvostolle

Komissio toimittaa parlamentille ja neuvostolle vuosittain kattavan kertomuksen edellisenä vuonna tehdyistä arvioinnista, niiden tuloksista, jäsenvaltioiden tekemistä korjaustoimista ja parhaista käytännöistä.

Siirtymäjärjestelyt

Uudella asetuksella kumotaan edellinen asetus (EU) N:o 1053/2013.

• Ensimmäiset uuden asetuksen mukaiset arviointiohjelmat on oltava perustettuina 1. joulukuuta 2022 mennessä, ja niiden on alettava 1. helmikuuta 2023 mennessä.
• Ensimmäisessä monivuotisessa arviointiohjelmassa on otettava huomioon vanhan asetuksen toisen monivuotisen ohjelman aikana suoritetut arvioinnit, ja se on laadittava vanhan ohjelman jatko-ohjelmaksi.
• Ennen 1. helmikuuta 2023 laaditut kertomukset ja suositukset arvioinneista on hyväksyttävä vanhan asetuksen mukaisesti, mutta jatkotoimet ja seuranta suoritetaan uuden asetuksen mukaisesti.

MISTÄ ALKAEN ASETUSTA SOVELLETAAN?

Asetusta on sovellettu 1. lokakuuta 2022 alkaen.

TAUSTAA

Ks. lisätietoja:

• Schengenin arviointi ja seuranta (Euroopan komissio).

ASIAKIRJA

Neuvoston asetus (EU) 2022/922, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2022, arviointi- ja valvontamekanismin perustamisesta ja toiminnasta Schengenin säännöstön soveltamisen varmistamista varten ja asetuksen (EU) N:o 1053/2013 kumoamisesta (EUVL L 160, 15.6.2022, s. 1–27)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Neuvoston päätös (EU) 2022/2451, annettu 8 päivänä joulukuuta 2022, Schengenin säännöstön määräysten täysimääräisestä soveltamisesta Kroatian tasavallassa (EUVL L 320, 14.12.2022, s. 41–46)

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Vuoden 2022 kertomus Schengen-alueen tilasta (COM(2022) 301 final/2, 24.5.2022).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1896, annettu 13 päivänä marraskuuta 2019, eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta sekä asetusten (EU) N:o 1052/2013 ja (EU) 2016/1624 kumoamisesta (EUVL L 295, 14.11.2019, s. 1–131)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39–98)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1726, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavasta Euroopan unionin virastosta (eu-LISA) sekä asetuksen (EY) N:o 1987/2006 ja neuvoston päätöksen 2007/533/YOS muuttamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1077/2011 kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 99–137)

Asetukseen (EU) 2018/1726 tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen tekstiin. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 135, 24.5.2016, s. 53–114)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/399, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) (EUVL L 77, 23.3.2016, s. 1–52)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/115/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 98–107)

Neuvoston asetus (EY) N:o 168/2007, annettu 15 päivänä helmikuuta 2007, Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta (EUVL L 53, 22.2.2007, s. 1–14)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Viimeisin päivitys: 23.11.2022