19.9.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 271/61

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti käsiteltävänä olevaan tiedonantoon ja sen tavoitteisiin, joihin on ETSK:n mukaan kiinnitettävä erityistä huomiota ja joita on pohdittava huolellisesti.

1.2

ETSK tukee komission tavoitetta tiukemmasta sääntelystä, jolla pyritään kieltämään tehokkaasti yrityshakemistoyhtiöiden tietyt aggressiiviset myyntikäytännöt ja määräämään niistä esimerkinomaisia ja varoittavia seuraamuksia.

1.3

Koska tähän kysymykseen on mitä ilmeisimmin otettava välittömästi kantaa ja koska kyseiset käytännöt ovat merkittäviä ja vakavia talouden kannalta EU:n tasolla, ETSK hyväksyy sen, että komissio antaa nyt yksinomaan tätä kysymystä käsittelevän lainsäädäntöehdotuksen vaikutustenarvioinnin perusteella.

1.4

ETSK katsoo, että asiaa varten olisi annettava puiteasetus, joka pantaisiin mahdollisesti täytäntöön delegoitujen säädösten nojalla, mikä takaisi sen soveltamisen paremman yhdenmukaisuuden ja tehokkuuden jäsenvaltioissa.

1.5

ETSK katsoo, että asianmukaista oikeusperustaa ei voida puiteasetuksen luonteen vuoksi rajoittaa yksinomaan perussopimuksen määräyksiin, jotka koskevat sisämarkkinoiden toteuttamista, eikä sen soveltamisalaa pidä rajata rajatylittäviin liiketoimiin.

1.6

ETSK huomauttaa lisäksi, että on kiinnitettävä huomiota monien näiden käytäntöjen Euroopan laajuiseen luonteeseen, joka edellyttää koordinoitua kansainvälistä toimintaa.

1.7

ETSK kuitenkin katsoo, että paras tapa toteuttaa harhaanjohtavien markkinointikäytäntöjen kiellon johdonmukaista ja yhtenäistä sääntelyä koskeva tavoite olisi direktiivien 2006/114/EY ja 2005/29/EY yhteinen tarkistus yhtä aikaa sekä yritysten välisten (B2B) että yritysten ja kuluttajien välisten (B2C) suhteiden osalta ja molempien erityispiirteiden säilyttäminen yhteisessä kehyksessä. Komitea kehottaakin komissiota aloittamaan prosessin nopeasti.

1.8

ETSK kehottaa komissiota laatimaan ja soveltamaan täydentäviä toimenpiteitä, joilla parannetaan tiedotusta ja tiedon jakamista ja lisätään yhteistyötä hallintoviranomaisten, julkisen ja yksityisen sektorin välisten foorumien ja sidosryhmiä edustavien järjestöjen välillä, sekä kehittämään nopean toiminnan mekanismeja, joiden avulla nämä käytännöt voidaan lopettaa ja korvata aiheutetut vahingot, erityisesti perustamalla välittömästi eurooppalainen ryhmäkanteita koskeva oikeusjärjestelmä, josta ilmoitettiin ensimmäisen kerran yli 30 vuotta sitten ja jota on sen jälkeen lykätty useaan otteeseen.

1.9

ETSK on jäsenineen valmis osallistumaan asiaa koskevaan tulevaan työhön, jota se katsoo voivansa edistää huomattavasti järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa edustavien ja kolmeen ryhmään järjestäytyneiden jäsentensä kokemuksen ansiosta.

2.1

Yritysten välisen kaupallisen viestinnän alalla on keskeisiä sääntöjä, joita on ehdottomasti noudatettava, jotta kilpailu ei vääristy ja jotta markkinat toimivat. Jos näitä sääntöjä ei hyväksytä vapaaehtoisesti, niiden soveltamisesta on tehtävä pakollista.

2.2

Käsiteltävänä olevassa tiedonannossa komissio on hahmotellut joukon toimenpiteitä, joiden tavoitteena on torjua mainosalan yritysten tiettyjä harhaanjohtavia markkinointikäytäntöjä, erityisesti yrityshakemistoja julkaisevien yritysten käyttämiä käytäntöjä.

2.3

Tavoitteena on taata yrityksille, etenkin pk-yrityksille, parempi suoja. Tämä koskee erityisesti käytäntöä, jossa yrityshakemistoyhtiöt ehdottavat yrityksille niiden tietojen lisäämistä yrityshakemistoon tai niiden päivittämistä, vaikka yritykset eivät ole sitä halunneet eivätkä pyytäneet. Tämä on näennäisesti ilmaista, mutta yrityksiltä pyydetään myöhemmin vuosimaksua, josta ei ole sovittu ja jota ei ole hyväksytty etukäteen.

2.4

Komissio ilmoitti julkisen kuulemisen järjestettyään aikomuksestaan vahvistaa harhaanjohtavasta ja vertailevasta mainonnasta annettua direktiiviä 2006/114/EY kieltämällä yksiselitteisesti markkinointiviestinnän kaupallisen aikomuksen piilottamisen kaltaiset käytännöt ja samalla vahvistaa rajatylittäviä tilanteita koskevien sääntöjen soveltamista.

2.5

Tiedonannossa mainitaan myös

2.6

Komission mukaan tällaisen toiminnan aiheuttaman taloudellisen vahingon määrä on 1 000–5 000 euroa vuodessa yritystä kohti.

3.1.1

ETSK myöntää, kuten se on tehnyt aiemmassa lausunnossaan, että markkinointiviestinnällä yleisesti ja mainonnalla erityisesti on kaikissa muodoissaan merkittävä yhteiskunnallinen ja taloudellinen rooli, jonka International Advertising Association (IAA) on tiivistänyt oivallisesti. Erityisesti voidaan mainita innovaatioiden levittäminen, luovuuden edistäminen, viihdyttäminen, kilpailuun kannustaminen ja valinnanmahdollisuuksien lisääminen (1).

3.1.1.1

Kun kuitenkin tietyt mainostoimistot käyttävät vilpillisiä menettelyjä tuotteidensa esittelyssä ja pyrkivät houkuttelemaan asiakkaita, on tärkeää, että komissio tuo esille, että suuri osa harhaanjohtavista käytännöistä tehdyistä valituksista koskee juuri kyseisen alan yrityksiä. Se ei kuitenkaan tarkoita edes yrityshakemistoyhtiöiden erityistapauksessa, että kyse ei olisi legitiimistä ja yritysten liiketoiminnan kannalta olennaisesta toiminnasta, jota ne harjoittavat mainostaakseen toimintaansa.

3.1.2

ETSK myöntää, että käsiteltävänä oleva tiedonanto on merkityksellinen ja asianmukainen, vaikka siinä keskitytään pääasiassa ongelmiin, jotka johtuvat tavasta, jolla yrityshakemistoyhtiöt yrittävät houkutella asiakkaita.

3.1.3

ETSK toteaa, että komissio on oikeassa korostaessaan tämän ongelman rajatylittävyyttä ja sen pyrkiessä takaamaan asianmukainen sääntely ja sen lisäksi varmistamaan, että se pannaan tehokkaasti täytäntöön ja että kyseessä olevia käytäntöjä voidaan seurata ja valvoa ja niistä voidaan määrätä seuraamuksia.

3.1.4

ETSK pitää valitettavana, että ennen tiedonantoa ei ole tehty kunnollista vaikutustenarviointia, jonka nojalla olisi voitu perustella vakuuttavammin ehdotetut vaihtoehdot, joiden kustannuksia ja hyötyjä ei ole sitä paitsi määritetty tai arvioitu selkeästi.

3.1.4.1

Lisäksi vaikutustenarviointi, josta komissio ilmoitti 1. maaliskuuta 2013 sidosryhmien kanssa pitämässään kokouksessa, on ETSK:n mielestä myöhässä, ja vaikka sen koko laajuus ja sisältö eivät olekaan vielä tiedossa, se ei vaikuta riittävän vakuuttavalta, jotta voitaisiin tehdä perusteltuja valintoja.

3.1.5

ETSK epäilee myös puhtaasti oikeudellisen tulkinnan näkökulmasta mutta myös yritysten tehokkaamman ja vaikuttavamman suojan kannalta, voidaanko komission ensisijaisena huolenaiheena oleva tapaus liittää asianmukaisesti tarkistettavaksi ehdotetun direktiivin kehykseen.

3.1.5.1

Analysoitu käytäntö on itse asiassa markkinointiviestintää laajassa merkityksessä eikä kuulu mainostoimintaan vaan on pikemminkin aggressiivista ja vilpillistä myyntiä, joka soveltuisi paremmin sopimattomien tai vääristävien kaupallisten menettelyjen laajempiin puitteisiin ja jonka tulisi jopa kuulua rikoslainsäädännön piiriin.

3.1.5.2

Mainonnan käsitteen ulkopuolelle on todellakin jätetty kaikki viestintä, jossa ei ole tai jossa ei voida havaita tiettyjen tavaroiden tai palvelujen mainostamistavoitetta tai viestintää, joka toteutetaan kaupallisten suhteiden puitteissa ja joka ei koske uusien tavaroiden tai palvelujen toimittamista.

3.1.5.3

Direktiivin 2005/29/EY perusteella harhaanjohtavan menettelyn käsite tarkoittaa kaupallista menettelyä, jota pidetään sopimattomana, koska siinä annetaan vääriä tietoja, joita ei ole varmennettu ja jotka jollakin tapaa johtavat tai voivat johtaa myös yleisellä esitystavallaan keskivertokuluttajaa harhaan, vaikka tiedot olisivat tosiasiallisesti virheettömiä yhden tai useamman osan osalta, ja jotka saattavat molemmissa tapauksissa saada keskivertokuluttajan tekemään kaupallisen ratkaisun, jota hän ei olisi muuten tehnyt. Toisin sanoen harhaanjohtavan menettelyn määritelmää ei voida rajoittaa tuotteiden myynninedistämiseen, vaan se voi kattaa tilanteet, joissa ei pyritä tuotteen markkinointiin, tai viestinnän, joka tapahtuu kaupallisten suhteiden puitteissa.

3.1.6

Sitä paitsi hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä yritysten välisessä elintarvike- ja non-food-toimitusketjussa Euroopassa annetussa vihreässä kirjassa (2) komissio varoittaa aivan oikein mahdollisista ristiriidoista ja päällekkäisyyksistä, joita voi aiheutua samoja vastaanottajia ja vastaavia mutta yhteensovittamattomia järjestelmiä käsittelevien toimenpiteiden sarjasta, mikä aiheuttaisi hämmennystä säännösten saattamisessa osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä (3).

3.1.7

ETSK pitää valitettavana, että Euroopan komissio ei ole vielä käynnistänyt keskustelua mahdollisista erilaisista vaihtoehdoista ja että niistä ei ole edes järjestetty julkista kuulemista, vaan komissio on halunnut valita yhden vaihtoehdon, joka voi kuitenkin osoittautua epäedullisemmaksi yrityksille, erityisesti pk-yrityksille. Koska komissio on ilmeisesti jo päättänyt vaihtoehdosta, jonka se ilmoituksensa mukaan valitsee ensi lokakuussa, näyttää hyödyttömältä esittää vaikutustenarviointia viidestä vaihtoehdosta, jos valinta on selvä jo alusta alkaen.

3.1.8

Koska hakemistoja koskevaan keskeiseen kysymykseen on mitä ilmeisimmin muodostettava välittömästi kanta, joka on sitä paitsi jo ilmaistu Euroopan parlamentin aiemmissa tutkimuksissa ja päätöslauselmissa, ja koska kyseiset käytännöt ovat merkittäviä ja vakavia talouden kannalta EU:n tasolla (4), ETSK hyväksyy sen, että komissio antaa lainsäädäntöehdotuksen, jossa keskitytään ainoastaan tähän kysymykseen. Tarkoituksena on erityisesti estää tapaukset, joissa yrityksiin kohdistuu jatkuvaa häirintää ja uhkana ovat oikeudenkäynnit ulkomaisissa tuomioistuimissa ja joissa yritysten ”hallinnolliset menot” kasvavat ja velanperintäyritykset soittelevat niille jatkuvasti lähes uhkaillen.

3.1.8.1

Pk-yritysten lisäksi myös vapaat ammatinharjoittajat, kansalaisjärjestöt, kirjastot, yksityiset oppilaitokset ja jopa tietyt julkishallinnon palvelut ovat joutuneet tällaisten käytäntöjen kohteeksi, ja myös ne pitäisi ajan myötä sisällyttää direktiivin soveltamisalaan laajentamalla ”elinkeinonharjoittajaa” koskevaa käsitettä siten, että se kattaa kaikki, joita nämä käytännöt voivat koskea ja joita ei suojata muilla säädöksillä.

3.1.9

ETSK katsoo kuitenkin, että johdonmukaisempi lähestymistapa olisi saatu aikaan laajentamalla sopimattomien kaupallisten menettelyjen käsitettä harhaanjohtavien ja aggressiivisten toimien muodossa sekä direktiivissä 2005/29/EY annettua mustaa listaa yritysten välisiin suhteisiin.

3.1.10

Kyseisen direktiivin soveltamisalan laajentamisen myönteisenä vaikutuksena olisi myös paremman yhdenmukaisuuden takaaminen, jolloin jäsenvaltioiden ei tarvitsisi luoda uusia lakeja tai säädöksiä sen saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja ne voisivat vain laajentaa sopimattomista kaupallisista menettelyistä voimassa olevan kansallisen lainsäädäntönsä soveltamisalaa, millä taattaisiin EU:n lainsäädännön asianmukainen soveltaminen (5).

3.1.11

Direktiivin 2006/114/EY yksinkertainen muuttaminen komission ehdottamin epäselvin ehdoin ei myöskään takaa pk-yrityksille suojaa tiedonannossa mainituissa tilanteissa. Sen lisäksi, että nämä käytännöt itse asiassa ovat aggressiivisia eivätkä harhaanjohtavia direktiivissä 2005/29/EY tarkoitetulla tavalla, ne johtuvat jo aiemmin syntyneestä kaupallisesta suhteesta eivätkä siksi voi kuulua mainontaan sovellettavaan kehykseen.

3.1.12

Tässä mielessä ja rajoittamatta 3.1.8 kohdassa sanottua ETSK korostaa, että komission on lähitulevaisuudessa harkittava sellaisen horisontaalisen lähestymistavan omaksumista, joka edistää kilpailulainsäädännön ja teollis- ja tekijänoikeutta koskevan lainsäädännön sääntöjen yhdenmukaisuuden lisäämistä ja joka takaa yhtenäisen suojan kaikilta näiltä kaupallisilta menettelyiltä sekä kaupan ja jakelun alalla että kaikissa ammatinharjoittajien välisissä sopimussuhteissa kaupan ja jakelun alan tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden lisäämisestä annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman mukaisesti.

3.1.13

ETSK korostaakin, että oikeusasioiden pääosaston, kilpailun pääosaston, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosaston ja yritystoiminnan pääosaston välistä koordinointia on lisättävä alalla toteutettavissa toimissa ja tulevissa poliittisissa ja lainsäädäntöehdotuksissa pk-yrityksiä tukevassa aloitteessa vahvistettujen poliittisten painopisteiden mukaisesti.

3.1.14

Rajoittamatta aiemmin sanottua ja siinä tapauksessa, että komissio valitsee toisen vaihtoehdon, ETSK korostaa, että on määriteltävä konkreettisesti ja täsmennettävä ”kaikista vahingollisimpien” markkinointikäytäntöjen käsite, jotta voidaan ymmärtää, mitkä ovat sen mukaan ne markkinointikäytännöt, jotka edellyttävät parempaa suojaa suhteessa muihin.

3.1.15

ETSK arvostaisi myös sitä, että komissio antaisi aiempaa tarkemman määritelmän kaikista tilanteista, joiden pitäisi olla ”mustalla listalla”, jonka olemassaolon ETSK hyväksyy täysin, jos täysin laittomiksi katsottujen menettelyjen ilmoittamisen halutaan olevan mahdollisimman tarkkaa ja kattavaa. Komissio voi löytää tämän listan laatimista varten riittävän perustan kyselyynsä annetuista vastauksista ja 1. maaliskuuta 2013 pidetyssä kokouksessa eri osapuolten esittämistä puheenvuoroista (6).

3.1.16

ETSK arvostaisi myös tässä tapauksessa sitä, että komissio arvioisi, onko mahdollista laatia harmaa lista käytännöistä, jotka katsotaan laittomiksi tiettyjen konkreettisten olosuhteiden nojalla tapauskohtaisesti tuomarin päätöksellä.

3.1.17

Samoin ETSK katsoo, että yksinkertaisen listauksen ohella olisi vahvistettava ja selkeytettävä käsitteitä harhaanjohtavan mainonnan ja laittoman vertailevan mainonnan käytännöistä siten, että saavutettaisiin järjestelmällinen kohtelu laajassa oikeudellisessa kehyksessä, millä taattaisiin, että uusia sopimattomia menettelyitä valvotaan tarkistetun lainsäädännön nojalla.

3.1.18

ETSK katsoo, rajoittamatta kohdassa 3.1.8 sanottua, että direktiivin 2005/29/EY oikeudellista kehystä on laajennettava ottaen erityisesti huomioon, että tietyille mikroyrityksille ja pienyrityksille on säädettävä yhdenvertaisesta suojasta kuluttajien kanssa tai laajennettava kuluttajasuojaa näihin yrityksiin, mitä komitea kannattaa, täsmällisesti ja tiukasti määritellyin ehdoin silloin, kun niiden tilanne on rinnastettavissa toisiinsa. Näin on jo eräiden jäsenvaltioiden oikeusjärjestyksissä, ja sitä vaativat oikeutetusti näitä yrityksiä edustavat järjestöt ja organisaatiot (7).

3.1.19

ETSK itse asiassa katsoo, että kyse on saman todellisuuden kahdesta osasta ja että olisi hyödyllisintä tarkistaa direktiivi 2005/29/EY samaan aikaan ja rinnakkain nykyisen direktiivin 2006/114/EY kanssa, koska ne liittyvät toisiinsa ja täydentävät toisiaan (8), kyseisen direktiivin äskettäisen arvioinnin perusteella (9).

3.1.20

Näiden käytäntöjen luonne ja epärehellisten yritysten toimintatapa osoittavat, että tarvitaan oikeudellista ryhmäkannemekanismia, jonka avulla voidaan taata tehokas reagointi ja parempi suoja elinkeinonharjoittajille sovittelussa ja jonka avulla voidaan näiden käytäntöjen lopettamisen lisäksi (10) varmistaa kärsitystä vahingosta maksettava oikeudenmukainen korvaus.

3.2.1

ETSK katsoo, että komission pitäisi jo tässä vaiheessa tarkentaa toteutettavien toimien oikeusperusta, etenkin se, onko ne tarkoitettu vain sisämarkkinoiden toteuttamiseen vai muuhun.

3.2.2

ETSK katsoo myös, että soveltuvin oikeudellinen väline on tässä asetus, joka takaa parhaimman oikeusvarmuuden ja tehokkaimman yhdenmukaistamisen.

4.1

ETSK hyväksyy ehdotetun aikataulun osalta komission määrittelemät vaiheet, erityisesti viranomaisverkoston välittömän luomisen, jotta harhaanjohtavasta mainonnasta ja vertailevasta mainonnasta annetun direktiivin soveltamista voidaan parantaa ja jotta tietoja voidaan vaihtaa.

4.2

ETSK suhtautuu myönteisesti myös yhteistyömenettelyn luomiseen lainsäädännön täytäntöönpanon alalla vastaavalla tavalla kuin kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2006/2004. Sen avulla olisi mahdollista velvoittaa jäsenvaltiot keskinäiseen avunantoon alalla ja määrittää lainsäädännön soveltamisesta vastaavat viranomaiset rajoittamatta Alankomaiden esimerkin mukaisia yksityisen ja julkisen sektorin foorumeihin liittyviä vaihtoehtoja tai yhteistyön laajentamisen siten, että se kattaa sidosryhmiä edustavien järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön.

4.3

ETSK ehdottaa kuluttajasuojalainsäädännön (11) ja riitojenratkaisun käytäntöjen innoittamana, että perustetaan eurooppalainen verkosto pk-yritysten tueksi, jotta rajatylittävät riidat voidaan sopia siten, että petoksen uhriksi joutuneet yritykset saadaan ohjattua asianmukaisimpiin oikeudellisiin mekanismeihin.

4.4

ETSK katsoo myös, että on edistettävä koulutus- ja tiedotustoimia ja jaettava hyviä käytäntöjä kaikille yrityksille, jotta niitä voidaan varoittaa niiden toimintaan kuuluvista riskeistä.

4.5

Koska suurin osa harhaanjohtavista käytännöistä tapahtuu digitaalisessa ympäristössä, ETSK pitää lisäksi välttämättömänä edistää pk-yritysten suojelussa tiukempaa ja soveltuvampaa lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon menettelyt, joita internetin välityspalvelut käyttävät, ja sopimussuhteet, jotka liittyvät eBayn kaltaisiin foorumeihin tai erityisesti elinkeinonharjoittajien välisiä kaupallisia suhteita varten luotuihin foorumeihin.

4.6

Komission olisi lisäksi otettava huomioon näiden käytäntöjen kansainvälinen ulottuvuus OECD:n edustuksensa puitteissa (12). EU:ta ja sen jäsenvaltioita kannustetaan keskustelemaan OECD:n kanssa kuluttajien suojelemista rajatylittävältä vilpilliseltä liiketoiminnalta koskevien suuntaviivojen (Guidelines for Protecting Consumers from Fraudulent and Deceptive Commercial Practices Across Borders) laajentamisesta kattamaan yritysten väliset suhteet (B2B).

ETSK ehdottaa, että Europol käynnistää tutkimushankkeen laajamittaisista huijauksista EU:ssa: taloudellisten vahinkojen ulottuvuudesta ja uhrien määrästä, suurimpien rajatylittävien toimijoiden roolista ja mahdollisesta voittojen siirtämisestä muuhun laittomaan toimintaan.

4.7

Lopuksi ETSK huomauttaa, että komission on varattava määrärahat, jotka tarvitaan ehdotettujen toimenpiteiden toteuttamiseksi.

4.8

Tulevan työn osalta ETSK haluaa ilmaista yksiselitteisesti olevansa käytettävissä osallistumaan edustajineen tulevaan työhön, jota se katsoo voivansa edistää huomattavasti järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa edustavien kolmeen eturyhmään järjestäytyneiden jäsentensä kokemuksen ansiosta.

a)

verkkokaupan käytännöt, joissa liiketoimeen liittyviä tietoja ei toimiteta samalla tavalla kaikille asianosaisille, mikä johtaa joidenkin asianosaisten syrjintään

b)

huutokauppa ja verkkomyynti (eBay); tässä yhteydessä rekisteröityminen kuluttajana vaikuttaa toisinaan edullisemmalta, koska näin on mahdollista saada paremmat takeet

c)

käytännöt, joissa esitellään sertifioituja tuotteita, joita ei ole akkreditoitu

d)

käytännöt, joissa yritykset väittävät olevansa viranomaisia ja pakottavat ammatinharjoittajan tilaamaan tarjotun palvelun tai hankkimaan tarjotun tuotteen oletettujen vero- tai turvallisuussäännösten noudattamiseksi

e)

käytännöt, joissa tavarat hankitaan rajatylittäviltä markkinoilta, ja ostajalle ilmoitetaan vasta jälkeenpäin, että takuupalvelut ovat saatavilla vain tuotteen alkuperämaassa

f)

käytännöt, joissa luodaan vertailevia internetsivustoja, joilla pyritään pääasiassa saamaan ammatinharjoittaja hankkimaan tarjottu tuote esittämällä se sopivimmaksi hänen kaupalliselle profiililleen; tietyt näistä vertailevista välineistä eivät etenkään rahoitusalalla anna mitään tietoja sivuston luonteesta ja sen rahoitustavasta

g)

mainontakäytännöt, jotka on piilotettu digitaaliseen ympäristöön muun muassa kuluttajien/yritysten (tavallisesti yrityksen maksullisten yhteistyökumppanien) sosiaalisessa mediassa julkaisemien vastausten muodossa, jotta ammatinharjoittajat turvautuisivat kyseiseen tahoon

h)

käytännöt, joiden tavoitteena on käyttää vertailevia testejä, vaikka ne ovat jo vanhentuneita tai niitä ei ole olemassa

i)

käytännöt, joissa edellytetään ammatinharjoittajan hiljaista suostumusta tarjotun tuotteen hankkimiseksi tai tarjotun palvelun tilaamiseksi.