31.7.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 199/30

(1)

Neuvosto on antanut 26 päivänä lokakuuta 2004 asetuksen (EY) N:o 2007/2004 (2) Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston, jäljempänä ’rajaturvallisuusvirasto’, perustamisesta.

(2)

Jollei perustamissopimuksen 64 artiklan 2 kohdasta muuta johdu, voi jäsenvaltio, joka olosuhteiden vuoksi tarvitsee teknistä ja operatiivista lisäapua ulkorajoilla, pyytää asetuksen (EY) N:o 2007/2004 7 ja 8 artiklan mukaisesti rajaturvallisuusvirastoa antamaan apua yhteensovittamisessa, jos toimintaan osallistuu muita jäsenvaltioita.

(3)

Tarkastuksilla ja valvonnalla toteutettava tehokas ulkorajavalvonta auttaa torjumaan laitonta maahanmuuttoa ja ihmiskauppaa sekä ehkäisemään jäsenvaltioiden sisäiseen turvallisuuteen, yleiseen järjestykseen, kansanterveyteen ja kansainvälisiin suhteisiin mahdollisesti kohdistuvia uhkia. Rajavalvonta ei ole yksin niiden jäsenvaltioiden, joiden ulkorajoilla sitä toteutetaan, vaan kaikkien sisärajavalvonnan lakkauttaneiden jäsenvaltioiden edun mukaista.

(4)

Vastuu ulkorajavalvonnasta on jäsenvaltioilla. Ottaen huomioon, millaisia kriittisiä tilanteita jäsenvaltiot joutuvat ajoittain kohtaamaan ulkorajoillaan erityisesti silloin kun suuria määriä kolmansien maiden kansalaisia yrittää tulla laittomasti jäsenvaltioiden alueelle, saattaa olla tarpeen avustaa jäsenvaltioita tarjoamalla asianmukaisia ja riittäviä voimavaroja, erityisesti henkilöstöä.

(5)

Tämänhetkisiä mahdollisuuksia antaa eurooppalaisella tasolla tehokasta käytännön apua ulkorajoilla suoritettavien henkilötarkastusten ja rajavalvonnan alalla ei voida pitää riittävinä erityisesti tilanteissa, joissa jäsenvaltioihin saapuu suuri määrä kolmansien maiden kansalaisia, jotka pyrkivät laittomasti jäsenvaltioiden alueelle.

(6)

Jäsenvaltion olisi siten voitava pyytää, että rajaturvallisuusvirasto lähettää sen alueelle nopeita rajainterventioryhmiä, jotka muodostuvat erityiskoulutuksen saaneista muiden jäsenvaltioiden asiantuntijoista, avustamaan sen kansallisia rajavartijoita väliaikaisesti. Nopeiden rajainterventioryhmien lähettämisellä edistetään jäsenvaltioiden solidaarisuutta ja keskinäistä avunantoa.

(7)

Nopeiden rajainterventioryhmien lähettämisen tuen antamiseksi rajoitettuna aikana olisi tapahduttava poikkeuksellisissa ja kiireellisissä tapauksissa. Tällaisia tilanteita syntyy, kun suuri joukko kolmansien maiden kansalaisia pyrkii laittomasti johonkin jäsenvaltioon, jolloin vaaditaan kiireellisiä toimenpiteitä ja jolloin nopean rajainterventioryhmän lähettäminen edistäisi tilanteeseen puuttumista tehokkaasti. Nopeiden rajainterventioryhmien tarkoituksena ei ole antaa pitkäaikaista apua.

(8)

Nopeiden rajainterventioryhmiin vaikuttavat niille suunnitellut tehtävät sekä niiden käytettävyys ja se, miten usein niitä lähetetään. Ryhmien tehokkaan toiminnan varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi annettava käyttöön riittävä määrä rajavartijoita (”valmiusluettelo”), jolloin olisi huomioitava erityisesti jäsenvaltioiden omien rajavartiolaitosten erikoistuminen ja koko. Jäsenvaltioiden olisi näin ollen laadittava kansallisia asiantuntijaluetteloita tämän asetuksen tehokkuuden parantamiseksi. Rajaturvallisuusviraston olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden kokoerot ja näiden rajavartiolaitosten tekninen erityisasiantuntemus.

(9)

Useiden jäsenvaltioiden parhaat käytänteet osoittavat, että saatavilla olevien rajavartijoiden profiilin tunteminen (taidot ja tutkinnot) ennen ryhmien lähettämistä edistää merkittävästi operaatioiden tehokasta suunnittelua ja toteuttamista. Rajaturvallisuusviraston olisi sen vuoksi määriteltävä nopeisiin rajainterventioryhmiin osoitettavien rajavartijoiden profiilit ja kokonaismäärä.

(10)

Tätä varten olisi luotava nopeiden rajainterventioryhmien perustamista varten mekanismi, joka tarjoaa sekä rajaturvallisuusvirastolle että jäsenvaltioille riittävästi joustavuutta ja jolla varmistetaan, että operaatiot suoritetaan erittäin tehokkaasti ja tuloksekkaasti.

(11)

Rajaturvallisuusviraston olisi muun muassa sovitettava yhteen nopeiden rajainterventioryhmien kokoonpano, koulutus ja lähettäminen. Näin ollen asetukseen (EY) N:o 2007/2004 olisi lisättävä uudet säännökset, jotka koskevat rajaturvallisuusviraston tehtävää näiden ryhmien osalta.

(12)

Jos jäsenvaltion alueelle pyrkii laittomasti suuri joukko kolmansien maiden kansalaisia tai jos jokin muu poikkeuksellinen tilanne vaikuttaa huomattavasti kansallisten tehtävien suorittamiseen, jäsenvaltio voi pidättäytyä antamasta kansallisia rajavartijoitaan käyttöön.

(13)

Jotta ryhmien jäsenet voivat työskennellä tehokkaasti kansallisten rajavartijoiden kanssa, heidän olisi voitava suorittaa apua pyytäneen jäsenvaltion alueella työskennellessään tehtäviä, jotka liittyvät ulkorajoilla tehtäviin henkilötarkastuksiin ja rajavalvontaan.

(14)

Samoin olisi tehostettava rajaturvallisuusviraston yhteensovittamia yhteisiä operaatioita antamalla muiden jäsenvaltioiden vieraileville virkamiehille mahdollisuus suorittaa väliaikaisesti tehtäviä, jotka liittyvät ulkorajoilla toteutettaviin henkilötarkastuksiin ja rajavalvontaan.

(15)

Näin ollen asetukseen (EY) N:o 2007/2004 olisi myös lisättävä uudet säännökset, jotka koskevat sellaisten vierailevien virkamiesten tehtäviä ja toimivaltaa, jotka lähetetään jonkin jäsenvaltion alueelle sen pyynnöstä ja rajaturvallisuusviraston toiminnan puitteissa.

(16)

Tällä asetuksella edistetään liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) 15 päivänä maaliskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 562/2006 (3) asianmukaista soveltamista. Tätä varten ryhmien jäsenet ja vierailevat virkamiehet eivät rajatarkastuksia ja -valvontaa suorittaessaan saisi syrjiä ketään sukupuolen, rodun, etnisen alkuperän, uskonnon, vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella. Toimenpiteiden, joita he tehtäviään hoitaessaan toteuttavat, olisi oltava oikeassa suhteessa toimenpiteille asetettuihin tavoitteisiin.

(17)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita. Sen soveltamisessa olisi noudatettava kansainvälistä suojelua ja palauttamiskieltoa koskevia jäsenvaltioiden velvoitteita.

(18)

Tätä asetusta sovellettaessa olisi noudatettava täysin kansainvälisen merioikeuden asettamia velvoitteita erityisesti etsintä- ja pelastustoimien osalta.

(19)

Yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY (4) sovelletaan jäsenvaltioiden tätä asetusta soveltaessaan suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn.

(20)

Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyssä sopimuksessa (5) tarkoitettuja Schengenin säännöstön määräyksiä, jotka kuuluvat mainitun sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY (6) 1 artiklan A alakohdassa tarkoitettuun alaan.

(21)

Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä allekirjoitetussa sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tarkoitettuja Schengenin säännöstön määräyksiä, jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A alakohdassa, kun se luetaan yhdessä neuvoston päätösten 2004/849/EY (7) ja 2004/860/EY (8) 4 artiklan 1 kohdan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(22)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen antamiseen eikä se sido Tanskaa eikä asetusta sovelleta siihen. Koska tämän asetuksen tarkoituksena on kuitenkin kehittää Schengenin säännöstöä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen kolmannen osan IV osaston määräysten nojalla, Tanskan olisi edellä mainitun pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen antamispäivästä päätettävä, saattaako se sen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(23)

Tällä asetuksella kehitetään sellaisia Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY (9) mukaisesti. Yhdistynyt kuningaskunta ei tämän vuoksi osallistu tämän asetuksen antamiseen, eikä asetus sido sitä eikä asetusta sovelleta siihen.

(24)

Tällä asetuksella kehitetään sellaisia Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY (10) mukaisesti. Irlanti ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen antamiseen eikä asetus sido sitä eikä asetusta sovelleta siihen.

(25)

Tämän asetuksen 6 artiklan 8 ja 9 kohta ovat, siltä osin kuin niissä viitataan oikeuteen käyttää Schengenin tietojärjestelmää (SIS), vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 2 kohdassa ja vuoden 2005 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja Schengenin säännöstöön perustuvia tai muuten siihen liittyviä säännöksiä,

1)

’virastolla’ Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivaa rajaturvallisuusvirastoa;

2)

’ryhmän/ryhmien jäsenillä’ muiden kuin vastaanottavan jäsenvaltion rajavartijoita, jotka osallistuvat nopean rajainterventioryhmän toimintaan;

3)

’apua pyytävällä jäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, jonka toimivaltaiset viranomaiset pyytävät virastoa lähettämään sen alueelle nopeita rajainterventioryhmiä;

4)

’vastaanottavalla jäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, jonka alueella nopean rajainterventioryhmän käyttäminen tapahtuu;

5)

’kotijäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, jonka kansallisen rajavartiolaitoksen palveluksessa ryhmän jäsen on.

a)

nimi ja kansalaisuus;

b)

arvo; ja

c)

tuore digitaalivalokuva.

1)

Kumotaan 1 artiklan 4 kohta.

2)

Lisätään artikla seuraavasti:

”1 a artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

3)

Lisätään 2 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

4)

Korvataan 8 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Virasto voi hankkia ulkorajoilla tapahtuvia tarkastuksia ja niiden valvontaa varten teknistä kalustoa sen asiantuntijoiden nopeiden rajainterventioryhmien puitteissa niiden lähettämisen ajan käytettäväksi.”

5)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”8 a artikla

Nopeat rajainterventioryhmät

Virasto voi sellaisen jäsenvaltion pyynnöstä, joka on joutunut äkillisen ja poikkeuksellisen paineen alaiseksi erityisesti siksi, että sen ulkorajoille saapuu suuri määrä kolmansien maiden kansalaisia, jotka pyrkivät laittomasti asianomaisen jäsenvaltion alueelle, lähettää apua pyytävän jäsenvaltion alueelle yhden tai useamman nopean rajainterventioryhmän, jäljempänä ’ryhmä/ryhmät’, tarvittavaksi ajaksi asetuksen (EY) N:o 863/2007 4 artiklan mukaisesti.

8 b artikla

Ryhmien kokoonpano

1.   Edellä 8 a artiklassa kuvatussa tilanteessa jäsenvaltioiden on viraston pyynnöstä ilmoitettava välittömästi niiden kansallisessa valmiusluettelossa olevien rajavartijoiden määrä, nimet ja profiilit, jotka ne voivat viiden päivän kuluessa asettaa käyttöön ryhmän jäseninä. Jäsenvaltioiden on viraston pyynnöstä annettava rajavartijat käyttöön lähettämistä varten, jollei jäsenvaltion poikkeuksellinen tilanne vaikuta merkittävästi kansallisten tehtävien suorittamiseen.

2.   Pääjohtajan on lähetettävän ryhmän kokoonpanoa määrittäessään otettava huomioon apua pyytävässä jäsenvaltiossa vallitseva erityistilanne. Ryhmä muodostetaan 8 e artiklassa tarkoitetun toimintasuunnitelman mukaisesti.

8 c artikla

Koulutus ja harjoitukset

Virasto järjestää asetuksen (EY) N:o 863/2007 tarkoitettuihin valmiusluetteloihin kuuluville rajavartijoille heidän tehtäviensä ja toimivaltuuksiensa edellyttämää jatkokoulutusta, ja se järjestää näille rajavartijoille myös säännöllisiä harjoituksia viraston vuotuisessa työohjelmassa tarkoitetun jatkokoulutus- ja harjoitusaikataulun mukaisesti.

8 d artikla

Ryhmien lähettämistä koskeva päätöksentekomenettely

1.   Edellä 8 a artiklan mukaiseen ryhmän lähettämistä koskevaan pyyntöön on sisällytettävä kuvaus tilanteesta, mahdolliset tavoitteet ja lähettämistä koskevat todennäköiset tarpeet. Pääjohtaja voi tarvittaessa lähettää paikalle viraston asiantuntijoita arvioimaan tilannetta apua pyytävän jäsenvaltion ulkorajoilla.

2.   Pääjohtajan on viipymättä ilmoitettava hallintoneuvostolle jäsenvaltion pyynnöstä, joka koskee ryhmien lähettämistä.

3.   Kun pääjohtaja tekee päätöksen jäsenvaltion pyynnön johdosta, hänen on otettava huomioon viraston riskianalyysien tulokset sekä kaikki muut asian kannalta olennaiset tiedot, jotka apua pyytävä jäsenvaltio tai jokin muu jäsenvaltio on toimittanut.

4.   Pääjohtajan on tehtävä päätös ryhmien lähettämisestä mahdollisimman nopeasti tai viimeistään viiden päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Pääjohtaja antaa päätöksen kirjallisesti tiedoksi samaan aikaan sekä apua pyytäneelle jäsenvaltiolle että hallintoneuvostolle. Päätöksessä on mainittava sen tärkeimmät perustelut.

5.   Jos pääjohtaja päättää yhden tai useamman ryhmän lähettämisestä, viraston ja apua pyytäneen jäsenvaltion on laadittava välittömästi toimintasuunnitelma 8 e artiklan mukaisesti.

6.   Heti kun toimintasuunnitelma on hyväksytty, pääjohtaja ilmoittaa jäsenvaltioille niiden rajavartijoiden pyydetyn lukumäärän ja pyydetyt profiilit, joita on määrä käyttää ryhmissä. Nämä tiedot on ilmoitettava kirjallisesti 8 f artiklan mukaisesti nimetyille kansallisille yhteyspisteille ja niissä on ilmoitettava lähettämisen alkamispäivämäärä. Yhteyspisteelle on toimitettava myös toimintasuunnitelman jäljennös.

7.   Pääjohtajan ollessa poissa tai estynyt varapääjohtaja tekee ryhmien lähettämiseen liittyvät päätökset.

8.   Jäsenvaltioiden on viraston pyynnöstä annettava rajavartijat käyttöön lähettämistä varten, jollei jäsenvaltion poikkeuksellinen tilanne vaikuta merkittävästi kansallisten tehtävien suorittamiseen.

9.   Ryhmien lähettäminen alkaa viimeistään viisi työpäivää sen jälkeen kun pääjohtaja ja apua pyytänyt jäsenvaltio ovat hyväksyneet toimintasuunnitelman.

8 e artikla

Toimintasuunnitelma

1.   Pääjohtaja ja apua pyytänyt jäsenvaltio hyväksyvät toimintasuunnitelman, jossa määritellään yksityiskohtaisesti ryhmien lähettämisen edellytykset. Toimintasuunnitelmassa on oltava seuraavat tiedot:

2.   Toimintasuunnitelman tarkistuksiin tai mukautuksiin on saatava sekä pääjohtajan että apua pyytäneen jäsenvaltion hyväksyntä. Virasto lähettää osallistuville jäsenvaltioille välittömästi jäljennöksen tarkistetusta tai mukautetusta toimintasuunnitelmasta.

8 f artikla

Kansallinen yhteyspiste

Jäsenvaltioiden on nimettävä kansallinen yhteyspiste, joka vastaa yhteydenpidosta virastoon kaikissa ryhmien toimintaan liittyvissä kysymyksissä. Kansallisen yhteyspisteen on oltava tavoitettavissa jatkuvasti.

8 g artikla

Yhteensovittamisesta vastaava virkamies

1.   Pääjohtaja nimeää viraston henkilöstöstä yhden tai useamman asiantuntijan käytettäväksi yhteensovittamisesta vastaavana virkamiehenä. Pääjohtaja ilmoittaa nimeämisestä vastaanottavalle jäsenvaltiolle.

2.   Yhteensovittamisesta vastaava virkamies edustaa virastoa kaikissa ryhmien lähettämiseen liittyvissä asioissa. Yhteensovittamisesta vastaavan virkamiehen tehtävänä on erityisesti:

3.   Rajaturvallisuusviraston pääjohtaja voi 25 artiklan 3 kohdan f alakohdan mukaisesti valtuuttaa yhteensovittamisesta vastaavan virkamiehen avustamaan toimintasuunnitelman toteuttamiseen ja ryhmien lähettämiseen liittyvien erimielisyyksien ratkaisemisessa.

4.   Tehtäviään hoitaessaan yhteensovittamisesta vastaava virkamies saa ottaa vastaan ohjeita ainoastaan virastolta.

8 h artikla

Kustannukset

1.   Virasto vastaa kokonaisuudessaan seuraavista kustannuksista, joita jäsenvaltioille aiheutuu siitä, että ne asettavat rajavartijoitaan käyttöön 8 a ja 8 c artiklassa mainittuja tarkoituksia varten:

2.   Hallintoneuvosto hyväksyy yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat päivärahojen maksamista ryhmien jäsenille.”

6)

Korvataan 10 artikla seuraavasti:

”10 artikla

Vierailevien virkamiesten tehtävät ja toimivalta

1.   Vierailevien virkamiesten on voitava suorittaa kaikkia henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) 15 päivänä maaliskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 562/2006 (12) mukaisia tehtäviä ja käyttää kaikkea sen mukaista rajatarkastuksia ja -valvontaa varten tarvittavaa toimivaltaa, jotka ovat tarpeen mainitun asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

2.   Tehtäviään suorittaessaan ja toimivaltaansa käyttäessään vierailevien virkamiesten on noudatettava yhteisön oikeutta ja vastaanottavan jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä.

3.   Vierailevat virkamiehet voivat suorittaa tehtäviä ja käyttää toimivaltaa vain vastaanottavan jäsenvaltion ohjeiden mukaisesti ja pääsääntöisesti vastaanottavan jäsenvaltion rajavartijoiden läsnä ollessa.

4.   Vierailevien virkamiesten on käytettävä tehtäviään suorittaessaan ja toimivaltaansa käyttäessään omia univormujaan. Heidän on liitettävä univormuunsa sininen käsivarsinauha, jossa on Euroopan unionin sekä rajaturvallisuusviraston tunnus, merkiksi siitä, että he osallistuvat yhteiseen operaatioon tai kokeiluhankkeeseen. Ryhmien jäsenten on pidettävä aina mukanaan 10 a artiklassa tarkoitettu valtuuskirja ja esitettävä se pyynnöstä voidakseen todistaa henkilöllisyytensä vastaanottavan jäsenvaltion kansallisille viranomaisille ja kansalaisille.

5.   Edellä 2 kohdasta poiketen vierailevat virkamiehet voivat tehtäviään suorittaessaan ja toimivaltaansa käyttäessään kantaa virka-aseita, ammuksia ja varusteita siten kuin kotijäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä säädetään. Vastaanottava jäsenvaltio voi kuitenkin kieltää tietynlaisten aseiden, ammusten ja varusteiden kantamisen, jos sen omassa lainsäädännössä sovelletaan samaa kieltoa sen omien rajavartioiden osalta. Vastaanottavien jäsenvaltioiden on ennen vierailevien virkamiesten lähettämistä ilmoitettava virastolle sallitut virka-aseet, ammukset ja varusteet ja niiden käyttöä koskevat ehdot. Virasto asettaa nämä tiedot jäsenvaltioiden saataville.

6.   Edellä 2 kohdasta poiketen vierailevat virkamiehillä on kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion luvalla vastaanottavan jäsenvaltion rajavartijoiden läsnä ollessa ja vastaanottavan jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti tehtäviään suorittaessaan ja toimivaltaansa käyttäessään oikeus voimankäyttöön, mukaan lukien virka-aseiden, ammusten ja varusteiden käyttö.

7.   Edellä 6 kohdasta poiketen virka-aseita, ammuksia ja varusteita voidaan käyttää oikeutettuun itsepuolustukseen sekä vierailevien virkamiesten tai muiden henkilöiden oikeutettuun puolustamiseen vastaanottavan jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

8.   Tämän asetuksen soveltamiseksi vastaanottava jäsenvaltio voi valtuuttaa vierailevat virkamiehet käyttämään kansallisia tietokantojaan ja eurooppalaisia tietokantoja, jotka ovat tarpeellisia rajatarkastuksissa ja -valvonnassa. Vierailevat virkamiehet voivat käyttää vain sellaisia tietoja, jotka ovat tarpeen heidän tehtäviensä suorittamiseksi ja toimivaltansa käyttämiseksi. Jäsenvaltioiden on ennen vierailevien virkamiesten lähettämistä ilmoitettava virastolle kansalliset ja eurooppalaiset tietokannat, joita voidaan käyttää. Viraston on ilmoitettava nämä tiedot kaikille lähettämiseen osallistuville jäsenvaltioille.

9.   Edellä 8 kohdassa tarkoitetun käytön on tapahduttava tietosuojaa koskevan yhteisön lainsäädännön ja tietosuojaa koskevan vastaanottavan jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti.

10.   Vain vastaanottavan jäsenvaltion rajavartijat voivat tehdä asetuksen (EY) N:o 562/2006 13 artiklan mukaisen päätöksen evätä maahanpääsy.

10 a artikla

Valtuuskirja

1.   Virasto antaa yhdessä vastaanottavan jäsenvaltion kanssa vastaanottavan jäsenvaltion virallisella kielellä sekä toisella Euroopan unionin toimielinten virallisella kielellä vieraileville virkamiehille valtuuskirjan, jonka avulla he voivat todistaa henkilöllisyytensä ja joka osoittaa, että sen haltijalla on oikeus suorittaa 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä ja käyttää siinä tarkoitettua toimivaltaa. Asiakirjassa on oltava seuraavat vierailevaa virkamiestä koskevat tiedot:

2.   Valtuuskirja on palautettava virastolle yhteisen operaation tai koehankkeen päätyttyä.

10 b artikla

Siviilioikeudellinen vastuu

1.   Kun vierailevat virkamiehet toimivat vastaanottavassa jäsenvaltiossa, tämä jäsenvaltio on vastuussa heidän virantoimituksessa mahdollisesti aiheuttamistaan vahingoista kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.

2.   Jos tällainen vahinko johtuu vakavasta laiminlyönnistä taikka tahallisuudesta, vastaanottava jäsenvaltio voi ottaa yhteyden kotijäsenvaltioon, jotta tämä korvaisi vastaanottavan jäsenvaltion vahingonkärsijöille tai heidän oikeudenomistajilleen maksamat määrät.

3.   Kunkin jäsenvaltion on luovuttava vaatimasta kotijäsenvaltiota korvaamaan niitä vahinkoja, joita sille on aiheutunut, jollei vahinko ole ollut seurausta vakavasta laiminlyönnistä tai tahallisuudesta, sanotun kuitenkaan estämättä ensiksi mainitun jäsenvaltion oikeuksien käyttämistä kolmansia osapuolia kohtaan.

4.   Jäsenvaltioiden väliset 2 ja 3 artiklan soveltamista koskevat riidat, joita ei voida ratkaista jäsenvaltioiden välisillä neuvotteluilla, on saatettava Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaistavaksi perustamissopimuksen 239 artiklan mukaisesti.

5.   Virasto korvaa rajaturvallisuusviraston kalustolle lähettämisen aikana aiheutuneisiin vahinkoihin liittyvät kustannukset, jollei vahinko ole ollut seurausta vakavasta laiminlyönnistä tai tahallisuudesta, sanotun kuitenkaan estämättä sen oikeuksien käyttämistä kolmansia osapuolia kohtaan.

10 c artikla

Rikosoikeudellinen vastuu

Yhteisen operaation tai koehankkeen aikana vierailevia virkamiehiä kohdellaan samalla tavalla kuin vastaanottavan jäsenvaltion virkamiehiä sellaisten rikosten osalta, joiden kohteeksi he joutuvat tai joita he tekevät.