EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 9.3.2020

JOIN(2020) 4 final

YHTEINEN TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Tavoitteena kokonaisvaltainen EU–Afrikka-strategia

Tavoitteena kokonaisvaltainen EU–Afrikka-strategia

Afrikka on Euroopan lähin naapuri. Afrikalla ja Euroopan unionilla (EU) on laajat ja vahvat siteet, jotka perustuvat historiaan, läheisyyteen ja yhteiseen etuun. Vuonna 2020 järjestetään Afrikan unionin (AU) ja EU:n 6. huippukokous ja saatetaan päätökseen neuvottelut EU:n ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän välisestä uudesta kumppanuussopimuksesta. Vuosi on siis ratkaisevan tärkeä kumppanuuden lujittamista koskevan kunnianhimoisen tavoitteen kannalta. Taloudelliset, poliittiset, sosiaaliset, teknologiset, demografiset sekä ilmastoon ja ympäristöön liittyvät muutokset synnyttävät Afrikassa uusia näkymiä ja haasteita. Meidän on toimittava kumppaneina naapurimaanosamme Afrikan kanssa ja vastattava yhdessä 2000-luvun haasteisiin yhteisten etujemme ja yhteisen tulevaisuutemme edistämiseksi.

Afrikka on varsin monimuotoinen, ja siellä asuu yli miljardi ihmistä. Siellä on myös maailman nuorin ja nopeimmin kasvava keskiluokka. Afrikan nuorilla on mahdollisuus muuttaa maanosansa poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia näkymiä. Se edellyttää kuitenkin ihmisarvoisia työpaikkoja, omaa paikkaa yhteiskunnassa, sosiaalipalveluiden, energian ja infrastruktuurin saatavuutta sekä aktiivista roolia oman maan tulevaisuuden määrittämisessä. Erityisesti afrikkalaiset naiset ovat kestävän kasvun, kehityksen ja rauhan avaintekijöitä. Heidän toiveisiinsa vastaaminen on ratkaisevan tärkeää maanosan tulevaisuuden kannalta.

Afrikan talouskasvu jatkuu vakaana. Vuonna 2018 kuusi maailman kymmenestä nopeimmin kasvavasta taloudesta oli Afrikassa. Afrikan valtioista 30 on keskitulotason tai korkean tulotason maita. Maanosan talouskasvu voi vauhdittaa ja edistää laajempaa sosiaalista ja inhimillistä kehitystä niiden uusien mahdollisuuksien avulla, joita syntyy digitaalisesta siirtymästä, väestöosingosta, kohtuuhintaisesta uusiutuvasta energiasta, vihreästä siirtymästä sekä vähähiilisestä, sinisestä ja kiertotaloudesta. Tämä heijastaa Afrikan johtajien muutosaloitteiden taustalla olevaa näkemystä. Tällaisia aloitteita ovat muun muassa Afrikan unionin Agenda 2063 -toimintasuunnitelma, Afrikan mantereen vapaakauppa-alue, Afrikan viisumivapaa alue, Afrikan digitaaliset yhtenäismarkkinat ja lentoliikenteen afrikkalaiset sisämarkkinat.

Haasteitakin on jäljellä. Maailman hauraimmista maista 36 on Afrikassa, jossa konfliktit heikentävät niitä usein entisestään. Maanosan asukkaista 390 miljoonaa ihmistä elää köyhyysrajan alapuolella. Kasvu ei ole aina ollut osallistavaa, mikä johtuu erityisesti hallinnon haasteista. Muun maailman tapaan myös Afrikka kärsii ilmastonmuutoksen, ympäristön tilan heikentymisen ja saastumisen vaikutuksista. EU ja Afrikka voivat yhteistyössä tarttua mahdollisuuksiin, vastata haasteisiin ja toteuttaa toimia, jolla varmistetaan vakaus, rauha, turvallisuus, ihmisoikeudet, demokratia, sukupuolten tasa-arvo, kestävä toimeentulo, terveisiin ekosysteemeihin perustuva kestävä talouskasvu, sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja hyvä hallintotapa.

Jotta molemmat osapuolet hyötyisivät, kumppanuuden olisi perustuttava selkeään näkemykseen molempien omista ja yhteisistä eduista ja vastuista, ja siinä olisi otettava huomioon suhteen kokonaisvaltaisuus ja kypsyys. Edellä tarkoitettuja etuja ovat muun muassa seuraavat: vihreän kasvumallin kehittäminen; liiketoiminta- ja investointiedellytysten parantaminen; koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin edistäminen, ihmisarvoisten työpaikkojen luominen ja lisäarvon tuottaminen kestävillä investoinneilla; alueellisen taloudellisen yhdentymisen ja kaupan hyötyjen maksimointi; ruokaturvan ja maaseudun kehittämisen varmistaminen; ilmastonmuutoksen torjuminen; kestävän energian saatavuuden varmistaminen ja luonnon monimuotoisuuden ja luonnonvarojen suojeleminen; rauhan ja turvallisuuden edistäminen; hyvin hallitun muuttoliikkeen ja liikkuvuuden varmistaminen; toimiminen yhdessä maailmannäyttämöllä sääntöihin perustuvan monenvälisen järjestyksen lujittamiseksi ja yleismaailmallisten arvojen, ihmisoikeuksien, demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi.

Myönteinen kehitys millä tahansa näistä aloista riippuu edistymisestä muilla aloilla. Edistystä voidaan saavuttaa vain tekemällä yhteistyötä yhteisten maailmanlaajuisten sitoumusten pohjalta. Näitä ovat esimerkiksi kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030, Pariisin ilmastosopimus ja Agenda 2063.

Afrikan potentiaali herättää kasvavaa kiinnostusta monissa maailmanluokan toimijoissa. Tämä on tervetullut kehityssuunta, sillä se lisää Afrikan vaihtoehtoja ja luo synergiamahdollisuuksia. Se tarkoittaa myös sitä, että Euroopan – EU:n yhteisymmärryksessä jäsenvaltioidensa kanssa – on mukautettava sitä tapaa, jolla se on vuorovaikutuksessa Afrikan kanssa, varmistettava, että sen näkökannat vastaavat yhteisiä etujamme, ja kasvatettava arvojen, perusperiaatteiden ja hyvien sääntelykäytäntöjen roolia. EU on jäsenvaltioineen Afrikan suurin kumppani kaikilla aloilla, onpa sitten kyse investoinneista, kaupasta, virallisesta kehitysavusta tai turvallisuudesta. Tämän luotettavan, pitkäaikaisen ja monitahoisen kumppanuuden olisi nyt muuntauduttava myös vahvaksi poliittiseksi allianssiksi. Vahvemmat poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset siteet Euroopan ja Afrikan välillä ovat ratkaisevan tärkeitä moninapaisessa maailmassa, jossa tarvitaan kipeästi kollektiivista toimintaa. Yhteisten toimiemme ytimessä on tehostettu yhteistyö maailmanlaajuisissa ja monenvälisissä asioissa.

EU:n ja Afrikan strategisen allianssin lujittamiseksi Euroopan komissio ja unionin korkea edustaja ehdottavat keskustelujen käymistä afrikkalaisten kumppanien kanssa, jotta tulevassa EU:n ja AU:n huippukokouksessa voitaisiin määritellä yhdessä uusi kokonaisvaltainen EU–Afrikka-strategia, joka voisi perustua seuraaviin viiteen kumppanuuteen:

1.vihreää siirtymää ja energiansaantia koskeva kumppanuus;

2.digitaalista siirtymää koskeva kumppanuus;

3.kestävää kasvua ja työpaikkoja koskeva kumppanuus;

4.rauhaa ja hallintotapaa koskeva kumppanuus; ja

5.muuttoliikettä ja liikkuvuutta koskeva kumppanuus.

Uusi strategia ja nämä kumppanuudet ovat niiden yhteisten painopisteiden mukaisia, jotka EU ja Afrikan unioni asettivat Abidjanin huippukokouksessa vuonna 2017. Strategiaan on saatu inspiraatiota hyvin hedelmällisistä keskusteluista, joita Euroopan komissio ja Afrikan unionin komissio kävivät Addis Abebassa 27. helmikuuta 2020. Lisäksi siinä näkyvät EU:n ehdotukset afrikkalaisten kumppanien kanssa parhaillaan käytäviin neuvotteluihin, jotka tähtäävät yhteisen kumppanuusohjelman määrittelyyn lokakuussa 2020 pidettävässä EU:n ja AU:n huippukokouksessa. EU:n ja Afrikan yhteistoiminta jatkuu kahdenvälisellä, alueellisella ja maanosan laajuisella tasolla.

I.Vihreää siirtymää ja energiansaantia koskeva kumppanuus

Ilmastonmuutoksen ja ympäristön tilan heikentymisen torjunta on tämän sukupolven suurin haaste. Eurooppa ja Afrikka ovatkin liittolaisia kehitettäessä kestävää energiaa, liikennettä, maataloutta, sinistä taloutta ja kiertotaloutta, jotka voivat tukea Afrikan talouskasvua. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi sekä EU:n että Afrikan on Pariisin sopimuksen mukaisesti valittava vähähiilinen, resurssitehokas ja ilmastonmuutoksen kestävä tulevaisuus. Ilmastonmuutos on erityisen haitallinen Afrikan maille, sillä se uhkaa vaarantaa kestävän kehityksen.

Meidän on pyrittävä terveisiin ekosysteemeihin, rajoitettava ilmaston lämpenemistä, vähennettävä haavoittuvuuksia ja parannettava ihmisten ja ekosysteemien sopeutumismahdollisuuksia. Tämä edellyttää tehokkaampia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ilmastokestävyyden parantamiseksi sekä asianmukaisten sopeutumistoimien toteuttamista sosiaalisesti kestävällä tavalla.

Innovoinnilla on vihreässä siirtymässä keskeinen asema. Investointeja olisi sen vuoksi suunnattava Afrikan tieteellisten valmiuksien lujittamiseen parantamalla teknologian saatavuutta ja mukauttamalla se paikallisiin tarpeisiin. Näin Afrikan maat voivat jatkaa vähähiilisen ja ilmastonmuutoksen kestävän vihreän kasvun tavoittelua eli luopua tehottomista teknologioista ja investoinneista hiileen perustuvaan energiantuotantoon ja sen sijaan hyödyntää uusiutuvia energialähteitä ja panostaa vedyn tuotantoon. Myös kaupan pitäisi helpottaa innovatiivisten ja kestävien liiketoimintamallien omaksumista ja olla johtavassa asemassa ilmastoneutraalin tulevaisuuden muodostamisessa.

Afrikalla on valtava luontopääoma, sen biologinen monimuotoisuus on ainutlaatuista, ja sen ekosysteemit, kuten metsät, ovat vertaansa vailla. Tämä tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia sosiaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle ja voi edistää kestäviä luontopohjaisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen. Vaarana on kuitenkin luonnonvarojen ylihyödyntäminen ja niiden ehtyminen sekä muut uhkat, kuten kestämätön kalastus ja vesivarojen hallinta, saastuminen, aavikoituminen ja rannikkoalueilla merenpinnan nousu.

Puhdas kiertotalous sekä kestävät ja oikeudenmukaiset arvoketjut ovat avainasemassa siirryttäessä kestävään talousmalliin. Tämä tarkoittaa sitä, että tuotteiden, materiaalien ja resurssien arvo säilyy taloudessa mahdollisimman pitkään. Se tarkoittaa myös sitä, että jätteet minimoidaan ja luonnonvaroja, jätevesihuoltoa ja sanitaatiota hallinnoidaan kestävällä tavalla. Tämä edellyttää EU:n ja Afrikan tiiviimpää yhteistyötä raaka-aineita tuottavien alojen vastuullistamiseksi sekä turvallisia ja puhtaita teollisuuden arvoketjuja, joissa noudatetaan kunnianhimoisia ympäristö- ja ilmastonormeja.

Afrikan kaupungeilla on vihreässä siirtymässä keskeinen rooli. EU:n olisi tuettava vihreiden ja älykkäiden kaupungistumismallien ja niihin liittyvän liiketoiminnan kehittämistä Afrikassa ja torjuttava näin saastumista.

Voidakseen vastata kasvavan väestönsä ja taloutensa tarpeisiin Afrikan on kaksinkertaistettava energiantoimituksensa vuoteen 2040 mennessä ja varmistettava 600 miljoonan ihmisen sähkönsaanti. Tämä tarkoittaa, että on keskityttävä kestävään infrastruktuuriin, puhtaan, kestävän ja varman energian saatavuuteen, uusiutuvien energialähteiden käytön maksimointiin, energiasiirtymään ja energiatehokkuuteen kaikissa arvoketjuissa sekä energiavarmuutta koskevaan alueelliseen yhdentymiseen. EU:n olisi rakennettava Afrikan kanssa vahva kumppanuus, jolla edistetään kestävää energiaa sekä maaseutu- että kaupunkiväestölle.

EU:n ja Afrikan on pyrittävä yhdessä saavuttamaan kestävän kehityksen tavoite ”ei nälkää” ja vastaamaan ravitsemusta ja ruokaturvaa koskeviin haasteisiin tehostamalla turvallisia ja kestäviä maatalouselintarvikejärjestelmiä. Maatalouskumppanuus tukisi ympäristöystävällisten maatalouskäytäntöjen kehittämistä ja edistäisi paikallista tuotantoa, ja siinä otettaisiin huomioon biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät huolenaiheet. Tähän kuuluu myös terveys- ja kasvinsuojeluvaatimusten asettaminen ja luonnonvarojen suojelu. EU:n ja Afrikan välisellä kaupalla on keskeinen rooli kestävien elintarvikejärjestelmien tukemisessa.

Maatalouselintarvikkeiden tuotanto, jalostus ja jakelu muodostavat suurimman osan Afrikan suorista työpaikoista ja tuloista erityisesti maaseutualueilla ja edistävät näin osaltaan tasapainoista aluekehitystä. Niillä on potentiaalia luoda työpaikkoja merkittävälle osalle niistä 800 miljoonasta afrikkalaisesta, joiden odotetaan tulevan työmarkkinoille seuraavien 30 vuoden aikana. 1  

Ehdotettu toimi 1 – Muodostetaan Afrikan kanssa kumppanuus vihreän siirtymän hyötyjen maksimoimiseksi ja ympäristöön kohdistuvien uhkien minimoimiseksi Pariisin ilmastosopimusta kaikilta osin noudattaen. 2

Toimen toteuttamiseksi ehdotetaan, että EU tukee kansallisesti määriteltyjen panosten täytäntöönpanoa, auttaa laatimaan kunnianhimoisia pitkän aikavälin strategioita päästöjen vähentämiseksi ja osallistuu kansallisten sopeutumissuunnitelmien laatimiseen.

Tukemalla kansallisia rahoituspuitteita EU tukee maita niiden pyrkiessä hyödyntämään monenlaisia rahoituslähteitä ja mukauttamaan ne kestävän kehityksen prioriteetteihin. EU:n olisi tehtävä Afrikan kanssa vihreää rahoitusta, kestävää energiaa ja energiatehokkuutta koskevaa yhteistyötä käynnistämällä ”vihreä energia” -aloite niiden suositusten pohjalta, jotka Afrikan kestävän energian investointien korkean tason foorumi on antanut. EU:n ja Afrikan olisi myös vaihdettava kokemuksia sosiaalisesti oikeudenmukaisesta siirtymästä pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä.

EU:n olisi yhteistyössä Afrikan kanssa edistettävä valtamerten parempaa hallinnointia muun muassa kehittämällä kestävää kalastusta ja sinistä taloutta. EU on valmis tehostamaan laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen torjuntaa, jotta voidaan puuttua uhkaan, jonka se aiheuttaa kalakantojen kestävyydelle sekä sääntöjä noudattavien kalastajien ja rannikkoyhteisöjen elinkeinoille.

EU:n ja Afrikan olisi lisäksi toteutettava yhteisiä toimia metsien, veden ja meren ekosysteemien suojelemiseksi ja niihin kohdistuvan paineen vähentämiseksi. Niiden hallinnointia olisi tehostettava puuttumalla laittomaan puunkorjuuseen ja torjumalla ympäristörikollisuutta ja vähentämällä näin biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen syitä. Tämä voidaan toteuttaa muun muassa käynnistämällä NaturAfrica-aloite.

II.Digitaalista siirtymää koskeva kumppanuus

Turvallisten ja kohtuuhintaisten digitaalipalvelujen saatavuus on varmistettava kaikille investoimalla infrastruktuuriin ja luotettaviin sähkölähteisiin. Keskeistä on myös sääntely-ympäristön luominen kilpailukykyisille ja yhdenmukaistetuille alueellisille digitaalisten yhteyksien markkinoille. Digitalisaation mahdollisten hyötyjen saaminen edellyttää vankkaa sääntelykehystä esimerkiksi tietosuojan ja kuluttajansuojan, digitaalisten rahoituspalvelujen, kyberrikollisuuden ja sähköisen hallinnon aloilla. Tarvitaan erityisiä politiikkatoimia täysipainoisen digitaalisen osallisuuden ja tasa-arvon varmistamiseksi naisille ja marginalisoituneille yhteisöille.

Arvioiden mukaan 10 prosentin kasvu digitaalisessa kattavuudessa voisi kasvattaa Afrikan bkt:tä yli prosentilla. Jos Afrikan pyrkimyksiä rakentaa digitaaliset yhtenäismarkkinat tuetaan riittävillä uudistuksilla ja investoinneilla, Afrikka voi uuden digitalisaatiostrategian avulla valjastaa digitalisaation vauhdittamaan kasvua kaikilla talouden aloilla. Digitaali-infrastruktuureilla ja digitaalisen yrittäjyyden ja innovoinnin tukemisella voidaan luoda kipeästi kaivattuja työpaikkoja niille 15–20 miljoonalle nuorelle, joilla mantereen työvoima kasvaa vuosittain.

Digitalisaation avulla voidaan myös uudistaa perinteisiä aloja, kuten maataloutta, parantaa laadukkaiden palvelujen saatavuutta, lisätä julkisia tuloja ja tehdä julkisesta sektorista avoimempi ja vastuullisempi ja lisätä näin kansalaisten luottamusta hallituksiin. Sen avulla voidaan myös muuttaa julkisten palvelujen (esim. koulutus, energia ja terveydenhuolto) tarjontaa esimerkiksi parantamalla terveyspalvelujen saatavuutta syrjäisillä alueilla ja helpottamalla diagnostiikkaa ja hoitoa. Sähköisellä hallinnolla suojellaan kuluttajia ja yksityisyyttä ja tuetaan korruption torjuntaa. Verkkokaupalla ja digitaalisilla rahoituspalveluilla voidaan vauhdittaa Afrikan taloudellista yhdentymistä parantamalla tavaroiden ja palvelujen saatavuutta koko mantereella. Digitaalisilla palveluilla voidaan myös lisätä erilaisten maksujärjestelyjen (esim. sähköisten lompakoiden) ja digitaalisten rahoitusratkaisujen tarjontaa pankki-, vakuutus- ja maksupalvelujen sekä rahalähetysten yhteydessä.

Julkishallinnon digitalisoinnin nopeuttaminen on ennakkoedellytys sille, että voidaan luoda arvoa kansalaisille ja yrityksille kaikkialla Euroopassa ja Afrikassa. Se on olennainen tekijä myös kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Tätä varten olisi hyödyllistä tiivistää yhteistyötä yhteentoimivien digitaalisten ratkaisujen käyttöön ottamisessa, jotta voitaisiin puuttua digiosaamisen puutteisiin, edistää avoimen datan käyttöä, lujittaa kyberturvallisuutta ja hyödyntää uusia teknologioita (esim. tekoäly, lohkoketjut ja massadata). Tässä mielessä on tärkeää kasvattaa julkisen sektorin valmiuksia laajemman digitalisaatioagendan tukemiseksi.

Digitalisaatiota on tuettava vahvoilla toimenpiteillä, joilla varmistetaan turvallisuus, sietokyky ja pelotevaikutus suhteessa kyberrikollisuuteen, myös vakiintuneiden oikeudellisten kehysten puitteissa tehtävällä kansainvälisellä yhteistyöllä. EU:n ja Afrikan olisi syvennettävä yhteistyötään tältä osin muun muassa sen estämiseksi, että internetiä käytetään väärin terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden tarpeisiin.

Jotta voidaan saavuttaa edistystä tällä alalla ja hillitä demokratiaan ja ihmisoikeuksiin kohdistuvia verkkouhkia, tarvitaan asianmukaista lainsäädäntöä ja operatiivisia resursseja. EU on kehittänyt disinformaation torjumiseksi hyödyllisiä välineitä, ja se jatkaa tiivistä yhteistyötä afrikkalaisten kumppaniensa kanssa yhteisten lähestymistapojen löytämiseksi ja parhaiden käytäntöjen jakamiseksi.

Digitaalitalous edellyttää parempia digitaalisia taitoja ja digitaalista lukutaitoa ja synnyttää suurta kysyntää pätevälle paikalliselle työvoimalle kaikilla aloilla, joilla digitalisaatiosta voi olla hyötyä. Julkisten ja yksityisten laitosten tarjoamia laadukkaita oppimis- ja ammattikoulutusmahdollisuuksia on kehitettävä edelleen.

Avaruusdatan ja -tekniikan käyttö edistää älykästä ja turvallista liikennettä, vihreitä kaupunkeja, luonnonvarojen kestävää hoitoa ja tehokasta maataloutta. EU:n avaruusohjelmien tuottama avoin ja maksuton data voi vauhdittaa Afrikan kehittymässä olevaa yksityistä avaruussektoria ja auttaa startup-yrityksiä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yritykset) kehittämään paikallisia innovatiivisia ratkaisuja ja palveluja. Luonnonvarojen, maankäytön, sisävesivarojen ja meri- ja rannikkoekosysteemien kaukokartoitustekniikkaan perustuvalla seurannalla voidaan tukea politiikkaa ja päätöksentekoa Afrikassa.

Ehdotettu toimi 2 – Muodostetaan Afrikan kanssa kumppanuus maanosan digitalisaation vauhdittamiseksi. 3

Tämä edellyttää keskittymistä sääntelyn yhdenmukaistamiseen, mukaan luettuna henkilötietojen suojan vahvistaminen, investoinnit keskeiseen mahdollistavaan kestävään infrastruktuuriin, julkishallinnon digitalisointi sähköisten palvelujen tuottamiseksi, koulutusmahdollisuuksien parantaminen ja turvallisten tietovirtojen lisääminen. EU:n olisi jatkettava myös tekoälyyn liittyvää yhteistyötään Afrikan kanssa sen varmistamiseksi, että tekoälyä kehitetään ja käytetään vastuullisesti.

III.Kestävää kasvua ja työpaikkoja koskeva kumppanuus

EU:n ja Afrikan tiiviit siteet ja maantieteellinen läheisyys tekevät niistä luonnollisia liittolaisia osallistavan ja kestävän talouskasvun luomiseksi molemmilla mantereilla. Taloudellisten mahdollisuuksien ja ihmisarvoisten työpaikkojen luomista Afrikassa ja EU:ssa voitaisiin tehostaa merkittävästi seuraavilla neljällä ensisijaisella alalla toteutettavilla toimilla:

a)kaupan ja kestävien investointien edistäminen Afrikassa;

b)liiketoiminta- ja investointiedellytysten parantaminen;

c)laadukkaan koulutuksen, osaamisen, tutkimuksen ja innovoinnin sekä terveydenhuollon ja sosiaalisten oikeuksien saatavuuden parantaminen;

d)taloudellisen yhdentymisen edistäminen alueellisesti ja koko maanosan tasolla.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma 4 on paitsi EU:n uusi kasvustrategia myös suunnitelma, jolla Euroopasta tehdään maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Afrikalla on valtava uusiutuvan energian ja biologisen monimuotoisuuden potentiaali, joten sillä on taloutensa kasvaessa erittäin hyvät mahdollisuudet kehittää ja toteuttaa kestäviä ratkaisuja.

Afrikan ja EU:n kestävien investointien ja työpaikkojen allianssin ensimmäisten saavutusten sekä digitaalitaloutta, energiaa, liikennettä ja Afrikan maaseutua käsittelevien yhteisten työryhmien työn pohjalta EU ehdottaa allianssin 5 muuttamista Euroopan ja Afrikan taloussuhteiden keskuspilariksi.

a.Kestävät investoinnit

Julkiset ja yksityiset investoinnit ovat ratkaisevassa asemassa pyrittäessä edistämään yrittäjyyttä ja talouden kestävää monipuolistamista. Painopisteen olisi oltava seuraavissa asioissa: laadukas ja ilmastonmuutoksen kestävä perusinfrastruktuuri; rahoituksen saanti; parempaa dataa, jotta uusia kestäviä energialähteitä voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti; ja sellaisen lisäarvoa tuottavan yksityisen sektorin kehittäminen, jolla on hyvät mahdollisuudet edistää talouskasvua ja luoda ihmisarvoisia työpaikkoja. EU on suurin investoija Afrikassa 222 miljardin euron suorilla sijoituksillaan. Kaukana sen takana tulevat Yhdysvallat (42 miljardia euroa) ja Kiina (38 miljardia euroa). 6 Afrikan ja EU:n kestävien investointien ja työpaikkojen allianssin puitteissa on EU:n rahoitusvälineillä (muun muassa ulkoinen valtuus, AKT-investointikehys ja uusimpana Euroopan ulkoinen investointiohjelma) mobilisoitu huomattavia investointeja Afrikkaan.

Näihin kuuluvat investoinnit liikenteeseen, puhtaaseen energiaan, maatalouteen ja yksityissektorin kehittämiseen. Afrikan ja EU:n on jatkettava yhteistyötä tällaisten kestävien investointien lisäämiseksi.

EU:n olisi naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen (NDICI) perustamista koskevan komission ehdotuksen 7 mukaisesti voitava hyödyntää täysimääräisesti EU:n eri rahoitusvälineitä, kuten talousarviotakuita tai sellaisen rahoituksen yhdistämistä, jota on saatavilla vuonna 2021 käyttöön otettavaksi suunnitellusta Euroopan kestävän kehityksen rahastosta. Ehdotetun NDICI-välineen mukaisesti ulkosuhdetoimien takuujärjestelystä voitaisiin myöntää jopa 60 miljardia euroa takuutoimiin, joilla edistetään kestäviä investointeja pääasiassa Afrikkaan vuosina 2021–2027.

Nämä operaatiot olisi toteutettava koordinoidusti Euroopan kehitysrahoituslaitosten kanssa. Nämä laitokset ovat parhaiten edustettuina Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, joka on niiden painopiste. Niiden yhteen laskettu salkku kattaa kolmanneksen kaikesta kehitysrahoituslaitosten toiminnasta ja kolme neljäsosaa riskejä eniten kattavasta pääomasta. Yhtenäisempi lähestymistapa EU:n rahoitusvälineiden ja Euroopan kehitysrahoituslaitosten välillä lisää yksityisten sijoittajien ja kotimaisten resurssien mobilisointia, kiihdyttää siirtymistä vastuullisempiin ja ilmastoneutraalimpiin investointeihin ja vauhdittaa yksityisen sektorin kehittymistä Afrikassa.

b.Taloudellinen yhdentyminen alueellisesti ja koko mantereen tasolla

Taloudellisen yhdentymisen edistäminen alueellisella ja maanosan laajuisella tasolla on olennainen osa johdonmukaista kestävän talouden strategiaa.

EU suhtautuu myönteisesti toukokuussa 2019 voimaan tulleeseen Afrikan mantereen vapaakauppasopimukseen sekä lopulliseen tavoitteeseen luoda koko maanosan kattavat yhtenäismarkkinat. Vapaakauppasopimus antaa huomattavaa kimmoketta maanosan yhdentymiselle. Sopimus lisää Afrikan sisäistä kauppaa, myös Pohjois-Afrikan maiden kanssa, monipuolistaa vientiä ja parantaa tuotteiden laatua ja turvallisuutta.

Luotettavien ja kestävien mantereen laajuisten energia-, liikenne- ja digitaalijärjestelmien rakentaminen ihmisille, yrityksille ja teollisuudelle tukee sellaisten arvoketjujen kehittämistä, jotka voivat edistää Afrikan mantereen vapaakauppa-aluetta. Sekä EU:lle että Afrikan unionille on hyötyä vakaasta, sääntöihin perustuvasta monenvälisestä kauppajärjestelmästä, jonka keskiössä on Maailman kauppajärjestö (WTO).

Ehdotettu toimi 3 – Muodostetaan Afrikan kanssa kumppanuus sellaisten ympäristön, yhteiskunnan ja rahoituksen näkökulmasta kestävien investointien lisäämiseksi merkittävästi, jotka kestävät myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia; investointimahdollisuuksien edistämiseksi lisäämällä innovatiivisten rahoitusmekanismien 8 käyttöä; ja taloudellisen yhdentymisen tukemiseksi alueellisesti ja koko mantereen tasolla erityisesti Afrikan mantereen vapaakauppasopimuksen avulla. 9

Jälkimmäinen tavoite toteutetaan asettamalla Afrikan mantereen vapaakauppasopimukselle osoitettu poliittinen, tekninen ja taloudellinen tuki (jota EU myönsi 12,5 miljoonaa euroa vuosina 2014–2017 ja joka nousi 60 miljoonaan euroon vuosina 2018–2020) ensisijaiseksi tavoitteeksi. EU on valmis jakamaan kokemuksia tulliliitosta ja sisämarkkinoista. Yhteistyötä strategisissa käytävissä, jotka helpottavat Afrikan sisäistä ja Afrikan ja Euroopan välistä kauppaa ja investointia sekä parantavat kestäviä, tehokkaita ja turvallisia yhteyksiä maanosien välillä, tehostetaan myös pitkän aikavälin mahdollisuudella luoda kattava maanosasta toiseen ulottuva vapaakauppa-alue. EU:n liike-elämän järjestöillä voi olla tärkeä rooli yritysfoorumissa, joka järjestetään tulevan AU:n ja EU:n huippukokouksen yhteydessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää yhteistyötä ja vuoropuhelua, tärkeiden arvoketjujen eri vaiheisiin muodostettavia yrityskumppanuuksia sekä talouskumppanuussopimusten ja afrikkalaisten kumppanimaiden kanssa tehtyjen EU:n muiden kauppasopimusten syventämistä.

** Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välistä assosiointia koskevan Euro–Välimeri-sopimuksen pöytäkirjojen N:o 1 ja N:o 4 muuttamisesta Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välillä kirjeenvaihtona tehdyssä sopimuksessa, joka tuli voimaan 19. heinäkuuta 2019, määrätään tullietuuksien laajentamisesta koskemaan vailla itsehallintoa olevalta Länsi-Saharan alueelta peräisin olevia tuotteita.

c.Liiketoiminta- ja investointiedellytykset

Yksityisen sektorin investointien lisääminen on ratkaisevan tärkeää kestävän talouskasvun vauhdittamiseksi ja ihmisarvoisten työpaikkojen luomiseksi. Jotta sijoittajien luottamusta Afrikkaan voidaan lisätä, on välttämätöntä parantaa turvallisuutta ja huolehtia sääntelypuitteiden tehokkuudesta, avoimuudesta ja vakaudesta. Lisäksi on edistettävä ja suojeltava investointeja ja panostettava makrotalouden vakauteen, vakaisiin rahoitusjärjestelmiin, luotonsaantiin, innovointiin ja vihreää siirtymää tukevien tietojen keräämiseen.

Poliittiset uudistukset ovat tarpeen myös esimerkiksi seuraavilla keskeisillä aloilla: hallinto; oikeusvaltio; oikeusjärjestelmä; julkinen varainhoito (mukaan lukien julkisen varainkäytön laatu ja tuloksellisuus); velanhoito; julkisten hankintojen avoimuus; kilpailu; standardit ja kaupan helpottaminen; investointikehykset ja vihreän kasvun verotus. Tähän sisältyy myös korruption, petosten, laittomien rahavirtojen, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunta.

Ehdotettu toimi 4 – Muodostetaan Afrikan kanssa kumppanuus sijoittajien houkuttelemiseksi tukemalla Afrikan valtioita sellaisten politiikkojen ja sääntelyuudistusten toteuttamisessa, joilla parannetaan liiketoiminta- ja investointiedellytyksiä muun muassa tarjoamalla tasapuoliset toimintamahdollisuudet. 10

Tätä silmällä pitäen ehdotetaan, että EU kehittää kunnianhimoisempia järjestelyjä Afrikkaan tehtävien investointien edistämiseksi, houkuttelemiseksi ja tukemiseksi. EU:n olisi kehitettävä edelleen kestävää liiketoimintaa Afrikassa edistävän foorumin sekä kestävän rahoituksen kansainvälisen foorumin kaltaisten foorumien käyttöä. Lisäksi on tärkeää edistää sääntelyuudistuksia ja lujittaa viranomaisten, elinkeinoelämän järjestöjen ja yritysten, myös yhteiskunnallisten yritysten, institutionaalisia valmiuksia sekä kehittää valmiuksia, joilla parannetaan pk-yritysten markkinoille pääsyä ja rahoituksen saantia. Tässä suhteessa eurooppalaisten elinkeinoelämän järjestöjen olisi jatkettava yrittäjyyden tukemista Afrikassa.

EU:n olisi myös edistettävä sääntelystä julkishallinnon kanssa käytävää vuoropuhelua hyvien käytäntöjen vaihtamiseksi. Budjettitukea koskevien vuoropuhelujen olisi jatkossakin oltava keskeinen väline uudistusten edistämisessä. Lisäksi liiketoimintaedellytyksiä voidaan parantaa kauppasopimuksilla ja investointisäännöksillä, joilla houkutellaan, edistetään ja tuetaan kestäviä investointeja.

d.Koulutus, osaaminen, tutkimus, innovointi, terveydenhuolto ja sosiaaliset oikeudet

Ihmisiin ja erityisesti nuoriin investoiminen on äärimmäisen tärkeää rakennettaessa entistä vahvempaa kumppanuutta maanosiemme välille. Seuraavien 15 vuoden aikana noin 375 miljoonan nuoren odotetaan saavuttavan työiän Afrikassa.

Tällä hetkellä alle 10 prosenttia Afrikan 18–24-vuotiaista osallistuu jonkinlaiseen keskiasteen jälkeiseen koulutukseen. Koulutuksen ja taitojen tarjoaminen nuorille ja heidän valmistelemisensa tulevaisuuden työmarkkinoiden tarjoamiin mahdollisuuksiin on yhteinen strateginen painopiste. Jotta nuoret voivat hyödyntää taloudellisia mahdollisuuksia täysipainoisesti, heidän pääsyään osallistavaan, tasapuoliseen ja laadukkaaseen koulutukseen on parannettava, korkea-asteen koulutus ja muut oppimismahdollisuudet mukaan lukien. Tämä edellyttää erityisen huomion kiinnittämistä tyttöihin ja naisiin. Naisten voimaannuttamisen tukeminen edellyttää syrjivien säännösten ja käytäntöjen torjumista ja sen varmistamista, että heillä on mahdollisuus hankkia tietoja ja taitoja ja saada mikroluottoja ja muuta yritysrahoitusta.

Valmistuneiden työllistettävyyden ja yrittäjähenkisyyden lisäämiseksi on tarpeen, että taidot ja oppimistulokset sovitetaan koulutusjärjestelmissä paremmin yhteen työmarkkinoiden tarpeiden ja uusien alojen kanssa. Näitä ovat erityisesti digitaaliala sekä vihreät ja ympäristöystävälliset teknologiat. Olennaista on myös se, että edistetään tiedemaailman, tutkijoiden ja paikallisten yritysten välistä yhteistyötä ja tuetaan innovatiivisia oppimismalleja. Myös kulttuurialan yhteistyötä tehostamalla on mahdollista luoda runsaasti uusia työpaikkoja ja lisätä ihmisten välistä vuorovaikutusta.

Ihmisarvoiset työmahdollisuudet ovat avainasemassa Afrikan nopeasti kasvavan nuorison tulevaisuuden näkymien kannalta. Tähän liittyy tiiviisti myös terve työvoima ja ympäristö sekä kunnolliset työolot. Tämä edellyttää erityisesti työterveyttä ja -turvallisuutta, osallistavia sosiaalisen suojelun järjestelmiä, yleistä sairausvakuutusturvaa ja laadukkaiden terveyspalvelujen, myös perhesuunnittelupalveluiden, saatavuutta sekä eriarvoisuuden ja syrjinnän, pakkotyön ja (erityisesti maatalousalalla) lapsityövoiman käytön torjuntaa. Se edellyttää myös siirtymistä epävirallisesta taloudesta viralliseen. Tässä suhteessa tehokas sosiaalinen vuoropuhelu viranomaisten ja työntekijä- ja työnantajajärjestöjen kesken parantaa sekä sosiaalista ilmapiiriä että liiketoimintaympäristöä.

EU:n ja Afrikan yhteisen edun mukaista on edistää investointeja perusterveydenhuoltoon, puhtaaseen veteen ja asumiseen sekä infrastruktuurin ja valmiuksien kehittämiseen tautiepidemioista selviytymiseksi.

Ehdotettu toimi 5 – Muodostetaan Afrikan kanssa kumppanuus, jotta voidaan parantaa nopeasti varsinkin naisten ja nuorten oppimista ja osaamista, kehittää tutkimus- ja innovointivalmiuksia, suojella ja parantaa sosiaalisia oikeuksia ja kitkeä lapsityövoiman käyttöä. 11

Ehdotetaan, että EU laajentaa EU:n ja Afrikan välistä akateemista ja tieteellistä yhteistyötä muun muassa ammatillisen koulutuksen ja taitojen kehittämisen osalta (myös yhdessä EU:n yritysten kanssa) osaamistalouden ja -yhteiskunnan luomiseksi. EU:n pitäisi helpottaa opiskelijoiden, opettajien, kouluttajien ja tutkijoiden liikkuvuutta. Sen olisi myös tuettava valmiuksien kehittämistä Afrikassa; laadukasta opettajankoulutusta; tutkimus- ja innovointivalmiuksien kehittämistä; sekä koulutuksen, tieteen, teknologian ja innovoinnin välisen vuorovaikutuksen hyödyntämistä oppimisen parantamiseksi. EU:n pitäisi lisäksi pyrkiä osallistumaan työelämään liittyviin vuoropuheluihin Afrikan maiden kanssa sosiaalisten oikeuksien suojelemiseksi ja erityisesti lapsityövoiman käytön lopettamiseksi. EU ehdottaa terveydenhuoltojärjestelmien vahvistamiseen tarkoitetun tukensa kasvattamista.

IV.Rauhaa, turvallisuutta, hallintotapaa ja selviytymiskykyä koskeva kumppanuus

Kestävän rauhan ja turvallisuuden varmistaminen Afrikassa on sekä Afrikan että EU:n etujen mukaista. Rauha ja turvallisuus ovat kestävän kehityksen keskeisiä edellytyksiä.

Vaikka tavoitteena on rauha ja turvallisuus kaikkialla Afrikassa, toimia olisi toteutettava ensisijaisesti alueilla, joilla jännitteet ovat suurimmat. Päävastuu toiminnasta on Afrikan valtioilla, joita alueelliset ja maanosan laajuiset järjestöt tukevat, sillä ne ovat oman turvallisuutensa ensisijaisia takaajia. EU on kuitenkin valmis lisäämään merkittävästi tukeaan Afrikalle yhteistyössä kansainvälisen yhteisön kanssa. Erityisesti selviytymiskyvyn olisi oltava keskeisellä sijalla Afrikan ja EU:n toimissa pitkittyneiden konfliktien ratkaisemisessa ja epävakauden poistamisessa.

Afrikan epävakautta eivät enää määritä valtioiden väliset konfliktit vaan valtioiden rajallinen mahdollisuus valvoa maa- ja merialueita, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden heikkeneminen, kotikasvuinen ääriajattelu, yhteisöjen väliset konfliktit, aseistettujen ryhmien leviäminen, terrorismi ja kansainvälinen rikollisuus, myös kyberrikollisuus. Epävakautta aiheuttavat myös ilmastonmuutos, kiihtyvä kilpailu luonnonvaroista, ympäristöhaasteet, perussosiaalipalvelujen puute, pandemiat ja muut terveysuhat.

Hallitusten haasteena on vastata kasvavan nuoren väestön poliittisiin ja taloudellisiin odotuksiin, jotka koskevat esimerkiksi ihmisoikeuksia, joiden laiminlyönti pahentaa yhteisöissä piileviä jännitteitä.

a.Rauha ja turvallisuus

EU:n ja Afrikan kumppanuus rauhan ja turvallisuuden alalla on tuottanut hyviä tuloksia, jotka on kirjattu AU:n ja EU:n rauhaa, turvallisuutta ja hallintoa koskevaan yhteisymmärryspöytäkirjaan. Toimien monimutkaisuus ja tilanteen heikkeneminen tietyillä alueilla edellyttävät kuitenkin sitä, että tehostamme yhteisiä toimiamme merkittävästi. Yhteistyötä on tehtävä myös kansainvälisten kumppaneiden, erityisesti YK:n kanssa. Afrikan unionin vetämä ”Silencing the Guns” -aloite on tässä yhteydessä tärkeä.

EU:n välineitä ja Afrikan resursseja olisi lähennettävä entisestään. Yhteistyötämme on selkeästi tarpeen lujittaa entisestään ja tehdä siitä strategisempaa ja räätälöidympää yhteisen sitoutumisen, vastuun ja omistajuuden pohjalta. Afrikan unionin rauhanrahaston osalta saavutetusta edistyksestä huolimatta Afrikka-johtoisten rauhantukialoitteiden rahoitusta, myös YK:n vahvistamia maksuosuuksia, on tarkasteltava. EU:n ja Afrikan on myös mukautettava yhteistyötapojaan haurailla alueilla vaikutusten aikaan saamiseksi paikallishallinnon tasolla.

EU:n tämänhetkisessä yhdennetyssä lähestymistavassa hyödynnetään kaikkia sen välineitä, joita ovat muun muassa korkeimman tason poliittinen diplomatia, säännölliset kuulemiset, välitystoiminta konfliktien estämiseksi ja ratkaisemiseksi, rajoittavat toimenpiteet sekä yhteistyö terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden (ihmiskauppa mukaan lukien) torjunnassa sekä meriturvallisuudessa. EU tukee Afrikan rauhanrahaston 12 kautta Afrikan johtamia rauhanoperaatioita ja Afrikan rauhan ja turvallisuuden rakenteita (APSA). Operatiivisella tasolla yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) operaatiot sekä muut EU:n jäsenvaltioiden toteuttamat turvallisuus- ja puolustusalan toimet edistävät konkreettisesti rauhaa ja turvallisuutta Sahelin alueella, Afrikan sarvessa, Guineanlahdella, Tšad-järven alueella ja Keski-Afrikan tasavallassa.

Ehdotettu toimi 6 – Muodostetaan Afrikan kanssa kumppanuus, jotta voidaan mukauttaa ja tehostaa EU:n tukea Afrikan rauhanpyrkimyksille tekemällä jäsennellympää ja strategisempaa yhteistyötä, joka keskitetään alueille, joilla on eniten jännitteitä ja haavoittuvuustekijöitä. 13

Huippukokouksissa ja korkean tason diplomatiassa keskitytään tavoitteidemme saavuttamiseksi suunnittelemaan strategioita ja konkreettisia toimia kriisien ratkaisemiseksi esimerkiksi Libyassa, Sahelin alueella, Afrikan suurten järvien alueella tai Afrikan sarvessa. EU tarjoutuu tukemaan afrikkalaisten kumppaneidensa pyrkimyksiä vastata kaikkiin haasteisiin ja parantaa yleistä selviytymiskykyä. EU tarjoutuu tukemaan myös Afrikan puolustus- ja turvallisuusvalmiuksia ja hyödyntämään siinä ehdotettua Euroopan rauhanrahastoa, YTPP-toimiaan sekä turvallisuuteen ja puolustukseen liittyviä välineitä voidakseen paremmin vastata haasteisiin, joita afrikkalaisilla turvallisuus- ja puolustusalan toimijoilla on kentällä. EU tarjoutuu tehostamaan toimiaan ihmisoikeuksien ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kunnioittamisen ja siviilien suojelun varmistamiseksi. Toimia toteutetaan tiiviissä yhteistyössä EU:n jäsenvaltioiden, Afrikan unionin, Afrikan alueellisten järjestöjen, YK:n ja muiden keskeisten kumppaneiden kanssa – myös AU:n, EU:n ja YK:n kolmenvälisen yhteistyön puitteissa. Erityistä huomiota kiinnitetään myös naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan toimintaohjelman ja nuoriso-, rauha- ja turvallisuusagendan täytäntöönpanoon.

EU:n olisi mukautettava ja tehostettava tukeaan Afrikan rauhanpyrkimyksille keskittymällä konflikteihin ja kriiseihin sovellettavaan yhdennettyyn lähestymistapaan, toimimalla konfliktin kaikissa vaiheissa, investoimalla radikalisoitumisen ehkäisemiseen, konfliktien ratkaisuun ja vakauttamiseen ja kytkemällä humanitaariset toimet sekä kehitys-, rauhan- ja turvallisuuspyrkimykset paremmin toisiinsa.

b.Hallinto, demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltio

Turvallisuus ja kehitys voivat olla kestäviä pitkällä aikavälillä vain, jos ne perustuvat ihmisoikeuksien ehdottomaan kunnioittamiseen, täydelliseen syrjimättömyyteen 14 , demokratian periaatteisiin, sukupuolten tasa-arvoon ja oikeusvaltioperiaatteeseen. EU ja Afrikan valtiot tunnustavat, että kaikki ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia, jakamattomia, toisistaan riippuvia ja toisiinsa liittyviä. Siksi ne ovat sitoutuneet edistämään ja suojelemaan kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia maailmanlaajuisesti.

Hyvä hallintotapa, tehokkaat ja osallistavat talous-, sosiaali-, koulutus- ja terveyspolitiikat, perussosiaalipalvelujen yhtäläinen saatavuus, resurssien yhtäläinen saatavuus ja oikeudenmukainen jako, oikeussuojan yhtäläinen saatavuus sekä avoimet ja osallistavat yhteiskunnat edistävät rauhaa ja vakautta ja toimivat työpaikkojen ja kasvun perustana ja houkuttelevat näin investointeja. Lasten oikeuksien turvaamiseen ja suojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Ehdotettu toimi 7 – Muodostetaan Afrikan kanssa kumppanuus, jolla toimiin ja yhteistyöhön sisällytetään hyvää hallintoa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja sukupuolten tasa-arvoa koskevat näkökohdat. 15

Yleismaailmallisten ihmisoikeuksien – olivatpa ne sitten poliittisia, yhteiskunnallisia, taloudellisia, sosiaalisia tai kulttuurisia – kunnioittaminen on keskeinen piirre kumppanuudessamme kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden kanssa ja tuettaessa merkittäviä aloitteita, kuten afrikkalaista hallintorakennemallia. Afrikan maiden kanssa käytävään ihmisoikeus- ja poliittiseen vuoropuheluun sovelletaan strategisempaa ja jäsennellympää lähestymistapaa. Tällä tuetaan Afrikan alueellisten järjestöjen kanssa järjestettäviä säännöllisiä kuulemisia ja vakiintunutta AU:n ja EU:n ihmisoikeusvuoropuhelua.

EU pyrkii edelleen tukemaan uskottavia, osallistavia ja avoimia vaaliprosesseja ja demokraattisia prosesseja muun muassa lisäämällä AU:n ja EU:n välistä koordinointia vaalitarkkailun ja siihen liittyvien jatkotoimien alalla. EU aikoo myös tehostaa demokraattista hallintotapaa ja oikeusvaltioperiaatetta koskevaa yhteistyötä molemmilla mantereilla. Yhteistyö käsittää muun muassa julkisten instituutioiden vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden, oikeusjärjestelmän riippumattomuuden ja puolueettomuuden, korruption ja kansainvälisen rikollisuuden sekä ihmiskaupan.

EU:n olisi tuettava konkreettisia aloitteita kansalaisjärjestöjen ja ihmisoikeusaktivistien tukemiseksi, rankaisemattomuuden lopettamiseksi, uhrien oikeussuojakeinojen varmistamiseksi ja sovittelun edistämiseksi. Aloitteita toteutetaan naisten ja nuorten (myös lasten) hyväksi ja heidän kanssaan, ja niillä tuetaan heidän taloudellista voimaannuttamistaan, varmistetaan heidän aktiivinen osallistumisensa yhteiskunnallisiin ja poliittisiin päätöksentekoprosesseihin, edistetään seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia sekä tähdätään kaikenlaisen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseen ja lopettamiseen, konflikteihin liittyvä seksuaalinen ja sukupuolittunut väkivalta mukaan luettuna.

c.    Selviytymiskyky

Selviytymiskyky, rauha, turvallisuus ja hallintotapa liittyvät läheisesti toisiinsa. Tästä syystä EU:n olisi muodostettava kumppanuus afrikkalaisten sidosryhmien kanssa selviytymiskyvyn parantamiseksi ja otettava siinä huomioon kaikki konfliktien perimmäisistä syistä ja kriisien vaikutuksista johtuvat haasteet. Tämä tehdään tehostamalla EU:n tukea Afrikan rauhanpyrkimyksille soveltamalla yhdennettyä lähestymistapaa ja toimimalla konfliktien ja kriisien kaikissa vaiheissa sitä mukaa kuin ne etenevät. Tämä edellyttää hyvin kohdennettujen humanitaaristen sekä kehitys-, rauhan- ja turvallisuusoperaatioiden yhteydessä toteutettavia, toimijoiden valtuuksien mukaisia ehkäisy-, ratkaisu- ja vakautustoimia, jotka perustuvat niiden lisäarvoon.

Ehdotettu toimi 8 – Muodostetaan Afrikan kanssa kumppanuus, jolla taataan selviytymiskyky kytkemällä humanitaarinen toiminta, kehitysyhteistyö sekä rauhan- ja turvallisuusoperaatiot yhteen konfliktien ja kriisien eri vaiheissa.

V.Muuttoliikettä ja liikkuvuutta koskeva kumppanuus

Väestökehitys, taloudellisiin mahdollisuuksiin ja poliittiseen vakauteen kohdistuvat toiveet, pako kriiseistä ja konflikteista sekä sopeutuminen ilmastonmuutokseen ja ympäristön tilan heikentymiseen ovat kaikki syitä sille, että muuttoliike ja pakkomuutto aiheuttavat jatkossakin sekä haasteita että mahdollisuuksia maanosillemme.

Hyvin hallitulla muuttoliikkeellä ja liikkuvuudella voi olla myönteisiä vaikutuksia niin alkuperä-, kauttakulku- kuin kohdemaihinkin. Muuttoliike ja liikkuvuus on pitkälti Afrikan sisäistä, ja vapaan liikkuvuuden järjestelmiä otetaan käyttöön sekä alueellisella että koko maanosan tasolla. Joissakin Afrikan unionin jäsenvaltioissa on huomattava määrä muuttajia, pakolaisia ja asuinsijoiltaan siirtymään joutuneita henkilöitä, joten niillä on merkittäviä haasteita ja mahdollisuuksia. Muuttoliike tarjoaa haasteita ja mahdollisuuksia myös EU:n jäsenvaltioille.

Vuodesta 2015 lähtien EU ja Afrikan maat ovat kehittäneet yhteistä lähestymistapaa muuttoliikkeen ja liikkuvuuden hallintaan. 16 Tämä lähestymistapa on johtanut Eurooppaan sääntöjenvastaisesti saapuvien määrän vähenemiseen sekä parantanut yhteistyötä muuttajien salakuljetuksen torjumiseksi ja kestävämpien toimintatapojen kehittämiseksi niissä Afrikan maissa, jotka ottavat pakolaisia vastaan.

Merkittäviä haasteita on kuitenkin edelleen. Yli neljännes maailman pakolaisväestöstä on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Vaaralliset matkat ja yritykset ylittää Välimeri johtavat edelleen ihmishenkien menetyksiin ja ruokkivat rikollista liiketoimintaa. Näiden haasteiden ratkaisemiseksi Afrikka ja EU tarvitsevat tasapainoisen, yhtenäisen ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan muuttoliikkeeseen ja liikkuvuuteen. Sen ohjenuorana pitäisi olla solidaarisuuden, kumppanuuden ja jaetun vastuun periaatteet, ja sen olisi perustuttava ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamiseen. EU:n ja afrikkalaisten kumppaneiden yhteisenä tavoitteena pitäisi olla kestävä ja tehokas muuttoliikkeen hallinta.

EU kiinnittää kaikissa toimissaan edelleen erityistä huomiota perusarvojensa kunnioittamiseen ja etenkin siihen, että haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, kuten naisten, lasten, ilman huoltajaa olevien alaikäisten ja vammaisten, erityistarpeet otetaan huomioon.

Avun tarpeessa olevien henkilöiden, kuten pakolaisten ja muiden siirtymään joutuneiden ja haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden suojelun olisi säilyttävä yhteisenä painopisteenä. EU on sitoutunut auttamaan afrikkalaisia kumppaneita pakolaiskriisissä ja kestävien ratkaisujen löytämisessä pakolaiskysymykseen heitä vastaanottavissa maissa. EU:n olisi myös jatkettava toimia kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien henkilöiden uudelleensijoittamiseksi Eurooppaan.

Sitoutumista sääntelemättömän muuttoliikkeen ehkäisemiseen sekä sen estämiseen, että merellä menetetään lisää ihmishenkiä, olisi lujitettava. Tähän kuuluu muuttajien salakuljetuksen torjunnan tehostaminen niin, että puututaan rikollisverkostojen rooliin. Toimien olisi kuljettava käsi kädessä ihmiskaupan torjunnan kanssa. Valmiuksien kehittäminen muuttoliikkeen tehokasta hallintaa silmällä pitäen, tehokas rajavalvonta mukaan luettuna, on erityisen tärkeää, ja EU:n olisi jatkettava afrikkalaisten kumppanien tukemista siinä. Lisätoimia tarvitaan myös sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisiin syihin puuttumiseksi erilaisia Afrikka-hätärahaston kautta myönnettäviä tukia hyödyntäen.

Palauttamista ja takaisinottoa koskevaa yhteistyötä sekä palautusten toteutumisastetta olisi parannettava. EU:n ja Afrikan olisi pyrittävä luomaan tehokkaampia ja kestävämpiä mekanismeja muun muassa tukemalla vapaaehtoista paluuta sekä sopimalla takaisinottojärjestelyistä. Palautuksia olisi tuettava kestävällä uudelleenkotouttamisella alkuperämaissa.

Samaan aikaan olisi tehostettava laillista maahanmuuttoa koskevaa yhteistyötä, jolla voidaan saada aikaan huomattavia etuja molemmille osapuolille. Sillä voidaan esimerkiksi luoda työpaikkoja, jotka vastaavat työmarkkinoiden tarpeita kummallakin mantereella. Laillista muuttoliikettä ja kiertomuuttoa sekä työvoiman liikkuvuutta koskevat Afrikan maiden kanssa toteutettavat hankkeet sekä pyrkimykset parantaa muuttoliikkeen kehitystä tukevia hyötyjä, muun muassa helpottamalla rahalähetyksiä, voisivat edistää laillista ja turvallista muuttoliikettä ja liikkuvuutta merkittävästi.

Ehdotettu toimi 9 – Muodostetaan Afrikan kanssa kumppanuus tasapainoisen, yhtenäisen ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan varmistamiseksi muuttoliikkeeseen ja liikkuvuuteen. 17

Tämä toteutetaan sisällyttämällä muuttoliike ja liikkuvuus tasapainoisella tavalla yleiseen kumppanuutemme kaikilla tasoilla. EU soveltaa edelleen koko reitin kattavaa lähestymistapaa ja tekee yhteistyötä alkuperä-, kauttakulku- ja kohdemaiden kanssa. Lisäksi se pyrkii voimakkaasti parantamaan muuttoliikkeen hallintaa ja kumppanimaiden kykyä hallita rajojaan sekä lujittamaan valmiuksia ja näyttöön perustuvaa yhteistyötä.

Maanosien tasolla EU ehdottaa yhteisten puitteiden kehittämistä maanosien väliselle muuttoliike- ja liikkuvuusvuoropuhelulle sekä AU:n, EU:n ja YK:n kolmenvälisen yhteistyön tehostamista muuttoliiketyöryhmästä saatujen hyvien kokemusten pohjalta. Alueellisella tasolla EU ehdottaa yhteisen Vallettan toimintasuunnitelman sekä Khartumin ja Rabatin prosessien täytäntöönpanon edistämistä AU:n, YK:n ja EU:n jäsenvaltioiden ja alueellisten järjestöjen kanssa.

Kahdenvälisellä tasolla EU:n olisi kehitettävä räätälöityjä vuoropuheluja ja kumppanuuksia osana yleisiä suhteitaan Afrikan maihin. On tärkeää varmistaa nykyisten ja tulevien yhteistyökehysten täydentävyys ja lisäarvo.

VI.Päätelmät: yhteistyö kumppanuuden toteuttamiseksi

Edellä esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi ja uuden kumppanuuden panemiseksi tehokkaasti täytäntöön EU:n ja Afrikan on löydettävä keinoja tiiviimpään yhteistyöhön.

a.Maailmanlaajuisella tasolla: sääntöihin perustuvan monenvälisyyden lujittaminen

Afrikan unioni ja EU ovat sitoutuneet kansainväliseen sääntöihin perustuvaan järjestykseen ja monenväliseen järjestelmään, jonka keskiössä on Yhdistyneet kansakunnat. 18 Olemme yhtä mieltä siitä, että mikään yksittäinen maa tai maaryhmä ei voi ratkaista maailmanlaajuisia haasteita. Maailmanlaajuinen yhteistyö ja alueellinen yhdentyminen tarjoavat parhaat takeet kansainväliselle vakaudelle ja talouskasvulle. Näin ollen on yhteisten etujemme mukaista tehdä monenvälistä yhteistyötä sellaisten yhteisten asioiden (kuten ilmastotoimet, digitalisaatio ja hallintotapa) parissa, jotka voidaan ratkaista tehokkaasti vain yhdessä. Afrikka ja Eurooppa muodostavat yhdessä YK:n suurimman äänestysblokin. Yhdistämällä voimamme olemme saaneet aikaan keskeisiä kansainvälisiä sopimuksia, joita ovat muun muassa kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 ja sen kestävän kehityksen tavoitteet sekä Pariisin ilmastosopimus, ja olemme sitoutuneet niiden täytäntöönpanoon. Tätä lähestymistapaa olisi noudatettava myös YK:n erityisjärjestöissä. Afrikan ja EU:n olisi tartuttava kaikkiin tilaisuuksiin jatkaa tehokasta yhteistyötä kaikilla yhteisen edun mukaisilla YK:n kolmeen pilariin kuuluvilla strategisilla aloilla ja varmistettava yhteistyö ja kantojen yhdenmukaistaminen tarvittaessa. Meidän olisi toimittava kumppaneina ja pyrittävä yhdenmukaisuuteen myös kaikilla muilla monenvälisillä foorumeilla, kuten G20-ryhmässä ja WTO:ssa.

Kaikilta EU:n ja AU:n jäseniltä edellytetään yhteisiä toimia ja tiedotustoimia, joilla tuetaan kansainvälistä sääntöihin perustuvaa järjestystä ja monenvälistä järjestelmää. Yhä kilpailuhenkisemmässä maailmassa, jossa ajatukset liikkuvat vapaasti ja arvot ovat uhattuina, on kiinnitettävä erityistä huomiota monenvälisyyttä tukevaan julkisuusdiplomatiaan molemmilla mantereilla ja kaikkialla maailmassa. Tämä toteutetaan tavoittelemalla nuoria, tutkijoita ja muita sidosryhmiä, jotka muokkaavat tulevaa maailmanjärjestystä.

Ehdotettu toimi 10 – Muodostetaan Afrikan kanssa kumppanuus sellaisen sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestyksen ja monenvälisen järjestelmän lujittamiseksi, jonka keskiössä on YK. 19

Monenvälisessä järjestelmässä tehtävää yhteistyötä koskevassa säännöllisessä poliittisessa vuoropuhelussa, jota afrikkalaisten osapuolten kanssa käydään kahdenvälisesti ja YK:n puitteissa, olisi käsiteltävä kysymyksiä, joiden kirjo ulottuu uusista maailmanlaajuisista haasteista yhteistyöhön YK:n turvallisuusneuvostoon liittyvissä asioissa. EU:n olisi pyrittävä luomaan jäsennellympi kolmenvälinen AU–EU–YK-yhteistyö kaikilla yhteisen edun mukaisilla aloilla. Sen olisi myös tuettava tarvittavia uudistuksia ja olemassa olevien monenvälisten instituutioiden nykyaikaistamista sen varmistamiseksi, että ne ovat tarkoituksenmukaisia. EU tukee AU:n hakemusta tehostetun tarkkailijan aseman saamiseksi WTO:ssa. Tavoitteena on tukea pyrkimyksiä vahvistaa Afrikan ääntä YK:ssa, kansainvälisissä rahoituslaitoksissa ja muissa monenvälisissä järjestöissä.

b.Kahdenvälisellä tasolla: Afrikan kanssa tehtävän yhteistyön tiivistäminen

AU:n ja EU:n valtion- ja hallitusten johtajien huippukokouksissa ja ministerikokouksissa annetaan poliittista ohjausta EU:n ja Afrikan yhteistyölle. Tämän strategian ja EU:n ja Afrikan maiden välisten oikeudellisesti sitovien sopimusten välinen johdonmukaisuus olisi varmistettava sekä uuden EU:n ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän välisen kumppanuussopimuksen pöytäkirjalla, joka kattaa Saharan eteläpuolisen Afrikan maat, että EU:n ja Pohjois-Afrikan maiden välisillä assosiaatiosopimuksilla. Tällainen johdonmukaisuus varmistetaan hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita, kuten huippukokouksia, ministerikokouksia, komissiotason tapaamisia sekä poliittisia / rauhaa ja turvallisuutta käsitteleviä komiteoita. Lisäksi olisi käynnistettävä vuoropuheluita keskeisten toimijoiden, kuten nuorten, naisten, yritysjohtajien, kansalaisjärjestöjen, tiedemaailman ja ajatushautomoiden kanssa. 20 EU:n pitäisi olla valmis tukemaan AU:n käynnistämää institutionaalista uudistusprosessia. EU:n pitäisi myös jatkaa yhteistyötä maahanmuuttajayhteisöjen kanssa niiden erilaisten osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi.

Virallisten vuoropuhelujen lisäksi EU:n ja Afrikan olisi etsittävä keinoja lisätä ihmisten välisiä yhteyksiä. Tähän voidaan pyrkiä esimerkiksi vaihto-ohjelmilla, yhteisillä tutkimustoimilla tai twinning-aloitteilla, joissa on mukana tiede- ja kulttuurilaitoksia, yksityissektori, yrityksiä, virastoja ja julkisia palveluyrityksiä, parlamentteja, paikallisviranomaisia sekä kaupunkeja ja alueita. EU ehdottaa yhteistyötä afrikkalaisten kumppaneidensa kanssa epävakauteen puuttumiseksi, selviytymiskyvyn parantamiseksi ja käytettävissään olevien välineiden hyödyntämiseksi johdonmukaisella tavalla. Erilaisilla välineillä olisi tuettava poliittista ja operatiivista vuoropuhelua mobilisoimalla nopeasti erityisasiantuntemusta ja luomalla eri sidosryhmille avoimia osaamisfoorumeita. Afrikan ja EU:n kestävien investointien ja työpaikkojen allianssin puitteissa toimivista alakohtaisista työryhmistä on saatu hyviä kokemuksia. Siksi niiden toimintaa olisi jatkettava ja mahdollisesti matkittava. Parhaiden käytäntöjen ja asiantuntemuksen vaihtoa olisi edistettävä.

c.EU:n puolella: toimiminen yhteisymmärryksessä ja resurssien käyttöönotto

EU on jatkossakin Afrikan suurin kumppani investointien, kaupan ja kehitysyhteistyön alalla. Sen varmistamiseksi, että EU:n merkittävä yhteistyö Afrikan kanssa tuottaa odotettuja tuloksia, EU:n olisi lisättävä strategista ja operatiivista koordinointia ja yhteisiä toimia päätoimipaikkojen ja kumppanimaiden tasolla EU:n jäsenvaltioiden ja muiden toimijoiden, kuten yksityissektorin, kehitysrahoituslaitosten, pankkien, kehitysavun täytäntöönpanovirastojen, vientiluottolaitosten, paikallisviranomaisten, kansalaisjärjestöjen tai kulttuuri-, koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa. On erittäin tärkeää, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden kansainvälisten rahoituslaitosten puitteissa tekemää työtä ja myöntämää rahoitusta hyödynnetään ja koordinoidaan paremmin. Käynnissä olevilla toimilla, kuten yhteiseen ohjelmasuunnitteluun ja yhteiseen täytäntöönpanoon liittyvällä ”yhteistä toimintaa” ‑aloitteella, tuetaan jo johdonmukaista ja koordinoitua eurooppalaista strategista lähestymistapaa maatasolla.

EU–Afrikka-kumppanuuden strategisen merkityksen on näyttävä myös sen tukemiseen osoitetuissa resursseissa. Komissio on ehdottanut, että uudesta naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä osoitettaisiin vuodesta 2021 alkaen yli 60 prosenttia sen käytettävissä olevista varoista Saharan eteläpuolisen Afrikan ja EU:n naapurimaiden käyttöön.

”Politiikka ensin” -periaatteen mukaisesti EU:n olisi käytettävä välineitään täysin EU:n ulkopoliittisten tavoitteiden, normien ja sääntöjen mukaisesti ja johdonmukaisesti suhteessa sisäpolitiikkoihin.

Addis Abeban toimintasuunnitelman mukaisesti EU:n olisi tehostettava toimiaan jäsenvaltioidensa ja toimielintensä, myös Euroopan kehitysrahoituslaitosten, kanssa yksityisen rahoituksen mobilisoimiseksi. Kansainvälisten sijoittajien houkuttelemiseksi EU:n olisi edelleen johdettava innovatiivisia toimia sellaisen rahoitusjärjestelmän luomiseksi, joka tukee kestävää kasvua. Näin tehdessään EU hyödyntää muun muassa ulkoisen investointiohjelman, Afrikan ja EU:n kestävien investointien ja työpaikkojen allianssin ja kestävän rahoituksen kansainvälisen foorumin kaltaisia aloitteita.

Afrikka–EU-kumppanuuden onnistumista mitataan tässä asiakirjassa esitettyjen toimien konkreettisilla tuloksilla ja niillä kouriintuntuvilla hyödyillä, joita kumppanuus tuottaa molempien maanosien kansalaisille.

(1)

UNDESAn World population prospects 2017 -ennuste.

(2)

Ehdotettu toimi on kestävän kehityksen tavoitteiden 2 (ei nälkää), 6 (puhdas vesi ja sanitaatio), 7 (edullista ja puhdasta energiaa), 8 (ihmisarvoista työtä ja talouskasvua), 9 (kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja), 11 (kestävät kaupungit ja yhteisöt), 12 (vastuullista kuluttamista), 13 (ilmastotekoja), 14 (vedenalainen elämä) ja 15 (maanpäällinen elämä) mukainen.

(3)

 Ehdotettu toimi on kestävän kehityksen tavoitteiden 4 (hyvä koulutus), 5 (sukupuolten tasa-arvo) ja 9 (kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja) mukainen.

(4)

 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, 11. joulukuuta 2019, COM(2019) 640 final.

(5)

 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle – Tiedonanto uudesta Afrikan ja EU:n kestävien investointien ja työpaikkojen allianssista: investointeja ja työpaikkoja koskeva yhteistyö uudelle tasolle, 12. syyskuuta 2018, COM(2018) 643 final.

(6)

 YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi, World Investment Report 2018, vuoden 2016 luvut.

(7)

 Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen perustamisesta, 14. kesäkuuta 2018, COM(2018) 460 final.

(8)

 Ehdotettu toimi on kestävän kehityksen tavoitteiden 1 (ei köyhyyttä), 2 (ei nälkää), 7 (edullista ja puhdasta energiaa), 8 (ihmisarvoista työtä ja talouskasvua) ja 9 (kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja) mukainen.

(9)

Ehdotettu toimi on kestävän kehityksen tavoitteen 8 (ihmisarvoista työtä ja talouskasvua) mukainen.

(10)

Ehdotettu toimi on kestävän kehityksen tavoitteiden 1 (ei köyhyyttä), 9 (kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja) ja 16 (rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto) mukainen.

(11)

Ehdotettu toimi on kestävän kehityksen tavoitteiden 1 (ei köyhyyttä), 3 (terveyttä ja hyvinvointia), 4 (hyvä koulutus), 5 (sukupuolten tasa-arvo), 8 (ihmisarvoista työtä ja talouskasvua) ja 10 (eriarvoisuuden vähentäminen) mukainen.

(12)

EU on myöntänyt rahastoon 3,5 miljardia euroa vuodesta 2004 alkaen.

(13)

Ehdotettu toimi on kestävän kehityksen tavoitteen 16 (rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto) mukainen.

(14)

Mukaan lukien sukupuoleen, rotuun, etniseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, vammaisuuteen, ikään, seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuva syrjintä.

(15)

 Ehdotettu toimi on kestävän kehityksen tavoitteiden 5 (sukupuolten tasa-arvo), 10 (eriarvoisuuden vähentäminen) ja 16 (rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto) mukainen.

(16)

 Siihen kuuluvat yhteinen Vallettan toimintasuunnitelma, Khartumin ja Rabatin prosessit, muuttoliikettä koskeva EU:n kumppanuuskehys kahdenvälisille suhteille kumppanimaiden kanssa, AU:n, EU:n ja YK:n kolmenvälinen muuttoliiketyöryhmä sekä sitoumus laatia yhteiset puitteet maanosien väliselle muuttoliike- ja liikkuvuusvuoropuhelulle.

(17)

 Ehdotettu toimi on kestävän kehityksen tavoitteiden 1 (ei köyhyyttä) ja 10 (eriarvoisuuden vähentäminen) mukainen.

(18)

 Kuten Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa, Afrikan unionin Agenda 2063:ssa, EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisessa globaalistrategiassa ja kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa todetaan.

(19)

Ehdotettu toimi on kestävän kehityksen tavoitteen 17 (yhteistyö ja kumppanuus) mukainen.

(20)

 Afrikan ja EU:n allianssin puitteissa käytävät alakohtaiset poliittiset vuoropuhelut (digitaalitaloudesta, liikenteestä, maaseudusta/maataloudesta ja kestävän energian investoinneista) tarjoavat mallin, jota on syvennettävä ja laajennettava. Tämä koskee esimerkiksi vihreää siirtymää.