EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 2.12.2020

COM(2020) 711 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Strategia perusoikeuskirjan soveltamisen vahvistamiseksi Euroopan unionissa

Strategia perusoikeuskirjan soveltamisen vahvistamiseksi Euroopan unionissa

Johdanto

EU:n perusoikeuskirja vahvemmaksi uusien haasteiden edessä

Euroopan unioni julisti kaksikymmentä vuotta sitten antavansa oman 1 perusoikeuskirjansa 2 (jäljempänä ’perusoikeuskirja’). Siitä tuli oikeudellisesti sitova vuonna 2009, ja se on merkinnyt Euroopan yhdentymiselle suurta harppausta eteenpäin. Perusoikeuskirjassa vahvistettiin merkityksellisellä tavalla, että EU:n perustana ovat perusoikeudet, demokratia ja oikeusvaltioperiaate 3 . Nämä arvot liittyvät läheisesti toisiinsa. Perusoikeudet voivat vaikuttaa ihmisten elämään vain, jos riippumattomat tuomioistuimet takaavat niiden suojelun ja jos yhteiskunnassa voidaan käydä avointa ja tietoon perustuvaa demokraattista keskustelua. Ne edellyttävät myös riippumattomia tiedotusvälineitä ja aktiivista kansalaisyhteiskuntaa.

Perusoikeuskirjaa sovelletaan unionin toimielimiin niiden kaikessa toiminnassa. Euroopan komission vuonna 2010 laatimassa Euroopan unionin strategiassa perusoikeuskirjan panemiseksi tehokkaasti täytäntöön 4 painotettiin, että unionin on tärkeää näyttää esimerkkiä. Siinä myös esitettiin, miten komissio aikoi varmistaa, että unioni noudattaa perusoikeuskirjaa kaikilta osin. Perusoikeuskirjaa myös sovelletaan jäsenvaltioihin silloin, kun ne panevat unionin oikeutta täytäntöön. Mainitun strategian mukaan komissio on päättänyt käyttää kaikkia käytössään olevia keinoja varmistaakseen, että jäsenvaltiot noudattavat perusoikeuskirjaa.

Viimeisen vuosikymmenen aikana perusoikeuskirja on parantanut ihmisten perusoikeuksien edistämistä ja suojelua EU:ssa. Sen ansiosta unionissa on annettu uutta lainsäädäntöä, jolla suojataan ja edistetään suoraan tiettyjä keskeisiä oikeuksia. Hyviä esimerkkejä tästä ovat uudet säännöt, jotka koskevat tietosuojaa, sukupuolten tasa-arvoa, väärinkäytösten paljastajien suojelua, oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä ja puolustautumisoikeuksia sekä rikosten uhreja 5 . Euroopan unionin tuomioistuimen (jäljempänä ’unionin tuomioistuin’) oikeuskäytäntö, jossa vedotaan perusoikeuskirjaan, on kehittynyt merkittävästi 6 monilla eri politiikanaloilla 7 . Euroopan unionin perusoikeusvirastosta on tullut luotettu unionin elin, joka tarjoaa vertailukelpoisia tietoja ja analyyseja perusoikeuksista. Niiden tarkoituksena on tukea unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden työtä 8 . Riippumattomien kansallisten ihmisoikeuselinten määrä unionissa on myös kasvanut merkittävästi 9 , mikä luo vankan perustan yksilöiden oikeuksien noudattamisen valvomiselle käytännössä.

Perusoikeuksien suojelua ei kuitenkaan voida pitää itsestäänselvyytenä. Viimeisten kymmenen vuoden aikana on syntynyt esimerkiksi muuttoliikkeeseen ja turvallisuuteen liittyviä uusia haasteita. Viimeisin tällainen haaste on covid-19-kriisi, joka on tuonut mukanaan moniin perusoikeuksiin ja -vapauksiin 10 kohdistuvia rajoituksia ja lisännyt eriarvoisuutta. Vihreä siirtymä 11 ja digitaalinen muutos tarjoavat uusia mahdollisuuksia tehostaa perusoikeuksia, mutta tuovat mukanaan myös haasteita. Vaikka esimerkiksi digitalisaatio on olennainen edistyksen osatekijä, joka mahdollistaa toiminnan tehostamisen ja uudet tavat käsitellä tietoja, se voi myös edistää laittoman vihapuheen leviämistä, rajoittaa ihmisten sananvapautta, lisätä valvontaa, johtaa vakavaan syrjintään 12 , vahingoittaa lapsia ja lisätä tiettyjen ryhmien haavoittuvuutta 13 . Perusoikeuksien toteutuminen on ennakkoedellytys sille, jotta EU voi täyttää sitoumuksensa, jonka mukaan ketään ei jätetä jälkeen.

Nämä uudet haasteet ja kehitysaskeleet edellyttävät uudenlaista sitoutumista sen varmistamiseen, että unionin toimielimet ja jäsenvaltiot soveltavat perusoikeuskirjaa kaikilta osin.

Perusoikeuskirjasta todellisuutta kaikille

Tässä strategiassa ehdotetaan erityisiä toimia perusoikeuskirjan soveltamisen vahvistamiseksi etenkin jäsenvaltioissa. Siinä keskitytään neljään painopisteeseen:

1.Varmistetaan perusoikeuskirjan tehokas soveltaminen jäsenvaltioissa.

2.Parannetaan kansalaisjärjestöjen, oikeuksien puolustajien ja oikeusalan ammattilaisten vaikutusmahdollisuuksia.

3.Edistetään perusoikeuskirjan käyttämistä suunnannäyttäjänä unionin toimielimille.

4.Lisätään ihmisten tietoisuutta heidän perusoikeuskirjaan perustuvista oikeuksistaan.

Strategialla vastataan Euroopan parlamentin kehotuksiin tehostaa valvontaa, joka kohdistuu perusoikeuskirjan soveltamiseen jäsenvaltioissa 14 , neuvoston päätelmiin, joissa esitetään tapoja parantaa perusoikeuskirjan soveltamista 15 , ja jäsenvaltioiden kannanottoihin 16 .

Tässä strategiassa esitettävissä toimissa keskitytään ennaltaehkäisyyn, edistämiseen, täytäntöönpanoon ja noudattamisen valvontaan.

Unionin perusoikeuksien ja -arvojen vaaliminen on yhteisellä vastuulla ja edellyttää yhteisiä ponnisteluja kaikilta asianosaisilta: unionin toimielimiltä, elimiltä ja virastoilta, kansallisilta ja paikallisilta 17 viranomaisilta, lainvalvontaviranomaiset mukaan lukien, oikeuksien puolustajilta 18 , lainsäätäjiltä, tuomareilta ja muilta oikeusalan ammattilaisilta sekä kansalaisjärjestöiltä, jotka toimivat perusoikeuksien parissa. Kaikilla näillä perusoikeuskirjan tehokkaan soveltamisen kannalta keskeisillä toimijoilla on oma tehtävänsä, kun perusoikeuskirjan toteutuminen ihmisten elämässä.

Tätä uutta strategiaa valmistellessaan komissio on kuunnellut tarkasti sidosryhmiä ja suurta yleisöä. Komissio teetti Eurobarometri-tutkimuksen 19 , jossa selvitettiin ihmisten tietoisuutta perusoikeuskirjasta. Tutkimus osoitti, että ihmiset eivät tiedä tarpeeksi perusoikeuskirjan mukaisista oikeuksistaan mutta haluaisivat lisää tietoa niistä, esimerkiksi siitä, mistä he voivat hakea muutosta. Kuulemisissa 20 on noussut esiin tarve tunnistaa tapoja, joilla perusoikeuskirjan noudattamisen valvontaan osallistuvia toimijoita voidaan tukea, jotta perusoikeuskirjaa voidaan soveltaa hyvin ja kaikkia hyödyttävällä tavalla.

EU on sitoutunut edistämään arvojaan

Tämä strategia täydentää Euroopan demokratian toimintasuunnitelmaa 21 ja ensimmäistä oikeusvaltiokertomusta 22 . Yhdessä ne havainnollistavat komission kattavaa lähestymistapaa unionin perustana olevien perusarvojen edistämiseen ja suojelemiseen.

Strategiassa korostetaan perusoikeuskirjan kokonaisvaltaista luonnetta. Sillä täydennetään kohdennettuja pyrkimyksiä konkretisoida unionin oikeuksia ja arvoja monilla aloilla, joita ovat esimerkiksi uhrien oikeudet ja oikeussuojan toteutuminen 23 , tasa-arvo ja osallisuus 24 , rasismintorjunta ja moniarvoisuus 25 , sosiaaliset oikeudet ja osallistava koulutus 26 , taloudelliset oikeudet 27 , unionin kansalaisten oikeudet 28 ja lasten oikeudet 29 .

Kaikki nämä painopistealueet tukevat toisiaan, kun perusoikeuksia pyritään suojelemaan tehokkaasti unionissa.

Perusoikeuskirjaa sovelletaan yhdessä kansallisten ja kansainvälisten perusoikeuksien suojelua koskevien järjestelmien kanssa. Näihin kuuluvat jäsenvaltioille yhteinen valtiosääntöperinne ja yhteiset kansainväliset velvoitteet 30 .

Euroopan unionin liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen on edelleen ensiarvoisen tärkeää komissiolle. Jos unioni todella haluaa vahvistaa perusoikeuksia, sen on oltava avoin ulkopuoliselle valvonnalle. Komissio on yhdistänyt voimansa Euroopan neuvoston kanssa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Näin voidaan kehittää edelleen näiden kahden perusoikeuksia koskevan kehyksen välisiä yhteyksiä ja tehokasta soveltamista kentällä.

EU maailmanlaajuisena toimijana ihmisoikeuksien suhteen

Unionin arvojen ja perusoikeuksien edistäminen on myös tärkeä osa unionin työtä maailmannäyttämöllä. Tavalla, jolla unioni käsittelee perusoikeuksiin liittyviä kysymyksiä sisäisesti, on suuri merkitys sen suhteille kolmansien maiden kanssa niin kahdenvälisellä, alueellisella kuin monenväliselläkin tasolla. Demokratiaan, oikeusvaltioperiaatteeseen ja ihmisoikeuksiin kohdistuvat paineet kasvavat maailmassa, joten ihmisoikeuksien suojelu ja demokratian maailmanlaajuinen tukeminen ovat unionin ulkoisen toiminnan keskeisiä painopisteitä. 31 Unioni on omaksunut vahvan ja johdonmukaisen lähestymistavan perusoikeuksia koskevan sisäisen politiikkansa ja sen välille, miten ihmisoikeudet otetaan huomioon ulkoisten kumppanien kanssa tehtävässä työssä, kuten uusi ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskeva EU:n toimintasuunnitelma 32  ja sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskeva EU:n kolmas toimintasuunnitelma 33 osoittavat. Tällä lähestymistavalla myös noudatetaan kestävän kehityksen tavoitteita 34 . EU edistää ihmisoikeuksien kunnioittamista myös kauppapolitiikan kautta.

1 – Varmistetaan perusoikeuskirjan tehokas soveltaminen jäsenvaltioissa

1.1 Kumppanuus jäsenvaltioiden kanssa perusoikeuskirjan tehokkaaksi soveltamiseksi

Perusoikeuskirja on oikeudellisesti sitova väline, jonka määräykset koskevat jäsenvaltioita ”ainoastaan silloin, kun viimeksi mainitut soveltavat unionin oikeutta” 35 . Sillä ei ole tarkoitus ulottaa unionin oikeuden soveltamisalaa unionin toimivaltaa laajemmaksi 36 . Perusoikeuskirjan soveltamisala heijastaa itse asiassa unionin oikeuden soveltamisalaa: ”perusoikeuskirja on unionin oikeuden ’varjo’. Tämä tarkoittaa pohjimmiltaan, ettei voi olla sellaista unionin oikeudella säänneltävää tilannetta, johon perusoikeuskirjaa ei sovellettaisi.” 37

Koska unionin oikeus lisääntyy koko ajan, perusoikeuskirjaa sovelletaan yhä useammissa tapauksissa ja yhä useammilla aloilla. Tästä osoituksena on tehokkaita oikeussuojakeinoja koskevan oikeuden toteutumista koskeva unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö 38 eri aloilla, joita ovat esimerkiksi verotus, turvapaikka- ja muuttoliikeasiat, oikeuslaitoksen riippumattomuus tai yhdenvertainen kohtelu työssä 39 . Unionin tuomioistuin myös käsitteli äskettäin omistusoikeutta 40 ulkomaisten sijoittajien suojan vahvistamiseksi sisämarkkinoilla 41 .

Kansallinen ja paikallinen hallinto, jäsenvaltioiden parlamentit ja lainvalvontaviranomaiset ovat keskeisessä asemassa perusoikeuskirjassa taattujen oikeuksien edistämisessä ja suojelemisessa. Komissio aikoo työskennellä tiiviisti yhdessä jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten ja paikallisviranomaisten kanssa. Tällä pyritään varmistamaan perusoikeuskirjan ja niiden unionin säännösten täysimääräinen soveltaminen, joilla edistetään ja suojellaan perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeuksia.

Ennaltaehkäisy – Komissio pitää jäsenvaltioiden kanssa käymäänsä vuoropuhelua erittäin tärkeänä ja on valmis tukemaan niitä unionin oikeuden tehokkaassa täytäntöönpanossa ja soveltamisessa 42 . Säännöllinen vuoropuhelu jäsenvaltioiden ja lainvalvontaviranomaisten kanssa 43 on olennaista, jotta voidaan jakaa käytäntöjä ja keskustella perusoikeuskirjan ja siihen liittyvän unionin oikeuden täytäntöönpanoon ja noudattamisen valvontaan liittyvistä huolenaiheista. Tämän ansiosta yhteensopivuuteen liittyvät ongelmat voidaan ratkaista jo varhaisessa vaiheessa.

Edistäminen ja täytäntöönpano – Kuulemiset 44 osoittavat, että perusoikeuskirjan tuntemus ja hyödyntäminen kansallisissa ja paikallishallinnoissa sekä parlamenteissa on vähäistä. Jotta jäsenvaltiot voivat noudattaa unionin oikeuden mukaisia velvoitteitaan, niiden on tärkeää edistää sellaisten välineiden, seurantamekanismien, koulutustoimien ja strategioiden kehittämistä, joilla varmistetaan unionin oikeuden 45 soveltamisalaan kuuluvien aloitteiden yhteensopivuus perusoikeuskirjan kanssa. Jäsenvaltioiden olisi kannustettava vastavuoroista oppimista jakamalla parhaita käytäntöjä perusoikeuskirjan käytön ja siitä tiedottamisen lisäämisestä, myös paikallistasolla 46 . Niitä voitaisiin jakaa komission Euroopan oikeusportaaliin 47 tätä tarkoitusta varten perustetulla erityisellä verkkosivulla. Neuvosto voisi myös edistää tällaista vaihtoa perusoikeuksien, kansalaisoikeuksien ja henkilöiden vapaan liikkuvuuden työryhmässään (FREMP), kuten vuonna 2019 annetuissa perusoikeuskirjaa koskevissa neuvoston päätelmissä 48 todetaan.

Koordinointi – Kuulemisissa tuli esille myös eri hallintotasojen välisen sekä unionin toimielinten, oikeuksien puolustajien ja kansalaisjärjestöjen kanssa toteutettavan yhteistyön ja viestinnän merkitys. Komissio kannustaa jäsenvaltioita nimeämään perusoikeuskirjan yhteyspisteen helpottamaan perusoikeuskirjaa koskevien tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtamista sekä koordinoimaan toimia valmiuksien kehittämiseksi maassa 49 . Yhteyspiste voisi myös välittää tietoa unionin toimielimille ja toisin päin.

Noudattamisen valvonta – Perussopimusten vartijana toimiva komissio varmistaa, että kansallinen lainsäädäntö on unionin oikeuden mukaista, jotta ihmiset voivat käyttää oikeuksiaan, perusoikeudet mukaan luettuina, ja hyötyä täysimääräisesti unionin lainsäädännöstä. Komissio on edelleen sitoutunut valvomaan perusoikeuskirjan ja siihen liittyvän unionin lainsäädännön soveltamista, lujittamaan vuoropuheluaan jäsenvaltioiden kanssa ja nostamaan tarvittaessa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevia kanteita, jos unionin oikeutta rikotaan. Se seuraa jatkossakin tarkasti tapauksia, joissa jäsenvaltiossa havaitaan järjestelmällisiä puutteita perusoikeuskirjan soveltamisessa 50 sen soveltaessa unionin oikeutta. 

Komissio esittää vuodesta 2021 alkaen uuden vuosikertomuksen perusoikeuskirjan soveltamisesta unionissa. Aiemmista komission perusoikeuskirjaa koskevista kertomuksista poiketen siinä tarkastellaan lähemmin perusoikeuskirjan soveltamista jäsenvaltioissa ja annetaan komissiolle lisää tietoa kansallisen lainsäädännön ja EU:n lainsäädännön välisen yhdenmukaisuuden arviointia varten. Kertomuksen lähestymistapa on temaattinen, ja siinä keskitytään unionin oikeudessa säänneltäviin aloihin, joilla on keskeinen merkitys. Yhdessä vuosittain laadittavan oikeusvaltiokertomuksen kanssa uusi perusoikeuskirjaa koskeva vuosikertomus edistää perusarvojen vaalimista unionissa.

Komissio tekee yhteistyötä muiden unionin toimielinten ja virastojen, etenkin Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) 51 , kanssa kerätäkseen kertomukseen tarvittavat tiedot ja datan. Se käyttää kertomuksen pohjana nykyisten jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmien 52 työtä ja hyödyntää kertomuksessa luotettavista lähteistä saatavia tosiseikkoihin perustuvia tietoja. Tällaisia lähteitä ovat esimerkiksi Yhdistyneiden kansakuntien ja Euroopan neuvoston elimet, oikeudelliset verkostot, kansalaisjärjestöt, oikeuksien puolustajat ja uudet perusoikeuskirjan yhteyspisteet.

Vuonna 2021 uudessa vuosikertomuksessa perusoikeuskirjan soveltamisesta keskitytään perusoikeuksiin digitaalisella aikakaudella. Kertomuksen on tarkoitus käynnistää suora ja avoin toimielinten välinen keskustelu Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa sekä saada aikaan keskustelua jäsenvaltioissa, myös niiden parlamenteissa. Nämä keskustelut tukisivat jäsenvaltioiden pyrkimyksiä noudattaa perusoikeuskirjaa silloin, kun ne soveltavat unionin oikeutta.

1.2 Varmistetaan perusoikeuskirjan soveltaminen unionin rahoituksessa

EU:n rahoituksella on keskeinen asema tuettaessa unionin politiikkojen täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa. Jäsenvaltioiden ja komission on varmistettava, että kaikissa unionin rahoittamissa hankkeissa noudatetaan tarvittaessa unionin oikeutta, perusoikeuskirja mukaan luettuna.

Komissio on äskettäin toteuttanut toimia auttaakseen jäsenvaltioita varmistamaan, että ne toteuttavat EU:n rahoittamia ohjelmia perusoikeuskirjan asianomaisten määräysten mukaisesti. Etenkin sen ehdotukseen yhteisiä säännöksiä koskevaksi asetukseksi (CPR) 53 , jossa vahvistetaan säännöt EU:n seuraavalle talousarviolle vuosiksi 2021–2027, sisältyy perusoikeuskirjaa koskeva ”mahdollistava edellytys” 54 . Tämä tarkoittaa konkreettisesti, että kaikkia ohjelmia, jotka saavat yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen soveltamisalaan kuuluvaa EU:n rahoitusta 55 , varten on oltava käytössä tehokkaat mekanismit. Näillä mekanismeilla varmistetaan, että ohjelmissa noudatetaan perusoikeuskirjaa käynnistymisvaiheesta niiden toteuttamisen päättymiseen saakka 56 .

Yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa 57 edellytetään, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön seuraavat:

- Järjestelyt, joilla varmistetaan, että yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen soveltamisalaan kuuluvista rahastoista tuetuissa ohjelmissa ja niiden toteutuksessa noudatetaan perusoikeuskirjan asianomaisia määräyksiä. Näissä järjestelyissä jäsenvaltioiden olisi esimerkiksi määritettävä niiden eri viranomaisten ja elinten asema ja tehtävät, jotka varmistavat osaltaan, että ohjelmissa noudatetaan perusoikeuskirjaa, ja selvitettävä, miten perusoikeuskirjan noudattamista valvotaan koko ohjelmien toteuttamisajan.

- Järjestelyt, jotka koskevat raportointia seurantakomitealle 58 tapauksista, joissa yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen soveltamisalaan kuuluvista rahastoista tuetuissa toimissa ei noudateta perusoikeuskirjaa, ja perusoikeuskirjaan liittyviä kanteluja. Jäsenvaltioiden olisi esimerkiksi selitettävä, miten ja miten usein ne raportoivat näistä kahdesta seikasta seurantakomiteoille. Raportista olisi käytävä ilmi, mitä korjaavia toimenpiteitä on toteutettu, mitä tehdään tällaisten tapausten toistumisen estämiseksi ja mitä oikeussuojamekanismeja on otettu tai otetaan käyttöön.

Ohjelmia valmistellessaan jäsenvaltioiden on toimitettava nämä järjestelyt komissiolle, joka arvioi mahdollistavan edellytyksen täyttymistä.

Uudella ohjelmakaudella sovellettavien sääntöjen mukaan seurantakomiteoissa olisi oltava mukana perusoikeuselimiä 59 , jotka auttavat arvioimaan perusoikeuskirjan noudattamista. Koska kansalliset ihmisoikeusinstituutiot ovat riippumattomia toimijoita ja niillä on asiantuntemusta seuranta- ja neuvontaviranomaisten toiminnasta, ne voisivat osaltaan auttaa varmistamaan, että EU:n rahoittamat ohjelmat suunnitellaan ja toteutetaan perusoikeuskirjan mukaisesti 60 .

Jäsenvaltioiden olisi yhteistyössä komission kanssa tuettava kansallista ja paikallista henkilöstöä ohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa perusoikeuskirjan mukaisesti antamalla niille teknistä apua perustanaan ohjeet 61 , jotka on laadittu perusoikeuskirjan noudattamiseksi EU:n rahoituksen yhteydessä. Jäsenvaltioita kehotetaan koordinoimaan ja varmistamaan mahdollistavan edellytysten johdonmukainen täytäntöönpano koko EU:n alueella. Kansallinen yhteyspiste helpottaisi tällaista yhteistyötä ja koordinointia. 62

Komissio seuraa ja varmistaa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa, että unionin rahoituksen yhteydessä tehtävät perusoikeuskirjaan liittyvät kantelut käsitellään asianmukaisesti ja että jatkotoimenpiteisiin ryhdytään järjestelmällisesti.

2- Parannetaan kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, oikeuksien puolustajien ja oikeusalan ammattilaisten vaikutusmahdollisuuksia

2.1 Kansalaisjärjestöjen ja oikeuksien puolustajien suojeleminen ja tukeminen

Kannustava toimintaympäristö

Kansalaisjärjestöt ja oikeuksien puolustajat ovat elintärkeitä terveelle demokratialle ja yhteiskunnalle, jossa ihmiset voivat käyttää perusoikeuksiaan. Ne ovat avainasemassa perusoikeuskirjan täytäntöönpanoketjussa. Niillä on tärkeä asema, kun edistetään perusoikeuskirjan käyttöä ja tuntemusta sekä arvokulttuuria, joka perustuu oikeusvaltioon, demokratiaan ja perusoikeuksiin.

Kansalaisjärjestöillä ja oikeuksien puolustajilla on kuitenkin yhä enemmän haasteita, kuten sääntelyrajoitukset ja rahoituksen saamiseen liittyvät hankaluudet 63 . Unionin tuomioistuin 64 katsoi sellaista kansallista lainsäädäntöä koskeneessa asiassa, jolla rajoitettiin taloudellisen tuen antamista kansalaisjärjestöille ulkomailta, että oikeus yhdistymisvapauteen on yksi demokraattisen ja moniarvoisen yhteiskunnan kulmakivistä, koska se mahdollistaa sen, että kansalaiset voivat toimia yhdessä yhteistä etua koskevilla aloilla, ja tällä tavoin edistää julkisen elämän moitteetonta toimintaa. Se myös totesi, että kansalaisjärjestöjen on voitava ”harjoittaa toimintaansa ja toimia ilman valtion perusteetonta puuttumista” 65 .

Joissain jäsenvaltioissa loanheitto vaikuttaa kielteisesti yleiseen mielipiteeseen sekä sitä kautta kansalaisyhteiskunnan uskottavuuteen ja oikeutukseen. Joissain unionin jäsenvaltioissa kansalaisjärjestöihin ja ihmisoikeusaktivisteihin kohdistuu fyysisiä ja sanallisia hyökkäyksiä, pelottelua ja häirintää, kuten strategisia häirintätarkoituksessa nostettuja kanteita (nk. SLAPP-kanteita) 66 , väkivaltaa sekä vihapuhetta verkossa ja muualla 67 . Kansalaisjärjestöjen ja oikeuksien puolustajien olisi voitava tehdä työtään ilman pelkoa kannustavassa toimintaympäristössä.

Vahvat ja riippumattomat kansalliset ihmisoikeusinstituutiot

Vahvat ja tehokkaat kansalliset ihmisoikeusinstituutiot 68 ovat erittäin tärkeitä hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan yhdistäviä tekijöitä, koska ne käsittelevät suojelun puutteita yksilöiden oikeuksien ja valtion velvollisuuksien välillä. Niiden kokonaisvaltaisena tehtävänä on tarkastella syrjintää kaikissa muodoissaan ja edistää kaikkien perusoikeuksien suojelua 69 . Kansalliset ihmisoikeusinstituutiot seuraavat perusoikeuskirjan soveltamista, täytäntöönpanoa ja edistämistä kentällä. Sen lisäksi ne antavat tietoa ja tukea perusoikeusloukkausten uhreille ja tekevät yhteistyötä kansallisten elinten kanssa lisätäkseen perusoikeuskirjan käyttöä ja tuntemusta niissä.

Kolmella jäsenvaltiolla 70 ei ole kansallista ihmisoikeusinstituutiota, kahdella jäsenvaltiolla 71 ei ole akkreditoitua kansallista ihmisoikeusinstituutiota, ja kuudella jäsenvaltiolla 72 ei ole Pariisin periaatteiden 73 mukaista A-statuksen kansallista ihmisoikeusinstituutiota 74 .

Oikeusvaltiokertomuksessa 2020 korostettiin riippumattomien kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden merkitystä jäsenvaltion hallitusjärjestelmän osien keskinäisessä valvonnassa. 75 . Kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden eurooppalainen verkosto (ENNHRI) voi komission tuella auttaa jäsenvaltioita perustamaan ja edistämään A-statuksen kansallisia ihmisoikeusinstituutioita, jotka ovat Pariisin periaatteiden mukaisia.

Ihmisten oikeuksien puolustamisen valmiuksien kehittäminen

Kansalaisjärjestöillä ja oikeuksien puolustajilla on tärkeä asema tiedotettaessa ihmisille heidän perusoikeuskirjan mukaisista oikeuksistaan ja avustettaessa tehokkaan oikeussuojan saamisessa. Jos muut keinot, kuten ennaltaehkäisy ja vuoropuhelu, osoittautuvat tuloksettomiksi, tehokas oikeussuoja pitää sisällään myös strategiset oikeudenkäynnit. Niillä edistetään unionin oikeuden johdonmukaisempaa täytäntöönpanoa ja soveltamista sekä parannetaan ihmisten oikeuksia. Komissio järjesti kuulemisia ja teetti tutkimuksen 76 Euroopan parlamentin aloitteen mukaisesti. Ne osoittavat, että valmiuksien kehittäminen on avainasemassa, kun näitä perusoikeuskirjan edistäjiä autetaan antamaan ihmisille enemmän tukea perusoikeuskirjan mukaisten oikeuksiensa käyttämisessä. Tutkimuksessa todettiin, että on tarpeen lisätä asianosaisten tietämystä asiaa koskevan unionin lainsäädännön käytännöistä ja menettelyistä ja kehittää heidän valmiuksiaan, minkä odotetaan lisäävän perusoikeuksia koskevia oikeudenkäyntejä Euroopassa ja tekevän perusoikeuskirjan mukaisten oikeuksien edistämisestä ja suojelusta järjestelmällisempää.

Oikeuksien puolustajien eurooppalaisilla verkostoilla, kuten kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden eurooppalaisella verkostolla (ENNHRI), kansallisten tasa-arvoelinten eurooppalaisella verkostolla (Equinet) ja Euroopan oikeusasiamiesten verkostolla (ENO), voi olla tärkeä asema jäsentensä keskinäisessä valmiuksien kehittämisen koordinoinnissa ja perusoikeuskirjaa koskevien käytäntöjen jakamisessa. Kansainvälistä koulutusta saaneen henkilöstön olisi välitettävä kokemustaan ja asiantuntemustaan eteenpäin kouluttamalla kollegoitaan kansallisissa instituutioissa 77 . Verkostojen olisi otettava toisiltaan oppia tavoitteidensa saavuttamiseksi. Esimerkiksi ENNHRI keräsi jäseniltään käytäntöjä, joilla pyrittiin osoittamaan, miten kansalliset ihmisoikeusinstituutiot eri puolilla Eurooppaa tekevät työtä perusoikeuskirjan kansallisen täytäntöönpanon hyväksi. 78  FRA on kehittänyt välineitä tukeakseen tätä työtä ja on valmis tukemaan jatkossakin tällaisia pyrkimyksiä valmiuksien kehittämiseksi 79 .

Perusoikeuskirjan edistämisessä keskeisiä voisivat olla myös muut erityisryhmien verkostot, esimerkiksi vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaan YK:n yleissopimukseen liittyvät verkostot ja Euroopan lapsiasiavaltuutettujen verkosto.

2.2 Tuomareiden ja muiden oikeusalan ammattilaisten tukeminen 

Riippumattomat ja pätevät tuomarit ovat avainasemassa, kun lisätään perusoikeuskirjan merkitystä ihmisten elämässä. Vaikka kansalliset tuomioistuimet käyttävätkin perusoikeuskirjaa ja pyytävät unionin tuomioistuimelta apua sen tulkinnassa 80 , kansallisten oikeusalan ammattilaisten tietämys perusoikeuskirjasta on edelleen vähäistä 81 . Tähän mennessä perusoikeuskirjaan liittyvää koulutusta oli saanut alle kolmasosa kaikista ammattiryhmistä, joita kuultiin tuomareiden, oikeusalan ammattilaisten ja koulutuslaitosten kohdennetussa kuulemisessa. Useimmat vastanneista tuomareista ja muista oikeusalan ammattilaisista suhtautuvat myönteisesti perusoikeuskirjaan liittyvään koulutukseen, myös tuomareiden ja muiden oikeusalan ammattilaisten yhteiseen koulutukseen kokemusten vaihtamiseksi. Ne pitävät hyvänä asiana myös kansallisten tuomioistuinten ja Euroopan unionin tuomioistuinten tehostettua koulutusvaihtoa 82 .

Komissio hyväksyi uuden eurooppalaisen oikeusalan koulutusstrategian, jossa korostetaan, miten tärkeää on, että tuomareille ja muille oikeusalan ammattilaisille annetaan perusoikeuskirjaan liittyvää koulutusta sen tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi 83 . Siinä korostettiin myös ammattiryhmien välisen koulutuksen ja parhaiden käytäntöjen jakamisen merkitystä. FRA pitää ajan tasalla Charterpedia-verkkotyökalunsa ja käsikirjansa perusoikeuskirjan soveltamisesta kansallisessa lainsäädännössä ja päätöksenteossa 84 .

Covid-19-pandemia on tuonut uusia haasteita oikeusjärjestelmille, mutta monissa jäsenvaltioissa se on myös vauhdittanut menettelyjen digitalisaatiota. 85  Oikeudenkäytön digitalisoinnilla olisi huolellisesti toteutettuna myös myönteinen vaikutus tuomioistuinten valmiuksiin käsitellä tehokkaasti perusoikeuskysymyksiä etenkin tilanteissa, joissa henkilöresurssit ovat niukat 86 .

3 - Edistetään perusoikeuskirjan käyttämistä suunnannäyttäjänä unionin toimielimille

3.1 Välineiden ajan tasalle saattaminen ja kehittäminen komissiossa

Unionin toimielinten on noudatettava perusoikeuskirjaa kaikessa toiminnassaan, myös toimiessaan unionin oikeusjärjestyksen ulkopuolella 88 ja jäsenvaltioiden alueen ulkopuolella 89 .

Komissio laati vuonna 2010 hyväksytyn perusoikeuskirjan soveltamista EU:ssa koskevan strategiansa mukaisesti ohjeet 90 , joiden tarkoituksena on varmistaa, että jokainen uusi aloite on perusoikeuskirjan mukainen. Jos se vaikuttaa tiettyihin oikeuksiin, esitetään perustelut sille, miksi toimi on tarpeen ja oikeasuhteinen, ja otetaan käyttöön ratkaisuja, joilla lievitetään toimen mahdollisia kielteisiä vaikutuksia ihmisten oikeuksiin. Komission uusi tasa-arvoa käsittelevä työryhmä varmistaa, että tasa-arvonäkökohdat valtavirtaistetaan osaksi kaikkea komission työtä.

Keskeisiä komission aloitteita, jotka voisivat vaikuttaa merkittävästi perusoikeuskirjassa taattuihin oikeuksiin, tutkitaan jatkossakin aloitteen valmisteluvaiheesta lähtien. Perusoikeuskirjan noudattaminen on myös tulevaisuudessa komissiolle tärkeää koko päätöksentekomenettelyn ajan. Esimerkiksi Euroopan digitaalistrategiassa 91 korostetaan perusoikeuksien noudattamisen merkitystä digitaalisen muutoksen yhteydessä. Tekoälyä koskevassa uudessa sääntelykehyksessä 92 otetaan käyttöön vastuuvelvollisuutta, dokumentaatiota ja testausta koskevia vaatimuksia, joilla varmistetaan perusoikeuksien noudattamisen tehokas valvonta. Tulevassa digitaalisia palveluja koskevassa säädöksessä vahvistetaan verkossa toimivien välittäjien, erityisesti verkkoalustojen, vastuualueet suhteessa kaikkeen laittomaan verkkosisältöön. Tarkoituksena on varmistaa, että tähän puututaan siten, että samalla suojellaan laillista sisältöä suojaamalla perusoikeuksia, myös verkkopalvelujen käyttäjien oikeutta sananvapauteen.

Aloitteita valmistellessaan komissio pyytää keskeisiä sidosryhmiä esittämään näkemyksiään 93 . Avoin ja rakentava vuoropuhelu kansalaisjärjestöjen kanssa tukee komission pyrkimyksiä ottaa perusoikeuskirja huomioon kaikissa toimintapolitiikoissaan ja lainsäädäntöehdotuksissaan.

Perusoikeuksien vaaliminen on maailmanlaajuinen tehtävä. Onkin tärkeää, että sisäiset ja ulkoiset toimet perusoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi ovat johdonmukaisia ja vahvistavat toisiaan. Uudessa ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevassa toimintasuunnitelmassa 2020–2024 94 vahvistetaan EU:n sitoumus edistää ja suojella ihmisoikeuksia ja arvoja maailmanlaajuisesti. Ihmisoikeuksia ja demokratiaa edistetään noudattamalla johdonmukaisia ja yhtenäisiä periaatteita kaikilla EU:n ulkoisen toiminnan aloilla. Tällä varmistetaan perusoikeuksien edistämisen sisäinen ja ulkoinen johdonmukaisuus perusoikeuskirjan mukaisesti.

Unionin toimielimenä komissio ottaa jatkossakin perusoikeuskirjan huomioon valmistellessaan EU:n kauppa- ja sijoitussopimuksia ja neuvotellessaan niistä 95 .

Komissio pitää jatkossakin kiinni siitä, että EU:n jäsenyyttä hakevat maat (jäljempänä ’laajentumisprosessissa mukana olevat maat’) mukauttavat lainsäädäntönsä perusoikeuksien suojelua koskevien EU:n vaatimusten mukaiseksi. Komissio myös antaa laajentumisprosessissa mukana oleville maille tukea ja teknistä apua 96 ja seuraa niiden edistymistä vuotuisen laajentumispaketin maaraporteissa. Laajentumisprosessissa mukana olevat maat ja maat, joiden kanssa EU on tehnyt vakautus- ja assosiaatiosopimuksen, voivat pyytää saada osallistua Euroopan unionin perusoikeusviraston työskentelyyn tarkkailijoina, jotta helpotetaan niiden lainsäädännön mukauttamista asteittain unionin lainsäädäntöön 97 .

3.2 Kehitetään perusoikeuskirjan huomioon ottamista koko ”eurooppalaisessa” lainsäädäntömenettelyssä

Jotta perusoikeuskirjaa sovelletaan tehokkaasti EU:ssa, kannalta on olennaista, että Euroopan parlamentti ja neuvosto painottavat perusoikeuskirjan noudattamista lainsäädäntömenettelyssä. Komissio on valmis auttamaan niitä siinä. Perusoikeuskirjan noudattaminen on avainasemassa unionin lainsäädännön kestävyyden kannalta. 98

Neuvosto julkaisi vuonna 2015 perusoikeuksien noudattamisen valvonnasta ohjeet 99 , joita olisi jaettava ja selitettävä säännöllisesti 100 . Neuvoston perusoikeuksien, kansalaisoikeuksien ja henkilöiden vapaan liikkuvuuden työryhmällä (FREMP) on erittäin tärkeä asema tässä. Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta (LIBE) voi antaa lausuntoja toimen yhdenmukaisuudesta perusoikeuksien kanssa. 101 Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tehdä paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti vaikutustenarviointeja komission ehdotukseen esittämistään olennaisista muutoksista. Sen mukaan vaikutusarvioinneissa olisi käsiteltävä perusoikeuksiin liittyviä kysymyksiä 102 .

Viime aikoina on saatu useita esimerkkejä perusoikeuskirjan valtavirtaistamisesta EU:n lainsäädäntöön, ja lisää esimerkkejä esitetään komission vuosikertomuksista. 103 . Esteettömyyttä koskevalla eurooppalaisella säädöksellä 104 pyritään varmistamaan vammaisten oikeus päästä osallisiksi toimenpiteistä, joilla edistetään heidän itsenäistä elämäänsä, yhteiskunnallista ja ammatillista sopeutumistaan sekä osallistumistaan yhteisön elämään. Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetun asetuksen 105 mukaan perusoikeudet ovat kaikenkattava osatekijä Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden täytäntöönpanemisessa.

4 - Lisätään ihmisten tietoisuutta perusoikeuskirjan mukaisista oikeuksistaan

Äskettäinen Eurobarometri-tutkimus, jossa selvitettiin vastaajien tietoja perusoikeuskirjasta, osoittaa, että vain 42 prosenttia vastaajista on kuullut perusoikeuskirjasta ja vain 12 prosenttia todella tietää, mikä se on.

Kuusi kymmenestä vastaajasta haluaa saada lisää tietoa oikeuksistaan ja siitä, kenen puoleen kääntyä siinä tapauksessa, että heidän perusoikeuskirjan mukaisia oikeuksiaan loukataan 106 .

Useimmat (80 %) kansalaisjärjestöt kertovat, että ihmiset kääntyvät niiden puoleen saadakseen tietoa oikeuksistaan. Vieläkin suurempi osuus kansalaisjärjestöistä (85 %) kertoo toteuttavansa tiedotuskampanjoita perusoikeuskirjan mukaisista oikeuksista 107 . Paikallisviranomaisilla on myös hyvät edellytykset lisätä tietoisuutta ihmisten oikeuksista ja siitä, mitä voi tehdä, jos näitä oikeuksia loukataan. 108 On erittäin tärkeää selittää, mitä nämä oikeudet ovat ja mitä ne tarkoittavat ihmisten kannalta, käyttämällä esimerkkejä oikeasta elämästä. 109

FRA:n vuoden 2021 perusoikeusfoorumi 110 tarjoaa tilaisuuden parantaa perusoikeuskirjan tuntemusta ja pohtia, miten arvokulttuuria voidaan edelleen kehittää EU:ssa Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi antaa ihmisille mahdollisuuden keskustella perusoikeuksista ja EU:n arvoista, jotka ovat keskeisiä unionin ja sen tulevaisuuden kannalta.

Komissio valmistelee tiedotuskampanjaa, jonka tarkoituksena on tiedottaa ihmisille paremmin heidän perusoikeuskirjan mukaisista oikeuksistaan ja siitä, kenen puoleen he voivat kääntyä, jos näitä oikeuksia loukataan. Se kattaa myös vammaiset.

Komissio myös tehostaa pyrkimyksiä parantaa perusoikeuskirjassa taatuista oikeuksista tiedottamista nuorille hyödyntämällä Erasmus+ -ohjelmaa tähän tarkoitukseen mahdollisimman hyvin. Se viittaa etenkin perusoikeuskirjaa käsitteleviin tietoihin, jotka sisältyvät kaikille Erasmus+ -opiskelijoille jaettavaan Erasmus+ -opiskelijan peruskirjaan. Se tekee ”perusoikeuksista” keskeisen painopistealueen korkeakoulutuksen Jean Monnet -toimessa; kehottaa korkeakoululaitoksia tarjoamaan koulutusta tai verkkokursseja kansalaisvaikuttamisesta Euroopassa ja tekemään perusoikeuskirjaa tunnetuksi ja kehittää verkkoaineistoa opettajille, jotta nämä voivat kertoa oppilaille perusoikeuksista. Komissio aikoo osallistaa kehitysyhteistyökasvatuksen ja valistustoiminnan ohjelmallaan (DEAR) nuoret perusarvoja ja maailmankansalaisuutta koskeviin kysymyksiin, myös kestävän kehityksen tavoitteisiin. 111 Tulevassa lapsen oikeuksia koskevassa strategiassaan komissio myös selvittää keinoja viestiä lapsen oikeuksista lapsiystävällisellä tavalla.

Päätelmä

Perusoikeuskirjan sitovuus on mahdollistanut sen, että EU:n oikeusjärjestyksestä on kehittynyt suunnannäyttäjä perusoikeuksien suojelussa. Perusoikeuskirjasta on tullut EU:n oikeuksien ja arvojen merkityksen ilmentymä – eurooppalaisen identiteetin symboli. Sen seurauksena perusoikeuksia tulkitaan johdonmukaisemmin ja kokonaisvaltaisemmin kaikkialla EU:ssa.

EU:n toimielimillä, jäsenvaltioilla ja perusoikeuskirjan täytäntöönpanoketjuun kuuluvilla eri toimijoilla on velvollisuus varmistaa, että perusoikeuskirjasta tulee elävä väline, jonka avulla perusoikeuksia suojellaan Euroopassa kaikkien hyväksi.

Komissio esittää perusoikeuskirjan soveltamisesta vuosikertomuksen. jonka pohjalta toimielinten välistä keskustelua olisi käytävä. Komissio myös laatii vuonna 2025 kertomuksen tämän strategian toteuttamisesta. Se tekee vuonna 2030 komissio tilannekatsauksen yhteistyössä perusoikeuskirjan noudattamisen valvontaan osallistuvien keskeisten toimijoiden kanssa. Sen tarkoituksena on arvioida perusoikeuskirjaa koskevan tietoisuuden lisääntymisessä ja perusoikeuskirjan käytössä tapahtunutta edistystä.

Koska jäsenvaltioilla on keskeinen asema tämän strategian toteutuksessa, komissio kehottaa neuvostoa laatimaan jatkopäätelmät.

(1)

   Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 1 kohta. Lisäksi 6 artiklan 3 kohdassa määrätään, että ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä eurooppalaisessa yleissopimuksessa taatut ja jäsenvaltioiden yhteisestä valtiosääntöperinteestä johtuvat perusoikeudet ovat yleisinä periaatteina osa unionin oikeutta.

(2)

   EUVL C 326, 26.10.2012, s. 391. Perusoikeuskirja on unionin primaarioikeuden väline, jossa vahvistetaan ihmisten perusoikeudet EU:ssa. Se on nykyaikainen ja kattava väline, jolla suojellaan ja edistetään ihmisten oikeuksia ja vapauksia ja otetaan samalla huomioon yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset, sosiaalinen edistys sekä tieteen ja teknologian kehitys.

(3)

   Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artikla: “Unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo.”

(4)

   KOM(2010) 573.

(5)

   Ks. komission vuosikertomukset perusoikeuskirjan soveltamisesta: https://ec.europa.eu/info/aid-development-cooperation-fundamental-rights/your-rights-eu/eu-charter-fundamental-rights/application-charter/annual-reports-application-charter_en

(6)

   Perusoikeuskirjaan vedotaan tällä hetkellä noin 10 prosentissa kaikista ennakkoratkaisumenettelyistä. Niiden asioiden määrä, joissa unionin tuomioistuin viittaa perusoikeuskirjaan, on kasvanut: vuonna 2010 niitä oli 27 ja vuonna 2019 jo 371. Ks. Euroopan unionin perusoikeusviraston perusoikeusraportti 2020 (jäljempänä ’FRA:n perusoikeusraportti 2020’), Ajankohtaista-osio, s. 4:  https://fra.europa.eu/en/publication/2020/fundamental-rights-report-2020

(7)

   Unionin tuomioistuimen presidentin Koen Lenaertsin puhe Making the Charter of Fundamental Rights a reality for all -konferenssissa (jäljempänä ’perusoikeuskirjatapahtuma’): https://ec.europa.eu/info/events/2019-conference-eu-charter-fundamental-rights-2019-nov-12_en

(8)

    https://fra.europa.eu/fi/about-fra

(9)

   Perusoikeuskirjan soveltamista koskeva komission vuoden 2019 kertomus, COM(2019) 257, Ajankohtaista-osio.

(10)

   Kuten liikkumisvapauteen, kokoontumisvapauteen ja uskonnon vapauteen, elinkeinovapauteen, henkilötietojen suojaan tai sananvapauteen. Nämä covid-19-pandemiaan liittyvät haasteet ovat myös vaikuttaneet vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien järjestämiseen ja avoimeen demokraattiseen keskusteluun. Komissio tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa kokemusten ja käytäntöjen vaihtamiseksi asiassa.

(11)

   Johon sisältyvät ilmastotoimet, ympäristönsuojelu (perusoikeuskirjan 37 artikla) ja oikeudenmukaisen siirtymän tavoitteet. Näitä vietiin pidemmälle Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevassa tiedonannossa, COM(2019) 640.

(12)

   Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) raportti verkkomedian vaikutuksesta kansalaisten käyttäytymiseen: https://ec.europa.eu/jrc/en/publication/eur-scientific-and-technical-research-reports/technology-and-democracy

(13)

   Esimerkiksi ikääntyneet (ks. Neuvoston päätelmät 9. lokakuuta 2020: https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-11717-2020-REV-2/fi/pdf ) ja vammaiset.

(14)

   Ks. esittelijä Michal Šimečkan mietintö demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamisesta, 2020/2072(INL). Ks. myös 26. marraskuuta 2020 annettu Euroopan parlamentin päätöslauselma perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa – vuosikertomus 2018–2019 (2019/2199(INI)).

(15)

   Neuvoston päätelmät perusoikeuskirjasta 10 vuoden jälkeen: tilanneselvitys ja työn jatkaminen, 7.12.2019 (jäljempänä ’perusoikeuskirjaa koskevat neuvoston päätelmät’). Niitä ennen oli annettu edellä mainittu vuotta 2019 koskeva komission vuosikertomus perusoikeuskirjan soveltamisesta.

(16)

   Neuvoston perusoikeuksien, kansalaisoikeuksien ja henkilöiden vapaan liikkuvuuden työryhmä (FREMP) järjesti asiasta kuulemisen vuoden 2020 huhti- ja toukokuussa.

(17)

   Paikallisilla viranomaisilla tarkoitetaan myös alueellisia viranomaisia.

(18)

   Tässä strategiassa oikeuksien puolustajilla tarkoitetaan riippumattomia viranomaisia, jotka puolustavat oikeuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi kansalliset ihmisoikeusinstituutiot, tasa-arvoelimet, oikeusasiamiehet ja tietosuojaviranomaiset. Koska tässä strategiassa ei tarkastella tiettyjä oikeuksia vaan sitä, miten perusoikeuskirjan soveltamista voisi parantaa kokonaisuutena, siinä keskitytään pääasiassa kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden kaltaisiin viranomaisiin, joilla on laaja perusoikeuksiin liittyvä toimeksianto.

(19)

   Erityisbarometri 487 b.

(20)

   Komissio kuuli sidosryhmiä asiaa käsittelevässä perusoikeuskirjatapahtumassa https://ec.europa.eu/info/events/2019-conference-eu-charter-fundamental-rights-2019-nov-12_en ja käyttämällä kohdennettuja kyselyjä, joiden tuloksia FRA analysoi (jäljempänä ’sidosryhmien kuulemista koskeva analyysi’): https://ec.europa.eu/info/files/analysis-targeted-consultations-commissions-new-charter-strategy_en

(21)

   COM(2020) 790.

(22)

   COM(2020) 580.

(23)

   Uhrien oikeuksia koskeva EU:n strategia, COM(2020) 258 final; komission ehdotus Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta annetun asetuksen muuttamisesta, COM(2020) 642 final, ja komission tiedonanto muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden edistämisestä ympäristöasioissa, COM(2020) 643 final.

(24)

   Sukupuolten tasa-arvostrategia, COM(2020) 152 final; komission tiedonanto ”Uusi eurooppalainen tutkimusalue tutkimusta ja innovointia varten”, COM(2020) 628 final; romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskeva EU:n strategiakehys, COM(2020) 620 final, ja ehdotus neuvoston suositukseksi romanien tasa-arvosta, osallisuudesta ja osallistumisesta, COM(2020) 621 final; hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskeva strategia, COM(2020) 698 final; ja tuleva vammaisten oikeuksia koskeva strategia, joka on määrä antaa vuonna 2021.

(25)

   EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelma 2020–2025, COM(2020) 565 ja tuleva antisemitismin torjuntaa koskeva strategia, joka on määrä antaa vuonna 2021.

(26)

   Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari: https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/social-summit-european-pillar-social-rights-booklet_fi.pdf . Pilaria koskeva toimintasuunnitelma esitetään vuonna 2021; ja komission tiedonanto eurooppalaisen koulutusalueen saavuttamisesta vuoteen 2025 mennessä ja digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmasta, COM(2020) 624 final.

(27)

   Sijoitusten suojaamista ja edistämistä koskeva kehys, joka on määrä antaa vuonna 2021.

(28)

   Unionin kansalaisuutta käsittelevä komission kertomus vuodelta 2020, joka koskee kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä ja heidän oikeuksiensa suojaamista haastavina aikoina ja joka on tarkoitus hyväksyä vuoden loppuun mennessä.

(29)

   Lasten oikeuksia koskeva strategia ja eurooppalainen lapsitakuu, jotka molemmat on määrä antaa vuonna 2021.

(30)

   Esimerkiksi Euroopan sosiaalinen peruskirja ja yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista.

(31)

   Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artikla.

(32)

    https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-12848-2020-INIT/fi/pdf

(33)

   JOIN(2020)17.

(34)

   Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelma 2030 ja kestävän kehityksen tavoitteet: https://www.un.org/sustainabledevelopment/ . Ks. myös komission pohdinta-asiakirja kestävästä Euroopasta: https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/rp_sustainable_europe_30-01_en_web.pdf

(35)

   Perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohta. Tuomio 26.2.2013, Åkerberg Fransson, C-617/10, EU:C:2013:105.

(36)

   Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 2 kohta ja 6 artiklan 1 kohta sekä perusoikeuskirjan 51 artiklan 2 kohta.

(37)

   Koen Lenaertsin puhe perusoikeuskirjatapahtumassa.

(38)

   Perusoikeuskirjan 47 artikla.

(39)

   Ks. esimerkiksi tuomio 16.5.2017, Berlioz, C-682/15, EU:C:2017:373; tuomio 13.12.2017, El Hassani, C-403/16, EU:C:2017:960; tuomio 19.11.2019, A.K, C-585/18, C-624/18 ja C-625/18, EU:C:2019:982 ja tuomio 17.4.2018, Egenberger, C-414/16, EU:C:2018:257.

(40)

   Perusoikeuskirjan 17 artikla.

(41)

   Tuomio 21.5.2019, komissio v. Unkari, C-235/17, EU:C:2019:432.

(42)

   Komissio tukee kansallisten tukikeskusten (SOLVIT-keskukset) verkostoa, joka auttaa jäsenvaltioita käsittelemään unionin oikeuden noudattamiseen liittyviä ongelmia. Ks. komission suositus SOLVIT-verkostoa koskevista periaatteista, C(2013)5869.

(43)

   Kuten rasismin, muukalaisvihan ja muiden suvaitsemattomuuden muotojen torjumista käsittelevän korkean tason työryhmän, syrjimättömyyttä käsittelevän korkean tason työryhmän, lapsen oikeuksia käsittelevän asiantuntijaryhmän ja romanien kansallisten yhteysviranomaisten verkoston yhteydessä. Ks. myös edellä mainitun EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelman 2020–2025 kohtaan 2.2 sisältyvät oikeudenmukaista poliisitoimintaa koskevat aloitteet.

(44)

   Sidosryhmien kuulemista koskeva analyysi.

(45)

   Kehotus perusoikeuskirjaa koskevissa neuvoston päätelmissä, kohdat 14 ja 15. Komissio pitää ohjeensa ajan tasalla ja asettaa ne saataville (ks. 3.1 kohta). Ks. myös FRA:n käsikirja ”Euroopan unionin perusoikeuskirjan soveltaminen kansallisessa lainsäädännössä ja päätöksenteossa”: https://fra.europa.eu/sites/default/files/fra_uploads/fra-2018-charter-guidance_fi.pdf

(46)

   Unionin oikeutta pannaan täytäntöön myös paikallistasolla esimerkiksi unionin rahoituksen jakamisen yhteydessä. Voidakseen vastata paremmin kohtaamiinsa haasteisiin jotkin kaupungit ovat julistautuneet ”ihmisoikeuskaupungeiksi” ja laatineet ihmisoikeuksiin perustuvia periaatteita paikallisen päätöksenteon ohjenuoraksi: https://humanrightscities.net/ . FRA tekee näiden kaupunkien, niiden muodostamien verkostojen sekä Euroopan neuvoston ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston kaltaisten kumppaneiden kanssa yhteistyötä, jonka tarkoituksena on laatia puitteet ihmisoikeuskaupunkien sitoumuksille EU:ssa. Puitteet on määrä julkistaa vuonna 2021.

(47)

   Perusoikeuskirjaa koskevien neuvoston päätelmien 18 kohdassa esitetyn kehotuksen mukaisesti.

(48)

   Perusoikeuskirjaa koskevien neuvoston päätelmien 12 kohta.

(49)

   FRA:n perusoikeusraportti 2020, Ajankohtaista-osio, lausunto 1.1.

(50)

   Kuten todetaan komission tiedonannossa ”EU:n lainsäädäntö: parempiin tuloksiin soveltamista parantamalla”, EUVL C 18, 19.1.2017, s. 10.

(51)

   Virasto kerää jatkuvasti tietoja ja dataa perusoikeustilanteesta kentällä ja julkaisee vuosittain kertomuksen, jossa esitetään yhteenveto sen keskeisistä havainnoista. Virasto otti äskettäin käyttöön perusoikeuksia koskevan eurooppalaisen tietojärjestelmän (EFRIS), johon kootaan dataa ja tietoja nykyisistä ihmisoikeuksia koskevista tietokannoista: https://fra.europa.eu/en/databases/efris/  

(52)

   Kuten rasismin, muukalaisvihan ja muiden suvaitsemattomuuden muotojen torjumista käsittelevä korkean tason työryhmä, syrjimättömyyttä käsittelevä korkean tason työryhmä, lapsen oikeuksia käsittelevä asiantuntijaryhmä ja romanien kansallisten yhteysviranomaisten verkosto.

(53)

   COM(2018) 375. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=COM%3A2018%3A375%3AFIN  

(54)

   Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen liitteessä III oleva horisontaalinen mahdollista edellytys ”EU:n perusoikeuskirjan tehokas soveltaminen ja täytäntöönpano”.

(55)

   Euroopan aluekehitysrahasto, koheesiorahasto, oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, Euroopan sosiaalirahasto plussa, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto, turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto, sisäisen turvallisuuden rahasto sekä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusväline. On myös syytä huomata, että jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laatimia strategiasuunnitelmia (YMP:n strategiasuunnitelmat) koskevassa komission ehdotuksessa, COM(2018) 392, muistutetaan, että jäsenvaltioiden on laadittava yhteisestä maatalouspolitiikasta tuettavat ohjelmat perusoikeuskirjan mukaisesti. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että YMP:n strategiasuunnitelmien toteuttamisen seurantaa varten perustetussa seurantakomiteassa on sosiaalisen osallisuuden, perusoikeuksien, sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä vastaavien elinten edustajia.

(56)

   COM(2018) 375, 11 artiklan 6 kohta.

(57)

   Ks. yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen liite III.

(58)

   Seurantakomiteat, joiden työhön komission edustajat osallistuvat neuvonantajina, perustetaan jäsenvaltioissa valvomaan ohjelmien toteutusta.

(59)

   Kuten yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 6 ja 34 artiklassa edellytetään.

(60)

   Ks. kohta 2.1.

(61)

   C/2016/4384, EUVL C 269, 23.7.2016, s. 1–19: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A52016XC0723(01)

(62)

   Jäsenvaltiot päättävät itse, annetaanko tämä rooli 1.1 kohdassa mainitulle perusoikeuskirjan yhteyspisteelle.

(63)

   Komission oikeusvaltiokertomus 2020. Ks. myös FRA:n raportti ”Ihmisoikeuksien parissa työskentelevien kansalaisjärjestöjen haasteet EU:ssa”: https://fra.europa.eu/en/publication/2018/challenges-facing-civil-society-organisations-working-human-rights-eu .

(64)

   Tuomio 18.6.2020, komissio v. Unkari, C-78/18, EU:C:2020:476.

(65)

   Sama kuin edellä, 133 kohta.

(66)

   Komissio aikoo ehdottaa eurooppalaisen demokratian toimintasuunnitelman yhteydessä toimia, joilla parannetaan toimittajien turvallisuutta ja joilla heitä ja kansalaisyhteiskuntaa suojellaan SLAPP-kanteilta. Kuten komission ensi vuoden työohjelmassa ilmoitettiin, komissio aikoo ehdottaa vuoden 2021 loppupuolella aloitetta näitä toimijoita vastaan aloitettavien perusteettomien oikeudenkäyntien estämiseksi.

(67)

   FRA:n raportti ”Ihmisoikeuksien parissa työskentelevien kansalaisjärjestöjen haasteet EU:ssa”. Ks. myös kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden kansainvälinen koordinointikomitea (GANHRI), SCA General Observations , 2018SCA General Observations, p. 1.

(68)

   Kansalliset ihmisoikeusinstituutiot saavat toimivaltuutensa valtiolta. Ne ovat hallinnosta riippumattomia elimiä, joilla on perustuslakiin tai lainsäädäntöön perustuvat laajat valtuudet suojella ja edistää ihmisoikeuksia.

(69)

    https://ganhri.org/nhri/

(70)

   Italia, Malta ja Tšekki.

(71)

   Viro (jossa akkreditointi on tarkoitus tehdä vuoden 2020 lopussa) ja Romania.

(72)

   Belgia, Itävalta, Kypros, Ruotsi, Slovakia ja Slovenia.

(73)

    https://nhri.ohchr.org/EN/AboutUs/Pages/ParisPrinciples.aspx . Euroopan neuvosto myös valmistelee suosituksia tehokkaiden, moniarvoisten ja riippumattomien kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden perustamiseksi ja vahvistamiseksi.

(74)

   A-statuksen myöntäminen tarkoittaa, että kansallinen ihmisoikeusinstituutio on kaikilta osin Pariisin periaatteiden mukainen. Kyseiset periaatteet ovat kansallisille ihmisoikeusinstituutioille asetettuja kansainvälisiä vaatimuksia edistää ja suojella perusoikeuksia tehokkaasti ja riippumattomasti.

(75)

   COM(2020) 580. Neuvosto muistutti perusoikeuskirjaa koskevissa päätelmissään vuonna 2019, että ”riippumattomilla kansallisilla ihmisoikeusinstituutioilla - - on keskeinen rooli perusoikeuksien suojelussa ja edistämisessä sekä perusoikeuskirjan noudattamisen varmistamisessa”, 22 kohta.

(76)

   Demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien loukkauksiin liittyviä tapauksia koskeviin oikeudenkäynteihin myönnettävää taloudellista tukea koskeva toteutettavuustutkimus (Feasibility Study for financial support for litigating cases relating to violations of democracy, rule of law and fundamental rights), 28.8.2020: https://ec.europa.eu/info/aid-development-cooperation-fundamental-rights/your-rights-eu/eu-charter-fundamental-rights/application-charter/studies-related-charter_en

(77)

   ”Yhtenä painopisteenä olisi oltava kohdennettu ryhmäkoulutus. Perusoikeuskirjan käyttöä koskeva kansainvälinen koulutus olisi kohdennettava kansallisten tasa-arvoelinten henkilöstöön. […] Kohdennetun ryhmäkoulutuksen jälkeen olisi järjestettävä kansallista horisontaalista koulutusta, jossa tuodaan yhteen asianomaiset toimijat, jotka saivat aiemmin kohdennettua ryhmäkoulutusta. Horisontaalisessa koulutuksessa pyritään tunnistamaan toimijoiden väliset yhteydet ja luomaan synergioita perusoikeuskirjan käytössä.” Equinetin kannanotto komission perusoikeuskirjaa koskevaan strategiaan.

(78)

    http://ennhri.org/wp-content/uploads/2019/11/Implementation-of-the-EU-Charter-of-Fundamental-Rights-Activities-of-NHRIs.pdf . Ks. myös Puolan parhaat käytännöt, sidosryhmien kuulemista koskeva analyysi, s. 15.

(79)

    https://fra.europa.eu/fi/eu-charter . Ks. myös FRA:n perusoikeusraportti 2020.

(80)

   Vuosina 2009–2019 kansalliset tuomioistuimet esittivät unionin tuomioistuimelle 5 038 ennakkoratkaisupyyntöä. Niistä 576 (yli 11 %) sisälsi perusoikeuskirjaan liittyviä kysymyksiä. Ks. FRA:n perusoikeusraportti 2020.

(81)

   Sidosryhmien kuulemista koskeva analyysi, komission vuosikertomus perusoikeuskirjan soveltamisesta 2019; FRA:n perusoikeusraportti 2020; FRA:n lausunto 4/2018, 24. syyskuuta 2018: https://fra.europa.eu/sites/default/files/fra_uploads/fra-opinion-04-2018_charter-implementation.pdf

(82)

   Euroopan juridinen koulutusverkosto, jota tuetaan oikeusalan ohjelmasta, järjestää kansallisten tuomioistuinten ja Euroopan unionin tuomioistuinten välistä koulutusvaihtoa: http://www.ejtn.eu/Exchange-Programme/

(83)

   COM(2020) 713.

(84)

    https://fra.europa.eu/en/publication/2018/applying-charter-fundamental-rights-european-union-law-and-policymaking-national . Kaikki perusoikeuskirjaan liittyvä tieto löytyy jatkossa perusoikeuskirjaa käsittelevältä verkkosivustolta: https://fra.europa.eu/fi/eu-charter

(85)

   Komission oikeusvaltiokertomus 2020.

(86)

   Ks. komission tiedonanto oikeudenkäytön digitalisoinnista EU:ssa, COM(2020) 710.

(87)

    https://e-justice.europa.eu/content_european_training_platform-37158-en.do

(88)

   Tuomio 20.9.2016, Ledra Advertising v. komissio ja EKP, C-10/15 P ja C-10/15, EU:C:2016:701.

(89)

   Tuomio 18.7.2013, komissio ym. v. Kadi, C-584/10 P ja C‑595/10 P, EU:C:2013:518.

(90)

   Vuonna 2011 annettu komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”Commission Operational Guidance on taking fundamental rights in impact assessments” ja vuonna 2015 annettu paremman sääntelyn paketti, jotka edistävät perusoikeuskirjan valtavirtaistamista vaikutusten arvioinnin kiinteänä osana (Tool 28).

(91)

   Hyväksytty helmikuussa 2020:  https://ec.europa.eu/info/publications/communication-shaping-europes-digital-future_en

(92)

   Valkoinen kirja tekoälystä: Eurooppalainen lähestymistapa huippuosaamiseen ja luottamukseen, COM(2020) 65.

(93)

   Kuulemisia järjestetään, jotta saadaan tietoa parempaa sääntelyä koskevia komission aloitteita varten. Ks. https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say ja https://ec.europa.eu/info/consultations_fi . Komissio käyttää työnsä pohjana myös Euroopan unionin perusoikeusvirastolta sekä kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden ja tasa-arvoelinten kaltaisilta oikeuksien puolustajilta saamiaan tietoja. Samoin se käyttää Euroopan neuvoston, Yhdistyneiden kansakuntien ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston kaltaisten kansainvälisten järjestöjen keräämiä tietoja.

(94)

    https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-12848-2020-INIT/fi/pdf

(95)

   Vuonna 2015 laaditut suuntaviivat ihmisoikeuksiin kohdistuvien vaikutusten analysoimisesta kauppaan liittyvien politiikka-aloitteiden vaikutustenarvioinneissa.

(96)

   Liittymistä valmistelevassa tukivälineessä (IPA) 2021–2027 tuetaan uudistuksia unionin arvojen ja perusoikeuksien noudattamiseksi ja lainsäädännön mukauttamiseksi asteittain EU:n sääntöjen, vaatimusten ja politiikkojen mukaiseksi.

(97)

   Tätä menettelyä kuvataan FRA:n perustamisesta annetun asetuksen N:o 168/2007 (EUVL L 53, 27.2.2007, s. 1) 28 artiklassa.

(98)

   Perusoikeuskirjan kanssa ristiriidassa oleva EU:n lainsäädäntö voidaan riitauttaa unionin tuomioistuimessa.

(99)

   Neuvoston suuntaviivat menettelyvaiheista perusoikeuksien kunnioittamisen tarkistamiseksi neuvoston valmisteluelimissä, asiakirja 5377/15, 20. tammikuuta 2015.

(100)

   Neuvosto vahvistaa perusoikeuskirjaa koskevissa päätelmissään ”sitoumuksensa ottaa huomioon perusoikeuskirjan soveltamista koskeva ohjeistus, mukaan lukien suuntaviivat menettelyvaiheista perusoikeuksien kunnioittamisen tarkistamiseksi neuvoston valmisteluelimissä, ja ilmoittaa olevansa valmis tutkimaan keinoja, joilla tätä ohjeistusta voitaisiin hyödyntää tehokkaammin neuvoston valmisteluelimissä muun muassa koulutuksen avulla” (kohta10). Suomen pysyvä edustusto järjesti yhteistyössä neuvoston sihteeristön ja FRA:n kanssa koko henkilöstölle avoimen koulutuksen perusoikeuskirjan soveltamisesta ja suositti tätä kaikille tulevan puheenjohtajakauden työryhmien puheenjohtajille.

(101)

   Euroopan parlamentin työjärjestyksen 39 artikla.

(102)

   EUVL L 123, 12.5.2016, s. 12–15.

(103)

    https://ec.europa.eu/info/aid-development-cooperation-fundamental-rights/your-rights-eu/eu-charter-fundamental-rights/application-charter/annual-reports-application-charter_en

(104)

   Direktiivi 2019/882.

(105)

   Asetus 2019/1896, EUVL L 295, 14.11.2019, s. 1. Perusoikeuskirjan noudattamista koskevan Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) velvollisuuden ympärille laaditaan perusoikeuksia koskeva strategia ja toimintasuunnitelma. Strategian laatimiseen osallistumista ja sen täytäntöönpanon valvontaa varten nimitettiin perusoikeusvastaava. Perusoikeusvalvojia rekrytoidaan arvioimaan sitä, miten viraston operatiivisessa toiminnassa noudatetaan perusoikeuksia. FRA tukee Frontexia perusoikeuksien valvojien kouluttamisessa.

(106)

   Erityisbarometri 487 b.

(107)

   Sidosryhmien kuulemista koskeva analyysi, s. 31.

(108)

   Kohdennettuihin kuulemisiin vastanneista 22 paikallisviranomaisesta 14 kertoi tiedottavansa perusoikeuskirjassa taatuista oikeuksista. Sidosryhmien kuulemista koskeva analyysi, s. 42.

(109)

   Ks. myös FRA (2020) ”What do fundamental rights mean for people in the EU”, s. 48: ”Jotta ihmiset voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä, heillä olisi oltava mahdollisuus saada tietoa oikeuksistaan ja helposti käytettävissään menettelyjä hakemusten ja kantelujen tekemiseksi.”

(110)

    https://fra.europa.eu/en/event/2020/fundamental-rights-forum-2021

(111)

   COM(2018) 5446. www.dearprogramme.eu

(112)

   Ks. perusoikeuskirjaa koskevien neuvoston päätelmien 14 kohta.