EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 24.7.2020
COM(2020) 607 final
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
Euroopan unionin strategia lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnan tehostamiseksi
JOHDANTO
Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistetaan muiden määräysten ohella, että lapsella on oikeus hänen hyvinvoinnilleen välttämättömään suojeluun ja huolenpitoon. Lapsen oikeuksista vuonna 1989 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen mukaan lapsella on oikeus saada suojelua kaikenlaiselta väkivallalta.
Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on erityisen vakava rikos, joka aiheuttaa uhreilleen laajakantoisia ja vakavia koko eliniän kestäviä seurauksia. Vahingoittamalla lapsia nämä rikokset aiheuttavat samalla merkittävää ja pitkäaikaista yhteiskunnallista vahinkoa. Monissa tapauksissa lasten hyväksikäyttäjät ovat henkilöitä, jotka lapset tuntevat, joihin he luottavat ja joista he ovat riippuvaisia. Tämän takia näitä rikoksia on erityisen vaikeaa ehkäistä ja paljastaa. On viitteitä siitä, että covid-19-kriisi on kärjistänyt ongelmaa varsinkin niiden lasten osalta, jotka asuvat hyväksikäyttäjiensä kanssa. Sitä paitsi lapset viettävät aiempaa enemmän aikaa verkossa, mahdollisesti ilman valvontaa. Vaikka heidän on sen ansiosta mahdollista jatkaa koulunkäyntiä ja pitää yhteyttä ikätovereihin, on merkkejä siitä, että se lisää lasten riskiä joutua tekemisiin nettisaalistajien kanssa. Kun aiempaa useampi rikoksentekijä on eristäytynyt kotiinsa, lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin kysyntä on lisääntynyt (mm. joissakin jäsenvaltioissa 25 prosentilla), mikä on vuorostaan johtanut uuden materiaalin lisääntyneeseen kysyntään ja sitä kautta uuteen hyväksikäyttöön.
Euroopan neuvosto arvioi, että Euroopassa joka viides lapsi joutuu jonkin muotoisen seksuaalisen väkivallan uhriksi. Lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ja seksuaalista riistoa voi esiintyä monessa eri muodossa sekä verkossa (lapsi esimerkiksi pakotetaan osallistumaan seksuaaliseen toimintaan suorassa verkkolähetyksessä tai lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää materiaalia vaihdetaan verkossa) että verkon ulkopuolella (lapsen kanssa voidaan esimerkiksi harjoittaa seksuaalista toimintaa tai lapsi voidaan pakottaa osallistumaan lapsiprostituutioon). Jos hyväksikäyttö myös taltioidaan ja jaetaan verkossa, vahinko on pysyvä. Uhrit joutuvat elämään sen tiedon kanssa, että rikoksista otetut kuvat ja videot, joilla näytetään heidän elämänsä pahimmat hetket, kiertävät verkossa ja kuka tahansa voi nähdä ne, myös uhrien ystävät tai sukulaiset.
Digitaalisen maailman eksponentiaalista laajenemista on käytetty hyväksi, ja tästä rikoksesta on tullut todella maailmanlaajuinen. Valitettavasti laajeneminen on helpottanut lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin maailmanlaajuisten markkinoiden luomista. Viime vuosina EU:ta koskevat ilmoitukset lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä verkossa (esim. EU:ssa vaihdetuista kuvista, uhreista EU:ssa jne.) ovat lisääntyneet dramaattisesti: 23 000 ilmoituksesta vuonna 2010 lähes 725 000 ilmoitukseen vuonna 2019, ja ilmoitukset koskivat muun muassa lähes 3:a miljoonaa kuvaa ja videota. Maailmanlaajuisesti kasvu on ollut yhtä huomiota herättävää: miljoonasta ilmoituksesta vuonna 2010 lähes 17 miljoonaan ilmoitukseen vuonna 2019, ja ilmoitukset koskivat muun muassa lähes 70:ä miljoonaa kuvaa ja videota. Ilmoituksista käy ilmi, että suurin osa kaikesta lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvästä materiaalista sijaitsee nykyään EU:ssa olevilla palvelimilla (vuonna 2016 yli puolet ja vuonna 2019 yli kaksi kolmannesta materiaalista).
Äskettäin Saksassa tehty rikostutkinta johti mahdollisesti yli 30 000 epäillyn jäljille. He käyttävät ryhmänettijuttelu- ja viestipalveluja jakaakseen materiaaleja, kannustaakseen toisiaan luomaan uutta materiaalia sekä vaihtaakseen vinkkejä ja metkuja, joiden avulla voidaan vietellä uhreja ja piilottaa omat toimet. Päästä-päähän-salauksen käyttö tekee rikoksentekijöiden tunnistamisesta vaikeaa, ellei mahdotonta. Tässä Saksan esimerkissä on toistaiseksi tunnistettu vain 72 epäiltyä ja 44 uhria.
Päästä-päähän-salauksen käyttöönotto on ollut hyödyksi viestinnän yksityisyyden ja turvallisuuden varmistamisessa, mutta se helpottaa toisaalta myös rikoksentekijöiden pääsyä turvallisiin kanaviin, joissa he pystyvät piilottamaan lainvalvontaviranomaisilta toimensa, kuten kuvien ja videoiden kaupan. Salaustekniikan käyttöön rikollisiin tarkoituksiin on siksi puututtava välittömästi etsimällä mahdollisia ratkaisuja, joiden avulla yritykset pystyvät paljastamaan lapsen seksuaalisen hyväksikäytön päästä-päähän-salatussa sähköisessä viestinnässä ja ilmoittamaan siitä. Ratkaisulla olisi varmistettava sekä sähköisen viestinnän yksityisyys että lasten suojelu seksuaaliselta hyväksikäytöltä ja seksuaaliselta riistolta, ja samalla olisi varmistettava lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvässä materiaalissa esiintyvien lasten yksityisyyden suoja.
Lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunta on Euroopan unionin ensisijainen painopiste. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat molemmat vaatineet lisää käytännön toimia. Vastaavia vaatimuksia on esitetty maailmanlaajuisesti monilla foorumeilla, myös tiedotusvälineissä, kun on käynyt ilmeiseksi, että maailma on kokonaisuudessaan häviämässä taistelun näitä rikoksia vastaan voimatta tuloksellisesti suojella jokaisen lapsen oikeutta elää vapaana väkivallasta. Siitä syystä Euroopan unionin on arvioitava työtään uudelleen ja vahvistettava ponnistuksiaan.
Tämän strategian tavoitteena on tarjota EU:n tasolla tuloksellinen reagointitapa lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjuntaan. Sen avulla luodaan kehys, jonka avulla näihin rikoksiin voidaan reagoida lujasti ja kattavasti, tapahtuipa hyväksikäyttö sitten verkossa tai sen ulkopuolella. Strategia käsittää kahdeksan aloitetta, joilla on määrä panna täytäntöön tarkoituksenmukainen oikeudellinen kehys ja kehittää sitä, vahvistaa lainvalvontaa ja saada usea sidosryhmä mukaan koordinoituun toimintaan, joka liittyy ennaltaehkäisyyn, rikostutkintaan ja uhrien auttamiseen. Aloitteissa hyödynnetään kaikkia EU:n tasolla käytettävissä olevia välineitä sekä EU:n aineellisen oikeuden (I osa) että rahoituksen ja yhteistyön (II osa) osalta. Strategia on määrä toteuttaa seuraavien viiden vuoden aikana (2020–2025).
I
TARKOITUKSENMUKAISEN OIKEUDELLISEN KEHYKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA KEHITTÄMINEN LASTEN SUOJELEMISEKSI
Euroopan unioni otti vuonna 2011 merkittävän askeleen antaessaan lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumista koskevan direktiivin 2011/93/EU, jonka täytäntöönpano jäsenvaltioissa on nyt saatettava kiireellisesti päätökseen. Samanaikaisesti on puututtava todettuihin lainsäädännön aukkoihin asianmukaisilla keinoilla.
1.Varmistetaan, että voimassa oleva lainsäädäntö (direktiivi 2011/93/EU) pannaan kaikilta osin täytäntöön
Lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumista koskeva direktiivi oli ensimmäinen kattava EU:n säädös, jossa vahvistettiin rikosten ja seuraamusten määrittelyä koskevat vähimmäissäännöt lasten seksuaalisen hyväksikäytön, seksuaalisen riiston ja lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin alalla ja joka kattoi rikosten ehkäisyn, tutkinnan ja syytteeseen asettamisen sekä uhrien auttamisen ja suojelun.
Rikokset kattavat sekä verkossa että sen ulkopuolella tapahtuvat tilanteet, kuten lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin katselun ja levittämisen verkossa, verkkoviettelyn (jolloin lapseen muodostetaan verkossa emotionaalinen side tavoitteena lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö) ja seksuaalisen hyväksikäytön verkkokameran välityksellä. Direktiivissä edellytetään rikosoikeuden alan aineellisen ja prosessioikeudellisen lainsäädännön lisäksi myös, että jäsenvaltiot toteuttavat laajamittaisia hallinnollisia (eli muita kuin lainsäädäntään liittyviä) toimenpiteitä, kuten rikosrekisteritietojen vaihto jäsenvaltioiden välillä eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS) kautta osana työhönottoa edeltävää seulontaa sellaisten tehtävien osalta, joihin liittyy suora ja säännöllinen kontakti lapsiin, tai sellaisten henkilöiden koulutusta, jotka työssään todennäköisesti kohtaavat seksuaalisen hyväksikäytön lapsiuhreja. Toimenpiteet edellyttävät monien eri hallinnonaloilla (kuten lainvalvonta, terveydenhoito, koulutus, sosiaalipalvelut, lastensuojeluviranomaiset, oikeuslaitos ja oikeusalan ammattilaiset) ja yksityisillä tahoilla (kuten elinkeinoelämässä ja kansalaisyhteiskunnassa) työskentelevien toimijoiden osallistumista ja koordinointia.
Jäsenvaltiot ovat edistyneet direktiivin täytäntöönpanossa merkittävästi. Direktiivin potentiaali voidaan kuitenkin saada käyttöön vielä huomattavasti paremmin, kunhan jäsenvaltiot panevat kaikilta osin täytäntöön kaikki direktiivin säännökset. Haasteita on edelleen seuraavilla aloilla: rikosten ehkäisy (erityisesti rikosten ennaltaehkäisyyn tähtäävät ohjelmat rikoksentekijöille ja henkilöille, jotka pelkäävät voivansa tehdä rikoksen), rikoslainsäädäntö (erityisesti rikosten tunnusmerkistöjen ja seuraamusten tason määrittely) sekä lapsiuhrien auttamis-, tuki- ja suojelutoimenpiteet. Komissio aloitti vuonna 2019 direktiivin täysimääräisen täytäntöönpanon varmistamiseksi rikkomusmenettelyn 23:a jäsenvaltiota vastaan.
Komissio tekee jatkossakin läheistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa ratkaistakseen jäljellä olevat ongelmakohdat ensisijaisena asiana ja varmistaakseen direktiivin täysimääräisen täytäntöönpanon ja noudattamisen koko unionissa. Komissio tukee myös jäsenvaltioiden työtä tällä alalla helpottamalla edelleen parhaiden käytäntöjen ja saatujen kokemusten vaihtoa.
Keskeinen toimi:
ðJäsenvaltioiden on ensisijaisena asiana saatettava päätökseen lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumista koskevan direktiivin täytäntöönpano. Komissio käyttää edelleen perussopimusten mukaista täytäntöönpanovaltaansa toteuttamalla tarpeen mukaan rikkomusmenettelyitä varmistaakseen pikaisen täytäntöönpanon.
2.Varmistetaan, että unionin lainsäädäntö mahdollistaa tuloksellisen reagoinnin
Komissio arvioi, onko lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumista koskevaa direktiiviä tarpeen ajantasaistaa, ottaen huomioon jäljempänä aloitteessa nro 3 tarkoitetun tutkimuksen. Lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumista koskevan direktiivin lisäksi monet lainsäädäntövälineet EU:n tasolla tukevat ja muovaavat lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumista, erityisesti kun ajatellaan asemaa, joka yksityisellä sektorilla on lasten seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisemisessä ja torjumisessa.
Komission huhtikuussa 2018 esittämät sähköistä todistusaineistoa koskevat ehdotukset ovat keskeisessä asemassa siten, että niillä helpotetaan yksityisen sektorin hallussa olevan keskeisen todistusaineiston nopeaa saatavuutta. Tällaista aineistoa ovat muun muassa niiden yksilöiden henkilöys, jotka ovat ladanneet ja jakaneet lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää materiaalia. Komissio toistaa ehdotusten nopeaa hyväksymistä koskevan vetoomuksensa.
Komissio on sitoutunut tekemään digitaalisia palveluja koskevasta oikeudellisesta kehyksestä sellaisia ehdotuksia, joilla on vaikutuksia lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumiseen verkossa. Digitaalisia palveluja koskeva säädöspaketti, jota koskeva ehdotus annetaan vuoden 2020 loppuun mennessä, selkeyttää ja parantaa sääntöjä, jotka koskevat digitaalisia palveluja koskevaa vastuuta ja niiden turvallisuutta. Komissio harkitsee tässä yhteydessä tarvetta poistaa pidäkkeitä vapaaehtoisilta toimilta, joilla puututaan verkossa välitettyihin laittomiin sisältöihin, tavaroihin tai palveluihin, erityisesti digitaalisten alustapalvelujen osalta.
Komissio katsoo, että verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunta vaatii selkeitä sitovia velvoitteita paljastaa ja ilmiantaa verkossa tapahtuvaa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, jotta sekä lainvalvontaviranomaisten että yksityisen sektorin asiaankuuluvien toimijoiden työhön verkkohyväksikäytön torjumiseksi saataisiin lisää selkeyttä ja varmuutta. Komissio alkaa valmistella alakohtaista lainsäädäntöä verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumiseksi entistä tuloksellisemmin ja kunnioittaen täysin perusoikeuksia ja erityisesti oikeutta sananvapauteen, henkilötietojen suojaan ja yksityisyyteen. Vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden varmistamiseen tähtäävät mekanismit ovat lainsäädännön keskeisiä osatekijöitä, ja aloitteessa nro 6 tarkoitettu keskus voisi olla tässä mukana.
Myös Europol-asetus, jossa määritetään Europolin toiminta-ala, on tässä yhteydessä merkityksellinen. Komissio ilmoitti vuoden 2020 työohjelmassaan säädösehdotuksesta, jolla vahvistetaan Europolin toimeksiantoa poliisiyhteistyön parantamiseksi. Europol on todennut voivansa antaa vain rajallisesti tukea lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevan nopeasti kasvavan ongelman hoitamiseen. Sitä paitsi Europol ei pysty ottamaan vastaan henkilötietoja suoraan yksityiseltä sektorilta, jonka infrastruktuuria rikoksentekijät hyödyntävät voidakseen pitää isäntäkoneillaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää materiaalia ja jakaa sitä. Tämä heikentää Europolin kykyä tukea jäsenvaltioita. Euroopan komissio arvioi näitä kysymyksiä tarkemmin osana tulevaa Europolin toimeksiannon tarkistusta, joka on suunniteltu hyväksyttäväksi vuoden 2020 viimeisellä vuosineljänneksellä.
Nämä mahdolliset lainsäädännön muutokset ovat johdonmukaisia lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumista koskevan unionin politiikan kanssa, ja muutoksilla varmistettaneen, että asiaankuuluvat sidosryhmät voivat oikeudellisen kehyksen avulla ehkäistä ja paljastaa kaikki lasten seksuaalisen hyväksikäytön tapaukset, ilmoittaa niistä ja toimia tuloksellisesti lasten suojelemiseksi ja että sidosryhmiä tuetaan tässä työssä.
Keskeiset toimet:
ðEnsimmäisessä vaiheessa komissio ehdottaa ensisijaisena asiana tarvittavaa lainsäädäntöä, jolla varmistetaan, että sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajat voivat joulukuun 2020 jälkeen jatkaa nykyisiä vapaaehtoisia käytäntöjään paljastaakseen järjestelmissään lasten seksuaalista hyväksikäyttöä.
ðToisessa vaiheessa, vuoden 2021 toiseen vuosineljännekseen mennessä, komissio ehdottaa tarvittavaa lainsäädäntöä verkossa tapahtuvaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön puuttumiseksi tehokkaasti muun muassa edellyttämällä, että asiaankuuluvat verkkopalvelujen tarjoajat paljastavat tiedossa olevan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin ja ilmoittavat siitä viranomaisille.
3.Tunnistetaan lainsäädännön aukot, parhaat käytännöt ja ensisijaiset toimet
Jäsenvaltioiden komissiolle ilmoittamien täytäntöönpanotoimenpiteiden joukossa on toimenpiteitä, joita lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumista koskevassa direktiivissä ei erityisesti edellytetä mutta joita jäsenvaltiot katsoivat tarvitsevansa lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnassa. Tämä viittaa siihen, että direktiivissä ei käsitellä riittävästi kaikkia mahdollisesti merkityksellisiä seikkoja. Komissio kutsui syyskuussa 2019 koolle asiantuntijaseminaarin kerätäkseen tietoa lainsäädännössä mahdollisesti olevista aukoista ja totesi seminaarin päätteeksi, että lisänäytön kokoamista asiasta on jatkettava.
Koska direktiivi annettiin vuonna 2011, olisi arvioitava myös sen käytännön täytäntöönpanoa tuloksellisuuden, tehokkuuden, merkityksellisyyden, johdonmukaisuuden ja EU:n tasolla saatavan lisäarvon kannalta muiden kriteerien ohella. Arvioinnissa olisi otettava erityisesti huomioon näiden rikosten verkkoon liittyvät näkökohdat, sillä vallitsee epäilyksiä siitä, onko nykyinen oikeudellinen kehys yhdeksän vuoden jälkeen edelleen tarkoituksenmukainen, koska tänä aikana on tapahtunut merkittäviä teknisiä muutoksia ja verkkojakaminen on lisääntynyt eksponentiaalisesti. Tekniikan ansiosta rikoksentekijöiden on helpompaa kuin koskaan ennen saada yhteys lapsiin, jakaa kuvia hyväksikäytöstä, piilottaa oma henkilöytensä ja tuottonsa ja vehkeillä toisten rikoksentekijöiden kanssa välttääkseen vastuun ja tehdäkseen uusia rikoksia.
Lisäksi rikoksentekijät ovat yhä taitavampia tekniikan käytössä ja teknisissä valmiuksissaan, kuten salauksessa ja tunnistetietojen poistamisessa (esim. tiedostojen vertaisjakaminen ja pimeän verkon käyttö). Tällainen rikollinen toiminta aiheuttaa ongelmia yhteiskunnalle yleensä ja erityisesti lainvalvonnalle sen tehtävässä suojella yhteiskuntaa.
Komissio käynnistää edellä sanotun pohjalta ensisijaisena asiana tutkimuksen tunnistaakseen EU:n tasolla lainsäädännön ja täytäntöönpanon aukot, parhaat käytännöt ja ensisijaiset toimet arvioimalla seuraavia seikkoja:
·ratkaistaanko unionin nykyisellä lainsäädännöllä ne ongelmat, joiden ratkaisemiseksi lainsäädäntö on annettu, ja
·onko näihin rikoksiin liittyviä uusia ongelmakohtia, joita nykyisessä lainsäädännössä käsitellään vain osittain tai ei lainkaan.
Tutkimuksessa otetaan huomioon EU:n neuvostossa käynnissä oleva työ, jolla varmistetaan lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumiseksi lokakuussa 2019 annettujen neuvoston päätelmien tuloksellinen täytäntöönpano ja joka voisi johtaa kansallisten toimintasuunnitelmien luomiseen tai ajantasaistamiseen toiminnan koordinoimiseksi kansallisella tasolla. Lisäksi tutkimuksessa otetaan huomioon Euroopan parlamentin marraskuussa 2019 antama päätöslauselma, Euroopan parlamentin joulukuussa 2017 antama mietintö lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevan direktiivin täytäntöönpanosta ja lasten suojelemista seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan käsittelevän Euroopan neuvoston asiantuntijakomitean (Lanzarote-komitea) työ.
Keskeinen toimi:
ðKomissio käynnistää vuoden 2020 loppuun mennessä laajan tutkimuksen, jolla pyritään tunnistamaan lainsäädännön aukot, parhaat käytännöt ja ensisijaiset toimet verkossa ja sen ulkopuolella tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnassa EU:n tasolla.
II
LUJITETAAN LAINVALVONTATOIMIA JA TEHOSTETAAN KAIKKIEN SIDOSRYHMIEN YHTEISTYÖTÄ
Lasten seksuaalista hyväksikäyttöä on torjuttava monilla rintamilla, myös koko yhteiskunnassa. Todellista edistystä voidaan saavuttaa vain, jos työtä tehostetaan joka ikisen tapauksen osalta niin rikosten ehkäisyssä, niistä ilmoittamisessa, asian vireillepanossa ja rikostutkinnassa kuin suojelussa ja tunnistamisessa, käsittelyssä ja jatkotoimissa. Sosiaalipalveluilla, terveydenhoidon ammattilaisilla, yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöllä, kasvattajilla, oikeuslaitoksella, lainvalvontaviranomaisilla, lapsilla, perheillä, kansalaisjärjestöillä, tiedotusvälineillä ja laajemminkin yhteiskunnalla on oma tehtävänsä todellisessa usean sidosryhmän laaja-alaisessa toimintamallissa.
4.Tehostetaan lainvalvontatyötä kansallisella ja EU:n tasolla
Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö vaatii pätevää ja kattavaa lainvalvontaa sekä kansallisella että Euroopan unionin tasolla. Covid-19-kriisi on tuonut esiin tarpeen parantaa lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten digitaalisia valmiuksia, jotta turvataan viranomaisten kyky suojella kansalaisia tehokkaasti, kuten toukokuussa 2020 julkaistussa elvytyssuunnitelmassa korostettiin.
Jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaiset ovat rakenteiltaan erilaisia, kun on kyse lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumisesta. On tärkeää, että jäsenvaltioilla on kansallisten poliisivoimiensa osana käytettävissään asianmukaisesti varustettuja erikoisyksiköitä, joiden henkilöstö on hyvin koulutettua, jotta voidaan varmistaa lasten suojelu sekä jäsenvaltioiden rajojen sisällä että niiden ulkopuolella. Komissio on erittäin tyytyväinen siihen, että useat jäsenvaltiot ovat reagoineet viimeaikaiseen laajamittaisten tapausten aaltoon lisäämällä henkilöstöä, jonka työhön kuuluu lasten seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisy ja torjuminen.
Jäsenvaltioiden olisi harkittava kansallisten uhrien tunnistustiimien perustamista näiden yksiköiden osaksi. Jos tällaisia tiimejä jo on, jäsenvaltioiden olisi harkittava kansallisen tason valmiuksien ulottamista alueellisiin ja paikallisiin tiimeihin.
Jotta rikoksia voitaisiin torjua tuloksellisesti, jäsenvaltioiden olisi myös voitava osallistua EU:n ja kansainväliseen yhteistyöhön lasten tunnistamiseksi Europolin Euroopan kyberrikostorjuntakeskuksen kanssa tai Interpolin ylläpitämän kansainvälisen ICSE-tietokannan (International Child Sexual Exploitation) kautta. Kunkin jäsenvaltion lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumiseen osoittamissa resursseissa olisi otettava huomioon myös maan valmiudet tukea tämän alan kansainvälistä yhteistyötä.
Lasten seksuaalisen hyväksikäytön tapaukset rajoittuvat harvoin yhteen jäsenvaltioon, varsinkaan, jos niihin liittyy digitaalista aineistoa. Siitä syystä jäsenvaltioiden olisi kansallisten tiedustelutietokantojen ylläpitämisen lisäksi investoitava siihen, että asiaankuuluvat tiedustelutiedot ohjataan järjestelmällisesti Europolille, joka on EU:n keskeinen rikostietokeskus. Jäsenvaltiot voivat näin tukea toinen toisiaan rajat ylittävien tapausten torjunnassa.
Lasten seksuaalisen hyväksikäytön tuloksellinen torjunta edellyttää myös kehittyneitä teknisiä valmiuksia. Joillakin kansallisilla tutkintaryhmillä ei ole esimerkiksi tarvittavaa tietämystä ja/tai välineistöä, jotta voidaan erottaa lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä materiaali laajasta määrästä takavarikoituja kuvia tai videoita, paikantaa uhrit tai rikoksentekijät taikka suorittaa tutkintaa pimeässä verkossa tai vertaisverkoissa. Tukeakseen kehitystä, jolla kansalliset valmiudet saadaan pysymään teknisen kehityksen tasalla, komissio antaa jäsenvaltioille rahoitusta sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF – poliisiyhteistyö) kautta. Lisäksi komissio tarjoaa ISF-poliisiyhteistyövälineestä varoja unionin toimien kautta. Niihin voi kuulua esimerkiksi ehdotuspyyntöjä ja hankintamenettelyjä lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumiseksi sekä verkossa että sen ulkopuolella. Lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnan alalla järjestetään vuoden 2020 loppuun mennessä uusi ehdotuspyyntö. Komissio rahoittaa myös tutkimushankkeita Horisontti 2020 ‑ohjelmasta tukeakseen lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjuntaan tarkoitettujen kansallisten valmiuksien kehittämistä (sekä lainvalvonnassa että muilla aloilla). Tulevat ehdotuspyynnöt näiden rikosten torjumiseksi avataan uudessa tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa .
Peitetoimina verkossa suoritettavan tutkinnan tekniikoiden käyttö on tärkeä voimavara, kun pyritään soluttautumaan tämäntyyppistä tekniikkaa piiloutumiseen käyttäviin verkostoihin. Tällaiset menetelmät ovat osoittautuneet hyvin tuloksellisiksi pyrittäessä ymmärtämään rikoksentekijöiden käyttäytymistä ja vuorovaikutusta verkkopalveluiden tarjoajien kanssa, ja viime kädessä ne ovat helpottaneet rikoksentekijöiden viestintäkanavien sulkemista ja heidän syytteeseen asettamistaan. Lainvalvontatoiminta näissä tiloissa edellyttää yhä enemmän kykyä soluttautua tuloksellisesti erityisen vaarallisiin verkkorikollisryhmiin. Se voidaan toteuttaa monin eri menetelmin, joita on nykyisin käytössä vain pienellä määrällä EU:n jäsenvaltioita ja sen ulkopuolisia kumppanimaita. Olisi harkittava tämän valmiuden saattamista käytettäväksi koko EU:ssa, jotta toiminta voitaisiin kohdentaa tuloksellisemmin näihin rikollisiin ilman riippuvaisuutta muista kumppaneista. Unionin arvojen ja perusoikeuksien on pysyttävä kaikkien tulevien toimenpiteiden ytimessä.
Europol perustaa innovointikeskuksen ja ‑laboratorion helpottaakseen EU:n tasolla kehitettyjen teknisten välineiden ja tietämyksen saamista jäsenvaltioiden käyttöön. Aloitteen avulla voidaan myös tunnistaa tarpeet, joita jäsenvaltioilla on digitaalisen tutkinnan haasteiden voittamisessa, ja se auttaa määrittämään unionin rahoituksen jakamista tutkimukseen, innovointiin ja poliisin valmiuksien kehittämiseen.
Innovointikeskuksen ja ‑laboratorion ansiosta jäsenvaltioiden on aiempaa helpompaa saada käyttöönsä Europolin Euroopan kyberrikostorjuntakeskuksen resursseja ja kokemusta. Euroopan kyberrikostorjuntakeskus on perustamisestaan asti tukenut tärkeällä tavalla jäsenvaltioita lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumisessa. Tuella on monia, muun muassa seuraavia muotoja:
·Euroopan kyberrikostorjuntakeskus on osallistunut uhrien tunnistustyöhön vuodesta 2014. Yhteiset toimet Europolin uhrien tunnistusryhmissä jäsenvaltioiden ja niiden kumppanien kanssa, joiden kanssa on tehty operatiivisia sopimuksia, ja erilaisten tutkintatapojen, kuten ICSE-tietokannan käyttö, ovat johtaneet lähes 360 lapsen ja 150 rikoksentekijän tunnistamiseen.
·Europol on (usein yhteistyössä Eurojustin kanssa) auttanut koordinoimaan lukuisia onnistuneita rikostutkintoja.
·Operatiivisia toimintasuunnitelmia lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja riiston torjumiseksi toteutetaan joka vuosi järjestäytynyttä ja vakavaa kansainvälistä rikollisuutta koskevan EU:n toimintapoliittisen syklin / Euroopan monialaisen rikosuhkien torjuntafoorumin (EMPACT) puitteissa ja Europolin tuella.
·Europol on ollut keskeisessä asemassa kokoamassa, työstämässä ja julkaisemassa raportteja, kuten vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskeva uhkakuva-arvio (SOCTA) ja internetiä hyödyntävää järjestäytynyttä rikollisuutta koskeva uhkakuva-arvio (IOCTA), joissa on erityisesti lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjuntaa koskevia jaksoja.
·Europol on myös työskennellyt kansainvälisten kumppaniensa kanssa tarjotakseen vanhemmille ja hoitajille neuvoja verkon turvallisesta käytöstä, jotta lapset olisivat turvassa covid-19-kriisin aikana. Lisäksi Europol laatii viikoittain kolme tiedusteluraporttia tietyille kohdeyleisöille.
ðEuropol perustaa innovointikeskuksen ja ‑laboratorion ja komissio antaa rahoitusta, jotta helpotetaan kehitystä, jolla kansalliset valmiudet saadaan pysymään teknisen kehityksen tasalla, ja varmistetaan, että lainvalvontaviranomaiset pystyvät reagoimaan näihin rikoksiin tuloksellisesti.
5.Autetaan jäsenvaltioita suojelemaan lapsia entistä paremmin ennaltaehkäisyn avulla
Tietyissä lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumista koskevan direktiivin artikloissa, joiden täysimääräisessä täytäntöönpanossa jäsenvaltioilla on eniten viiveitä, edellytetään ottamaan käyttöön ennaltaehkäisyohjelmia, joissa vaaditaan useantyyppisten sidosryhmien toimintaa.
Kun on kyse (mahdollisiin) rikoksentekijöihin kohdennetuista ennaltaehkäisyohjelmista, jäsenvaltioiden vaikeudet koskevat ohjelmia kaikissa vaiheissa: ennen kuin henkilö tekee ensimmäisen rikoksen, rikosoikeudenkäynnin aikana tai sen jälkeen, vankilassa ja vankilan ulkopuolella.
Tutkimusta siitä, mikä motivoi yksilöitä tekemään rikoksia, on vähän ja se on hajanaista, ja alan käytännön toimijoiden ja tutkijoiden välistä viestintää on minimaalista:
·Nykyinen tutkimuksen puute vaikeuttaa kaikissa vaiheissa tuloksellisten ohjelmien laatimista ja käyttöönottoa. Muutaman käytössä olevan ohjelman tuloksellisuutta arvioidaan harvoin.
·Alalla on erityyppisiä käytännön toimijoita (kuten viranomaiset, jotka vastaavat ennaltaehkäisyohjelmien tarjoamisesta henkilöille, jotka pelkäävät tekevänsä rikoksen, ennaltaehkäisyohjelmista vankiloissa vastaavat viranomaiset, seksirikosten tekijöiden yhteiskuntaan sopeutumista tukevia ennaltaehkäisyohjelmia tarjoavat kansalaisjärjestöt), mutta toimijat eivät keskustele keskenään riittävästi ohjelmien tuloksellisuudesta eivätkä välitä toisilleen saatuja kokemuksia ja parhaita käytäntöjä.
Komissio pyrkii näiden vaikeuksien voittamiseksi perustamaan ennaltaehkäisyverkoston, johon kuuluu merkityksellisiä ja arvossapidettyjä käytännön toimijoita ja tutkijoita. Tavoitteena on tukea jäsenvaltioita toimivien, tiukasti arvioitujen ja tuloksellisten ennaltaehkäisytoimenpiteiden käyttöön ottamisessa, jotta voidaan vähentää lasten seksuaalista hyväksikäyttöä EU:ssa ja helpottaa parhaiden käytäntöjen vaihtoa. Verkostolta odotetaan erityisesti seuraavaa:
1.Verkosto mahdollistaa positiivisen tiedonkulun käytännöstä tutkimukseen ja tutkimuksesta käytäntöön:
·Tutkijat antaisivat käytännön toimijoille tieteellisesti testattuja aloitteita, ja käytännön toimijat antaisivat tutkijoille ennaltaehkäisyaloitteita koskevaa jatkuvaa palautetta näyttöpohjan vahvistamiseksi edelleen. Myös uhrien näkökulma ja näkemykset otettaisiin huomioon verkoston työssä.
·Vaikka verkoston työ kattaisi kaikki lasten seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisemiseen liittyvät alat, se keskittyisi voimakkaasti rikoksentekijöille ja henkilöille, jotka pelkäävät voivansa tehdä rikoksen, suunnattuihin ennaltaehkäisyohjelmiin, sillä tällä alalla jäsenvaltioilla on eniten vaikeuksia.
·Tiedetään, että kaikilla rikoksentekijöillä ei ole lapsikohteista seksuaalihäiriötä eli pedofiliaa (muita syitä rikokseen ovat muun muassa riisto taloudellisessa hyötymistarkoituksessa), eivätkä kaikki pedofiilit syyllisty rikoksiin (jotkut hakevat apua pedofilian käsittelyyn). Tarvitaan perustavanlaatuista tutkimusta, jotta voidaan ymmärtää prosessia, jossa henkilö päätyy rikoksentekijäksi, riskitekijät ja laukaisevat tekijät mukaan luettuina. Joidenkin tilastojen mukaan jopa 85 prosenttia henkilöistä, jotka katselevat kuvia lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä, käyttävät myös fyysisesti lapsia hyväksi. Lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin katseleminen on myös rikos, joka luo uuden materiaalin kysyntää ja sitä kautta uutta fyysistä väärinkäyttöä.
·Verkosto soveltaisi ennaltaehkäisyyn tieteellistä lähestymistapaa. Vaikka esiintyvyyttä koskevia tietoja on vähän, tutkimusten mukaan noin 3 prosenttia miespuolisesta väestöstä voi sairastaa pedofiliaa. Käytännön toimijat tunnustavat, että ongelmaan puuttuminen sen alkulähteellä myöntämällä tämä vaikea tosiseikka ja ottamalla käyttöön ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä on tuloksellisin tapa suojella uhreja ja keventää lainvalvontaviranomaisten työtaakkaa.
2.Verkosto tukee jäsenvaltioiden valistustyötä luomalla keskitettyjä mediakampanjoita ja koulutusmateriaaleja:
·Tämä helpottaisi tiedonvaihtoa koulutusmateriaaleista ja valmiuksien kehittämisestä ja keräisi esimerkkejä parhaista käytännöistä, joilla innostettaisiin mediakampanjoihin ja koulutukseen kaikissa jäsenvaltioissa. Tällainen yhteistyö auttaisi välttämään päällekkäistä työtä esimerkiksi helpottamalla muissa jäsenvaltioissa tuotettujen materiaalien sovittamista ja siirtämistä kansalliseen kontekstiin.
·Komissio käynnistäisi verkoston tuella myös valistuskampanjoita ja tukisi niitä auttaakseen lapsia, vanhempia, hoitajia ja kasvattajia saamaan tietoa riskeistä sekä ennaltaehkäisevistä järjestelyistä ja menettelyistä. Niitä kehitettäisiin yhdessä verkoston kanssa.
·Ennaltaehkäisevä työ on välttämätöntä, kun on kyse organisaatioista, jotka työskentelevät lasten kanssa – urheilukeskuksista ja ‑kerhoista, uskonnollisista laitoksista, terveydenhuoltopalveluista, kouluista, iltapäivätoiminnasta. Ne on saatava tiedostamaan ongelmat ja niille on kerrottava tavoista, joilla hyväksikäyttöä voi estää, esimerkiksi antamalla intensiivistä koulutusta. On varmistettava, että organisaatioilla on käytössä asianmukaiset menettelyt ja että ne käyttävät unionin oikeuden mukaista laillista valtuutusta pyytää rikosrekisteritietoja yli rajojen eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän kautta. Tämä erittäin tehokas EU:n järjestelmä on ratkaisevan tärkeä seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisemisessä, sillä sen avulla voidaan tarkistaa henkilön mahdollinen rikostausta sellaisiin työtehtäviin tai järjestelmällisiin vapaaehtoistoimiin liittyvän rekrytoinnin yhteydessä, joihin liittyy suora ja säännöllinen kontakti lapsiin. Kaikkien alojen ammattilaiset, jotka saattavat joutua kosketuksiin lasten kanssa, on koulutettava ja heille on annettava välineitä, joiden avulla he voivat ehkäistä rikoksia ja havaita varhaiset merkit mahdollisesta seksuaalisesta väkivallasta ja hyväksikäytöstä sekä toimia asianmukaisella tavalla vuorovaikutuksessa lasten ja heidän perheidensä kanssa lapsen erityistarpeiden ja edun pohjalta. Sama koskee lainvalvontaviranomaisia ja oikeuslaitosta, kun lapsiuhri osallistuu rikostutkintaan hyväksikäyttäjäänsä vastaan. Perheiden ja hoitajien, ammattilaisten ja yhteiskunnan laajemminkin on ymmärrettävä näiden rikosten vakavuus ja niiden tuhoisa vaikutus lapsiin, ja näille tahoille on annettava tarvittavaa tukea, jotta ne voivat ilmoittaa rikoksista ja tukea lapsiuhreja. Tämä edellyttää erityistä tiedotusta, mediakampanjoita ja koulutusta.
·Lapsilla itsellään on oltava tietoa ja välineitä, jotka voivat auttaa heitä olemaan joutumatta hyväksikäytön uhreiksi, jos mahdollista (esim. tietoa siitä, miten nettiä voi käyttää turvallisesti), ja heille on kerrottava, että tietyntyyppinen käytös ei ole hyväksyttävää. Komission rahoittama Safer Internet ‑keskusten verkosto tiedottaa turvallisuudesta verkossa ja antaa tukipuhelinpalveluiden ja vihjelinjojen kautta tietoja, resursseja ja apua hyvin monenlaisista digitaaliseen turvallisuuteen liittyvistä aiheista, kuten verkkoviettelystä ja sextingistä. Muita esimerkkejä siitä, miten tämä voidaan tehdä, ovat Euroopan neuvoston One in Five ‑kampanja ja Europolin #SayNo-aloite
. Kun hyväksikäyttöä tapahtuu, lasten on voitava tuntea olonsa turvalliseksi ja heillä on oltava riittävät voimavarat kertoa tapahtuneesta, reagoida siihen ja ilmoittaa siitä silloinkin, kun hyväksikäyttö tapahtuu piirissä, johon lapsi luottaa (läheisen tai muun sellaisen henkilön taholta, jonka lapsi tuntee ja johon hän luottaa), kuten on usein asian laita. Heillä on myös oltava käytössään turvalliset, helppokäyttöiset ja lapsen ikää vastaavat kanavat, joiden avulla he voivat ilman pelkoa ilmoittaa hyväksikäytöstä. Ennaltaehkäisytyössä on myös otettava huomioon niiden eri lapsiryhmien erityisolosuhteet ja tarpeet, jotka ovat erityisen alttiita seksuaalisen hyväksikäytön riskille, kuten vammaiset lapset, maahanmuuttajalapset (varsinkin ilman huoltajaa olevat alaikäiset) ja ihmiskaupan uhreiksi joutuneet lapset (joista suurin osa on tyttöjä).
Verkosto on tarkoitus organisoida työryhmiksi, jotka helpottavat parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja käsittelevät konkreettisia aloitteita tuottaakseen kouraantuntuvan tuloksen. Työryhmät voitaisiin organisoida toiminta-alan mukaan (eli ammatillisen taustan mukaan, esim. terveydenhuollon toimijat, sosiaalityöntekijät, koulutusalan toimijat, lainvalvontaviranomaiset, oikeusviranomaiset, vankilaviranomaiset, päätöksentekijät ja tutkijat) ja ohjelman mukaan (eli ennaltaehkäisyohjelman kohderyhmän tyypin mukaan, esim. rikoksentekijät ja henkilöt, jotka pelkäävät voivansa tehdä rikoksen, tai koulutus- ja valistusohjelmat lapsille, perheille ja yhteisölle).
On olennaisen tärkeää maksimoida lasten seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisytyö. Lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevien ilmoitusten eksponentiaalinen lisääntyminen on lannistanut lainvalvontaviranomaiset EU:ssa ja maailmanlaajuisesti. Tämä on vahvistanut käytännön toimijoiden (myös lainvalvontaviranomaisten) yksimielisyyttä siitä, että ongelmaa on mahdotonta ratkaista yksinomaan lainvalvontatoimin vaan tarvitaan usean toimijan koordinoitua toimintaa.
Verkoston tavoitteena olisi lujittaa lasten seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisyvalmiuksia EU:ssa, ja sillä olisi maailmanlaajuinen toiminta-alue, jotta se voisi hyödyntää kaikkea merkityksellistä asiantuntemusta EU:ssa ja sen ulkopuolella. Verkosto olisi myös laajasti läsnä verkossa, jotta sen olisi helpompi jakaa työnsä tuloksia EU:ssa ja maailmanlaajuisesti ja kaikki maat voisivat hyötyä uusimmista tutkimuksista ja toimintamalleista.
Ennaltaehkäisyverkoston avulla olisi lyhyesti sanottuna saavutettava seuraavat tavoitteet: a) lasten (verkossa ja sen ulkopuolella) tapahtuvan seksuaalisen hyväksikäytön vastaisten toimien tehostaminen EU:ssa; b) lasten seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisyyn EU:ssa nykyisin osoitettujen (rajallisten) resurssien entistä tuloksellisempi ja tehokkaampi käyttö; ja c) maailmanlaajuisen yhteistyön tehostaminen kumppanien kanssa, jotta EU:ssa voidaan hyödyntää maailmanlaajuista asiantuntemusta ilman päällekkäistä työtä.
Keskeinen toimi:
ðKomissio alkaa välittömästi valmistella ennaltaehkäisyverkostoa EU:n tasolla helpottaakseen parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja tukeakseen jäsenvaltioita niiden ottaessa käyttöön toimivia, tiukasti arvioituja ja tuloksellisia ennaltaehkäisytoimenpiteitä, jotta voidaan vähentää lasten seksuaalista hyväksikäyttöä EU:ssa.
6.Eurooppalainen keskus lasten seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja torjumiseksi
Komissio alkaa perinpohjaisen tutkimuksen ja vaikutustenarvioinnin perusteella valmistella eurooppalaisen keskuksen mahdollista perustamista lasten seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Keskus antaisi jäsenvaltioille kokonaisvaltaista tukea lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumiseksi verkossa ja sen ulkopuolella ja varmistaisi koordinoinnin, jotta resursseja käytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti ja vältettäisiin päällekkäinen työ.
Euroopan parlamentti vaati keskuksen perustamista marraskuussa 2019 antamassaan päätöslauselmassa, ja jäsenvaltiot korostivat lokakuussa 2019 hyväksymissään neuvoston päätelmissä olevan tarpeen ottaa käyttöön koordinoitu, monen sidosryhmän toimintamalli. Keskusta voitaisiin kehittää vastaavanlaisista keskuksista ympäri maailmaa saatujen parhaiden käytäntöjen ja kokemusten perusteella. Tällaisia keskuksia ovat muun muassa National Centre for Missing and Exploited Children (NCMEC) Yhdysvalloissa, Canadian Centre for Child Protection Kanadassa ja Australian Centre to Counter Child Exploitation Australiassa.
Jotta jäsenvaltioille voidaan varmistaa kokonaisvaltainen tuki lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnassa ja ellei tulevasta arvioinnista muuta johdu, keskuksen tehtävät voisivat kattaa seuraavat kolme alaa:
1.Lainvalvonta: Europol on keskeinen toimija lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnassa, erityisesti koska se analysoi ja välittää edelleen Yhdysvalloista saatuja hyväksikäyttöilmoituksia. Keskus voisi Europolin tehtävän ja kokemuksen pohjalta tehdä yhteistyötä lainvalvontaviranomaisten kanssa EU:ssa ja kolmansissa maissa sen varmistamiseksi, että uhrit tunnistetaan ja heitä autetaan mahdollisimman nopeasti ja että rikoksentekijät saadaan oikeuden eteen. Keskus voisi tukea jäsenvaltioita ottamalla vastaan lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevat ilmoitukset yrityksiltä, jotka tarjoavat palvelujaan EU:ssa, varmistamalla ilmoitusten merkityksellisyyden ja välittämällä ne lainvalvontaviranomaisille toimia varten. Keskus voisi myös tukea yrityksiä esimerkiksi pitämällä EU:ssa yllä yhtä ainoaa tietokantaa tiedossa olevasta lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvästä materiaalista helpottaakseen materiaalin paljastamista yritysten järjestelmissä EU:n tietosuojasääntöjen mukaisesti. Lisäksi keskus voisi tukea lainvalvontaviranomaisia koordinoimalla ja helpottamalla vihjelinjojen avulla verkossa todetun lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin poistamista.
Keskus voisi toimia tiukkojen valvontajärjestelyjen mukaisesti vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden varmistamiseksi. Keskus voisi mahdollisesti erityisesti auttaa varmistamaan, ettei materiaaleja poisteta virheellisesti tai ettei hakutyökaluja käytetä väärin ilmoittamaan laillisesta sisällöstä (mihin sisältyy työkalujen käyttö muuhun tarkoituksen kuin lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjuntaan). Keskus voisi myös ottaa vastaan valituksia käyttäjiltä, joiden mielestä heidän sisältönsä on poistettu erehdyksessä. Vastuuvelvollisuus ja avoimuus ovat aloitteen nro 2 keskeisissä toimissa mainitun lainsäädännön keskeisiä osatekijöitä.
2.Ennaltaehkäisy: Keskus voisi ennaltaehkäisyverkoston tekemän työn pohjalta tukea jäsenvaltioita niiden ottaessa käyttöön toimivia, tiukasti arvioituja ja tuloksellisia laaja-alaisia ennaltaehkäisytoimenpiteitä, jotta voidaan vähentää lasten seksuaalista hyväksikäyttöä EU:ssa, ottamalla huomioon lasten erilainen haavoittuvuus heidän ikänsä, sukupuolensa, kehityksensä ja muiden erityisolosuhteiden mukaan. Keskus voisi edistää koordinointia tukeakseen investoitujen resurssien ja EU:ssa käytettävissä olevan ennaltaehkäisyä koskevan asiantuntemuksen mahdollisimman tehokasta käyttöä päällekkäisen työn välttämiseksi. Keskus toimisi tutkimuksen ja asiantuntemuksen yhdistäjänä, kehittäjänä ja levittäjänä, jolloin se voisi helpottaa vuoropuhelua ja kannustaa siihen kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien välillä. Keskus voisi myös auttaa kehittämään uusinta tutkimusta ja tietämystä sekä parantamaan datan laatua. Lisäksi keskus voisi antaa ennaltaehkäisyn puutteita koskevia lausuntoja päätöksentekijöille kansallisella ja EU:n tasolla ja esittää mahdollisia ratkaisuja puutteiden poistamiseksi.
3.Uhrien auttaminen: Keskus voisi tehdä tiivistä yhteistyötä kansallisten viranomaisten ja koko maailman asiantuntijoiden kanssa sen varmistamiseksi, että uhrit saavat asianmukaista ja kokonaisvaltaista tukea lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ja rikoksen uhrien oikeuksia koskevien direktiivien edellyttämällä tavalla. Keskus voisi myös tukea lapsiuhrien suojelutoimenpiteitä koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtoa. Se voisi lisäksi tukea jäsenvaltioita tekemällä (esim. lasten seksuaalisen hyväksikäytön lyhyt- ja pitkäaikaisia vaikutuksia koskevaa) tutkimusta tukeakseen näyttöön perustuvaa poliittista päätöksentekoa uhrien auttamista ja tukemista koskevissa asioissa sekä toimimalla asiantuntijakeskuksena koordinoinnin parantamiseksi ja päällekkäisen työn välttämiseksi. Keskus voisi myös tukea uhreja heidän kuviensa ja heitä esittävien videoiden poistamisessa heidän yksityisyytensä suojaamiseksi myös etsimällä materiaaleja verkosta ennakoivasti ja ilmoittamalla niistä yrityksille.
Keskus voisi koota yhteen kaikki strategian aloitteet mahdollistamalla entistä tuloksellisemman yhteistyön viranomaisten (myös lainvalvontaviranomaisten), elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan välillä EU:ssa ja maailmanlaajuisesti. Keskus voisi toimia tämän alan asiantuntemuksen viiteyhteisönä EU:ssa:
·Lainsäädäntöön painottuvat aloitteet: Keskus voisi asiantuntemuksellaan auttaa komissiota sen tehtävässä tukea jäsenvaltioita lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevan direktiivin täytäntöönpanossa. Asiantuntemus syvenisi ajan mittaan, kun keskus tunnistaisi jatkuvasti puutteita ja parhaita käytäntöjä EU:ssa ja muualla. Se auttaisi komissiota toteuttamaan näyttöön perustuvaa politiikkaa, jolloin myös varmistuisi, että EU:n lainsäädäntö on ajan tasalla ja mahdollistaa tuloksellisen reagoinnin.
·Yhteistyöhön ja rahoitukseen painottuvat aloitteet: Keskus voisi läheisessä yhteistyössä komission ja muiden maiden vastaavien keskusten sekä lasten seksuaalisen hyväksikäytön lopettamiseen tähtäävän WePROTECT Global Alliance ‑kumppanuuden kanssa varmistaa, että kaikilla jäsenvaltioilla on välittömästi ja keskitetysti käytettävissään koko maailman parhaat käytännöt ja että lapsille ympäri maailmaa on hyötyä EU:n parhaista käytännöistä. Keskus voisi hyödyntää myös ennaltaehkäisyverkoston tuloksia ja Safer Internet ‑keskusten kokemuksia.
Komissio tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden kanssa tutkiakseen eri toteutusvaihtoehtoja, kuten nykyisten rakenteiden käyttöä keskuksen tehtäviin soveltuvin osin. Tavoitteena on maksimoida keskuksen tuoma lisäarvo sekä sen tuloksellisuus ja kestävyys. Komissio tekee vaikutustenarvioinnin sekä tutkimuksen, joka käynnistetään välittömästi, selvittääkseen, mikä on paras tapa edetä ja mitkä ovat keskukselle parhaat rahoitusjärjestelyt ja oikeudellinen muoto.
Keskeinen toimi:
ðKomissio käynnistää välittömästi tutkimuksen, jonka tavoitteena on eurooppalaisen keskuksen perustaminen lasten seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja torjumiseksi, jotta EU voisi reagoida lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumiseksi verkossa ja verkon ulkopuolella kattavasti ja tuloksellisesti.
7.Havahdutetaan yritykset toimimaan, jotta varmistetaan lasten suojeleminen niiden tuotteissa
Tiettyjen verkkopalvelujen tarjoajilla on ainutlaatuisen hyvät mahdollisuudet ehkäistä, paljastaa ja ilmiantaa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, jossa hyödynnetään niiden infrastruktuuria tai palveluja.
Nykyisin useat yritykset paljastavat vapaaehtoisesti lasten seksuaalista hyväksikäyttöä. NCMEC sai tällaisilta yrityksiltä lähes 17 miljoonaa ilmoitusta lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä pelkästään vuonna 2019. Ilmoitukset koskevat hyväksikäyttökuvien ja ‑videoiden lisäksi myös tilanteita, joista aiheutuu lapsille välitöntä vaaraa (esim. yksityiskohtaisia tietoja tapaamisjärjestelyistä, jotta lasta voidaan käyttää fyysisesti hyväksi, tai lapsen itsemurhauhkaus rikoksentekijän kiristettyä lasta). Ilmoitusten avulla on vuosien ajan pelastettu EU:ssa lapsia meneillään olevalta hyväksikäytöltä esimerkiksi seuraavasti:
·Ruotsissa pelastettiin 11 hyväksikäyttäjien riistämää lasta, joista osa oli vain 2-vuotiaita.
·Tanskassa tehtiin kaikkien aikojen suurin operaatio lasten seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan.
·Romaniassa pelastettiin 9-vuotias tyttö, jota hänen isänsä oli käyttänyt hyväksi yli vuoden ajan.
·Saksassa pelastettiin 4-vuotias tyttö ja hänen 10-vuotias veljensä, joita heidän isänsä oli käyttänyt hyväksi.
·Ranskassa pidätettiin rikoksentekijä, joka oli vietellyt verkossa sataa lasta saadakseen heistä lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää materiaalia.
·Tšekissä pelastettiin kaksi tyttöä, joita 52-vuotias mies käytti hyväksi sekä videoi hyväksikäytön ja jakoi sen verkossa.
Yritysten toimet lasten seksuaalisen hyväksikäytön paljastamiseksi ja siitä ilmoittamiseksi vaihtelevat merkittävästi. Vuonna 2019 yksi ainoa yritys, Facebook, lähetti melkein 16 miljoonaa ilmoitusta (94 prosenttia kaikista ilmoituksista tuona vuonna), kun taas toiset Yhdysvaltoihin sijoittautuneet yritykset lähettivät alle 1 000 ilmoitusta, eräät jopa alle 10.
Viime vuonna Facebook ilmoitti suunnitelmista toteuttaa päästä-päähän-salaus oletusarvoisesti omassa pikaviestintäpalvelussaan. Koska liitännäistoimenpiteitä ei ole, arvioidaan, että tämä voi vähentää lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevia ilmoituksia EU:ssa (ja maailmanlaajuisesti) yli puolella tai jopa kahdella kolmasosalla, koska nykyisin käytetyt paljastusvälineet eivät toimi päästä-päähän-salatussa viestinnässä.
Kun otetaan huomioon tiettyjen verkkopalvelujen keskeinen asema lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin levityksessä ja toimialan todellinen ja mahdollinen merkitys lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnassa, on olennaisen tärkeää, että toimiala ottaa vastuun lasten suojelemisesta tuotteissaan EU:n perusoikeuksien, kuten yksityisyyden ja henkilötietojen suojan, mukaisesti.
Komissio on vuonna 2020 alkanut tehdä EU:n internetfoorumin puitteissa työtä tukeakseen toimialan ponnisteluja verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumiseksi. Foorumiin osallistuvat kaikki EU:n sisäasiainministerit, suurimpien internetyritysten korkean tason edustajat, Euroopan parlamentti ja Europol. Foorumi on toiminut vuodesta 2015 esimerkkinä onnistuneesta monialaisesta yhteistyöstä terroristisen sisällön torjumiseksi verkossa, ja nyt foorumi on laajentunut käsittelemään myös lasten seksuaalista hyväksikäyttöä verkossa.
EU:n internetfoorumi tukee edelleen terroristisen sisällön torjuntaa verkossa, minkä lisäksi foorumi tarjoaa yhteisen tilan, jolla yksityiset ja julkiset toimijat voivat jakaa parhaita käytäntöjä ja kertoa haasteista, joita ne kohtaavat torjuessaan verkossa tapahtuvaa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, jotta toimijat voivat ymmärtää toisiaan paremmin ja etsiä ratkaisuja yhdessä. Foorumi mahdollistaa myös korkean tason poliittisen koordinoinnin toimien tehokkuuden ja tuloksellisuuden maksimoimiseksi koko EU:ssa.
Yksi EU:n internetfoorumilla vuonna 2020 tehdyistä erityisaloitteista on teknisen asiantuntijaprosessin luominen kartoittamaan ja arvioimaan mahdollisia ratkaisuja, joiden avulla yritykset voisivat paljastaa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä päästä-päähän-salatussa sähköisessä viestinnässä ja ilmoittaa siitä perusoikeuksia täysimääräisesti kunnioittaen ja luomatta uusia haavoittuvuuksia, joita rikolliset voisivat hyödyntää. Tekniset asiantuntijat yliopistoista, elinkeinoelämästä, viranomaisista ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioista tutkivat mahdollisia ratkaisuja, joissa keskitytään laitteisiin, palvelimiin ja salausprotokolliin, jotta niiden avulla voitaisiin varmistaa sähköisen viestinnän yksityisyys ja turvallisuus sekä suojella lapsia seksuaaliselta hyväksikäytöltä ja seksuaaliselta riistolta.
Keskeinen toimi:
ðKomissio on käynnistänyt EU:n internetfoorumin puitteissa toimialan kanssa asiantuntijaprosessin kartoittamaan sekä arvioimaan alustavasti vuoden 2020 loppuun mennessä mahdollisia teknisiä ratkaisuja, joiden avulla voidaan paljastaa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä päästä-päähän-salatussa sähköisessä viestinnässä ja ilmoittaa siitä. Prosessissa pyritään myös käsittelemään sääntelyyn liittyviä ja operatiivisia haasteita ja mahdollisuuksia näiden rikosten torjunnassa.
8.Parannetaan lasten suojelua maailmanlaajuisesti monen sidosryhmän yhteistyöllä
Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on todellisuutta maailmanlaajuisesti kaikissa maissa ja sosiaaliryhmissä, ja sitä tapahtuu sekä verkossa että sen ulkopuolella. Arvioidaan, että koko maailmassa on joka hetki verkossa yli 750 000 nettisaalistajaa, jotka vaihtavat lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää materiaalia, esittävät lasten hyväksikäyttöä suoratoistona, kiristävät lapsia tuottamaan seksuaalista materiaalia tai viettelevät lapsia tulevaa seksuaalista hyväksikäyttöä varten.
Seuraavassa kartassa esitetään lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän materiaalinäytteen reaaliaikaiset lataukset tiettynä päivänä:
Myös siitä on näyttöä, että rikoksentekijät matkustavat kolmansiin maihin hyötyäkseen lievemmästä oikeudellisesta kehyksestä tai vähäisistä lainvalvontavalmiuksista, jotta he voivat tehdä rikoksia pelkäämättä lainvalvontaviranomaisia. Lasten suojelemisen kannalta on tärkeää, että lapsiin kohdistuvien rikosten tekijöitä voidaan vaatia rekisteröitymään ja noudattamaan tiettyjä tuomioistuimen tai kriminaalihuoltolaitoksen määräämiä ehtoja vankilasta vapautumisensa jälkeen.
Komissio on vuosien ajan tukenut maailmanlaajuista työtä monen sidosryhmän yhteistyössä hyvin tietoisena siitä, että verkoston voittamiseen tarvitaan verkosto. Yksi esimerkki on komission rahoittama ICSE-tietokanta, jota ylläpidetään Interpolissa ja jossa on yli 1,5 miljoonaa kuvaa ja videota. Tietokantaan on yhteydessä yli 60 maata (ja Europol), jotka ovat yhteistyössä pystyneet tunnistamaan tietokannan avulla maailmanlaajuisesti 20 000 uhria. Komissio on mukana rahoittamassa myös yli 40 maan vihjelinjojen INHOPE-verkostoa helpottaakseen sellaisen lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin poistamista, josta yleisö on ilmoittanut nimettömästi. Komissio tukee jatkossakin maailmanlaajuista toimintaa rahoituksella tehostaakseen kansainvälistä yhteistyötä. EU tukee edelleen erityisesti EU:n ja YK:n Spotlight-aloitetta naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan kaikkien muotojen ehkäisemiseksi ja lopettamiseksi viidellä alueella ympäri maailmaa.
Komissio perusti vuonna 2012 yhdessä Yhdysvaltain toimivaltaisten viranomaisten kanssa maailmanlaajuisen kumppanuuden verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumiseksi (Global Alliance against Child Sexual Abuse Online). Siihen liittyi 54 maata tavoitteenaan parantaa uhrien suojelua sekä rikoksentekijöiden tunnistamista ja syytteeseen asettamista, lisätä tietoisuutta ongelmasta ja vähentää lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin saatavuutta verkossa. Aloite sulautettiin vastaavaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuonna 2014 perustettuun WePROTECT-aloitteeseen, johon kuului hallitusten lisäksi toimialan edustajia ja kansalaisjärjestöjä. Näissä kahdessa aloitteessa sovittiin vuonna 2016 voimien yhdistämisestä ja muodostettiin verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön lopettamiseen tähtäävä WePROTECT Global Alliance. Siihen kuuluu nykyisin 97 hallitusta, 32 maailmanlaajuista teknologiayritystä, 33 kansalaisyhteiskunnan organisaatiota ja kansainvälistä instituutiota ja 5 alueellista organisaatiota. Vuoden 2019 lopulla organisaatiosta muodostettiin Alankomaissa itsenäinen oikeushenkilö rajoitetun vastuun säätiön muodossa.
WePROTECT Global Alliance on saanut maat sitoutumaan entistä koordinoidumpaan reagointiin lasten seksuaalisen hyväksikäytön maailmanlaajuisessa torjunnassa globaalien uhka-arviointien ja kansallisen reagointimallin perusteella. Ne ovat auttaneet selkeyttämään haasteita ja auttavat jäsenmaita asettamaan saavutettavissa olevia käytännön tavoitteita.
Komissio tukee jatkossakin kumppanuutta säätiön toisena perustajana ja sen hallituksen jäsenenä, myös rahoituksella. Tällä tavoin komissio voi varmistaa yhtenäisyyden maailmanlaajuisten aloitteiden kanssa (erityisesti sääntelyaloitteiden), mikä vuorostaan tukee ja vahvistaa EU:ssa toteutettujen toimien tuloksellisuutta, koska jäsenvaltioilla on aina käytettävissään maailmanlaajuisesti parhaat käytännöt. Olemalla mukana WePROTECT Global Alliancen hallituksessa komissio edistää aktiivisesti vaatimustason nostamista, erityisesti kun on kyse lasten suojelusta, rikoksentekijöiden tunnistamisesta ja lapsiuhrien tukemisesta kautta maailman. Tämä helpottaa EU:n pyrkimyksiä jakaa parhaita käytäntöjä kolmansien maiden kansallisten viranomaisten kanssa ja tukea niitä kansainvälisten normien täytäntöönpanossa verkkoympäristössä (eli lasten suojelussa) ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman (2020–2024) mukaisesti. Komissio on tukenut tämäntyyppistä maailmanlaajuista yhteistyötä vuosien ajan ja katsoo, että WePROTECT Global Alliance on keskeinen organisaatio maailmanlaajuisen työn ja sääntelyparannusten koordinoinnin ja tehostamisen kannalta ja että sen avulla maailmanlaajuinen reagointi on tuloksellisempaa.
Keskeinen toimi:
ðKomissio edistää edelleen lasten suojelua seksuaaliselta hyväksikäytöltä koskevan vaatimustason nostamista maailmanlaajuisesti edistämällä monen sidosryhmän yhteistyötä WePROTECT Global Alliancen kautta sekä myöntämällä kohdennettua rahoitusta.
JATKOTOIMET
Strategiassa esitetään kehys, jossa lasten seksuaalisen hyväksikäytön kasvavaan uhkaan voidaan reagoida kattavasti, tapahtuipa hyväksikäyttö sitten verkossa tai sen ulkopuolella. Strategia on EU:n toimien viitekehys lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnassa ajanjaksolla 2020–2025. Se otetaan huomioon myös muissa asiaan liittyvissä komission aloitteissa, kuten vuoden 2021 alkupuolella hyväksyttävässä lapsen oikeuksia koskevassa EU:n strategiassa.
Komissio tekee tulevina kuukausina ja vuosina tiivistä yhteistyötä yritysten, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, yliopistomaailman, käytännön toimijoiden, tutkijoiden, lainvalvontaviranomaisten ja muiden viranomaisten sekä muiden merkityksellisten sidosryhmien (myös Euroopan parlamentin ja neuvoston) kanssa EU:ssa ja maailmanlaajuisesti varmistaakseen, että strategiassa esitettyjä kahdeksaa aloitetta tarkastellaan ja että ne pannaan tuloksellisesti täytäntöön.
Tarkoituksenmukainen oikeudellinen kehys olisi pantava täytäntöön tuloksellisen reagoinnin mahdollistamiseksi. Tämä koskee myös asiaankuuluvien toimijoiden, myös yritysten, toimia tutkinnassa, ennaltaehkäisyssä ja uhrien auttamisessa.
Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on monimutkainen ongelma, joka vaatii kaikkien sidosryhmien laajinta mahdollista yhteistyötä. Kaikkien on oltava kykeneviä, halukkaita ja valmiita toimimaan. Komissio ei säästä ponnistuksiaan varmistaessaan, että näin käy, ottaen huomioon kiireellisen tarpeen toteuttaa tuloksellisia toimia.
Lapsemme ovat meille nykyhetki ja tulevaisuus. Komissio käyttää jatkossakin kaikkia käytettävissään olevia välineitä varmistaakseen, ettei mikään vie lapsiltamme tulevaisuutta.