EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 20.4.2016

COM(2016) 230 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE,
EUROOPPA-NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

Euroopan turvallisuusagendan valjastaminen terrorismin torjuntaan ja toimivan ja todellisen turvallisuusunionin perustamisen valmisteluun

1.    Johdanto

Brysselin pommi-iskut 22. maaliskuuta 2016 nostivat jälleen kerran valokeilaan terrorismista aiheutuvat turvallisuusriskit Euroopassa. Iskut ovat jatkoa Madridin, Lontoon, Kööpenhaminan ja Pariisin hirmuteoille ja näin ollen muistutus siitä, että EU tarvitsee vallitseviin uhkiin mitoitetun, kunnianhimoisen turvallisuuspolitiikan.

Korkean turvallisuustason varmistaminen EU:n kansalaisille on perussopimuksissa asetettu tavoite, jonka puheenjohtaja Jean-Claude Juncker totesi 15. heinäkuuta 2015 julkaisemissaan poliittisissa suuntaviivoissa olevan ”koko EU:n vastuulla”. Tänä päivänä terrorismi ja muut vakavat rikokset eivät tunne rajoja. Siksi on sekä EU:n että sen jäsenvaltioiden vastuulla luoda sisäisen turvallisuuden alue, jossa niiden kansalaisia suojellaan EU:n perusoikeuksia täysin kunnioittaen. Ensisijainen vastuu turvallisuudesta on jäsenvaltioilla 1 , mutta ne eivät pysty yksinään torjumaan kansainvälisiä uhkia tehokkaasti. Sen vuoksi on luotava Euroopan tasolla toimintaympäristö, jossa kansalliset viranomaiset voivat yhteisiä välineitä ja yhteistä infrastruktuuria käyttäen tehdä tehokasta yhteistyötä meitä kaikkia koskettavien haasteiden ratkaisemiseksi. Tarvitaan siis toimiva ja todellinen turvallisuusunioni, jossa kansalaisten oikeudet ja vapaudet on suojattu hyvin.

Euroopan turvallisuusagenda 2 on EU:lle selkeä kehys yhteistyön parantamiseen turvallisuusasioissa. Eurooppa-neuvosto on vahvistanut sen pohjalta uudistetun sisäisen turvallisuuden strategian 3 . Terrorismi on yksi turvallisuusagendan kolmesta painopisteestä järjestäytyneen rikollisuuden ja kyberrikollisuuden ohella. Brysselin iskujen jälkeen Euroopan parlamentti, EU:n oikeus- ja sisäasiainministerit ja komissio kokoontuivat yhteen ilmaistakseen päättäväisyytensä edetä suunniteltujen toimenpiteiden käyttöönotossa ja syventää terrorismin torjuntaa. 4 Agendan julkaisusta on kulunut vuosi. Tässä tiedonannossa luodaan katsaus sen täytäntöönpanon edistymiseen EU:n terrorismintorjuntatoimien osalta.

Euroopan unionin tavoitteena on tarjota kansalaisilleen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue, jolla ei ole sisärajoja. Eurooppalaisten on voitava luottaa siihen, että heidän vapautensa ja turvallisuutensa on suojattu kaikkialla Euroopassa unionin arvoja, myös oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia, täysimääräisesti kunnioittaen. Tältä osin perussopimuksissa otetaan huomioon tarve varmistaa korkea turvallisuustaso muun muassa ehkäisevillä toimenpiteillä sekä poliisi- ja oikeusviranomaisten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten välisen koordinoinnin ja yhteistyön avulla. 5 Tätä varten EU:n ja sen jäsenvaltioiden on irrottauduttava ajatuksesta, että yhteistyötä tehdään 6 kansallisen turvallisuuden suojelemiseksi. Lähtökohdaksi on otettava turvallisuuden suojelu koko unionissa.

Kun on kyse kaikkein vakavimmista rikollisuuden ja terrorismin muodoista, yhden jäsenvaltion sisäinen turvallisuus vaikuttaa kaikkien jäsenvaltioiden sisäiseen turvallisuuteen. Kuten puheenjohtaja Juncker totesi Euroopan parlamentissa 12. huhtikuuta 2016, nyt on aika ryhtyä tekoihin. Turvallisuusasioissa, kuten monissa muissakin asioissa, hajaannus tekee Euroopasta haavoittuvan. Eurooppa tarvitsee todellisen turvallisuusunionin. Turvallisuusunionissa yhden jäsenvaltion poliisilla pitäisi olla samanlainen valmius vaihtaa merkityksellisiä tietoja niin toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevien kuin kotimaisten kollegojen kanssa. Tämä edellyttää suurta muutosta kahdella tasolla. Euroopan tasolla meidän on kiireesti korjattava käytössä olevien tiedonvaihtovälineiden hajanaisuuteen ja operatiivisiin rajoituksiin liittyvät puutteet. Näin voidaan varmistaa, että yhteistyörakenteet ovat mahdollisimman tehokkaat ja että EU:n lainsäädäntö terroristien ja terrorismin torjumiseksi on ajan tasalla ja tehokas. Tämä on välttämätöntä, jotta voidaan rakentaa luottamuksen ilmapiiri kansallisten viranomaisten välille ja ottaa käyttöön oikeudellisia ja käytännön välineitä, joiden avulla viranomaiset voivat yhdessä ratkoa yhteisiä ongelmia. Toimivan turvallisuusunionin kokonaislisäarvo riippuu ratkaisevalla tavalla siitä, miten näitä välineitä ja rakenteita käytetään porsaanreikien paikkaamiseen operatiivisessa toiminnassa ja poliisin tiedustelussa. Jäsenvaltioiden tasolla tämä edellyttää toimintakulttuurin muuttamista niin, että lainvalvontaviranomaiset viimeistä rivipoliisia myöten ottavat tavaksi tehdä yhteistyötä ja jakaa tietoa systemaattisesti. Yhteinen vastuuntunto sekä tahto ja kyky muuntaa se käytännön teoiksi ovat välttämättömiä, mikäli haluamme päästä siitä hajaannuksen tilasta, jota terroristit ja rikolliset käyttävät niin tehokkaasti hyväkseen.

Euroopan turvallisuusagendan täytäntöönpano on hyvällä mallilla. 7 Jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten on nyt tuplattava ponnistelunsa varmistaakseen, että täytäntöönpano viedään loppuun ja että konkreettisia tuloksia saavutetaan ilman lisäviiveitä. Samalla monet Eurooppaa koettelevat limittäiset haasteet, jotka ovat kytköksissä naapurimaidemme epävakauteen ja laajempiin maailmanlaajuisiin voimatekijöihin, ovat osoitus siitä, että nyt on aika tarkastella agendan täytäntöönpanoa yhdessä politiikan laajempien kehityssuuntausten kanssa. Niistä tärkeimpiä ovat Euroopan muuttoliikeagendan puitteissa toteutettavat toimet, digitaaliset sisämarkkinat, energiaunioni ja hybridiuhkien torjuminen. Näiden kytkösten ja paremman koordinoinnin avulla EU:sta voi tulla häiriöitä paremmin sietävä, toimintakykyisempi ja paremmin valmistautunut, kuten uudistetusta Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden strategiasta (2015–2020) annetuissa neuvoston päätelmissä 8 todetaan.

Tällä tiedonannolla on kaksi tavoitetta. Yhtenä tavoitteena on arvioida Euroopan turvallisuusagendan toteutusta tiettyjen operatiivisten kysymysten osalta ja löytää mahdolliset puutteet terrorismin torjunnassa. Toisena tavoitteena on määrittää, mitä toimia näiden puutteiden korjaamiseksi tarvitaan, ja olemassa olevien välineiden avulla luoda uudet ja pysyvät yhteistyörakenteet terrorismin torjunnasta vastaavien operatiivisten yksikköjen välille. Näin toimimalla saadaan yhdistettyä Europolin, Eurojustin sekä tiedustelu-, poliisi- ja oikeusviranomaisten työn tulokset. Tiedonannossa esitetään etenemissuunnitelma kohti operatiivista ja toimivaa turvallisuusunionia, joka parantaa kollektiivista valmiuttamme torjua terrorismin uhkaa.

2.    Terrorismin kaikkien ulottuvuuksien torjunta

Terrorismin ja radikalisoitumisen torjunnan osalta Euroopan turvallisuusagendan tarkoituksena on kohdennettujen operatiivisten toimien toteuttaminen tietyillä riskialoilla, jotta EU:n kollektiivista valmiutta torjua terrorismia voitaisiin parantaa välittömästi. Monista käynnissä olevista toimista huolimatta viimeaikaisissa iskuissa on paljastunut toistuvia toimintatapoja.

Monissa tapauksissa iskujen tekijät ovat olleet tiedossa olevia radikalisoituneita yksilöitä, jotka ovat usein olleet mukana järjestäytyneessä rikollisuudessa. He olivat turvallisuusuhka siksi, että he pystyivät liikkumaan esteettä jäsenvaltioiden sisällä ja välillä tai palaamaan kolmansista maista EU:n alueelle. Näin siitä huolimatta, että heidän liikkeistään on ollut merkintä lainvalvonnan tietokannoissa tai ne ovat olleet tiedustelupalvelujen tiedossa. Eräät iskuihin osallistuneet ovat olleet etsintäkuulutettuja. He ovat saaneet logistiikkatukea paikallisilta verkostoilta, mikä on mahdollistanut heidän piileskelynsä ja iskujen suunnittelun. Iskuille on ollut leimallista myös se, että niiden tekijät ovat kyenneet valmistamaan suuria määriä räjähteitä, koska heidän käytössään on ollut huomattavia määriä niiden lähtöaineita ja pyroteknisiä laitteita. Terroristit ovat saaneet laittomasti käyttöönsä myös suuren määrän sotilaskäyttöön tarkoitettuja aseita ja ampumatarvikkeita. Lisäksi iskut ovat osoittaneet tekijöiden kyvyn kohdistaa iskut useiden jäsenvaltioiden kriittiseen infrastruktuuriin ja suuriin julkisiin tiloihin käytössä jo olleista suojelutoimenpiteistä huolimatta.

Tällainen rikollinen toiminta kuuluu niiden Euroopan turvallisuusagendassa esiteltyjen toimien soveltamisalaan, joilla torjutaan terrorismia ja järjestäytynyttä rikollisuutta. Terrorismin torjuntaa koskevan painopisteen mukaisesti turvallisuusagendassa keskitytään ulkomailta palaavien taistelijoiden aiheuttamaan uhkaan, radikalisoitumisen ehkäisyyn sekä terroristien ja heidän tukijoidensa rankaisemiseen. Turvallisuusagendassa korostetaan sitä, miten tärkeää on estää rahoituksen, ampuma-aseiden ja räjähteiden päätyminen terroristeille, parantaa kansalaisten ja kriittisen infrastruktuurin suojelua sekä huomioida terrorismin torjunnan ulkoinen ulottuvuus EU:n rajojen ulkopuolella. Siinä korostetaan myös paremman tiedonvaihdon merkitystä, jotta terroritoimintaan osallistuvat henkilöt voidaan jäljittää tehokkaasti. Euroopan turvallisuusagenda onkin pantava kaikilta osin täytäntöön, jotta näillä aloilla saadaan aikaan konkreettisia parannuksia.

Näitä avainaloja on vahvistettu ampuma-aseista ja räjähteistä joulukuussa 2015 annetulla toimintasuunnitelmalla 9 , terrorismin rahoituksen torjunnan vahvistamisesta helmikuussa 2016 annetulla toimintasuunnitelmalla 10 ja 6. huhtikuuta 2016 annetulla tiedonannolla vahvemmista ja älykkäämmistä tietojärjestelmistä rajaturvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden tueksi 11 .

2.1.    Ulkomailta palaavien taistelijoiden aiheuttaman uhan torjuminen

Tuoreen selvityksen 12 mukaan noin 30 prosenttia niistä 4 000 vierastaistelijasta, joiden arvellaan olevan kotoisin EU:n jäsenvaltioista, on palannut kotimaahansa. Ulkomailta palanneita taistelijoita on voitu kytkeä vuosina 2015 ja 2016 tehtyihin terrori-iskuihin. Osa vierastaistelijoista on saanut ohjeeksi palata Eurooppaan tekemään terrori-iskuja, levittämään Daeshin propagandaa sekä radikalisoimaan ja värväämään muita.

Tärkeintä on varmistaa, että kansalliset viranomaiset saavat tiedon vierastaistelijoiden lähdöstä ja paluusta ja että tiedot jaetaan toisten viranomaisten ja EU:n virastojen kanssa. Komissio on ehdottanut useita toimenpiteitä, jotka jäsenvaltioiden on hyväksyttävä ja toteutettava nopeasti:

Schengenin tietojärjestelmä: Järjestelmä on laajin turvallisuustietokanta Euroopassa. Se sisältää 29 Euroopan maan syöttämät kuulutukset, joita on yli 64 miljoonaa. Vuonna 2015 kansalliset viranomaiset tekivät tietokannassa 3 miljardia hakua. Kesäkuusta 2013 lukien hakujen määrä kasvoi 300 prosenttia. Kesäkuussa 2016 kokoontuvan oikeus- ja sisäasioiden neuvoston on määrä selvittää, miten vierastaistelijoihin liittyvät Schengenin tietojärjestelmän toimintaongelmat voitaisiin ratkaista. Myöhemmin tänä vuonna komissio aikoo ehdottaa Schengenin tietojärjestelmän tarkistamista laittomien siirtolaisten paluun ja maahantulokieltojen osalta, kasvokuvien käyttöä biometrisessä tunnistamisessa ja uusien kuulutusten laatimista etsintäkuulutetuista, joiden henkilöllisyys ei ole tiedossa. Nämä toimenpiteet parantavat järjestelmän lisäarvoa lainvalvonnan näkökulmasta. 13  Lisäksi vuoden 2017 puoliväliin mennessä komissio lisää järjestelmään sormenjälkien automaattisen hakutoiminnon, johon voimassa olevassa oikeudellisessa kehyksessä on jo varauduttu. Sitä ennen jäsenvaltioiden olisi syötettävä järjestelmään kuulutukset kaikista toimenpiteistä, jotka liittyvät henkilöiden karkottamiseen tai poistamiseen jäsenvaltion alueelta taikka maahantulon epäämiseen.

Yhteiset riski-indikaattorit: Komissio sai kesäkuussa 2015 valmiiksi ensimmäisen sarjan vierastaistelijoita koskevia yhteisiä riski-indikaattoreita, jotka auttavat havaitsemaan terrorismitarkoituksessa tapahtuvan matkustamisen. 14 Yhteiset riski-indikaattorit ja Frontexin ohjeistus auttavat kansallisia rajaviranomaisia henkilötarkastuksissa.

Vahvemmat ulkorajat: Sen jälkeen kun lainsäätäjät ovat viimeistään kesäkuussa hyväksyneet asetusehdotuksen Euroopan raja- ja rannikkovartiostosta 15 , yhdennetyssä rajaturvallisuudessa käynnistyy uusi vaihe ja yhteiset vaatimukset ulkorajalla tiukentuvat. Komissio on ehdottanut Schengenin rajasäännöstön muuttamista 16 niin, että järjestelmälliset haut asiaankuuluvista lainvalvontatietokannoista tehdään ulkorajoilla pakollisiksi kaikista henkilöistä, myös EU:n kansalaisista ja heidän perheenjäsenistään, jotta havaittaisiin yleistä järjestystä ja sisäistä turvallisuutta uhkaavat henkilöt. Komissio on myös tarkistanut Schengen-käsikirjaa satunnaisten tarkastusten selventämiseksi ja antanut rajavartijoille ohjeita mitätöityjen asiakirjojen takavarikoinnista.

Hotspot-alueet: Jotkut terroristit ovat yrittäneet käyttää hyväkseen EU:n ulkorajoille viime kuukausina sääntöjenvastaisesti pyrkineiden maahantulijoiden virtaa. Nk. hotspot-lähestymistapa auttaa havaitsemaan henkilöt, jotka ovat uhka EU:n turvallisuudelle, ja erottamaan heidät suojelun tarpeessa olevista henkilöistä. Hotspot-lähestymistapaan ja sisäisten siirtojen menettelyyn kuuluu integroituja ja järjestelmällisiä turvatarkastuksia 17 , ja Frontex ja Europol antavat tukea tulijoiden rekisteröinnissä ja sormenjälkien ottamisessa.

Komission direktiiviehdotukseen terrorismin torjumisesta 18 (ks. 2.3 kohta) sisältyy uusina rangaistavina tekoina terrorismitarkoituksessa matkustaminen ulkomaille, EU:hun ja EU:n sisällä. 19 Komission ehdotuksen tavoitetason on pysyttävä korkeana lainsäädäntöprosessissa, jotta varsinkin EU:hun palaavien terroristien uhkaa voidaan torjua asianmukaisesti.

Tarvitaan myös lisätoimia: On tärkeää, että kaikki ulkomailta palaavat taistelijat tunnistetaan ja haastatellaan ja heidän muodostamansa riski arvioidaan. Vaarallisiksi luokiteltujen palaajien pakeneminen olisi voitava estää. Tiedot palanneista olisi jaettava järjestelmällisesti Europolin yhteydessä toimivan Euroopan terrorismintorjuntakeskuksen ja muiden jäsenvaltioiden kanssa Schengenin tietojärjestelmää käyttäen.

Lisäksi neuvoston olisi muodollisesti hyväksyttävä direktiivi matkustajarekisteritietojen käytöstä ja pantava se kiireesti täytäntöön. 20

2.2.    Radikalisoitumisen ehkäiseminen ja torjuminen

Valtaosa Pariisin ja Brysselin iskujen terroristiepäillyistä on EU:n kansalaisia, jotka ovat radikalisoituneet sellaisten väkivaltaisten ideologioiden kannattajiksi, joissa yhteiset eurooppalaiset arvot torjutaan yksiselitteisesti. Päällimmäisenä tavoitteena pitää olla useampien ihmisten radikalisoitumisen estäminen ja sen varmistaminen, että jo radikalisoituneet henkilöt osallistuvat ohjelmiin radikalismista luopumiseksi ja että heitä estetään levittämästä terroristipropagandaa ja vihapuhetta.

Komissio on ryhtynyt seuraavilla aloilla toimiin, jotka jäsenvaltioiden on nyt toteutettava operatiivisella tasolla:

Radikalisoitumisen torjunnan verkoston osaamiskeskus: Keskus perustettiin 1. lokakuuta 2015 jäsenvaltioille ja eräille kolmansille maille annetavan tuen tehostamiseksi. Sen määrärahat seuraaviksi viideksi vuodeksi ovat 25 miljoonaa euroa.

Terroristipropaganda ja vihapuhe verkossa: Europolin yhteyteen perustettiin 1. heinäkuuta 2015 internetsisällöstä ilmoittamista käsittelevä EU:n yksikkö jäljittämään terroristien verkkoaineistoa. Se on arvioinut yli 4 700 kirjoitusta, jotka on julkaisu 45 foorumilla. Yksikkö on esittänyt internetyrityksille yli 3 200 sisällönpoistopyyntöä; 91 prosentissa tapauksista sisältö on poistettu. Jäsenvaltioiden olisi lähetettävä asiantuntijoita kyseisen yksikön palvelukseen. Joulukuussa 2015 perustettiin EU:n internetfoorumi yhteistyössä internetalan kanssa. Sen avulla halutaan rajoittaa terroristien verkkoaineiston saatavuutta ja lisätä tehokkaan vastapropagandan määrää. Komissio tukee toimia, joilla edistetään vaihtoehtoista vastapropagandaa. Internetalalla kehitetään parhaillaan yhteistä alustaa sisällöstä ilmoittamiseen. Europol osallistuu hankkeeseen täysipainoisesti. Alustan tarkoituksena on estää yhdeltä sivustolta poistetun sisällön siirtäminen toiselle sivustolle. EU:n laajuisessa kansalaisyhteiskunnan voimaannuttamisohjelmassa annetaan tukea, jolla pyritään maksimoimaan vaihtoehtoisen vastapropagandan teho. Näihin kahteen aloitteeseen on korvamerkitty 10 miljoonaa euroa sisäisen turvallisuuden rahastosta. Komissio on tehostamassa työtä verkossa esiintyvän vihapuheen torjumiseksi yhteistyössä internetyritysten, jäsenvaltioiden ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Se raportoi asian edistymisestä muun muassa valmisteilla olevassa, radikalisoitumisen torjuntaa käsittelevässä tiedonannossa.

Vankiloissa tapahtuvan radikalisoitumisen torjunta: Varsinkin nuoret, jotka ovat vankilassa ensimmäistä kertaa tai vähäisestä rikoksesta tuomittuna, ovat erityisen alttiita radikalisoitumaan tai joutumaan terroristien värväämiksi. Komissio on myöntänyt neuvoston päätelmien 21 täytäntöönpanoon 8 miljoonaa euroa vuosina 2015 ja 2016. Niillä rahoitetaan uudelleensopeuttamiseen ja radikalismista luopumiseen tähtääviä ohjelmia vankiloissa ja niiden ulkopuolella, riskinarviointivälineitä ja ammattilaisten koulutusta. Jäsenvaltioiden on käytettävä varat viisaasti ja varmistettava, että niillä rahoitettavat toimet räätälöidään tehokkaasti kaikkein haavoittuvimmille ryhmille.

Radikalisoitumisen ehkäisy koulutuksen ja nuorisotyön avulla: Erasmus+-ohjelmassa etusijalla ovat nyttemmin hankkeet, joilla edistetään osallisuutta ja perusarvoja. Niihin on varattu 400 miljoonaa euroa, ja maaliskuussa julkaistiin 13 miljoonan euron ehdotuspyyntö parhaiden käytäntöjen määrittelemiseksi ja levittämiseksi. Komissio aikoo myös käynnistää laajamittaiset virtuaaliset vaihto-ohjelmat kolmansien maiden kanssa kulttuurienvälisen ymmärryksen lisäämiseksi opettajien, lasten ja nuorten keskuudessa. Ne toteutetaan osana eTwinning- ja Erasmus+-ohjelmia.

Radikalisoitumisen torjunnassa keskeisten toimijoiden on oltava paikallistason toimijoita. Jäsenvaltioiden onkin löydettävä ja osallistettava paikallistason yhteistyökumppaneita, joilla on riittävästi vaikutusvaltaa ja sopiva koulutus välittää radikalisoitumisen vastaisia viestejä ja esittää vaihtoehtoisia malleja radikaalien saarnaajien ja järjestäytyneiden rikollisryhmien levittämille malleille.

Radikalisoitumiseen liittyvien ehkäisy- ja tiedotustoimien lisäksi tarvitaan turvallisuuslähtöisempi lähestymistapa, jotta voidaan varmistaa jäsenvaltioiden välinen tiedonvaihto henkilöistä, jotka ovat vapautuneet vankilasta ja joiden epäillään radikalisoituneen, tai radikaaleina tunnetuista henkilöistä. Tiedonvaihdon tarkoituksena on taata vakavan riskin muodostavien yksilöiden seuranta ja muut aiheelliset toimenpiteet.

2.3.    Terroristien ja heidän tukijoidensa rankaiseminen

Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, että terroristit saavat paikallistason tukea. Terroristipropagandan ja radikalisoitumisen torjunnassa käytettävän vastapropagandan lisäksi olisi toteutettava selväsanaisia tiedotuskampanjoita siitä, että terroritekojen avustaminen ja niihin yllyttäminen (esim. asunnon, kuljetuksen tai aineellisen tuen tarjoaminen terroristeille tai julkinen yllyttäminen terroritekoihin) ovat terrorismiin liittyviä rikoksia, joista seuraa ankara rangaistus. EU:n lainsäädännöllä varmistetaan, että tällainen toiminta on rikollista koko unionin alueella. 22 Komission direktiiviehdotus terrorismin torjumisesta vahvistaa lainsäädäntöä sisällyttämällä siihen terrorismitarkoituksessa matkustamiseen, passiiviseen koulutukseen, rahoitukseen, kaikenlaisen aineellisen tuen antamiseen ja avustamiseen liittyvät rikokset. Direktiivillä varmistetaan, että kyseisillä rikoksilla on yhteiset rikosoikeudelliset vähimmäisseuraamukset. Direktiiviehdotukseen sisältyy myös säännöksiä terrorismin uhrien oikeuksista. Komissio kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa viemään direktiivin käsittelyn nopeasti päätökseen. 23

Avaintekijä vakavien rikosten, järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismiin liittyvien rikosten ehkäisyn ja tutkinnan ja niistä syytteeseenpanon onnistumisessa on digitaalisen todistusaineiston nopea varmistaminen ja hankinta, minkä EU:n oikeus- ja sisäasiainministerit ja EU:n toimielinten edustajat toteavat Brysselin terrori-iskuista 24. maaliskuuta 2016 antamassaan yhteisessä lausumassa 24 . Yksityisillä yrityksillä on usein olennaista tietoa palvelimillaan, jotka sijaitsevat usein asiaa tutkivan lainvalvontaviranomaisen toimialueen ja näin ollen sen toimivallan ulkopuolella. Keskinäisiä oikeusapumenettelyjä ja muutamia kansainvälisiin sopimuksiin sisältyviä suppeita sääntöjä lukuun ottamatta ei ole olemassa yhdenmukaistettua lähestymistapaa siitä, miten tällaisia tietoja voi hankkia. Tämän seurauksena eri maissa on erilaisia lähestymistapoja, mikä vaikeuttaa tutkintaa. Komissio aikoo lähestyä yksityissektoria helpottaakseen yhteistyötä, joka perustuu EU:n laajuiseen yhteisymmärrykseen sähköisten tietojen ja todisteiden hankinnasta. Siksi se aikoo ehdottaa erilaisia ratkaisuja, tarvittaessa myös oikeudellista välinettä.

2.4.    Tiedonvaihdon parantaminen

On varmistettava, että tunnetut rikolliset ja mahdollisesti vaarallisina pidetyt henkilöt eivät jää havaitsematta. Euroopan turvallisuusagendassa ehdotetaan toimenpiteitä, joilla ratkotaan suurimpia terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden tulokselliseen ja kestävään torjuntaan EU:ssa liittyviä haasteita. Tällaisia toimenpiteitä ovat varsinkin tiedonvaihto jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välillä ja EU:n virastojen kanssa sekä keskeisten tietokantojen ja -järjestelmien yhteentoimivuuden parantaminen.

Komissio on tehnyt useita ehdotuksia näiden haasteiden ratkaisemiseksi. Tietosuojaa koskevien yhteisten sääntöjen avulla lainvalvonta- ja oikeusviranomaiset voivat nyt tehostaa yhteistyötään, lisätä luottamusta ja taata oikeusvarmuuden. Poliisi- ja rikosoikeusviranomaisia koskeva tietosuojadirektiivi, joka annettiin 14. huhtikuuta 2016, on saatettava nopeasti osaksi kansallista lainsäädäntöä. Lisäksi Euroopan unioni on neuvotellut Yhdysvaltojen kanssa tietosuojaa koskevasta kansainvälisestä puitesopimuksesta, jolla halutaan varmistaa niiden henkilötietojen korkeatasoinen suoja, joita EU:n ja Yhdysvaltojen välillä siirretään rikosten, myös terrorismin, ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi sekä niihin syyllistyneiden syyttämiseksi. Sopimus olisi tehtävä pian.

Euroopan parlamentin ja neuvoston on nyt päästävä nopeasti sopimukseen säädösehdotuksista, ja tiedonvaihtojärjestelmien- ja rakenteiden täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa on vauhditettava:

Tarkistetun Europol-asetuksen lopullinen hyväksyminen on ratkaiseva askel kohti Europolin muuttumista lainvalvontaviranomaisten välisen tiedonvaihdon keskukseksi EU:ssa. Asetuksen soveltaminen alkaa keväällä 2017.

Europolin yhteyteen perustettu Euroopan terrorismintorjuntakeskus aloitti toimintansa tammikuussa 2016. Se auttaa terrorismin ja radikalisoitumisen torjunnassa tehostamalla koordinointia ja yhteistyötä viranomaisten välillä ja tarjoamalla suojatun viestintäympäristön. 25 Jäsenvaltioiden on annettava kiireesti keskuksen käyttöön riittävästi asiantuntijoita oikeus- ja sisäasiainministereidensä ja EU:n toimielinten edustajien 24. maaliskuuta 2016 antaman yhteisen lausuman 26 mukaisesti. Euroopan terrorismintorjuntakeskusta olisi vahvistettava, jotta se voisi toimia lainvalvonnan tiedustelukeskuksena terrorismin analysoinnissa ja uhkien arvioinnissa ja tukea operatiivisten terrorismintorjuntasuunnitelmien laatimista. Komissio esittelee ideoita siitä, miten keskuksen rakennetta voitaisiin vahvistaa niin, että se suoriutuu yhteisestä operatiivisesta suunnittelusta, uhkien arvioinnista ja lainvalvontatiedustelun koordinoinnista. Henkilöstö tulisi jäsenvaltioiden toimivaltaisista laitoksista ja komissiosta, ja keskuksen toimintaan sovellettaisiin demokraattisia valvontamekanismeja. Toimintaa vetäisivät keskus ja EU:n tiedusteluanalyysikeskus komission tuella ja tiiviissä yhteistyössä kansallisten turvallisuuspalvelujen terrorismintorjuntaryhmän kanssa. Terrorismintorjuntakeskuksen ja tiedusteluanalyysikeskuksen olisi kiireesti aloitettava terrorismia ja radikalisoitumista koskevien yhteisten uhka-arvioiden laatiminen.

Hiljattain annetulla tiedonannolla ”Vahvemmat ja älykkäämmät tietojärjestelmät rajaturvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden tueksi” 27 käynnistetään keskustelu ja prosessi siitä, miten puutteet nykyisten tietojärjestelmien arkkitehtuurissa, yhteentoimivuudessa ja -kytkennässä ja niihin pääsyssä voitaisiin paikata tietosuojasääntöjä aukottomasti noudattaen. Prosessin tuloksena voisi syntyä Euroopan yhteinen tietovarasto ja EU:n yhdennetty biometrisen identiteetin hallintajärjestelmä matkustamisen, muuttoliikkeen ja turvallisuuden tueksi. Tätä työtä on vauhditettava.

Komissio on myös ehdottanut biometrisen rajanylitystietojärjestelmän käyttöönottoa EU:n ulkorajoilla. 28 Järjestelmään olisi pääsy lainvalvontaviranomaisilla, ja se olisi yhteentoimiva muiden järjestelmien (viisumitietojärjestelmä) kanssa.

Rajatylittävä tiedonvaihto on lainvalvonnan kannalta elintärkeää EU:ssa. Olemassa olevat Prüm-puitteet on pantava täytäntöön ja niitä on hyödynnettävä täysipainoisesti. Ne mahdollistavat DNA-tunnisteiden, sormenjälkitietojen ja ajoneuvojen rekisteritietojen automaattisen vertailun. Myös Interpolin tietokantaa varastetuista ja kadonneista matkustusasiakirjoista olisi käytettävä systemaattisemmin.

Eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän laajentaminen koskemaan myös kolmansien maiden kansalaisia: Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi hyväksyttävä komission ehdotus, jolla rikostuomioita koskevaa EU:n tiedonvaihtojärjestelmää muutetaan sisällyttämällä siihen myös kolmansien maiden kansalaisia koskevat rikosrekisteritiedot.

Lainkäyttövalta digitaalisen todistusaineiston hankinnassa: Komissio tekee Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa yhteistyötä laatiakseen EU:lle yhteisen lähestymistavan lainvalvontaviranomaisten lainkäyttövallan määrittelyyn tilanteissa, joissa ne itse hankkivat ulkomailla tallennettuja tai sijaitsevia tietoja (eli harkitaan muita liittymiä kuin alueperiaate). Asiassa kuullaan asiantuntijoita ja muita sidosryhmiä.

2.5.    Ampuma-aseiden ja räjähteiden terroristien käyttöön päätymisen estäminen

On äärimmäisen tärkeää rajoittaa räjähteiden lähtöaineiden ja sytyttimien päätymistä terroristien käsiin. Komissio on havainnut merkittäviä puutteita 29 räjähteiden lähtöaineista annetun asetuksen (EU) N:o 98/2013 30 täytäntöönpanossa jäsenvaltiossa ja on ryhtynyt toimiin tilanteen korjaamiseksi. Komissio arvioi asetuksen tarkistamistarvetta vuonna 2016. Toinen tärkeä seikka on sekä siviili- että sotilaskäyttöön tarkoitettujen räjähteiden varastojen suojaus.

Automaattiaseiden päätyminen terroristien käyttöön on edelleen vakava ongelma. Ampuma-aseiden reaktivoinnin mahdollistanut porsaanreikä on nyttemmin tukittu ampuma-aseiden deaktivointia koskevista yhteisistä suuntaviivoista 18. marraskuuta 2015 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella 31 , joka tuli voimaan 8. huhtikuuta 2016. Sillä varmistetaan, että deaktivoiduista ampuma-aseista tehdään pysyvästi ampumakelvottomia.

Näiden lisäksi komissio esitti 18. marraskuuta 2015 ehdotuksen aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta annetun direktiivin 91/477/ETY muuttamisesta 32 . Ehdotuksella pyritään rajoittamaan eräiden tulivoimaisimpien puoliautomaattisten aseiden ja täysautomaattisiksi helposti muunnettavien aseiden saatavuutta ja parantamaan jäsenvaltioiden välistä tiedonvaihtoa sekä ampuma-aseiden jäljitettävyyttä ja merkintäsääntöjä. On tärkeää, että Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät ehdotuksen, koska se täydentää sotilaskäyttöön tarkoitettujen aseiden reaktivoinnin ja salakuljetuksen vastaisia toimia.

Suurin haaste on kuitenkin laittomat aseet. Naapurialueilta salakuljetettujen aseiden hankinta on edelleen iso ongelma, minkä lisäksi on minimoitava uusien hankintalähteiden ilmaantuminen. Ampuma-aseista ja räjähteistä 2. joulukuuta 2015 annettuun toimintasuunnitelmaan sisältyy yksityiskohtaisia toimenpiteitä, joilla rajoitetaan laittomien ampuma-aseiden ja räjähteiden saantia, tehostetaan operatiivista yhteistyötä ja parannetaan operatiivisen tiedon keräämistä ja jakamista olemassa olevia välineitä optimaalisesti käyttäen. Toimenpiteet olisi toteutettava kiireesti.

2.6.    Terroristien rahoituksen saannin katkaiseminen

Yksi viimeaikaisten iskujen piirre on se, että niiden taustalla olevan rahoituksen kokonaismäärä näyttäisi olevan suhteettoman pieni iskujen aiheuttamiin tuhoihin nähden.

Hiljattain annettu toimintasuunnitelma terrorismin rahoituksen torjunnasta 33 sisältää kunnianhimoisen aikataulun, johon komissio on täysin sitoutunut. Suunnitelmalla on kaksi päätavoitetta. Ensinnäkin pyritään havaitsemaan ja estämään terroristijärjestöjen ja niiden tukijoiden suorittamat rahan ja muun varallisuuden siirrot sekä varmistamaan, että lainvalvontaviranomaiset voivat rahaliikenteen avulla ja mahdollisuuksien mukaan jäljittää terroristit ja estää heitä tekemästä rikoksia. Toiseksi pyritään kitkemään terroristijärjestöjen tulonlähteet kohdistamalla toimet niiden varainhankintavalmiuksiin. Komissio aikoo muiden toimien ohella esittää lähikuukausina säädösehdotuksia. Jäsenvaltioiden olisi tehtävä osansa ja pantava jo sovittu lainsäädäntö mahdollisimman nopeasti täytäntöön.

2.7.    Kansalaisten ja kriittisen infrastruktuurin suojeleminen

Pariisin ja Brysselin iskujen toteutustapa on nostanut esiin suurten yleisötapahtumien ja kriittisen infrastruktuurin haavoittuvuuden. Jotta lainvalvontaviranomaiset ja muut avainasemassa olevat (esim. liikenteestä vastaavat) viranomaiset olisivat mahdollisimman hyvin varautuneita tällaisiin riskeihin, niiden on vaihdettava merkityksellisiä tietoja tehokkaasti ja suunniteltava ehkäiseviä toimenpiteitä koordinoidusti yli rajojen. Tämä tarkoittaa myös tutkimuksen ja uuden, esimerkiksi räjähteiden havaitsemiseen käytettävän tekniikan tukemista.

Myös terroristit voivat hyödyntää uutta tekniikka uudentyyppisten iskujen tekemiseen. Esimerkiksi kyberrikollisuus, joka on yksi Euroopan turvallisuusagendan painopisteistä, on nopeasti kehittyvä uhka, josta voi tulla terroristien uusi näyttämö ja johon on suhtauduttava sen mukaisesti.

Ampuma-aseista ja räjähteistä 2. joulukuuta 2015 annettuun toimintasuunnitelmaan 34 sisältyy joitakin toimenpiteitä terrori-iskujen ehkäisemiseksi. Sellaisia ovat i) havaitsemisteknologian käyttöä ja käytön yhdenmukaistamista koskevat toimet (pehmeät kohteet, kriittinen infrastruktuuri, julkiset paikat), ii) innovatiivisten havaitsemisvälineiden kehittäminen, iii) olemassa olevien toimenpiteiden vahvistaminen ja uusien käyttöönotto matkustajien turvallisuuden lisäämiseksi eri liikennemuodoissa, iv) uuden tekniikan käyttö turvallisuuden lisäämiseksi, v) pehmeiden kohteiden suojelua koskevan ohjeaineiston jakaminen ja vi) havaitsemis- ja suojelutestit. Lisäksi on tärkeää priorisoida kriittisen infrastruktuurin parissa ja julkisilla paikoilla työskentelevien henkilöiden turvallisuustutkinta, jotta sisäpiiritiedon käyttö terrorismitarkoituksiin voitaisiin estää. Tämä koskee etenkin ulkomailta palaavia taistelijoita ja muita radikalisoituneita henkilöstön jäseniä.

Komissio on lanseerannut myös seuraavat aloitteet:

Euroopan elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamisohjelma tarjoaa yleiset puitteet kriittisen infrastruktuurin suojaamisen parantamiseen Euroopassa. Ohjelman puitteissa komissio tekee jäsenvaltioiden kanssa yhteistyötä kriittisen infrastruktuurin haavoittuvuuden vähentämiseksi ja sen kestokyvyn parantamiseksi. 

Pehmeiden kohteiden suojelua koskevan ohjeaineiston jakaminen: Komissio ja lentokenttäpoliisien EU-verkosto saivat toukokuussa 2014 valmiiksi käsikirjan muotoon laaditut ohjeet pehmeiden kohteiden suojelusta EU:n lentoasemilla. Käsikirja on käännetty kaikille EU:n virallisille kielille, ja se jaetaan kaikille poliisikunnille. Lokakuussa 2015 komissio aloitti ohjeaineiston laatimisen myös junien, metron ja muiden suuria ihmismääriä sisältävien pehmeiden kohteiden (stadionit, ostoskeskukset, pysäköintihallit jne.) suojelemiseksi. Aineiston valmistumista on tarkoitus nopeuttaa, ja sen lisäksi annetaan asiaankuuluvaa koulutusta.

Havaitsemis- ja suojelutestit: Komissio ja useat jäsenvaltiot ottivat helmikuussa 2015 käyttöön havaitsemis- ja suojelutestit eri toimintaympäristöissä (esim. lento- ja juna-asemat, urheilutapahtumat ja julkiset rakennukset). Uusia testejä on määrä tehdä toukokuussa 2016, muun muassa hotspot-alueilla.

Turvallisuusriskien arviointi: Komissio on laatinut turvallisuusriskien arviointimenettelyn varmistaakseen, että EU-tason politiikat liikenneturvallisuuden, rajaturvallisuuden ja terrorismin rahoituksen kaltaisilla aloilla perustuvat turvallisuusriskien asianmukaiseen arviointiin, jotta riskejä ja niiden taustalla olevia uhkia voidaan torjua tehokkaasti. Arviointia tehdään yhdessä jäsenvaltioiden, Euroopan ulkosuhdehallinnon ja asiaankuuluvien EU:n virastojen kanssa.

Hybridiuhat: Komissio ja korkea edustaja ovat antaneet yhteisen tiedonannon yhteisestä kehyksestä hybridiuhkien torjumiseksi 35 . Siinä esitetään toteutettavissa olevia ehdotuksia hybridiuhkien torjumiseksi sekä EU:n ja sen jäsenvaltioiden ja kumppaneiden sietokyvyn parantamiseksi. Kaikkia osapuolia kehotetaan toteuttamaan ehdotetut toimet ripeästi.

Rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa on jatkuvasti hyödynnettävä uusia tekniikoita ja valmiuksia. Uhkien havaitseminen on haaste, joka edellyttää lisätoimenpiteitä. Komissio aikoo ohjata tutkimusvaroja myös tulevia teknisiä ja valmiuksiin liittyviä tarpeita silmällä pitäen. Horisontti 2020 -puiteohjelmaan kuuluvan Turvalliset yhteiskunnat -ohjelman määrärahat ovat 1,7 miljardia euroa vuosiksi 2014–2020. Vuosien 2016 ja 2017 työohjelmista on sovittu, ja niihin sisältyy useita terrorismin torjuntaan liittyviä toimia. Tulevissa ehdotuspyynnöissä ja seuraavissa vuosiohjelmissa olisi keskityttävä aiempaa enemmän terrorismin torjunnan tekniikkoihin ja valmiuksiin Euroopan terrorismintorjuntakeskuksen sekä kansallisten lainvalvonta- ja tiedusteluviranomaisten työn pohjalta.

Euroopan turvallisuusagendassa korostetaan sitä, miten kilpailukykyinen EU:n turvallisuusala voi osaltaan parantaa EU:n kykyä huolehtia itse omista turvallisuustarpeistaan. EU on tukenut innovatiivisten turvallisuusratkaisujen kehittämistä muun muassa standardien ja yhteisten todistusten avulla. Komissio aikoo esittää vuonna 2016 ehdotuksia, jotka koskevat lentoasemien turvatarkastuslaitteita, sisämarkkinoiden esteiden poistamista ja EU:n turvallisuusalan kilpailukyvyn parantamista vientimarkkinoilla.

Tietojärjestelmät ovat yhteiskunnassamme keskeisellä sijalla. Niiden puolustamisessa pitäisi käyttää ensisijaisesti kyberturvatoimia, minkä lisäksi on huolehdittava, että tietojärjestelmiin kohdistuvat tai niitä hyväksi käyttävät rikokset tutkitaan ja että niistä nostetaan syyte. Tietojärjestelmiin kohdistuvista hyökkäyksistä annettu direktiivi 2013/40/EU tarjoaa alalle yhteisen eurooppalaisen rikosoikeudellisen kehyksen. Komissio seuraa direktiivin täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa ja raportoi siitä parlamentille ja neuvostolle vuonna 2017 ottaen huomioon kyberrikollisuuden alalla tapahtuvan teknisen ja oikeudellisen kehityksen sekä mahdollisen tarpeen vahvistaa oikeudellista kehystä entisestään. Komissio aikoo ehdottaa kesäkuussa uusia toimenpiteitä täydentääkseen verkko- ja tietoturvasta annettua direktiiviehdotusta 36 , jolla pyritään lisäämään kyberuhkia koskevaa yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Ehdotettavilla toimenpiteillä tuetaan yhteistyötä ja valmiuksien kehittämistä alalla.

Turvallisuuteen liittyvät ylimääräiset talousarviomenot

Suojelu maksaa, oli sitten kyse tiedustelu-, lainvalvonta- tai sotilashenkilöstön lähettämisestä tai infrastruktuurin vahvistamisesta. Kustannukset on kuitenkin suhteutettava niihin inhimillisiin ja taloudellisiin vahinkoihin, joita muutama rikollinen voi aiheuttaa. EU:hun parhaillaan kohdistuvan uhan vakavuuden huomioon ottaen ja kyseiseen uhkaan suoraan liittyvien ylimääräisten talousarviomenojen osalta komissio ehdottaa, että valtion kontrollin ulottumattomissa olevista poikkeuksellisista tapahtumista selviytymiseen käytetään vakaus- ja kasvusopimuksen tarjoamaa joustoa. Komissio kuulee jäsenvaltioita, jotta etenemistavasta päästään sopimukseen.

2.8.    Ulkoinen ulottuvuus

Euroopan turvallisuusagendan tarkoituksena on varmistaa suurempi johdonmukaisuus turvallisuusalan sisäisten ja ulkoisten toimien välillä, koska niillä on suora kytkös toisiinsa. Turvallisuusagendassa on määrä hyödyntää EU:n terrorismintorjunnan koordinaattorin, komission ja ulkosuhdehallinnon työtä.

EU:n naapurimaat ovat erityishuomioon kohteena. Muun muassa Jordanian, Libanonin, Marokon, Tunisian ja Turkin kanssa on jo aloitettu tehostettu vuoropuhelu turvallisuudesta ja terrorismin torjunnasta, ja niiden kanssa ollaan laatimassa konkreettisia toimintasuunnitelmia. Algeriassa, Irakissa, Jordaniassa, Marokossa, Nigeriassa, Saudi-Arabiassa, Tunisiassa ja Turkissa sijaitseviin EU:n edustustoihin on lähetetty turvallisuus- ja terrorismintorjunta-asiantuntijoita. Näiden kokemusten perusteella EU:n olisi solmittava terrorisminvastainen kumppanuus Välimeren maiden kanssa ja otettava terrorismintorjunta- ja turvallisuusasiantuntijoiden verkostoon uusia painopistemaita ja -alueita (esim. Libanon, Länsi-Balkan ja Sahelin alue).

Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, että yhteistyössä Välimeren kumppaneiden kanssa on vakavia puutteita, vaikka huolenaiheet ovat yhteisiä. EU:n on kiireesti ja Euroopan terrorismintorjuntakeskuksen tuella kehitettävä yhteistyötä, jota se tekee oikeus- ja sisäasioissa, diplomatiassa ja terrorismin torjunnassa kumppaneidensa kanssa Turkista Marokkoon. Tavoitteena on varmistaa tehokas tiedonvaihto ja poliisiyhteistyö tietosuojasta asianmukaisesti huolehtien.

EU:n on vahvistettava edustustaan terrorisminvastaisilla ja turvallisuutta käsittelevillä kansainvälisillä monenvälisillä foorumeilla (esim. YK, maailmanlaajuinen terrorisminvastainen foorumi, G7 ja rahanpesunvastainen toimintaryhmä) alan kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi.

Ampuma-aseista ja räjähteistä 2. joulukuuta 2015 annettuun toimintasuunnitelmaan 37 ja terrorismin rahoituksen torjunnan vahvistamisesta 2. helmikuuta 2016 annettuun toimintasuunnitelmaan 38 sisältyy erityistoimia kolmansien maiden, varsinkin EU:n naapurimaiden, osalta. Suunnitelmien mukaisesti EU lisää naapurimaiden kanssa tekemäänsä yhteistyötä turvallisuusasioissa, mukaan lukien pienaseiden, kevyiden aseiden, kulttuuriesineiden ja huumausaineiden laittoman kaupan ja ihmiskaupan torjunta. Tavoitteena on käsitellä ampuma-aseiden ja räjähteiden laitonta kauppaa ja käyttöä järjestelmällisesti osana vuoropuhelua, jota EU käy tärkeimpien kumppanimaiden ja järjestöjen kanssa turvallisuudesta.

Tarkistettu Euroopan naapuruuspolitiikka tarjoaa sekin kehyksen naapurimaissa toteutettaville toimille, koska se sitoo yhteen turvallisuusulottuvuuden ja muut vakauttamista edistävät tekijät (esim. korruption ja vallan väärinkäytön torjunta, talouskehitys, investointimahdollisuudet ja nuorten työllisyys) sekä radikalisoitumisen torjuntaan tarkoitetun rahoitustuen kansalaisyhteiskunnalle.

3.    Päätelmät

Turvallisuus on luonnollisestikin yksi kansalaisten suurimmista huolenaiheista. Euroopan unionissa kuluneen vuoden aikana tehdyt terrori-iskut, joissa kuoli ja loukkaantui satoja ihmisiä, ovat tehneet näistä huolista entistä akuutimpia. Kaikkien toimijoiden on hoidettava oma osuutensa sen varmistamiseksi, että Euroopan unioni tekee toimivaltansa puitteissa kaiken mahdollisen kansalaistensa turvallisuuden takaamiseksi.

Tänä päivänä terroristit ja muut rikolliset toimivat yli rajojen. Niiden muodostaman uhan torjunta edellyttää, että eurooppalaiset lainvalvontaviranomaiset tekevät saumatonta yhteistyötä, yhdistävät resurssinsa ja tiedustelutietonsa ja toteuttavat yhteisoperaatioita. Tämä on ainoa tehokas tapa torjua kyseinen uhka, koska yhden jäsenvaltion sisäinen turvallisuus vaikuttaa kaikkien jäsenvaltioiden sisäiseen turvallisuuteen.

Tässä tiedonannossa esitellään toimet, jotka on jo toteutettu tai jotka on toteutettava pian niin Euroopan kuin kansallisellakin tasolla, jotta kaikille Euroopan kansalaisille voidaan taata heidän odotustensa mukainen korkea turvallisuustaso. Liitteessä esitetään etenemissuunnitelma kohti todellista Euroopan turvallisuusunionia. Komissio raportoi sen edistymisestä. On meidän yhteinen velvollisuutemme toteuttaa nämä toimenpiteet nopeasti ja perusteellisesti ja torjua välineiden, tiedon ja ajattelutapojen hajanaisuutta, jota terroristit voivat jatkossakin hyödyntää pyrkiessään heikentämään eurooppalaisten tärkeinä pitämiä arvoja. Komissio on sitä mieltä, että Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi nopeasti tarkasteltava näitä toimenpiteitä, ja se kehottaa Eurooppa-neuvostoa luomaan seuraavassa kokouksessaan katsauksen tämän tiedonannon johdosta toteutettuihin toimiin.

(1)

     SEUT-sopimuksen 72 artikla.

(2)

     COM(2015) 185 final, 28.4.2015.

(3)

     Eurooppa-neuvoston 26.6.2015 antamat päätelmät (EUCO 22/15).

(4)

     Yhteinen lausuma, 24.3.2016.

(5)

     SEUT-sopimuksen 67 artiklan 3 kohta.

(6)

     Erityisehdoin, joista määrätään Tanskan osalta pöytäkirjassa N:o 22 ja Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin osalta pöytäkirjoissa N:o 21 ja 36. Pöytäkirjojen mukaisesti kyseiset kaksi jäsenvaltiota voivat, mutta niiden ei edellytetä, osallistuvan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alan aloitteisiin niiden johdonmukaisuutta ja käytännön toimivuutta kunnioittaen.

(7)

     http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-16-1062_en.htm

(8)

     Neuvoston päätelmät 9798/15, kesäkuu 2015.

(9)

     COM(2015) 624 final, 2.12.2015.

(10)

     COM(2016) 50 final, 2.2.2016.

(11)

     COM(2016) 205 final, 6.4.2016.

(12)

     http://icct.nl/wp-content/uploads/2016/03/ICCT-Report_Foreign-Fighters-Phenomenon-in-the-EU_1-April-2016_including-AnnexesLinks.pdf

(13)

     Ks. myös 4 kohta.

(14)

     Tiiviissä yhteistyössä kansallisten asiantuntijoiden, Euroopan ulkosuhdehallinnon, EU:n virastojen ja Interpolin kanssa.

(15)

     COM(2015) 671 final, 15.12.2015.

(16)

     COM(2015) 670 final, 15.12.2015.

(17)

     Hotspot-alueilla ja sisäisten siirtojen yhteydessä tehdään kolmenlaisia turvatarkastuksia: 1) henkilö- ja tavaratarkastukset, 2) haut eri kansallisista ja kansainvälisistä tietokannoista (varsinkin Schengenin tietojärjestelmästä ja Interpolin SLTD-tietokannasta) ja 3) turvapaikanhakijoiden toisen linjan tarkastukset, kun on viitteitä maastapoistamisedellytysten täyttymisestä tai turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen kohdistuvasta uhasta. Viimeksi mainituissa tarkastuksissa voidaan käyttää tietokantoja, haastatteluja, internetiä ja sosiaalista mediaa.

(18)

     COM(2015) 625 final, 2.12.2015.

(19)

     Ks. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat ja Euroopan neuvoston yleissopimus terrorismin ennaltaehkäisystä.

(20)

     Matkustajarekisterillä on muitakin käyttötarkoituksia kuin vierastaistelijailmiön torjunta, mutta siinä se on erityisen hyödyllinen.

(21)

     Neuvoston päätelmät, 20.11.2015 (asiakirja 845/15).

(22)

Puitepäätös 2002/475/YOS terrorismin torjumisesta, sellaisena kuin sen on muutettuna puitepäätöksellä 2008/919/YOS.

(23)

     Ks. myös 1 kohta.

(24)

     http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2016/03/24-statement-on-terrorist-attacks-in-brussels-on-22-march

(25)

   Komissio on ehdottanut keskuksen vahvistamista 25 ylimääräisellä asiantuntijalla, 10 ulkopuolisella työntekijällä ja niihin liittyvillä terrorismin torjunnan määrärahoilla vuonna 2016, mihin suostuttiin 13.4.2016 hyväksytyssä lisätalousarviossa.

(26)

     http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2016/03/24-statement-on-terrorist-attacks-in-brussels-on-22-march

(27)

     COM(2016) 205 final, 6.4.2016.

(28)

     COM(2016) 194 final, 6.4.2016.

(29)

     http://ec.europa.eu/dgs/home-affairs/what-we-do/policies/crisis-and-terrorism/explosives/explosives-precursors/docs/list_of_measures_en.pdf

(30)

     Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 98/2013, annettu 15 päivänä tammikuuta 2013, räjähteiden lähtöaineiden markkinoille saattamisesta ja käytöstä (EUVL L 39, 9.2.2013, s. 1–11).

(31)

     Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2403, annettu 15 päivänä joulukuuta 2015, deaktivointistandardeja ja -tekniikoita koskevien yhteisten suuntaviivojen vahvistamisesta sen varmistamiseksi, että deaktivoidut ampuma-aseet tehdään pysyvästi ampumakelvottomiksi (EUVL L 333, 19.12.2015, s. 62–72).

(32)

     COM(2015) 750 final, 18.11.2015.

(33)

     COM(2016) 50 final, 2.2.2016.

(34)

     COM(2015) 624 final, 2.12.2015.

(35)

     JOIN(2016) 18 final, 6.4.2016.

(36)

COM(2013) 48 final, 7.2.2013.

(37)

     COM(2015) 624 final, 2.12.2015.

(38)

     COM(2016) 50 final, 2.2.2016.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 20.4.2016

COM(2016) 230 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

Euroopan turvallisuusagendan valjastaminen terrorismin torjuntaan ja toimivan ja todellisen turvallisuusunionin perustamisen valmisteluun

TÄRKEIMMÄT SÄÄDÖS- JA POLITIIKKA-ALOITTEET TURVALLISUUDEN SEKÄ TERRORISMIN TORJUNNAN ALOILLA