42014Y0614(03)

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 42014Y0614(03) - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 42014Y0614(03)

Help

Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma, annettu 21 päivänä toukokuuta 2014 , Euroopan unionin urheilualan työsuunnitelmasta (2014–2017)

EUVL C 183, 14.6.2014, p. 12–17 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

HTML

PDF

Official Journal

14.6.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

C 183/12

Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma, annettu 21 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan unionin urheilualan työsuunnitelmasta (2014–2017)

2014/C 183/03

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO JA JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT

I JOHDANTO

1.	PALAUTTAVAT MIELEEN Euroopan unionille erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 6 artiklassa ja 165 artiklassa annetun toimivallan, jonka mukaisesti urheilu on ala, jolla EU:n tason toimin olisi tuettava, koordinoitava ja täydennettävä jäsenvaltioiden toimia.

2.	PALAUTTAVAT MIELEEN neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselman Euroopan unionin urheilualan työsuunnitelmasta vuosiksi 2011–2014 (1).

3.	SUHTAUTUVAT MYÖNTEISESTI Euroopan unionin urheilualan vuosien 2011–2014 työsuunnitelman täytäntöönpanoa koskevaan kertomukseen (2).

4.	TOTEAVAT, että urheilu voi osaltaan edistää älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden toteuttamista.

PALAUTTAVAT MIELEEN 18. marraskuuta 2010 annetun neuvoston päätöslauselman, jossa neuvosto päätti kutsua säännöllisesti koolle, yleensä neuvoston istunnon yhteydessä, EU:n viranomaisten ja EU:n urheiluliikkeen johtavat edustajat epäviralliseen kokoukseen keskustelemaan EU:n urheilualan asioista (3).

6.	PÄÄTTÄVÄT kehittää urheilualan eurooppalaisia yhteistyöpuitteita edelleen laatimalla EU:n toisen kolmivuotisen urheilualan työsuunnitelman jäsenvaltioiden ja komission toimia varten.

7.	KATSOVAT, että EU:n tason urheilualan toiminnassa olisi keskityttävä tässä työsuunnitelmassa lueteltuihin ensisijaisiin aiheisiin, keskeisiin kysymyksiin, tuloksiin sekä työskentelymenetelmiin ja -rakenteisiin liitteessä I esitetyllä tavalla.

8.	PANEVAT MERKILLE vuonna 2013 tehdyn Eurobarometri-tutkimuksen ja toteavat, että jäsenvaltioiden välillä on suuria eroja, muun muassa vapaaehtoistyön ja liikkumattomuuden osalta.

II URHEILUN EUROOPPALAISEN ULOTTUVUUDEN KEHITTÄMINEN EU:N TYÖSUUNNITELMAN AVULLA

KATSOVAT, että EU:n kolmivuotisen urheilualan työsuunnitelmassa olisi noudatettava seuraavia pääperiaatteita:

—	edistetään yhteistyöhön perustuvaa yhteistä lähestymistapaa jäsenvaltioiden keskuudessa ja komission kanssa, jotta pitkällä aikavälillä urheilualalla saadaan aikaan lisäarvoa EU:n tasolla,

—	vastataan rajat ylittäviin haasteisiin EU:n koordinoidulla lähestymistavalla,

—	otetaan huomioon urheilun erityisluonne,

—	otetaan urheilu huomioon EU:n muilla politiikanaloilla,

—	pyritään näyttöön perustuvaan urheilupolitiikkaan,

—	edistetään EU:n talous- ja sosiaalipolitiikan yleisiä tavoitteita, erityisesti Eurooppa 2020 -strategiaa,

—	jatketaan työtä EU:n ensimmäisen urheilualan työsuunnitelman saavutusten pohjalta,

—	täydennetään ja tehostetaan Erasmus+-ohjelmassa aloitettujen toimien vaikutusta urheilun alalla.

10.	PAINOTTAVAT, että tämän EU:n työsuunnitelman tulisi olla joustava kehys, ja siinä olisi voitava tarpeen mukaan ottaa huomioon urheilualalla tapahtuva kehitys.

11.

KATSOVAT, että jäsenvaltioiden ja komission olisi otettava seuraavat aiheet ja keskeiset kysymykset painopisteiksi tämän työsuunnitelman kattamana ajanjaksona. Kukin puheenjohtajavaltio voi täydentää niitä alan uusimman kehityksen valossa:

1)	urheilun rehellisyys, erityisesti dopingin ja sopupelien torjuminen, alaikäisten suojeleminen, hyvä hallintotapa ja sukupuolten tasa-arvo;

2)	urheilun taloudellinen ulottuvuus, erityisesti urheilun kestävä rahoitus, suurten urheilutapahtumien perintö, urheilun ja innovoinnin taloudelliset hyödyt;

3)	urheilu ja yhteiskunta, erityisesti terveyttä tukeva liikunta, vapaaehtoisuus sekä urheilualan työllisyys ja koulutus.

12.	SOPIVAT, että neuvosto ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajat voivat tarkastella työsuunnitelmaa uudelleen saavutettujen tulosten ja EU:n toimintapolitiikan kehityksen pohjalta.

III TYÖMENETELMÄT JA -RAKENTEET

13.

TOTEAVAT seuraavaa:

On tarpeen jatkaa EU:n puitteissa tehtävää urheilualan yhteistyötä, joka käynnistettiin Lissabonin sopimuksen tultua voimaan, tämän työsuunnitelman osassa II lueteltujen pääperiaatteiden mukaisesti.

On myös tarpeen, että EU tekee tiivistä yhteistyötä urheiluliikkeen ja alan toimivaltaisten järjestöjen kanssa kansallisesti, Euroopan tasolla ja kansainvälisesti muun muassa Euroopan neuvoston ja Maailman antidopingtoimiston (WADA) kanssa erityisesti jäsennellyn vuoropuhelun avulla.

14.

KATSOVAT, että

olisi määriteltävä eri työrakenteita ja -menetelmiä, jotta EU:n ensimmäisen urheilualan työsuunnitelman saavutuksiin perustuvassa jatkotyöskentelyssä saataisiin aikaan uusia ensisijaisiin aiheisiin ja keskeisiin kysymyksiin liittyviä tuloksia edellä osassa II esitetyn mukaisesti.

Tätä varten jäsenvaltioiden nimeämistä asiantuntijoista muodostetaan viisi asiantuntijaryhmää seuraaville aloille: sopupelit, hyvä hallintotapa, taloudellinen ulottuvuus, terveyttä tukeva liikunta ja inhimillisten voimavarojen kehittäminen urheilun alalla. Kyseisten työryhmien jäsenyyttä ja toimintaa koskevat periaatteet esitetään liitteessä II.

Asiantuntijaryhmien ohella muihin rakenteisiin ja työmenetelmiin voi kuulua esimerkiksi puheenjohtajavaltion järjestämiä konferensseja, urheilualan ministerien ja johtajien tapaamisia, komission tutkimuksia ja konferensseja sekä sitoumusluetteloja (4).

Neuvosto arvioi vuoden 2017 alkupuoliskolla tämän työsuunnitelman täytäntöönpanoa komission vuoden 2016 marraskuun loppuun mennessä laatiman kertomuksen pohjalta.

IV LISÄTOIMET

15.

KEHOTTAVAT JÄSENVALTIOITA

—	toimimaan yhdessä komission kanssa ja käyttämään tässä päätöslauselmassa määriteltyjä työrakenteita ja -menetelmiä,

—	ottamaan tämän työsuunnitelman huomioon kansallisen urheilupolitiikan laadinnassa toissijaisuusperiaatetta noudattaen ja urheilun hallintorakenteiden riippumattomuutta kunnioittaen,

—	tiedottamaan urheilualan sidosryhmille säännöllisesti ja tarvittaessa kuulemaan niitä EU:n työsuunnitelman täytäntöönpanon edistymisestä toimien tarkoituksenmukaisuuden ja näkyvyyden varmistamiseksi.

16.

PYYTÄVÄT NEUVOSTON KULLOISTAKIN PUHEENJOHTAJAVALTIOTA

—	ottamaan EU:n työsuunnitelman ensisijaiset aiheet huomioon laatiessaan puheenjohtajakolmikon ohjelmaa, raportoimaan työsuunnitelman täytäntöönpanosta ja hyödyntämään saavutettuja tuloksia,

—	tiedottamaan jäsenvaltioille neuvoston muissa kokoonpanoissa käynnissä tai suunnitteilla olevasta työskentelystä, jolla on vaikutuksia urheilun alalla;

—	tarvittaessa ehdottamaan tämän päätöslauselman kattaman kolmivuotisjakson lopussa ja komission laatiman kertomuksen pohjalta uutta työsuunnitelmaa seuraavaksi kaudeksi.

17.

PYYTÄVÄT KOMISSIOTA

—	työskentelemään jäsenvaltioiden kanssa tämän työsuunnitelman täytäntöön panemiseksi, erityisesti liitteessä I esitettyjen tulosten saavuttamiseksi,

—	tiedottamaan jäsenvaltioille EU:n muilla toiminta-aloilla käynnissä olevista tai suunnitelluista aloitteista, joilla on vaikutusta urheilualaan, sekä komission tähän liittyvistä toimista,

—

tukemaan jäsenvaltioita ja muita asianomaisia toimijoita niiden tehdessä yhteistyötä tämän päätöslauselman mukaisessa kehyksessä, erityisesti:

—	tarkastelemalla keinoja helpottaa jäsenvaltioiden ja asiantuntijoiden mahdollisimman laajaa osallistumista liitteessä I tarkoitettuihin työrakenteisiin ja kutsua urheiluliikkeen edustajia ja sidosryhmiä niihin, jotta varmistettaisiin korkea ja yhdenmukainen edustavuusaste;

—	perustamalla tarvittaessa asiantuntijaryhmiä, joilla on korkeatasoinen asiantuntemus alallaan, sekä muita tukimuotoja näkemysten vaihdon, vertaisryhmäoppimisen ja tiedon lisäämisen edistämiseksi (esim. opinnot),

—	helpottamaan jäsenneltyä vuoropuhelua urheilusta, muun muassa järjestämällä vuosittain Euroopan urheilufoorumi, joka kokoaa yhteen kaikki keskeiset sidosryhmät urheilun eri tasoilta;

—	käyttämällä Erasmus+-ohjelman ja muiden asiaan liittyvien EU:n ohjelmien rahoitusvaroja tässä toimintasuunnitelmassa asetettujen ensisijaisten aiheiden ja niitä koskevien keskeisten kysymysten tueksi;

—	antamaan marraskuun 2016 loppuun mennessä kertomuksen työsuunnitelman täytäntöönpanosta ja tarkoituksenmukaisuudesta jäsenvaltioiden vapaaehtoisten lausuntojen pohjalta. Kertomuksen pohjalta laaditaan vuoden 2017 alkupuoliskolla mahdollinen seuraava EU:n työsuunnitelma.

—	asettamaan työrakenteissa saavutetut tulokset tarvittaessa julkisesti saataville.

18.

KEHOTTAVAT JÄSENVALTIOITA, KOMISSIOTA JA PUHEENJOHTAJAVALTIOITA TOIMIVALTUUKSIENSA PUITTEISSA JA TOISSIJAISUUSPERIAATTEEN MUKAISESTI

—	jatkamaan tiivistä yhteistyötä tämän päätöslauselman liitteiden I ja II mukaisesti,

—	ottamaan urheilun huomioon muiden alojen politiikkojen ja toimien valmistelussa, täytäntöönpanossa ja arvioinnissa, kiinnittäen erityistä huomiota siihen, että urheilu otetaan huomioon tosiasiallisesti ja varhaisessa vaiheessa politiikkojen laadintaprosessissa,

—

edistämään urheilun merkityksen tiedostamista Eurooppa 2020 -strategian yleisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta ottaen huomioon, että urheilu tarjoaa hyvät mahdollisuudet edistää älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua ja työpaikkojen luomista, koska sillä on myönteisiä vaikutuksia sosiaalisen osallisuuden, koulutuksen, kansanterveyden ja aktiivisen ikääntymisen kannalta,

—	edistämään yhteistyötä kolmansien maiden, erityisesti EU:n jäsenehdokasmaiden ja mahdollisten jäsenehdokkaiden, sekä urheilun alalla toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen, myös Euroopan neuvoston, kanssa.

(1) EUVL C 162, 1.6.2011, s. 1.

(2) 5842/14.

(3) EUVL C 322, 27.11.2010, s. 1.

(4) Sitoumusluettelo: Väline, jossa pääasiassa urheilujärjestöt voivat vapaaehtoisesti julkistaa sitoutumisensa tiettyihin arvoihin, kuten hyvää hallintotapaa koskeviin periaatteisiin tai sukupuolten tasa-arvotavoitteisiin (ks. liite I). Komissio esittää vuoden 2014 jälkipuoliskolla neuvoston urheilutyöryhmälle ehdotuksen sitoumusluettelojen perustamisesta ja toiminnasta.

LIITE I

Deskeiset kysymykset (kohta 11), toivotut tulokset ja vastaavat työrakenteet

Keskeinen kysymys

Tulos ja määräaika

Työrakenne

Urheilun rehellisyys

Antidoping (1)

—	Vapaa-ajan urheilussa esiintyvää dopingia ja dopingin torjuntaa koskevat asiantuntijaryhmän suositukset: Parhaiden käytäntöjen vaihto ja vertaisoppiminen (vuoden 2015 jälkipuolisko)

Urheilusta vastaavat pääjohtajat

Sopupelit

—	Sopupelien torjuntaa koskevien parhaiden käytäntöjen vaihto, erityisesti vedonlyöntiin liittyvien sopupelien ehkäisemistä ja torjuntaa koskevan mahdollisen komission suosituksen osalta, ja sen jälkeinen tilannekatsaus (vuoden 2016 alkupuolisko)

Sopupelejä käsittelevä asiantuntijaryhmä

Alaikäisten suojelu

—	Nuorten urheilijoiden suojelemista ja lasten oikeuksien turvaamista urheilussa koskevien asiantuntijaryhmän suositusten valmistelu (vuoden 2016 alkupuolisko)

Hyvää hallintotapaa käsittelevä asiantuntijaryhmä

Hyvä hallintotapa

—	Demokratiaa, ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia koskevien pääperiaatteiden valmistelu erityisesti suurten urheilutapahtumien järjestämisoikeuksien myöntämismenettelyä silmällä pitäen, mahdollisesti myöhemmin myös sitoumusluettelo (vuoden 2015 jälkipuolisko)

—	Olemassa olevien hyvän hallinnon periaatteiden edistäminen, mahdollisesti myöhemmin myös sitoumusluettelo (vuoden 2016 alkupuolisko)

Sukupuolten tasa-arvo

—	Sukupuolten tasa-arvoa urheilussa koskevien asiantuntijaryhmän suositusten tai suuntaviivojen valmistelu, mahdollisesti myöhemmin myös sitoumusluettelo (vuoden 2015 jälkipuolisko)

Urheilun taloudellinen ulottuvuus

Urheilun taloudelliset hyödyt

—	Asiantuntijaryhmän suositusten laatiminen jäsenvaltioiden erityishankintajärjestelmien perustamisen edistämiseksi tekeillä olevan työn pohjalta urheilun taloudellisten hyötynäkökohtien mittaamiseksi EU:ssa (vuoden 2015 jälkipuolisko)

Taloudellista ulottuvuutta käsittelevä asiantuntijaryhmä

Suurten urheilutapahtumien perintö

—	Suuria urheilutapahtumia koskevien asiantuntijaryhmän suositusten valmistelu, erityisesti perinnenäkökohtien osalta sosiaaliseen, taloudelliseen ja ekologiseen kestävyyteen keskittyen (vuoden 2015 jälkipuolisko)

Urheilun kestävä rahoitus

—	Käytännön ohjeiden laatiminen urheiluun ohjattavien läpinäkyvien ja pitkän aikavälin investointien – EU:n rahoitus mukaan lukien – edistämiseksi muun muassa vuonna 2012 annettujen urheilun kestävää rahoitusta – valtiontuki mukaan lukien – koskevien suositusten pohjalta (vuoden 2016 alkupuolisko)

Urheilu ja yhteiskunta

Terveyttä edistävä liikunta

—	Asiantuntijaryhmän suositusten valmistelu koulujen liikunnanopetuksen – varhaislapsuuden motoriset taidot mukaan lukien – edistämiseksi sekä urheilualan, paikallisviranomaisten ja yksityisen sektorin välisen arvokkaan vuorovaikutuksen kehittämiseksi (vuoden 2015 alkupuolisko)

—	Terveyttä edistävää liikuntaa koskevan neuvoston suosituksen täytäntöönpanon koordinointi (vuoden 2016 jälkipuolisko)

Terveyttä edistävää liikuntaa käsittelevä asiantuntijaryhmä

Koulutus, valmennus, työllisyys ja vapaaehtoistoiminta

—	Asiantuntijaryhmän suositusten valmistelu urheilun alalla tehtävään vapaaehtoistyöhön kannustamiseksi, oikeudellisia ja verotusmekanismeja koskevat parhaat käytännöt mukaan lukien (vuoden 2015 jälkipuolisko tai vuoden 2014 jälkipuolisko)

—	Parhaiden käytäntöjen vaihto ja tilanneselvitys urheiluun liittyvien tutkintojen sisällyttämisestä kansallisiin tutkintojen viitekehyksiin (NQF) eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) mukaisesti (vuoden 2016 jälkipuolisko)

—	Asiantuntijaryhmän suositusten valmistelu urheilun vaikutuksesta nuorten työllistyvyyteen, nuoret ammattilaisurheilijat mukaan lukien, sekä työpaikkojen luomisesta urheilun alalla ja urheiluun liittyvillä työmarkkinoilla (vuoden 2016 jälkipuolisko)

—	Käytännön ohjeiden laatiminen kansallisten tutkintojen saattamiseksi vastaamaan kansainvälisten urheiluliittojen kansainvälisiä tutkintostandardeja (vuoden 2015 jälkipuolisko)

—	Urheilijoiden kaksoisuraa koskevien EU:n suuntaviivojen täytäntöönpanoa koskevan tilanneselvityksen laatiminen (vuoden 2017 alkupuolisko)

Inhimillisten voimavarojen kehittämistä urheilun alalla käsittelevä asiantuntijaryhmä

(1) Neuvosto (urheilutyöryhmä/Coreper) koordinoi edelleen EU:n jäsenvaltioiden kantoja ennen WADAn kokouksia

LIITE II

Jäsenvaltioiden ja komission perustaman viiden asiantuntijatyöryhmän jäsenyyttä ja toimintaa koskevat periaatteet EU:n toisen urheilualan työsuunnitelman (2014–2017) yhteydessä

Jäsenyys

—	Jäsenvaltioiden osallistuminen työryhmien toimintaan on vapaaehtoista, ja ne voivat liittyä työryhmiin missä vaiheessa tahansa.

—

Jäsenvaltiot, jotka haluavat osallistua työryhmien toimintaan, nimeävät asiantuntijat työryhmien jäseniksi. Jäsenvaltio varmistaa, että nimetyillä asiantuntijoilla on asiaankuuluvaa kokemusta kyseisen alan toiminnasta kansallisella tasolla ja että he huolehtivat yhteyksistä kansallisiin toimivaltaisiin viranomaisiin. Komissio koordinoi asiantuntijoiden nimeämismenettelyjä.

—

Kukin asiantuntijatyöryhmä voi päättää kutsua muita osallistujia, kuten riippumattomia asiantuntijoita, urheiluliikkeen ja muiden sidosryhmien edustajia sekä Euroopan kolmansien maiden edustajia. Kukin asiantuntijaryhmä voi ehdottaa muiden osallistujien lisäämistä koko työjakson ajaksi edellyttäen, että asiantuntijaryhmä hyväksyy niiden jäsenyyden yksimielisesti.

Työmenettelyt

—

Tämän työsuunnitelman täytäntöönpanoa varten kukin asiantuntijatyöryhmä nimittää puheenjohtajan/puheenjohtajat ensimmäisessä asiantuntijoiden kokouksessa työsuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Komissio, joka vastaa asiantuntijaryhmien sihteeristön tehtävistä, koordinoi puheenjohtajien valinnan, joka toteutetaan avoimesti ja läpinäkyvästi.

—	Kukin asiantuntijaryhmä valmistelee työaikataulunsa tämän työsuunnitelman mukaisesti ja keskittyy tuottamaan konkreettisia ja käyttökelpoisia tuloksia liitteen I mukaisesti.

—	Jäsenvaltioilla on mahdollisuus antaa asiantuntijatyöryhmille ohjausta tulostavoitteiden saavuttamiseksi suunnitellussa aikataulussa ja työryhmien työskentelyn koordinoimiseksi.

—	Neuvosto ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajat päättävät, onko asiantuntijaryhmälle aiheellista ehdottaa uusia tehtäviä.

—	Komissio tarjoaa työryhmille asiantuntemusta, sihteeripalveluita ja avustaa järjestelyissä. Se tukee mahdollisuuksien mukaan työryhmien työskentelyä muilla soveltuvilla tavoilla (mukaan lukien kunkin työryhmän käsittelemää aihetta koskevat tutkimukset).

—	Asiantuntijaryhmien kokoukset järjestetään pääsääntöisesti Brysselissä, mutta kokouksia voidaan poikkeuksellisesti järjestää myös muualla kuin Brysselissä jonkin jäsenvaltion esittäessä kutsun.

—	Asiantuntijaryhmät tapaavat pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa, mutta tarvittaessa voidaan sopia toisenlaisesta aikataulusta.

Raportointi ja tiedottaminen

—	Asiantuntijatyöryhmien puheenjohtajat raportoivat tarvittaessa urheilutyöryhmälle asiantuntijatyöryhmän työn edistymisestä ja esittelevät sille aikaan saamansa tulokset.

—	Työryhmien kokousten esityslistat ja kokousmuistiot ovat kaikkien jäsenvaltioiden saatavilla riippumatta siitä, missä määrin ne osallistuvat tietyn aiheen käsittelyyn. Työryhmien tulokset julkaistaan.

—	Asiantuntijatyöryhmien tuloksia käytetään työsuunnitelman täytäntöönpanoa koskevan komission kertomuksen pohjana.

Top

Choose the experimental features you want to try