Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Document 32021D1094

Neuvoston päätös (EU) 2021/1094, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2021, hiili- ja terästutkimusrahaston tutkimusohjelman hyväksymisestä sekä ohjelman monivuotisista teknisistä suuntaviivoista tehdyn päätöksen 2008/376/EY muuttamisesta

ST/9400/2021/INIT

EUVL L 236, 5.7.2021, p. 69–74 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2021/1094/oj

5.7.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 236/69

NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2021/1094,

annettu 28 päivänä kesäkuuta 2021,

hiili- ja terästutkimusrahaston tutkimusohjelman hyväksymisestä sekä ohjelman monivuotisista teknisistä suuntaviivoista tehdyn päätöksen 2008/376/EY muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn pöytäkirjan (N:o 37) EHTYn perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen taloudellisista seurauksista ja hiili- ja terästutkimusrahastosta sekä erityisesti sen 2 artiklan toisen kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Unioni ratifioi ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen, jäljempänä ’Pariisin sopimus’, 5 päivänä lokakuuta 2016. Pariisin sopimuksessa kehotetaan sen ratifioineita osapuolia vahvistamaan maailmanlaajuisia toimia ilmastonmuutoksen uhan torjumiseksi, jotta maapallon lämpötilan nousu saataisiin rajoitettua selvästi alle kahteen celsiusasteeseen.

(2)

Pariisin sopimuksen mukaisesti komissio julkaisi 11 päivänä joulukuuta 2019 Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta, jossa sitoudutaan ilmasto- ja ympäristöhaasteiden ratkaisemiseen ja tekemään unionista oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen ja jossa kasvihuonekaasujen nettopäästöistä pyritään eroon vuoteen 2050 mennessä ja kasvuun pyritään lisäämättä resurssien käyttöä. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta annetussa tiedonannossa, jossa vahvistetaan uusi kasvustrategia, viitataan tarpeeseen tukea puhtaita teräkseen liittyviä läpimurtoteknologioita, joiden avulla teräksen valmistusprosessista saadaan hiiletöntä vuoteen 2030 mennessä, ja selvittää, voitaisiinko Euroopan hiili- ja teräsyhteisön varojen purkamisesta vapautunutta rahaa käyttää tähän tarkoitukseen. Tiedonannossa myös todetaan, että kaikkien unionin toimien ja politiikkojen olisi yhdessä autettava unionia menestyksekkäässä ja oikeudenmukaisessa siirtymisessä kohti kestävää tulevaisuutta. Tiedonantoon kirjatun vahingon välttämisen periaatteen mukaisesti hiili- ja terästutkimusrahaston tutkimusohjelman tavoitteita ollaan tarkistamassa siten, että ohjelma ei enää kattaisi toimia, joilla jatketaan hiilen louhintaa, jalostusta ja samanlaajuista käyttöä.

(3)

Unioni on harjoittanut kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja luonut sääntelypuitteet, jotta sen vuodelle 2030 asettama kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoite voitaisiin saavuttaa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/1999 (2) vahvistetaan lainsäädäntöperusta luotettavalle, osallistavalle, kustannustehokkaalle, läpinäkyvälle ja ennakoitavalle energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnolle, jolla varmistetaan energiaunionin vuodelle 2030 ja pitkälle aikavälille asetettujen tavoitteiden ja päämäärien saavuttaminen Pariisin sopimuksen mukaisesti.

(4)

Kestävä Eurooppa -investointiohjelmasta ja Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelmasta Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle antamassaan tiedonannossa komissio ilmoitti aikovansa ehdottaa neuvoston päätöksen 2008/376/EY (3) tarkistamista, jolla pyritään mahdollistamaan suurten puhdasta teräksenvalmistusta koskevien T&I-läpimurtohankkeiden ja hiilialan tutkimustoimien rahoittaminen oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin periaatteiden mukaisesti.

(5)

Lisäksi hiili- ja terästutkimusrahaston tutkimusohjelman, jäljempänä ’tutkimusohjelma’, seuranta- ja arviointikertomuksessa suositellaan, että olisi muutettava päätöksen 2008/376/EY II luvun 3 ja 4 jaksossa vahvistettuja hiiltä ja terästä koskevia tutkimustavoitteita ja tuettava teräsalan läpimurtotutkimusta ja merkittäviä hiilialan hankkeita.

(6)

Tämän vuoksi on tarpeen yhdenmukaistaa hiili- ja terästutkimusrahaston tutkimusohjelman tavoitteet suhteessa kansainvälisiin sopimuksiin, kuten Pariisin sopimukseen, sekä unionin tieteellisiin, teknologisiin ja poliittisiin tavoitteisiin, joilla tähdätään ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä.

(7)

Yhteissuunnitellut kumppanuudet ovat osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi koota resursseja yhteisen eurooppalaisen tutkimustavoitteen taakse. Jotta voitaisiin helpottaa ilmastoneutraalin talouden toteutumista vuoteen 2050 mennessä, on tarpeen säätää mahdollisuudesta antaa tukea yhteissuunniteltujen eurooppalaisten kumppanuuksien kautta siten, että tuesta saadaan yhteisvaikutusta ja se jaksotetaan muiden ohjelmien kanssa. Eurooppalainen kumppanuus voisi olla erinomainen keino koota resursseja, joilla tuetaan läpimurtoteknologioihin tähtäävää tutkimusta hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi terästeollisuudessa.

(8)

Sen vuoksi päätös 2008/376/EY olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätös 2008/376/EY seuraavasti:

1)

Korvataan 2 artiklan toinen kohta seuraavasti:

”Tutkimusohjelmasta tuetaan hiili- ja teräsalan tutkimusyhteistyötä. Tutkimusohjelmasta tuetaan myös puhtaita teräkseen liittyviä läpimurtoteknologioita, joiden ansiosta voidaan toteuttaa lähes hiilettömiä teräksenvalmistushankkeita ja tutkimushankkeita, joilla hallitaan oikeudenmukaista siirtymää toimintansa lopettaneiden hiilikaivosten tai suljettavien hiilikaivosten ja niihin liittyvän infrastruktuurin osalta oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin ja päätöksen 2003/76/EY 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tutkimusohjelman on oltava unionin poliittisten, tieteellisten ja teknologisten tavoitteiden mukainen ja täydennettävä jäsenvaltioissa sekä käynnissä olevassa unionin tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmassa, jäljempänä ’tutkimuspuiteohjelma’, toteutettavia toimia.”

2)

Korvataan 4–6 artikla seuraavasti:

”4 artikla

Hiilialan ja -alueiden oikeudenmukaisen siirtymän tukeminen

1.   Tutkimushankkeilla tuetaan siirtymistä ilmastoneutraaliin unionin talouteen vuoteen 2050 mennessä, ja niiden tavoitteena on tukea asteittaista luopumista fossiilisten polttoaineiden käytöstä, kehittää vaihtoehtoisia toimintoja entisille kaivospaikoille ja välttää suljettavista ja toimintansa lopettaneista hiilikaivoksista ja niiden ympäristöistä aiheutuvia ympäristövahinkoja tai puuttua niihin. Hankkeissa keskitytään erityisesti seuraaviin:

a)

hiilidioksidin talteenotto-, käyttö- ja varastointiteknologioiden kehittäminen ja testaaminen;

b)

geotermisen energian käyttö entisillä hiilentuotantopaikoilla;

c)

toimintansa lopettaneiden ja suljettavien hiilikaivosten louhintajätteiden muu kuin energiakäyttö ja raaka-ainetuotanto, jossa varmistetaan asianmukaisesti, että toiminnan ilmasto-, ympäristö- ja terveysvaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset ja pienemmät kuin vaihtoehtoisissa ratkaisuissa;

d)

lakkautettujen kivi- ja ruskohiilikaivosten sekä hiileen liittyvän infrastruktuurin ottaminen muuhun käyttöön, mukaan luettuina energiahuoltopalvelut, ilmastoneutraalin ja ympäristöä säästävän siirtymän mukaisesti;

e)

tuki uudelleen- ja täydennyskoulutusohjelmien kehittämiseen työntekijöille, joihin asteittainen hiilestä luopuminen vaikuttaa, mukaan lukien hiilialalla työskentelevien tai aiemmin työskennelleiden työntekijöiden koulutusta ja uudelleenkoulutusta koskeva tutkimus.

2.   Erityistä huomiota kiinnitetään Euroopan johtoaseman vahvistamiseen toimintansa lopettaneiden hiilikaivosten ja hiileen liittyvän infrastruktuurin siirtymän hallinnassa teknologisilla ja muilla kuin teknologisilla ratkaisuilla tukien samalla teknologian ja muun kuin teknologian siirtoa. Kyseisiin tavoitteisiin tähtäävästä tutkimustoiminnasta on saatava konkreettisia ilmasto- ja ympäristöhyötyjä ilmastoneutraaliuden toteuttamista vuoteen 2050 mennessä koskevan tavoitteen mukaisesti.

5 artikla

Työterveyden ja työturvallisuuden parantaminen

1.   Hankkeissa, joihin kuuluu 4 ja 6 artiklassa tarkoitettuja toimia, on otettava huomioon suljettavien ja toimintansa lopettaneiden hiilikaivosten turvallisuuteen liittyvät kysymykset työolojen sekä työterveyden ja työturvallisuuden parantamiseksi samoin kuin terveyden vaarantavat ympäristöön liittyvät seikat.

2.   Tutkimushankkeissa on keskityttävä kaivostoimintaan liittyviin sairauksiin ja pyrittävä parantamaan siirtymävaiheessa olevien hiilialueiden asukkaiden terveyttä. Tutkimushankkeilla on lisäksi varmistettava suojatoimenpiteiden toteuttaminen kaivosten sulkemisen aikana ja toimintansa lopettaneissa kaivoksissa.

6 artikla

Siirtymävaiheessa olevien hiilikaivosten ympäristövaikutusten minimointi

1.   Tutkimushankkeilla on pyrittävä minimoimaan suljettavien ja toimintansa lopettaneiden hiilikaivosten vaikutukset ilmakehään, veteen ja maaperään. Tutkimusta on suunnattava luonnonvarojen säilyttämiseen ja ennallistamiseen tulevia sukupolvia varten sekä suljettavien ja toimintansa lopettaneiden hiilikaivosten ympäristövaikutusten minimoimiseen.

2.   Etusija annetaan hankkeille, joilla pyritään ainakin yhteen seuraavista:

a)

uudet ja parannetut teknologiat, joilla vältetään suljettavien ja toimintansa lopettaneiden kaivosten ja niiden ympäristön aiheuttamaa ympäristön (mukaan lukien ilmakehä, maa, maaperä ja vesi) pilaantumista, mukaan luettuina metaanivuodot;

b)

käytöstä poistettavista hiilivaroista peräisin olevien kasvihuonekaasupäästöjen, etenkin metaanipäästöjen, talteenotto, välttäminen ja minimointi;

c)

suljettavista ja toimintansa lopettaneista kaivoksista peräisin olevien louhintajätteiden, lentotuhkan ja rikinpoistotuotteitten sekä tapauksen mukaan muiden jätemuotojen hallinta ja uudelleenkäyttö;

d)

jätekasojen siivoaminen ja hiilen tuotannosta ja käytöstä syntyvien jäännösten teollinen hyödyntäminen siirtymävaiheessa olevilla kivihiilialueilla;

e)

pohjavesien suojelu ja kaivosten jätevesien puhdistaminen;

f)

toimintansa lopettaneiden ja suljettavien hiiltä käyttäneiden laitosten ja niitä ympäröivän alueen ympäristön ennallistaminen etenkin veden, maan, maaperän ja biologisen monimuotoisuuden osalta;

g)

maan pinnalla olevan infrastruktuurin suojaaminen maan vajoamisen ja maanpinnan liikkeiden vaikutuksilta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä."

3)

Kumotaan 7 artikla.

4)

Korvataan 8–10 artikla seuraavasti:

”8 artikla

Uudet, kestävät ja vähähiiliset teräksenvalmistus- ja pintakäsittelyprosessit

Tutkimuksen ja teknologian kehittämisen tavoitteena on oltava lähes hiilettömien teräksentuotantoprosessien kehittäminen, demonstrointi ja parantaminen, minkä myötä voidaan parantaa tuotteiden laatua ja lisätä tuottavuutta. Kaavailtuihin toimintoihin on kuuluttava erottamattomana osana päästöjen, energiankulutuksen, hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten merkittävä vähentäminen ja luonnonvarojen säilyttäminen. Tutkimushankkeissa on käsiteltävä ainakin yhtä seuraavista aihepiireistä:

a)

uudet ja parannetut lähes hiilettömät raudan ja teräksen valmistuksen läpimurtoprosessit ja -toiminnot, joissa kiinnitetään erityistä huomiota hiilenkäytön suoraan välttämiseen tai älykkääseen hiilenkäyttöön tai molempiin;

b)

teräksenvalmistuksen prosessien ja prosessiketjujen optimointi (mukaan luettuina rautamalmin pelkistys ja esipelkistys, raudan ja teräksen valmistus, kierrätysromun sulatukseen perustuvat prosessit, sekundaarinen metallurgia, valu-, valssaus-, pintakäsittely- ja pinnoitustoiminnot), johon käytetään instrumentointia, väli- ja lopputuotteiden ominaisuuksien havaitsemista, mallinnusta, valvontaa ja automaatiota, mukaan luettuna digitalisaatio, massadatan hyödyntäminen, tekoäly ja muut kehittyneet teknologiat;

c)

teräksenvalmistusprosessien integrointi ja prosessien tehokkuus lähes hiilettömässä teräksenvalmistuksessa;

d)

teräksentuotantovälineiden kunnossapito ja luotettavuus;

e)

teräksen kierrätettävyyden, kierrättämisen ja uudelleenkäytön lisäämiseen sekä kiertotalouden kehittämiseen käytettävät tekniikat;

f)

tekniikat, joilla parannetaan teräksentuotannon energiatehokkuutta hukkalämmön talteenoton, energiahäviöiden ehkäisemisen, kuumennuksen hybriditekniikoiden ja energianhallintaratkaisujen avulla;

g)

raudan ja teräksen valmistusprosesseissa käytettävät innovatiiviset teknologiat ja ratkaisut, joilla edistetään monialaisia toimia, demonstraatiohankkeet hiilettömän energiantuotannon integroimiseksi tai puhtaan vetytalouden edistäminen.

9 artikla

Kehittyneet teräslajit ja -sovellukset

Tutkimuksessa ja teknologian kehittämisessä keskitytään vastaamaan teräksenkäyttäjien vaatimuksiin, jotka koskevat uusien lähes hiilettömien tuotteiden kehittämistä, ja luomaan uusia markkinamahdollisuuksia vähentäen samalla päästöjä ja ympäristövaikutuksia. Edellä 8 artiklassa tarkoitettuihin teknologioihin liittyvissä tutkimushankkeissa on käsiteltävä ainakin yhtä seuraavista aihepiireistä siten, että tavoitteena on lähes hiilettömien ja kestävien teräksentuotantoprosessien kehittäminen unionissa:

a)

uudet kehittyneet teräslajit;

b)

teräksen ominaisuuksien, kuten mekaanisten ja fysikaalisten ominaisuuksien, soveltuvuuden jatkojalostukseen sekä soveltuvuuden erilaisiin käyttötarkoituksiin ja erilaisiin työskentelyolosuhteisiin, parantaminen;

c)

käyttöiän pidentäminen, erityisesti parantamalla terästen ja teräsrakenteiden lämpö- ja syöpymiskestävyyttä sekä mekaanisen ja lämpöväsymyksen ja muiden heikentävien vaikutusten sietoa;

d)

mikrostruktuureja, mekaanisia ominaisuuksia ja tuotantoprosesseja koskevat ennustavat simulaatiomallit;

e)

teräksen ja muiden materiaalien muokkaamisen, hitsaamisen ja yhteenliittämisen tekniikat;

f)

testaus- ja arviointimenetelmien standardointi;

g)

korkealuokkaiset teräslajit erilaisiin käyttötarkoituksiin, kuten liikkuvuus, sen kestävyys mukaan luettuna, ekologisen suunnittelun menetelmät, jälkiasennukset, kevyet rakenteet ja turvallisuusratkaisut.

10 artikla

Luonnonvarojen säilyttäminen, ympäristönsuojelu ja kiertotalous

Luonnonvarojen säilyttämisen, ekosysteemien suojelun, kiertotalouteen siirtymisen sekä turvallisuuskysymysten on kuuluttava kiinteänä osana tutkimukseen ja teknologian kehittämistyöhön sekä teräksen valmistuksen että käytön alalla. Tutkimushankkeissa on käsiteltävä ainakin yhtä seuraavista aihepiireistä:

a)

tekniikat eri lähteistä peräisin olevien teräsjätteen ja sivutuotteiden kierrättämiseksi ja teräsromun laadun parantaminen;

b)

jätteen käsittely ja arvokkaiden uusioraaka-aineiden, kuona mukaan luettuna, talteenotto terästehtaassa ja sen ulkopuolella;

c)

saastumisen torjunta ja ympäristön suojelu työpaikalla ja terästehtaassa sekä niiden ympäristössä (kaasumaiset, kiinteät tai nestemäiset päästöt, vesivarojen hoito, melu, hajut, pöly jne.);

d)

sellaisten teräslajien ja koottavien rakenteiden suunnittelu, jotka helpottavat teräsromun talteenottoa kierrätystä tai uudelleenkäyttöä varten;

e)

prosessikaasujen hyödyntäminen ja terästuotannon poistokaasupäästöjen lopettaminen;

f)

teräksen tuotantoa ja käyttöä koskevat elinkaariarviointi ja elinkaariajattelu.”

5)

Lisätään II luvun 4 jaksoon artikla seuraavasti:

”10 a artikla

Työvoiman ja työolojen hallinta

Tutkimushankkeissa on käsiteltävä ainakin yhtä seuraavista aihepiireistä:

a)

valmiuksien kehittäminen ja levittäminen uusien lähes hiilettömien teräksentuotantoprosessien, kuten digitalisaation, tasalla pysymiseksi ja elinikäisen oppimisen periaatteen noudattamiseksi;

b)

työolojen parantaminen, mukaan luettuna terveys, turvallisuus ja ergonomia työpaikalla ja sen ympäristössä.”

6)

Lisätään artikla seuraavasti:

”17 a artikla

Eurooppalaiset kumppanuudet

1.   Tutkimusohjelman osan, eli terästeollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtääviä läpimurtoteknologioita käsittelevän tutkimuksen, toteuttamisessa voidaan käyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/695 (*1) 10 artiklassa ja liitteessä III vahvistettujen sääntöjen mukaisesti perustettuja yhteissuunniteltuja eurooppalaisia kumppanuuksia.

2.   Tässä artiklassa ’yhteissuunnitellulla eurooppalaisella kumppanuudella’ tarkoitetaan aloitetta, jonka valmisteluun jäsenvaltiot osallistuvat jo varhaisessa vaiheessa ja jossa unioni sekä yksityisen tai julkisen sektorin kumppanit tai molemmat (kuten yritykset, yliopistot, tutkimusorganisaatiot, julkisen palvelun tehtäviä paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella tai kansainvälisellä tasolla hoitavat yhteisöt ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, mukaan lukien säätiöt ja kansalaisjärjestöt) sitoutuvat yhdessä tukemaan tutkimustoimintaohjelman kehittämistä ja täytäntöönpanoa. Yhteissuunnitellut eurooppalaiset kumppanuudet perustetaan komission ja tällaisten yksityisten tai julkisten kumppaneiden tai molempien välisillä yhteisymmärryspöytäkirjoilla tai sopimuspohjaisilla järjestelyillä, joissa määritellään kumppanuuden tavoitteet, siihen liittyvät kumppaneiden taloudelliset tai luontoissuorituksia koskevat sitoumukset tai molemmat, keskeiset suorituskyky- ja vaikutusindikaattorit sekä tuotokset. Niissä yksilöidään myös täydentävät tutkimustoimet, jotka kumppanit ja tutkimusohjelma panevat täytäntöön.

3.   Yhteissuunniteltujen eurooppalaisten kumppanuuksien yhteydessä tutkimusohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta tämän jakson mukaisesti tukikelpoisille toimille 30 artiklassa vahvistetussa muodossa. Siitä voidaan myöntää rahoitusta myös palkintoina.

4.   Tämän jakson mukaisia toimia rahoitetaan 25 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen aihekohtaisten ehdotuspyyntöjen perusteella.

(*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/695, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 1).” "

7)

Korvataan 39 artikla seuraavasti:

”39 artikla

Riippumattomien huippuasiantuntijoiden nimeäminen

Nimitettäessä 18 artiklassa, 28 artiklan 2 kohdassa ja 38 artiklassa tarkoitettuja riippumattomia huippuasiantuntijoita sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (*2) 237 artiklan säännöksiä.

(*2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).” "

8)

Kumotaan 41 artiklan c alakohta.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Luxemburgissa 28 päivänä kesäkuuta 2021.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. do C. ANTUNES

(1)  Lausunto annettu 19 toukokuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1).

(3)  Neuvoston päätös 2008/376/EY, tehty 29 päivänä huhtikuuta 2008, hiili- ja terästutkimusrahaston tutkimusohjelman hyväksymisestä sekä ohjelman monivuotisista teknisistä suuntaviivoista (EUVL L 130, 20.5.2008, s. 7).

Top