EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 32019D0420
Decision (EU) 2019/420 of the European Parliament and of the Council of 13 March 2019 amending Decision No 1313/2013/EU on a Union Civil Protection Mechanism
Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2019/420, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2019, unionin pelastuspalvelumekanismista annetun päätöksen N:o 1313/2013/EU muuttamisesta
Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2019/420, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2019, unionin pelastuspalvelumekanismista annetun päätöksen N:o 1313/2013/EU muuttamisesta
PE/90/2018/REV/1
EUVL L 77I, 20.3.2019, p. 1–15
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
In force
20.3.2019 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
LI 77/1 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2019/420,
annettu 13 päivänä maaliskuuta 2019,
unionin pelastuspalvelumekanismista annetun päätöksen N:o 1313/2013/EU muuttamisesta
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 196 artiklan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Unionin pelastuspalvelumekanismilla, jäljempänä ’unionin mekanismi’, josta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1313/2013/EU (4), tehostetaan unionin ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja helpotetaan koordinointia pelastuspalvelun alalla, jotta voidaan parantaa unionin avustustoimia luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien yhteydessä. |
(2) |
Samalla kun tunnustetaan jäsenvaltioiden ensisijainen vastuu luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ennaltaehkäisystä ja niihin varautumisesta ja vastaamisesta, unionin mekanismilla edistetään jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti. |
(3) |
Luonnon ja ihmisen aiheuttamat katastrofit voivat tapahtua missä tahansa maapallolla, usein ilman varoitusta. Sekä luonnon että ihmisen aiheuttamia katastrofeja tapahtuu yhä useammin ja kansallisista rajoista riippumatta, ne ovat yhä suurempia ja monimutkaisempia ja ilmastonmuutoksen vaikutukset pahentavat niitä. Katastrofien inhimilliset, ympäristöön kohdistuvat, sosiaaliset ja taloudelliset seuraukset voivat olla laajuudeltaan ennen kokemattomia. |
(4) |
Viimeaikainen kokemus on osoittanut, että tukeutuminen vapaaehtoisiin, unionin mekanismin koordinoiman ja helpottaman keskinäisen avun tarjouksiin ei aina riitä varmistamaan, että käytettävissä on riittävät valmiudet, joilla voitaisiin vastata tyydyttävällä tavalla katastrofin kohdanneiden ihmisten perustarpeisiin tai turvata ympäristö ja omaisuus asianmukaisesti. Tämä pätee erityisesti silloin, kun jäsenvaltioissa tapahtuu samanaikaisesti sekä toistuvia että odottamattomia, joko luonnon tai ihmisen aiheuttamia katastrofeja eivätkä yhteiset valmiudet riitä. Näiden puutteiden korjaamiseksi ja uusiin vaaroihin reagoimiseksi kaikkia unionin välineitä olisi hyödynnettävä täysin joustavasti, myös edistämällä kansalaisyhteiskunnan aktiivista osallistumista. |
(5) |
On olennaisen tärkeää, että jäsenvaltiot toteuttavat asianmukaisia ennaltaehkäisy- ja varautumistoimia ja varmistavat, että saatavilla on riittävä määrä valmiuksia katastrofeihin ja erityisesti metsäpaloihin vastaamiseksi. Koska unionissa on viime vuosina ollut erityisen voimakkaita ja laajoja metsäpaloja, joiden hallitsemisen operatiiviset puitteet useissa jäsenvaltioissa ja päätöksen N:o 1313/2013/EU mukaisesti jäsenvaltioiden ennakkoon sitomien avustusvalmiuksien vapaaehtoisen reservin muodossa perustetuissa eurooppalaisissa hätäapuvalmiuksissa (EERC) ovat osoittautuneet hyvin puutteellisiksi, myös unionin tasolla olisi toteutettava lisätoimenpiteitä. Metsäpalojen ehkäisy on ratkaisevaa myös hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevan maailmanlaajuisen sitoumuksen kannalta. |
(6) |
Ennaltaehkäisy on keskeistä luonnon ja ihmisen aiheuttamilta katastrofeilta suojautumisessa ja edellyttää lisätoimia. Jäsenvaltioiden olisi tätä varten toimitettava komissiolle säännöllisesti yhteenvedot riskinarvioinneistaan ja riskinhallintakykynsä arvioinneista keskittyen merkittävimpiin riskeihin. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi toimitettava tietoja ennaltaehkäisy- ja varautumistoimenpiteistä erityisesti sellaisten merkittävimpien riskien osalta, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia, ja tarvittaessa sellaisten riskien osalta, joiden todennäköisyys on pieni mutta vaikutukset huomattavia. |
(7) |
Komission olisi laadittava yhdessä jäsenvaltioiden kanssa ohjeet katastrofiriskien hallintaa koskevien tietojen jakamisen helpottamiseksi. Tällaisten ohjeiden olisi edistettävä tällaisten tietojen vertailtavuutta erityisesti, jos jäsenvaltioilla on samankaltaisia riskejä tai riskit ovat rajatylittäviä. |
(8) |
Katastrofiriskien ennaltaehkäisy ja hallinta edellyttää sellaisten riskinhallintatoimenpiteiden suunnittelua ja toteuttamista, johon kuuluu monenlaisten toimijoiden koordinointia. Riskinarviointien ja riskinhallintatoimenpiteiden valmistelussa on tärkeää ottaa huomioon nykyinen ilmaston vaihtelu ja ilmastonmuutoksen ennustetut kehityskulut. Riskikarttojen laatiminen on olennainen osa ennaltaehkäisytoimien ja avustusvalmiuksien parantamista. Väestön, taloudellisen toiminnan, myös kriittisen infrastruktuurin, eläinten hyvinvoinnin, luonnonvaraisten eläinten ja kasvien sekä ympäristö- ja kulttuurivarojen, kuten biodiversiteetin, metsien ekosysteemipalvelujen ja vesivarantojen, haavoittuvuutta vähentävät toimet ovat äärimmäisen tärkeitä. |
(9) |
Jotta ennaltaehkäisy- ja varautumissuunnittelua ja -koordinointia voidaan tehostaa jäsenvaltioiden välillä, komission olisi voitava yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ottaa käyttöön erityisiä kuulemismekanismeja. Lisäksi komission olisi voitava pyytää tietoja tiettyihin riskeihin liittyvistä ennaltaehkäisy- ja varautumistoimenpiteistä silloin, kun jokin jäsenvaltio on esittänyt avunpyyntöjä toistuvasti. Komission olisi arvioitava tällaiset tiedot, jotta unionin yleinen tuki katastrofiriskien hallintaan voidaan maksimoida ja parantaa jäsenvaltioiden ennaltaehkäisyn ja varautumisen tasoa. Hallinnollista taakkaa olisi vähennettävä ja kytköksiä unionin muihin keskeisiin politiikan aloihin ja välineisiin, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 (5) tarkoitettuihin Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin, olisi vahvistettava. |
(10) |
Tulvat muodostavat yhä suuremman riskin unionin kansalaisille. Pelastuspalvelualan ennaltaehkäisy- ja varautumistoimien parantamiseksi ja jäsenvaltioiden väestön haavoittuvuuden vähentämiseksi tulvariskien osalta jäsenvaltioiden olisi tämän päätöksen mukaisia riskinarviointeja tehdessään hyödynnettävä täysimääräisesti muun muassa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/60/EY (6) mukaisesti tehtyjä riskinarviointeja, jotta ne voisivat määritellä, koskeeko tulvariski niiden vesistöjä ja rannikkoja, ja toteutettava asianmukaisia ja koordinoituja toimenpiteitä tällaisten riskien vähentämiseksi. |
(11) |
On tarpeen vahvistaa yhteistä kykyä varautua katastrofeihin ja vastata niihin erityisesti keskinäisen tuen kautta Euroopassa. Tämän päätöksen mukaisen uuden oikeudellisen kehyksen huomioon ottamiseksi eurooppalaisten hätäapuvalmiuksien (EERC) eli vapaaehtoisen reservin nimi olisi muutettava Euroopan pelastuspalvelureserviksi. |
(12) |
Euroopan pelastuspalvelureservin vahvistaminen edellyttää tehostettua unionin rahoitusta sekä valmiuksien mukauttamiseen ja korjaamiseen että käyttökustannusten kattamiseen. |
(13) |
Olemassa olevien yleisten valmiuksien parantamisen lisäksi olisi perustettava rescEU, jota voidaan käyttää viimeisenä keinona sellaisissa ylivoimaisissa tilanteissa, joissa olemassa olevat valmiudet kansallisella tasolla ja jäsenvaltioiden Euroopan pelastuspalvelureservin käyttöön ennakkoon sitomat valmiudet eivät riitä kyseisissä olosuhteissa varmistamaan tehokkaita avustustoimia eri tyyppisissä katastrofeissa. |
(14) |
Alue- ja paikallisviranomaisten rooli katastrofien ennaltaehkäisyssä ja hallinnassa on erittäin tärkeä, ja niiden avustusvalmiuksia on tarpeen hyödyntää asianmukaisesti kaikissa tämän päätöksen nojalla toteutettavissa koordinointi- ja käyttöönottotoimissa jäsenvaltioiden institutionaalisten ja oikeudellisten kehysten mukaisesti, jotta päällekkäisyydet voidaan minimoida ja edistää yhteentoimivuutta. Tällaisilla viranomaisilla voi olla tärkeä ennaltaehkäisevä tehtävä, ja ne myös reagoivat ensimmäisinä katastrofin jälkeen yhdessä vapaaehtoistoimijoidensa valmiuksien kanssa. Näin ollen on tarpeen tehdä jatkuvaa yhteistyötä paikallisella, alueellisella ja rajatylittävällä tasolla, jotta rescEU:n käyttöönottoa edeltävää nopeaa toimintaa varten voidaan perustaa yhteisiä varoitusjärjestelmiä sekä järjestää säännöllisesti ensimmäisiä avustustoimenpiteitä koskevia tiedotuskampanjoita. |
(15) |
rescEU:n valmiuksien olisi säilyttävä joustavina, ja sellaisina, että niitä voidaan muuttaa, jotta uusiin kehityskulkuihin ja tuleviin haasteisiin, kuten ilmastonmuutoksen seurauksiin, voidaan puuttua. |
(16) |
Koska tunnistetut riskit, yleiset valmiudet ja puutteet muuttuvat ajan kuluessa, rescEU:n perustamisessa tarvitaan joustavuutta. Komissiolle olisi sen vuoksi siirrettävä valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritellään rescEU:n valmiudet ottaen huomioon tunnistetut riskit, yleiset valmiudet ja puutteet. |
(17) |
Jotta rescEU:n valmiudet olisivat toimintakykyiset, unionin mekanismin puitteissa toteutettavien toimien rahoittamiseksi olisi asetettava saataville lisää määrärahoja. |
(18) |
Unionin olisi voitava tukea jäsenvaltioita osarahoittamalla rescEU:n valmiuksien kehittämistä, niiden vuokraus, liisaus tai ostaminen mukaan lukien. Tämä lisäisi merkittävästi unionin mekanismin vaikuttavuutta, sillä näin voitaisiin varmistaa, että valmiuksia on saatavilla erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa laajamittaisen ja moniin jäsenvaltioihin vaikuttavan katastrofin yhteydessä ei muutoin pystyttäisi takaamaan tehokkaita avustustoimia. Yhteishankintamenettelyn pitäisi tuoda mittakaavaetuja ja parantaa koordinointia katastrofeihin vastatessa. |
(19) |
Unionin rahoitustuen määrä rescEU:n valmiuksien kehittämiseen olisi määriteltävä ottaen huomioon tässä päätöksessä säädetyt tukikelpoisten kustannusten luokat. Täysimääräinen unionin rahoitustuki olisi myönnettävä valmiuksille, joita tarvitaan sellaisiin riskeihin vastaamiseksi, joiden todennäköisyys on pieni mutta vaikutukset huomattavia, joilla saattaa olla merkittäviä rajatylittäviä vaikutuksia ja joiden osalta varautumisen tasoja unionissa ei pidetä kansallisten pelastuspalveluviranomaisten ja komission tekemien valmiuksissa ilmeneviä puutteita koskevien analyysien perusteella riittävinä. Merkittävää osarahoitusta olisi harkittava myös sellaisia valmiuksia varten, joiden hankinta- ja toistuvaiskustannukset ovat suurimmat, kuten metsäpalojen ilmasammutuksen valmiuksia varten. Osarahoitusosuuksien tarkat määrät olisi määriteltävä vuotuisissa työohjelmissa. |
(20) |
Jotta kansallisen vastuun ja jäsenvaltioiden yhteisvastuun välillä voidaan löytää tasapaino, osalle rescEU:n käyttöönotosta johtuvista käyttökustannuksista olisi voitava myöntää unionin rahoitustukea. |
(21) |
Kolmansissa maissa tapahtuvat katastrofit voivat vaikuttaa merkittävästi jäsenvaltioihin tai niiden kansalaisiin. rescEU:n valmiuksia olisi tällaisissa tilanteissa voitava ottaa käyttöön myös unionin ulkopuolella. Jäsenvaltioiden yhteisvastuuseen liittyvien syiden vuoksi rescEU:n valmiuksien käyttöönotosta unionin ulkopuolella johtuvat käyttökustannukset olisi katettava unionin talousarviosta. |
(22) |
Jotta voidaan varmistaa sekä koordinoitu että nopea reagointi, komission olisi tehtävä päätöksiä rescEU:n valmiuksien käyttöön ottamisesta ja käytöstä poistamisesta sekä kaikki päätökset tilanteissa, joissa esitetään keskenään ristiriitaisia pyyntöjä, koordinoiden pyynnön esittäneen jäsenvaltion tai kyseiset rescEU:n valmiudet omistavan, vuokraavan tai liisaavan jäsenvaltion kanssa. Komission ja rescEU:n valmiuksia omistavan, vuokraavan tai liisaavan jäsenvaltion olisi tehtävä operatiivisia sopimuksia, joissa määritetään rescEU:n valmiuksien käyttöönoton ehdot ja edellytykset. |
(23) |
Koulutus, tutkimus ja innovointi ovat olennainen osa pelastuspalvelualan yhteistyötä. Pelastuspalvelualan koulutuksen ja harjoitusten tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi, innovoinnin ja vuoropuhelun edistämiseksi sekä jäsenvaltioiden pelastuspalveluviranomaisten ja -yksiköiden välisen yhteistyön tehostamiseksi on tarpeen perustaa unionin pelastuspalvelun osaamisverkosto. Kyseisen osaamisverkoston olisi pohjauduttava nykyisiin rakenteisiin, joita ovat muun muassa osaamiskeskukset, yliopistot, tutkijat ja muut hätätilanteiden hallinnan asiantuntijat, nuoret ammattilaiset ja kokeneet vapaaehtoistyöntekijät. Koulutukseen, tutkimukseen ja innovointiin liittyvää yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen kanssa olisi tehostettava ja mahdollisuuksien mukaan laajennettava siten, että myös kolmannet maat ja erityisesti naapurimaat voisivat osallistua siihen. |
(24) |
Pelastuspalvelualan toimijat omistavat elämänsä muiden auttamiselle ja investoivat aikaa ja voimia antaakseen apua sitä tarvitseville. Unionin olisi annettava huomionosoitus tällaisesta rohkeudesta ja sitoutumisesta unionin pelastuspalveluun. |
(25) |
Vaikka pelastuspalvelun vahvistaminen katastrofien kehityssuuntaukset, kuten säähän ja sisäiseen turvallisuuteen liittyvät kehityssuuntaukset, huomioon ottaen on yksi tärkeimmistä prioriteeteista unionissa, olennaisen tärkeää on varmistaa vahva alueellinen ja yhteisölähtöinen ulottuvuus, sillä paikallisyhteisön toiminta on nopein ja tehokkain keino rajoittaa katastrofin aiheuttamia vahinkoja. |
(26) |
Unionin mekanismin menettelyjä on tarpeen yksinkertaistaa ja virtaviivaistaa ja niiden joustavuutta lisätä sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot saavat tarvittaessa nopeasti apua ja valmiuksia, joita ne tarvitsevat voidakseen vastata luonnon tai ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. |
(27) |
Jotta nykyisiä rahoitusvälineitä voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla ja jäsenvaltioita tukea niiden tarjotessa apua myös unionin ulkopuolella tapahtuneiden katastrofien yhteydessä, rahoitusta olisi myönnettävä päätöksen N:o 1313/2013/EU 21, 22 ja 23 artiklan nojalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (7) 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Pelastuspalvelutoimien rahoituksen olisi kuitenkin säilyttävä selkeästi erillisenä etenkin humanitaarisen avun rahoituksesta ja rahoituksen olisi vastattava täysin kulloisiakin tavoitteita ja oikeudellisia vaatimuksia. |
(28) |
On tärkeää varmistaa, että jäsenvaltiot toteuttavat kaikki tarvittavat toimet ehkäistäkseen luonnon ja ihmisen aiheuttamia katastrofeja tehokkaasti ja lieventääkseen niiden vaikutuksia. Tämän päätöksen säännöksillä olisi lujitettava kytköksiä ennaltaehkäisyn, varautumisen ja unionin mekanismin kautta toteutettavien avustustoimien välillä. Lisäksi olisi varmistettava johdonmukaisuus unionin muun sellaisen asiaankuuluvan lainsäädännön kanssa, joka koskee ennaltaehkäisyä ja katastrofiriskien hallintaa, mukaan lukien rajatylittävät ennaltaehkäisytoimet ja reagointi rajatylittävien vakavien terveysuhkien kaltaisiin uhkiin Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1082/2013/EU (8) säädetyn mukaisesti. Koheesiopolitiikkaan perustuvissa alueellisen yhteistyön ohjelmissa vahvistetaan erityistoimia katastrofeihin liittyvän selviytymis- ja palautumiskyvyn sekä katastrofiriskien ennaltaehkäisyn ja hallinnan huomioon ottamiseksi, ja siksi olisi toteutettava lisätoimia yhdentymisen tehostamiseksi ja synergian lisäämiseksi. Lisäksi kaikkien toimien olisi oltava johdonmukaisia kansainvälisten sitoumusten kanssa, joita ovat muun muassa Sendain kehys katastrofiriskien vähentämiseksi 2015–2030, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien (YK) puitesopimuksen nojalla hyväksytty Pariisin sopimus ja YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030, ja toimilla olisi aktiivisesti edistettävä niiden noudattamista. |
(29) |
Jotta kattava ja sujuva tietojenvaihto jäsenvaltioiden käytettävissä olevista valmiuksista ja yksiköistä voidaan varmistaa, yhteiseen hätäviestintä- ja tietojärjestelmään (CECIS) tallennetut tiedot olisi pidettävä jatkuvasti ajan tasalla. CECIS-järjestelmän kautta toimitettavien tietojen osalta jäsenvaltioiden olisi aiheellista rekisteröidä järjestelmään myös ne valmiudet, joita ei ole ennakkoon sidottu Euroopan pelastuspalvelureservin käyttöön ja jotka ovat niiden käytettävissä unionin mekanismin puitteissa tapahtuvaa käyttöönottoa varten. |
(30) |
On myös tärkeää luoda synergiaa ja parantaa täydentävyyttä ja koordinointia unionin mekanismin ja muiden unionin välineiden välillä, mukaan lukien välineet, joita voidaan käyttää katastrofien aiheuttamien vahinkojen korjaamiseksi tai lieventämiseksi. |
(31) |
Jotta voidaan tehdä muutoksia niihin tukikelpoisten kustannusten luokkiin, joita on määrä käyttää rescEU:n valmiuksien kehittämiseen annettavan unionin rahoitustuen määrittelemiseksi, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (9) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. |
(32) |
Jotta voidaan varmistaa tämän päätöksen yhdenmukainen täytäntöönpano siltä osin kuin on kyse Euroopan pelastuspalvelureserviin tarvittavien keskeisten avustusvalmiuksien lajien ja määrän määrittelystä; rescEU:n muodostavien valmiuksien määrittelystä ottaen samalla huomioon tunnistetut riskit, yleiset valmiudet ja puutteet; rescEU:n perustamisesta, hallinnoinnista ja ylläpidosta; unionin pelastuspalvelun osaamisverkoston perustamisesta ja organisoinnista; niiden riskien luokista, joiden todennäköisyys on pieni mutta vaikutukset huomattavia, ja valmiuksista näiden hallitsemiseksi; sekä perusteista ja menettelyistä unionin pelastuspalveluun liittyvän pitkäaikaisen sitoutumisen ja poikkeuksellisen toiminnan tunnustamiseksi, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (10) mukaisesti. |
(33) |
Jäsenvaltiot eivät voi yksin riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitetta eli katastrofien ennaltaehkäisyyn, katastrofeihin varautumiseen ja katastrofien yhteydessä toteutettaviin avustustoimiin liittyvien yhteisten valmiuksien parantamista, vaan se voidaan sen laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi. |
(34) |
Jotta sujuva siirtyminen kohti rescEU:n täysimääräistä täytäntöönpanoa voidaan varmistaa, komission olisi siirtymäkauden ajan voitava antaa rahoitusta sen varmistamiseksi, että asiaankuuluvat jäsenvaltioiden valmiudet ovat nopeasti käytettävissä. Komission ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä saamaan lisäkapasiteettia, muun muassa sammutushelikoptereita, jotta metsäpaloriskiin voitaisiin vastata jo kesällä 2019. |
(35) |
Päätös N:o 1313/2013/EU olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti. |
(36) |
Tässä päätöksessä säädettyjen toimenpiteiden ripeän soveltamisen varmistamiseksi tämän päätöksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, |
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Muutetaan päätös N:o 1313/2013/EU seuraavasti:
1) |
Muutetaan 3 artikla seuraavasti:
|
2) |
Lisätään 4 artiklaan kohta seuraavasti:
|
3) |
Muutetaan 5 artiklan 1 kohta seuraavasti:
|
4) |
Korvataan 6 artikla seuraavasti: ”6 artikla Riskinhallinta 1. Edistääkseen tehokasta ja johdonmukaista lähestymistapaa katastrofien ennaltaehkäisyssä ja niihin varautumisessa jakamalla muita kuin arkaluonteisia tietoja, eli tietoja, joiden ilmaiseminen ei ole jäsenvaltioiden keskeisten turvallisuusetujen vastaista, ja edistääkseen parhaiden käytäntöjen vaihtoa unionin mekanismin puitteissa jäsenvaltioiden on:
2. Komissio voi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa myös ottaa käyttöön erityisiä kuulemismekanismeja tehostaakseen asianmukaista ennaltaehkäisy- ja varautumissuunnittelua ja -koordinointia sellaisten jäsenvaltioiden välillä, jotka ovat alttiina samantyyppisille katastrofeille, myös sellaisten 1 kohdan d alakohdan mukaisesti tunnistettujen rajatylittävien riskien osalta ja sellaisten riskien osalta, joiden todennäköisyys on pieni mutta vaikutukset huomattavia. 3. Komissio laatii jäsenvaltioiden kanssa 22 päivään joulukuuta 2019 mennessä ohjeet 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun yhteenvedon toimittamisesta. 4. Jos jäsenvaltio esittää unionin mekanismin välityksellä toistuvasti samantyyppisiä avunpyyntöjä saman tyyppisen katastrofin yhteydessä, komissio voi analysoituaan avunpyynnön syyt ja olosuhteet huolellisesti, ja asianomaisen jäsenvaltion tukemiseksi sen ennaltaehkäisy- ja varautumistason parantamisessa,
Tapauksessa, jossa jäsenvaltio esittää unionin mekanismin välityksellä samantyyppisen avunpyynnön saman tyyppistä katastrofia varten kolme kertaa kolmen peräkkäisen vuoden aikana, sovelletaan a ja b alakohtaa, paitsi jos usein esitettyjen avunpyyntöjen syiden ja olosuhteiden huolellinen analysointi osoittaa, ettei se ole tarpeen.” |
5) |
Korvataan 10 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”1. Komissio ja jäsenvaltiot työskentelevät yhdessä, jotta sekä luonnon että ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin liittyvien katastrofiapuoperaatioiden suunnittelua unionin mekanismin puitteissa voidaan parantaa, muun muassa laatimalla skenaarioita katastrofiavun varalle 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen riskinarviointien ja 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun riskejä koskevan yleiskatsauksen perusteella, kartoittamalla voimavaroja ja laatimalla suunnitelmia avustusvalmiuksien käyttöönottoa varten.” |
6) |
Muutetaan 11 artikla seuraavasti:
|
7) |
Korvataan 12 artikla seuraavasti: ”12 artikla rescEU 1. Perustetaan rescEU, joka avustaa sellaisissa ylivoimaisissa tilanteissa, joissa kansallisella tasolla olemassa olevat yleiset valmiudet ja jäsenvaltioiden Euroopan pelastuspalvelureservin käyttöön ennakkoon sitomat valmiudet eivät riitä kyseisissä olosuhteissa varmistamaan tehokkaita avustustoimia 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa eri tyyppisissä katastrofeissa. Jotta katastrofien yhteydessä voidaan taata tehokkaat avustustoimet, komissio ja jäsenvaltiot varmistavat tarvittaessa, että rescEU:n valmiudet jakautuvat maantieteellisesti asianmukaisella tavalla. 2. Komissio määrittelee 32 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaisesti annetuilla täytäntöönpanosäädöksillä ne valmiudet, joista rescEU:n on muodostuttava, ottaen huomioon tunnistetut ja uudet riskit sekä yleiset valmiudet ja puutteet unionin tasolla, erityisesti metsäpalojen lentosammutuksen, kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinonnettomuuksien sekä lääkinnällisten hätätapausten yhteydessä. Kyseisillä täytäntöönpanosäädöksillä varmistetaan johdonmukaisuus muun sovellettavan unionin oikeuden kanssa. Ensimmäinen täytäntöönpanosäädös on hyväksyttävä viimeistään 22 päivänä kesäkuuta 2019. 3. Jäsenvaltiot ostavat, vuokraavat tai liisaavat rescEU:n valmiuksia. Komissio voi myöntää jäsenvaltioille tätä varten suoria avustuksia ilman ehdotuspyyntöjä. Jos komissio hankkii rescEU:n valmiuksia jäsenvaltioiden puolesta, sovelletaan yhteishankintamenettelyä. Unionin taloudellinen apu myönnetään unionin varainhoitosääntöjen mukaisesti. rescEU:n valmiudet ovat niiden jäsenvaltioiden hallussa, jotka ostavat, vuokraavat tai liisaavat kyseiset valmiudet. Yhteishankintamenettelyn yhteydessä rescEU:n valmiudet ovat niiden jäsenvaltioiden hallussa, joiden puolesta ne hankitaan. 4. Komissio määrittää jäsenvaltioita kuullen laatuvaatimukset rescEU:hun kuuluville avustusvalmiuksille. Laatuvaatimusten perustana ovat vakiintuneet kansainväliset standardit, mikäli sellaisia on jo olemassa. 5. Jäsenvaltion, joka omistaa, vuokraa tai liisaa rescEU:n valmiuksia, on varmistettava näiden valmiuksien rekisteröinti yhteiseen hätäviestintä- ja tietojärjestelmään (CECIS) ja se, että nämä valmiudet ovat käytettävissä ja otettavissa käyttöön unionin mekanismin operaatioita varten. rescEU:n valmiuksia voidaan käyttää 23 artiklan 4 a kohdassa tarkoitettuihin kansallisiin tarkoituksiin ainoastaan silloin, kun niitä ei käytetä tai tarvita unionin mekanismin avustusoperaatioihin. rescEU:n valmiuksia on käytettävä 32 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaisesti annettujen täytäntöönpanosäädösten sekä komission ja tällaiset avustusvalmiudet omistavan, vuokraavan tai liisaavan jäsenvaltion välisten operatiivisten sopimusten mukaisesti; sopimuksissa määritetään rescEU:n valmiuksien käyttöönoton ehdot ja edellytykset, osallistuva henkilöstö mukaan lukien. 6. rescEU:n valmiudet ovat käytettävissä avustusoperaatioihin unionin mekanismin puitteissa hätäavun koordinointikeskuksen välityksellä esitetyn avunpyynnön jälkeen 15 artiklan tai 16 artiklan 1–9 ja 11, 12 ja 13 kohdan mukaisesti. Päätöksen niiden käyttöön ottamisesta ja käytöstä poistamisesta sekä kaikki päätökset tilanteissa, joissa esitetään keskenään ristiriitaisia pyyntöjä, tekee komissio koordinoiden pyynnön esittäneen jäsenvaltion ja asianomaisen valmiuden omistavan, vuokraavan tai liisaavan jäsenvaltion kanssa tämän artiklan 5 kohdan kolmannessa alakohdassa määriteltyjen operatiivisten sopimusten mukaisesti. Se jäsenvaltio, jonka alueella rescEU:n valmiudet otetaan käyttöön, vastaa avustusoperaatioiden johtamisesta. Jos rescEU:n valmiuksia otetaan käyttöön unionin ulkopuolella, rescEU:n valmiuksia hallinnassaan pitävät jäsenvaltiot ovat vastuussa sen varmistamisesta, että rescEU:n valmiudet integroidaan täysin yleisiin avustustoimiin. 7. Jos rescEU:n valmiudet otetaan käyttöön, komissio sopii hätäavun koordinointikeskuksen välityksellä apua pyytäneen jäsenvaltion kanssa niiden operatiivisesta käyttöönotosta. Apua pyytäneen jäsenvaltion on helpotettava omien valmiuksiensa ja rescEU:n toimien koordinointia operaatioiden aikana. 8. Komissio avustaa tarvittaessa eri avustusvalmiuksien koordinoinnissa hätäavun koordinointikeskuksen välityksellä 15 ja 16 artiklan mukaisesti. 9. Jäsenvaltioille ilmoitetaan rescEU:n valmiuksien operatiivisesta tilasta yhteisen hätäviestintä- ja tietojärjestelmän (CECIS) kautta. 10. Jos unionin ulkopuolinen katastrofi voisi vaikuttaa merkittävästi yhteen tai useampaan jäsenvaltioon tai niiden kansalaisiin, rescEU:n valmiuksia voidaan ottaa käyttöön tämän artiklan 6–9 kohdan mukaisesti. Jos rescEU:n valmiuksia otetaan käyttöön kolmansissa maissa, jäsenvaltiot voivat tietyissä tapauksissa kieltää oman henkilöstönsä käyttöönoton 32 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaisesti annetun täytäntöönpanosäädöksen ja tämän artiklan 5 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettujen operatiivisten sopimusten yksityiskohtaisten ehtojen mukaisesti.” |
8) |
Muutetaan 13 artikla seuraavasti:
|
9) |
Korvataan 15 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”1. Kun unionissa tapahtuu tai uhkaa välittömästi tapahtua katastrofi, asianomainen jäsenvaltio voi pyytää apua hätäavun koordinointikeskuksen välityksellä. Pyynnön on oltava mahdollisimman yksityiskohtainen. Avunpyyntö raukeaa 90 päivän enimmäisajan kuluttua, ellei hätäavun koordinointikeskukselle esitetä uusia seikkoja, joilla perustellaan avun jatkamisen tai lisäavun tarve.” |
10) |
Korvataan 16 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti: ”1. Kun unionin ulkopuolella tapahtuu tai uhkaa välittömästi tapahtua katastrofi, asianomainen maa voi pyytää apua hätäavun koordinointikeskuksen välityksellä. Apua voidaan pyytää myös Yhdistyneiden kansakuntien tai sen erityisjärjestöjen taikka alalla toimivan kansainvälisen järjestön välityksellä, tai ne voivat itse pyytää apua. Avunpyyntö raukeaa 90 päivän enimmäisajan kuluttua, ellei hätäavun koordinointikeskukselle esitetä uusia seikkoja, joilla perustellaan avun jatkamisen tai lisäavun tarve. 2. Tämän artiklan mukaiset avustustoimet voidaan toteuttaa joko itsenäisinä avustustoimina tai osallistumalla kansainvälisen järjestön johtamaan avustustoimeen. Unionin koordinointi integroidaan täysin Yhdistyneiden kansakuntien humanitaaristen avun koordinointitoimiston (OCHA) suorittaman yleisen koordinoinnin kanssa ja sen johtoasemaa kunnioittaen. Jos kyseessä on ihmisen aiheuttama katastrofi tai monitahoinen hätätilanne, komissio varmistaa, että avustustoimet ovat humanitaarista apua koskevan eurooppalaisen konsensuksen mukaisia (*1) ja että humanitaarisia periaatteita kunnioitetaan. |
11) |
Korvataan 19 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”1. Rahoituspuitteet unionin mekanismin täytäntöönpanoa varten kaudella 2014–2020 ovat 574 028 000 euroa käypinä hintoina. Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 3 ”Turvallisuus ja kansalaisuus” otetaan 425 172 000 euroa käypinä hintoina ja otsakkeesta 4 ”Globaali Eurooppa”148 856 000 euroa käypinä hintoina.” |
12) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”20 a artikla Näkyvyys ja huomionosoitukset 1. Tämän päätöksen nojalla annetun avun tai rahoituksen on tuotettava asianmukaista näkyvyyttä unionille ja sen tunnukselle niissä valmiuksissa, joita tarkoitetaan 11 ja 12 artiklassa ja 21 artiklan 2 kohdan c alakohdassa. Komissio kehittää viestintästrategian, jotta unionin mekanismin puitteissa toteutettujen toimien konkreettiset tulokset saisivat näkyvyyttä kansalaisten keskuudessa. 2. Komissio myöntää mitaleja huomion ja arvostuksen osoituksena unionin pelastuspalveluun liittyvästä pitkäaikaisesta sitoutumisesta ja poikkeuksellisesta toiminnasta.” |
13) |
Muutetaan 21 artikla seuraavasti:
|
14) |
Muutetaan 23 artikla seuraavasti:
|
15) |
Korvataan 26 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti: ”1. Tämän päätöksen mukaista rahoitustukea saavat toimet eivät saa saada tukea muista unionin rahoitusvälineistä. Asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (*2) 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti tämän päätöksen 21, 22 ja 23 artiklan nojalla myönnetty rahoitustuki ei kuitenkaan estä rahoitusta, jota myönnetään unionin muista välineistä niissä vahvistettujen edellytysten mukaisesti. Komissio varmistaa, että tämän päätöksen mukaisen rahoitustuen hakijat ja edunsaajat antavat komissiolle tiedot muista lähteistä, myös unionin yleisestä talousarviosta, saatavasta rahoitustuesta ja vireillä olevista tällaista tukea koskevista hakemuksista. 2. On kehitettävä synergiaa, täydentävyyttä ja tiiviimpää koordinointia muiden unionin välineiden, kuten koheesio-, maaseudun kehittämis-, tutkimus-, terveys-, muuttoliike- ja turvallisuuspolitiikkoja tukevien välineiden, sekä Euroopan unionin solidaarisuusrahaston kanssa. Humanitaaristen kriisien yhteydessä kolmansissa maissa toteutettavien avustustoimien osalta komissio varmistaa, että tämän päätöksen mukaisesti rahoitetut toimet ovat johdonmukaisia asetuksen (EY) N:o 1257/96 mukaisesti rahoitettujen toimien kanssa ja täydentävät niitä ja että kyseiset toimet toteutetaan humanitaarista apua koskevan eurooppalaisen konsensuksen mukaisesti. (*2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).”" |
16) |
Muutetaan 28 artikla seuraavasti:
|
17) |
Korvataan 30 artikla seuraavasti: ”30 artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen 1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset. 2. Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2020 saakka 19 artiklan 5 ja 6 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. 3. Siirretään komissiolle 21 päivästä maaliskuuta 2019 määräämättömäksi ajaksi 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. 4. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 19 artiklan 5 ja 6 kohdassa ja 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. 5. Ennen kuin komissio antaa delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. 6. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. 7. Edellä olevan 19 artiklan 5 ja 6 kohdan ja 21 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.” |
18) |
Korvataan 32 artiklan 1 kohdan g ja h alakohta seuraavasti:
|
19) |
Korvataan 34 artikla seuraavasti: ”34 artikla Arviointi 1. Rahoitustukea saavia toimia arvioidaan säännöllisesti täytäntöönpanon seuraamiseksi. 2. Komissio toimittaa joka toinen vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen 11 ja 12 artiklan mukaisesti toteutetuista operaatioista ja saavutetusta edistymisestä. Kertomuksessa on oltava tietoja siitä, miten 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen valmiustavoitteiden saavuttamisessa ja jäljellä olevien puutteiden korjaamisessa on edistytty, ottaen huomioon rescEU:n valmiuksien perustamisen 12 artiklan mukaisesti. Kertomuksessa on myös esitettävä katsaus avustusvalmiuksiin liittyvästä talousarvio- ja kustannuskehityksestä sekä arvio kyseisten valmiuksien jatkokehittämisen tarpeesta. 3. Komissio arvioi tämän päätöksen soveltamista ja toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023 ja sen jälkeen joka viides vuosi tiedonannon tämän päätöksen ja erityisesti 6 artiklan 4 kohdan sekä rescEU:n valmiuksien vaikuttavuudesta, kustannustehokkuudesta ja täytäntöönpanosta. Tiedonantoon liitetään tarvittaessa ehdotuksia tämän päätöksen muuttamiseksi.” |
20) |
Korvataan 35 artikla seuraavasti: ”35 artikla Siirtymäsäännökset Unionin rahoitustuki voi 1 päivään tammikuuta 2025 saakka kattaa 75 prosenttia niistä kustannuksista, jotka ovat tarpeen, jotta 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti määriteltyjä valmiuksia vastaavien kansallisten valmiuksien nopea käyttöön saaminen voidaan varmistaa. Komissio voi myöntää jäsenvaltioille tätä varten suoria avustuksia ilman ehdotuspyyntöjä. Ensimmäisessä kohdassa tarkoitetut valmiudet on nimettävä rescEU:n valmiuksiksi tämän siirtymäkauden loppuun saakka. Poiketen siitä, mitä 12 artiklan 6 kohdassa säädetään, päätöksen ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen valmiuksien käyttöön ottamisesta tekee se jäsenvaltio, joka on antanut ne käyttöön rescEU:n valmiuksiksi. Kun kansallinen hätätilanne, ylivoimainen este tai poikkeustapauksissa vakavat syyt estävät jäsenvaltiota antamasta näitä valmiuksia käyttöön tietyn katastrofin yhteydessä, asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta komissiolle mahdollisimman pian tähän artiklaan viittaamalla.” |
21) |
Kumotaan 38 artikla. |
22) |
Viittaukset ”eurooppalaisiin hätäapuvalmiuksiin” ja ”vapaaehtoiseen reserviin” korvataan kaikkialla päätöksen tekstissä viittauksella ”Euroopan pelastuspalvelureserviin”. |
23) |
Lisätään liite I a sellaisena kuin se on tämän päätöksen liitteessä. |
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Päätöksen N:o 1313/2013/EU 28 artiklan mukaisia olemassa olevia järjestelyjä sovelletaan siihen saakka, kunnes ne tarvittaessa korvataan.
Tehty Strasbourgissa 13 päivänä maaliskuuta 2019.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
A. TAJANI
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
G. CIAMBA
(1) Lausunto annettu 18. lokakuuta 2018 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(2) EUVL C 361, 5.10.2018, s. 37.
(3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 12. helmikuuta 2019… (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 7. maaliskuuta 2019.
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1313/2013/EU, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, unionin pelastuspalvelumekanismista (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 924).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta (EUVL L 288, 6.11.2007, s. 27).
(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).
(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1082/2013/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista ja päätöksen N:o 2119/98/EY kumoamisesta (EUVL L 293, 5.11.2013, s. 1).
(9) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
LIITE
”LIITE I A
NIIDEN KUSTANNUSTEN LUOKAT, JOTKA VOIVAT OLLA TUKIKELPOISIA ARVIOITUJEN KOKONAISKUSTANNUSTEN LASKEMISEN OSALTA 21 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI
1. |
Tarvikekustannukset |
2. |
Ylläpitokustannukset, mukaan lukien korjauskustannukset |
3. |
Vakuutuskustannukset |
4. |
Koulutuskustannukset |
5. |
Varastointikustannukset |
6. |
Rekisteröinti- ja hyväksymiskustannukset |
7. |
Kulutushyödykkeistä aiheutuvat kustannukset |
8. |
Siihen henkilöstöön liittyvät kustannukset, jota tarvitaan, jotta rescEU:n valmiuksien saatavilla ja käytettävissä olo voidaan varmistaa. |