30.6.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 167/1

(1)

Asetuksen (EU) N:o 1307/2013 35 artiklan 3 kohdan mukaan komissiolle siirretään toimivalta antaa delegoituja säädöksiä, joilla asetetaan tukien myöntämisen edellytykseksi tiettyjen hamppulajikkeiden varmennettujen siementen käyttö sekä vahvistetaan menetelmä hamppulajikkeiden määrittämiseksi ja mainitun asetuksen 32 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun tetrahydrokannabinolipitoisuuden (THC-pitoisuuden) tarkastamiseksi näistä lajikkeista. Nykyään komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 (2) 9 artiklassa säädetään ainoastaan velvoitteesta käyttää viljelykasvilajien yleisessä lajikeluettelossa lueteltuja lajikkeita ja neuvoston direktiivin 2002/57/EY (3) mukaisesti varmennettuja siemeniä. Hamppulajikkeiden määrittämistä ja THC-pitoisuuden tarkastamista koskevat säännöt, jotka nykyisin vahvistetaan komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 809/2014 (4) 45 artiklassa ja mainitun asetuksen liitteessä, olisi sisällytettävä delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 9 artiklaan.

(2)

Hamppulajikkeiden määrittämistä ja THC-pitoisuuden tarkastamista koskevat säännöt perustuvat siihen oletukseen, että hamppua viljellään pääkasvina, mutta säännöt eivät täysin sovellu hampun viljelyyn kerääjäkasvina. Koska viimeksi mainittu viljelymenetelmä on osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi teollisen hampun viljelymenetelmäksi ja se on ympäristövaatimusten mukainen, on perusteltua mukauttaa molempia säännöksiä, jotta voitaisiin ottaa huomioon kerääjäkasvina viljellyn hampun ominaispiirteet. Tässä yhteydessä on myös aiheellista esittää kerääjäkasvina viljellyn hampun määritelmä.

(3)

Delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 24 artiklassa säädetään tukioikeuksien aktivoimista koskevista vaatimuksista. Jottei tulkinnassa olisi eroja, on aiheellista selkeyttää, että asetuksen (EU) N:o 1307/2013 31 artiklan 1 kohdan b alakohdan soveltamiseksi myös tukioikeuksien osaa pidetään täysin aktivoituna. Olisi kuitenkin todettava nimenomaisesti, että tuki lasketaan vastaavan tukikelpoisen hehtaarin osan perusteella.

(4)

Delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 38–48 artiklassa vahvistetaan säännöt, joilla täydennetään asetuksessa (EU) N:o 1307/2013 vahvistettuja viherryttämisen vakiokäytäntöjä. Sen kokemuksen perusteella, jota saatiin kyseisten käytäntöjen ensimmäisen soveltamisvuoden aikana, on tarpeen muuttaa tiettyjä näiden sääntöjen näkökohtia, jotta voitaisiin yksinkertaistaa viherryttämiskäytäntöjen täytäntöönpanoa viljelijöiden ja kansallisten hallintojen eduksi, säilyttäen samalla ympäristö- ja ilmastovaikutus tai parantaen sitä. Erityisesti muutoksilla olisi pyrittävä ottamaan huomioon luonnon monimuotoisuutta koskevan, vuoteen 2020 ulottuvan EU:n strategian väliarvioinnin (5) päätelmät ja mahdollistettava edistyminen siinä, että yhteisessä maatalouspolitiikassa sovelletaan maatalousmaahan luonnon monimuotoisuuteen liittyviä toimenpiteitä.

(5)

Delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 40 artiklassa vahvistetuissa säännöissä, jotka koskevat eri viljelykasvien osuuksien laskemista viljelyn monipuolistamiseksi, viljelyn monipuolistamisen ajanjakso perustuu jäsenvaltioiden perinteisiin viljelykäytäntöihin. On aiheellista sallia se, että jäsenvaltiot voivat vahvistaa erilaisia ajanjaksoja alueellisella tai aluetta alemmalla tasolla, jotta voidaan ottaa huomioon mahdolliset erilaiset ilmasto-olosuhteet jäsenvaltioiden eri alueilla. Joissakin erityistilanteissa, kun pienellä alalla on paljon eri viljelykasveja, olisi mahdollistettava se, että viljelykasvit voi ilmoittaa yhtenä seoskasvustona, jotta viljelyilmoitusten tekeminen olisi yksinkertaisempaa.

(6)

On olennaista vahvistaa delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 45 artiklan 2 kohdassa kesannointijakso, jonka kuluessa maataloustuotantoa ei tulisi harjoittaa, jotta voidaan varmistaa tällaisen alan tehokas ympäristövaikutus ja välttää sekaantuminen muihin aloihin, kuten nurmeen. Jotta voidaan ottaa huomioon unionin erilaiset viljely- ja ilmasto-olosuhteet, jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus vahvistaa ajanjakso niin, että viljelijät voivat jatkaa pääkasvin viljelyä ennen vuoden loppua. Tällainen ajanjakso ei kuitenkaan saisi olla alle kuutta kuukautta lyhyempi, jotta täytettäisiin ympäristötehokkuuden tavoitteet ja vältettäisiin sekaannus muihin aloihin.

(7)

Delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 45 artiklan 4 kohdassa lueteltujen eri maisemapiirteiden erot aiheuttavat viljelijöille epävarmuutta ilmoitettaessa ekologisia aloja. Jotta vähennettäisiin tätä epävarmuutta ja yksinkertaistettaisiin järjestelmän hallintoa jäsenvaltioiden viranomaisten kannalta samoin kuin ekologisten alojen ilmoittamista viljelijöiden kannalta, kyseisen säännöksen a alakohdassa tarkoitetut pensasaidat ja puustoiset kaistat sekä kyseisen säännöksen c alakohdassa tarkoitetut rivissä olevat puut olisi ryhmiteltävä yhdeksi maisemapiirteiden tyypiksi niin, että niihin sovelletaan yhtä ainoaa kokorajaa. Lisäksi delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 45 artiklan 4 kohdan d alakohdassa tarkoitetut alat olisi samoista syistä ryhmiteltävä metsäsaarekkeiksi.

(8)

Lisäksi vaikka, kuten delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 johdanto-osan 51 kappaleessa todetaan, maisemapiirteiden enimmäismittoja tarvitaan sen varmistamiseksi, että ala on pääasiassa maatalousmaata, tällaisten kokorajojen ei tulisi johtaa siihen, että suljetaan pois tällaiset mitat ylittävät mutta kuitenkin luonnon monimuotoisuuden kannalta hyödylliset piirteet. Sen vuoksi ala, joka voidaan katsoa maisemapiirteeksi delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 45 artiklan 4 kohdan mukaisesti, olisi otettava huomioon enintään kyseisen maisemapiirteen enimmäismittaan asti.

(9)

Kun otetaan huomioon delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 45 artiklan 4 kohdan viidennessä alakohdassa ja 45 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun vesistöjen varsilla olevan rantakasvillisuuden suuri ympäristöhyöty, on aiheellista säätää, että kaikki vesistöjen varrella oleva rantakasvillisuus olisi otettava huomioon ekologisten alojen laskennassa.

(10)

Samoista syistä kuin esitetään johdanto-osan 7 ja 8 kappaleessa delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 45 artiklan 4 kohdan suhteen olisi pellonpientareet, joihin nykyisin viitataan kyseisen säännöksen e alakohdassa, yhdistettävä mainitun asetuksen 45 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuihin suojakaistoihin sekä suojakaistoille ja pellonpientareille olisi vahvistettava yksi ainoa kokoraja. Kun puhutaan tällaisista suojakaistojen ja pellonpientareiden enimmäismitoista, olisi tarkoitettava aloja, jotka voidaan katsoa suojakaistoiksi ja pellonpientareiksi delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 45 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Jotta lisättäisiin viljelijöiden käytössä olevaa joustovaraa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (6) liitteessä II tarkoitettua suojakaistan määritelmää (ks. maan hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskeva toimenpidevaatimus 1, lakisääteinen hoitovaatimus 1 tai lakisääteinen hoitovaatimus 10) ja kyseisessä liitteessä tarkoitettua suojeltujen pellonpientareiden määritelmää (ks. maan hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskeva toimenpidevaatimus 7, lakisääteinen hoitovaatimus 2 tai lakisääteinen hoitovaatimus 3) olisi täydennettävä muilla suojakaistoilla ja pellonpientareilla. Tällä tarkoitetaan mitä tahansa kaistoja, jotka eivät kuulu kyseisten kahden luokan piiriin täydentävien ehtojen nojalla.

(11)

Asetuksen (EU) N:o 1307/2013 46 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaan maisemapiirteitä ja suojakaistoja, jotka sijaitsevat peltoalan vieressä, on pidettävä ekologisena alana. Jotta maksimoitaisiin delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 45 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen suojakaistojen ja pellonpientareiden ympäristöhyöty ja kannustettaisiin suojelemaan ja ylläpitämään muitakin osatekijöitä, tätä säännöstä olisi täydennettävä joustovaraa tarjoavilla säännöillä ottamalla huomioon muut ympäristön kannalta arvokkaat osatekijät, jotka täyttävät näiden ekologisten alojen tyyppien määritelmän ja jotka eivät ole tilan peltoalan vieressä. Sen vuoksi, jos tällaiset suojakaistat ja pellonpientareet tai maisemapiirteet ovat sellaisen ekologisen alan vieressä, joka on suoraan tilan peltoalan vieressä, myös ne olisi katsottava ekologiseksi alaksi.

(12)

Samoista syistä kuin esitetään johdanto-osan 7 ja 8 kappaleessa delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 45 artiklan 4 kohdan suhteen, kun puhutaan mainitun asetuksen 45 artiklan 7 kohdassa tarkoitettujen metsien reunassa sijaitsevien tukikelpoisten hehtaarien kaistaleiden enimmäismitoista, olisi tarkoitettava alaa, joka voidaan katsoa tällaisiksi kaistaleiksi kyseisen säännöksen mukaisesti.

(13)

Ottaen huomioon asetuksen (EU) N:o 1307/2013 46 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan g alakohdan säännökset on aiheellista selkeyttää, että kivennäislannoitteiden ja/tai kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevien vaatimusten vahvistaminen tulee kyseeseen vain, jos tällaisten tuotantopanosten käyttö on sallittua.

(14)

Delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 45 artiklan 9 kohdassa vahvistettu nykyinen kerääjäkasvien ja kasvipeitteen kylvämisen määräaika ei aina sovellu viljely- ja ilmasto-olosuhteisiin. Jotta saavutettaisiin paremmin tämäntyyppisen ekologisen alan ympäristötavoitteet, on aiheellista korvata kerääjäkasvien ja kasvipeitteen kylvämisen määräaika vähimmäisajalla, jona alat, joilla kasvaa kerääjäkasveja tai kasvipeitettä, on säilytettävä. Jotta sallittaisiin tarpeeksi joustovaraa ottaa huomioon kausiluonteiset sääolot, jäsenvaltioiden olisi sallittava vahvistaa kyseinen ajanjakso sopivimmalla maantieteellisellä tasolla. Kyseisen ajanjakson vähimmäispituus olisi kuitenkin vahvistettava unionin tasolla, sillä kerääjäkasvien ja kasvipeitteen pitäminen maassa on olennainen tekijä sen varmistamiseksi, että jäännösnitraatti sitoutuu tehokkaasti ja että maa on peitossa silloin, kun sillä ei ole pääkasvia. Jotta säilytettäisiin yhdenmukaisuus asetuksen (EU) N:o 1307/2013 4 artiklan 1 kohdan i alakohdassa säädetyn heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien määritelmän tulkinnan kanssa, palkokasvien kylvämisen pääkasvin alle olisi myös oltava mahdollista. Jotta lisäksi varmistettaisiin johdonmukaisuus niiden vastaavien käytäntöjen välillä, joihin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1307/2013 43 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja sitoumuksia ja b alakohdassa tarkoitettuja sertifiointijärjestelmiä, olisi yhdenmukaistettava säännöt, jotka koskevat kerääjäkasvien tai kasvipeitteen katsomista ekologiseksi alaksi.

(15)

Yleisenä sääntönä ainoastaan alat, joilla on typpeä sitovia kasveja yksinomaisena lajina, olisi katsottava ekologiseksi alaksi. Ottaen kuitenkin huomioon, että perinteisissä viljelykäytännöissä tällaisia viljelykasveja viljellään usein seoksena muiden viljelylajien kanssa, on aiheellista sallia delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 45 artiklan 10 kohdassa, että alat, joilla kasvaa seoksia, voidaan myös katsoa ekologiseksi alaksi edellyttäen, että varmistetaan typpeä sitovien kasvien enemmistöosuus tällaisissa seoksissa. Lisäksi delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 45 artiklan 10 kohdan ensimmäisen alakohdan soveltamisesta saadun kokemuksen perusteella ja ottaen huomioon neuvoston direktiivin 91/676/ETY (7) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY (8) täytäntöönpano on turhaa säätää erityisiä sääntöjä siitä, missä näitä typpeä sitovia kasveja olisi viljeltävä. Sen sijaan ja jotta voitaisiin lujittaa jäsenvaltioiden pyrkimyksiä puuttua typen huuhtoutumisriskiin syksyllä, jäsenvaltioiden olisi sallittava tarpeen mukaan vahvistaa typpeä sitovia kasveja koskevia lisäedellytyksiä. Jotta lisäksi varmistettaisiin johdonmukaisuus niiden vastaavien käytäntöjen välillä, joihin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1307/2013 43 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja sitoumuksia ja b alakohdassa tarkoitettuja sertifiointijärjestelmiä, olisi yhdenmukaistettava säännöt, jotka koskevat typpeä sitovien kasvien katsomista ekologiseksi alaksi.

(16)

Delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 soveltamisesta saatu kokemus on osoittanut, että tiettyjä ekologisen alan tyyppeihin liittyvä säännöksiä on täsmennettävä tuotantokiellon osalta, mukaan lukien niittämistä ja laiduntamista koskevat säännöt, jotta täytettäisiin tavoite luonnon monimuotoisuudesta ja varmistettaisiin johdonmukaisuus yhteisen maatalouspolitiikan muiden välineiden kanssa. Erityisesti kun kyseessä on delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 45 artiklan 2 kohdassa, 4 kohdan e alakohdassa sekä 5 ja 7 kohdassa tarkoitettuihin ekologisen alan tyyppeihin sovellettava maataloustuotantokielto, olisi selkeytettävä, että tuotantona olisi pidettävä asetuksen (EU) N:o 1307/2013 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitettua maataloustoimintaa, eikä sitä olisi ymmärrettävä mainitun asetuksen 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii ja iii alakohdassa tarkoitetussa laajemmassa merkityksessä, eikä tuotantokiellon tulisi vaikuttaa asetuksen (EU) N:o 1306/2013 liitteessä II tarkoitettuihin maan hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevan toimenpidevaatimuksen 4 mukaisiin vähimmäiskasvipeitettä koskeviin sääntöihin. Lisäksi olisi ympäristöhyötyjen maksimoimiseksi kannustettava viljelijöitä toimiin, joilla erityisesti helpotetaan pölytystä tavoitteena luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja parantaminen tai pyritään kasvipeitteen muodostamiseen tai jotka esimerkiksi kuuluvat maatalouden ympäristösitoumuksen piiriin.

(17)

Kun otetaan huomioon, että asetuksen (EU) N:o 1307/2013 46 artiklan ensimmäisen soveltamisvuoden aikana viljelijöiden ilmoittaman ekologisen alan kolme päätyyppiä ovat aloja, jotka ovat tai voivat olla tuottavia, eli kesantoala, kerääjäkasvit tai kasvipeite sekä typpeä sitovat kasvit, on todennäköistä, että ekologisilla aloilla käytetään kasvinsuojeluaineita. Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja parantamiseksi viherryttämistavoitteiden mukaisesti on sen vuoksi aiheellista kieltää kasvinsuojeluaineiden käyttö seuraavilla ekologisilla aloilla, jotka ovat tai voivat olla tuottavia: kesantoala, tuotannossa olevat metsän reunan tukikelpoisten hehtaarien kaistaleet, kerääjäkasvit tai kasvipeite sekä typpeä sitovat kasvit. Jos ala, jolla kasvaa kerääjäkasveja tai kasvipeitettä, on perustettu kylvämällä nurmea tai palkokasveja pääkasvin alle, tällaista kieltoa olisi sovellettava pääkasvin korjuuhetkestä, jotta vältettäisiin, kohtuullisuuden vuoksi, pääkasvin hoidolle aiheutuvat seuraukset. Jotta varmistettaisiin johdonmukaisuus tavanomaisten viljelykäytäntöjen kanssa, varmistettaisiin oikeusvarmuus ja vältettäisiin aiheuttamasta hallinnollisia vaikeuksia viljelijöille ja kansallisille hallinnoille, olisi täsmennettävä, että pääkasvin alle kylvämisen osalta kieltoa olisi sovellettava tietty vähimmäisaika, joka vastaa vähimmäisaikaa, jona alat, joilla kasvaa kerääjäkasveja tai kasvipeitettä, on säilytettävä, kun ne on perustettu kylvämällä viljelykasvien seosta, tai seuraavan pääkasvin kylvöön saakka.

(18)

Delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 49 artiklassa vahvistetaan säännöt oikeushenkilöiden pääsystä asetuksen (EU) N:o 1307/2013 50 artiklan 1 kohdassa säädettyyn nuorten viljelijöiden tukeen. Delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 49 artiklan 3 kohdan soveltamisesta saadun kokemuksen perusteella olisi vielä selkeytettävä asetuksen (EU) N:o 1307/2013 50 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetyn vaatimuksen tulkintaa siitä ajankohdasta, jona nuoren viljelijän, jolla on tosiasiallinen ja jatkuva päätäntävalta oikeushenkilössä, on täytettävä ikärajoitus. Erityisesti on aiheellista selkeyttää, että nuori viljelijä saa olla enintään 40-vuotias ensimmäisenä vuonna, jona nuoren viljelijän päätäntävallassa oleva oikeushenkilö tekee hakemuksen perustukijärjestelmässä tai yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmässä.

(19)

Delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 53 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaan vapaaehtoisen tuotantosidonnaisen tuen yksikkökohtainen määrä lasketaan seuraavien tekijöiden välisen suhteen perusteella: toimenpiteen rahoitusta varten vahvistettu määrä ja joko määrällinen raja, joka on vahvistettu 53 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti, tai hehtaarien/eläinten lukumäärä, joka on tukikelpoinen kyseisenä vuonna. On aiheellista muotoilla kyseinen säännös uudelleen siten, että jäsenvaltio voi vahvistaa yksikkökohtaisen määrän kyseisten kahden arvon välille, jos tukikelpoisten yksiköiden lukumäärä jää alle määrällisen rajan.

(20)

Delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 64 artiklan 5 kohdan mukaan jäsenvaltioiden, jotka soveltavat yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää asetuksen (EU) N:o 1307/2013 36 artiklan mukaisesti, on annettava komissiolle tiedoksi viimeistään kunkin vuoden 1 päivänä syyskuuta viljelijöiden kyseisessä järjestelmässä ilmoittamien hehtaarien kokonaismäärä. Kyseiset tiedot kuitenkin annetaan komissiolle vuosittain tiedoksi yksityiskohtaisemmin täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 809/2014 9 artiklan 1 kohdan nojalla. Sen vuoksi delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 64 artiklan 5 kohta voidaan poistaa.

(21)

Sen kokemuksen perusteella, jota komissio on saanut delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 65 artiklan mukaisten viherryttämiseen liittyvien tiedoksiantojen hallinnoinnista, olisi tehtävä joitakin mukautuksia tiedoksiantojen sisältöön, mukaan lukien delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 viherryttämistä koskevat säännökset sellaisina kuin ne ovat tällä asetuksella muutettuina.

(22)

Delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 67 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi jokaisen tuotantosidonnaisen tukitoimenpiteen ja tietyn maatalouden muodon tai alan osalta tuensaajien kokonaismäärä, myönnettyjen tukien määrä sekä kokonaisala ja eläinten kokonaismäärä, joista tukea on tosiasiallisesti maksettu.

(23)

Hakuvuodesta 2015 alkaen jäsenvaltiot antavat tiedoksi jokaisen tuotantosidonnaisen tukitoimenpiteen osalta tuensaajien kokonaismäärän sekä haetun ja määritetyn kokonaisalan tai eläinten kokonaismäärän täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 809/2014 9 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisesti. Lisäksi hakuvuodesta 2016 alkaen tiedot jokaisen tuotantosidonnaisen tukitoimenpiteen osalta myönnettyjen tukien määrästä sisällytetään jäsenvaltioiden komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 908/2014 (9) 10 artiklan mukaisesti lähettämiin tietoihin. Sen vuoksi delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 67 artiklan 2 kohta olisi poistettava.

(24)

Sen vuoksi delegoitua asetusta (EU) N:o 639/2014 olisi muutettava.

(25)

Koska ekologisen alan tyyppejä koskevia delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 tiettyjä säännöksiä muutetaan, on muutettava asetuksen (EU) N:o 1307/2013 liitettä X, erityisesti mukauttamalla tarpeen mukaan ekologisen alan tyyppien luetteloa ja vastaavia kertoimia. Asetuksen (EU) N:o 1307/2013 johdanto-osan 45 kappaleessa korostetaan, että on tärkeää perustaa ekologiset alat johdonmukaisesti. Sen vuoksi muunto- ja painokertoimien, joita sovelletaan vastaaviin käytäntöihin, on oltava johdonmukaiset niiden kertoimien kanssa, joita sovelletaan samankaltaisiin tai samanlaisiin vakiokäytäntöihin. Viljelijöiden oikeusvarmuuden ja tasavertaisen kohtelun vuoksi asetuksen (EU) N:o 1307/2013 liitettä X olisi muutettava.

(26)

Tämän asetuksen olisi tultava voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu. Koska delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 49 artiklan 3 kohdan selkeyttäminen ja mainitun asetuksen 53 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan uudelleenmuotoilu ilmentävät tulkintaa, joka kyseisistä säännöksistä on tehty siitä lähtien, kun mainittua asetusta on sovellettu, on aiheellista soveltaa kyseisiä muutoksia takautuvasti. Kun otetaan huomioon aika, jonka kansalliset viranomaiset tarvitsevat päivittääkseen nykyiset hallinnolliset välineensä ja tiedottaakseen viljelijöille riittävän ajoissa muutoksista, joita tällä asetuksella tehdään viherryttämissäännöksiin, kyseisiä muutoksia olisi sovellettava ainoastaan tukihakemuksiin, jotka liittyvät 1 päivänä tammikuuta 2018 ja sen jälkeen alkaviin kalenterivuosiin. Jäsenvaltioille olisi kuitenkin sallittava mahdollisuus soveltaa niitä tukihakemuksiin, jotka liittyvät kalenterivuoteen 2017, pitäen kuitenkin mielessä, että tähän liittyvien valintojen olisi oltava viljelijöiden näkökannalta johdonmukaisia. Olisi säädettävä tiedoksiantovelvoitteesta, joka koskee tästä johtuvia muutoksia kyseiseen kalenterivuoteen liittyviin aiempiin tiedoksiantoihin,

1)

Korvataan 9 artikla seuraavasti:

”9 artikla

Hamppu

1.   Asetuksen (EU) N:o 1307/2013 32 artiklan 6 kohdan soveltamiseksi hampun tuotantoon käytettävien pinta-alojen tukikelpoisuuden edellytyksenä on neuvoston direktiivin 2002/53/EY (*1) 17 artiklan mukaisesti julkaistussa viljelykasvilajien yleisessä lajikeluettelossa sen vuoden 15 päivänä maaliskuuta, jolle tukea myönnetään, lueteltujen lajikkeiden siementen käyttö. Siemenet on varmennettava neuvoston direktiivin 2002/57/EY (*2) mukaisesti.

2.   Jäsenvaltioiden on perustettava järjestelmä hamppulajikkeiden delta-9-tetrahydrokannabinolipitoisuuden, jäljempänä ’THC-pitoisuus’, määrittämiseksi siten, että ne voivat soveltaa liitteessä III vahvistettua menetelmää.

3.   Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on säilytettävä tiedot THC-pitoisuutta koskevista havainnoista. Kyseisiin tietoihin on sisällyttävä kustakin lajikkeesta vähintään kunkin näytteen THC-pitoisuutta koskevat tulokset ilmaistuna prosentteina kahden desimaalin tarkkuudella, käytetty käytäntö, tehtyjen testien lukumäärä, kehitysvaihe, jossa näyte otettiin, ja kansallisella tasolla toteutetut toimenpiteet.

4.   Jos tietyn lajikkeen kaikkien näytteiden keskiarvo ylittää asetuksen (EU) N:o 1307/2013 32 artiklan 6 kohdassa säädetyn THC-pitoisuuden, jäsenvaltion on käytettävä kyseiselle lajikkeelle seuraavan hakuvuoden aikana tämän asetuksen liitteessä III kuvattua käytäntöä B. Kyseistä käytäntöä on käytettävä seuraavina hakuvuosina, jolleivät kaikki asianomaisen lajikkeen määritystulokset ole pienempiä kuin asetuksen (EU) N:o 1307/2013 32 artiklan 6 kohdassa säädetty THC-pitoisuus.

5.   Jos tietyn lajikkeen kaikkien näytteiden keskiarvo ylittää asetuksen (EU) N:o 1307/2013 32 artiklan 6 kohdassa säädetyn THC-pitoisuuden toisena peräkkäisenä vuotena, kyseisen jäsenvaltion on annettava komissiolle tiedoksi direktiivin 2002/53/EY 18 artiklan mukainen pyyntö luvasta kieltää kyseisen lajikkeen kaupan pitäminen. Tällainen tiedoksianto on lähetettävä komission asetuksen (EY) N:o 792/2009 (*3) mukaisesti viimeistään seuraavan hakuvuoden 15 päivänä tammikuuta. Kyseisestä hakuvuodesta alkaen pyynnön kohteena oleva lajike ei voi saada suoria tukia kyseisessä jäsenvaltiossa.

6.   Sovellettaessa tätä asetusta ’kerääjäkasvina viljellyllä hampulla’ tarkoitetaan tietyn vuoden 30 päivän kesäkuuta jälkeen kylvettyä hamppuviljelmää.

7.   Jotta tämän artiklan soveltamiseksi tarvittavat tarkastukset voidaan tehdä, hampun viljelyä on jatkettava tavanomaisissa kasvuolosuhteissa paikallisen käytännön mukaisesti vähintään kymmenen päivän ajan kukinnan päättymispäivästä. Kerääjäkasvina viljelyn hampun viljelyä on jatkettava tavanomaisissa kasvuolosuhteissa paikallisen käytännön mukaisesti vähintään kasvukauden loppuun.

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin sallia, että hamppu korjataan kukinnan alkamisen jälkeen mutta ennen kuin kukinnan päättymisestä on kulunut kymmenen päivää, edellyttäen että tarkastajat osoittavat kustakin lohkosta edustavat osat, joilla viljelyä on jatkettava tarkastusta varten vähintään kymmenen päivän ajan kukinnan päättymisestä liitteessä III vahvistetun menetelmän mukaisesti.

(*1)  Neuvoston direktiivi 2002/53/EY, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2002, viljelykasvilajien yleisestä lajikeluettelosta (EYVL L 193, 20.7.2002, s. 1)."

(*2)  Neuvoston direktiivi 2002/57/EY, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2002, öljy- ja kuitukasvien siementen pitämisestä kaupan (EYVL L 193, 20.7.2002, s. 74)."

(*3)  Komission asetus (EY) N:o 792/2009, annettu 31 päivänä elokuuta 2009, yhteisen markkinajärjestelyn, suorien tukien järjestelmän, maataloustuotteiden menekinedistämisen ja syrjäisimpiin alueisiin ja Egeanmeren pieniin saariin sovellettavien järjestelyjen täytäntöönpanemiseksi jäsenvaltioiden komissiolle toimittamien tietojen ja asiakirjojen tiedoksiantamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 228, 1.9.2009, s. 3).”"

2)

Korvataan 24 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Jos viljelijä asetuksen (EU) N:o 1307/2013 33 artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoittaa tukioikeuksien lukumäärän, joka ylittää viljelijän ilmoittaman tukikelpoisen kokonaispinta-alan, tukioikeus tai tukioikeuden osa, joka osittain ylittää tukikelpoisen pinta-alan, katsotaan täysin aktivoiduksi mainitun asetuksen 31 artiklan 1 kohdan b alakohdan soveltamiseksi. Tuki lasketaan kuitenkin tukikelpoisen hehtaarin osan perusteella.”

3)

Muutetaan 40 artikla seuraavasti:

4)

Muutetaan 45 artikla seuraavasti:

5)

Lisätään 49 artiklan 3 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Nuori viljelijä, jolla on tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettu tosiasiallinen ja jatkuva päätäntävalta oikeushenkilössä, saa asetuksen (EU) N:o 1307/2013 50 artiklan 2 kohdan b alakohdan soveltamiseksi olla enintään 40-vuotias vuonna, jona nuoren viljelijän päätäntävallassa oleva oikeushenkilö hakee tukea perustukijärjestelmässä tai yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmässä ensimmäisen kerran.”

6)

Korvataan 53 artiklan 2 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Vuotuinen tuki on ilmaistava tuen määränä yksikköä kohti. Se voi olla jompikumpi seuraavista määristä, tai – kun tukikelpoinen pinta-ala tai tukikelpoinen eläinten määrä ei ylitä vahvistettua pinta-alaa tai eläinten lukumäärää, kuten tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetaan – jokin määrä niiden välillä:

7)

Poistetaan 64 artiklan 5 kohta.

8)

Muutetaan 65 artiklan 1 kohta seuraavasti:

9)

Poistetaan 67 artiklan 2 kohta.

10)

Lisätään liite III tämän asetuksen liitteen I mukaisesti.