1)

Tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista annetussa direktiivissä 2003/88/EY vahvistetaan yleiset vähimmäisvaatimukset, joita sovelletaan 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja osa-alueita (vuorokautiset lepoajat, tauot, viikoittaiset lepoajat, yötyön kesto) lukuun ottamatta myös sisävesiliikenteen työaikajärjestelyihin. Koska kyseisen säädöksen säännöksissä ei oteta riittävästi huomioon erityistä työ- ja elinolosuhteita sisävesiliikenteessä, on tarpeen antaa tarkempia määräyksiä direktiivin 2003/88/EY 14 artiklan mukaisesti.

2)

Näillä erityismääräyksillä pyritään turvaamaan sisävesiliikenteen työntekijöiden työterveyden ja -turvallisuuden korkea taso.

3)

Sisävesiliikenne on kansainvälinen liikennemuoto, jolle on ominaista erityisesti rajatylittävä toiminta eurooppalaisessa vesiväyläverkossa. Sen vuoksi eurooppalaisessa sisävesiliikenteessä olisi pyrittävä luomaan alan työmarkkinoita koskevat yhtenäiset puite-ehdot ja ehkäisemään epäreilua kilpailua, joka perustuu työaikajärjestelyjä koskevan sääntelyn eroavuuksiin.

4)

Koska liikennealan merkitys talouden kilpailukyvylle on suuri, Euroopan unionin päämääränä on tukea erityisesti sellaisia liikennemuotoja, jotka kuluttavat vähemmän energiaa ja jotka ovat ympäristöystävällisempiä ja turvallisempia (1). Sisävesiliikenne on ympäristöystävällinen liikennemuoto, jolla on vielä vapaata kapasiteettia ja jonka avulla voidaan kestävällä tavalla vähentää rahtiliikennettä Euroopan maanteillä ja rautateillä.

5)

Työskentelyä on tällä alalla järjestelty eri tavoilla. Alusten työntekijöiden lukumäärä ja työaika vaihtelevat työjärjestelyjen, yrityksen, maantieteellisen toiminta-alueen ja matkan pituuden sekä aluksen koon mukaan. Jotkin vesikulkuneuvot ovat käytössä jatkuvasti, eli 24 tuntia vuorokaudessa työntekijöiden tehdessä vuorotyötä. Toisaalta erityisesti keskisuuret yritykset käyttävät aluksiaan yleensä 14 tuntia vuorokaudessa viitenä tai kuutena päivänä viikossa. Sisävesiliikenteessä aluksella olevan työntekijän työaika ei ole sama kuin vesikulkuneuvon käyttöaika.

6)

Sisävesiliikenteen erityisominaisuus on se, että työntekijällä voi työpaikan lisäksi olla aluksella myös makuutilat tai asunto. Sen vuoksi on tavanomaista viettää aluksessa myös lepoaika. Monet sisävesiliikenteen työntekijät — varsinkin kaukana kotiseudultaan työskentelevät — työskentelevät aluksessa useita peräkkäisiä päiviä vähentääkseen työmatkoihin kuluvaa aikaa ja voidakseen sen jälkeen viettää useita päiviä kotona tai jossain muussa valitsemassaan paikassa. Esimerkiksi työskennellessään rytmissä 1:1 työntekijällä on yhtä monta lepopäivää kuin työpäivää. Tästä syystä peräkkäisten työpäivien määrä aluksella ja vastaavasti peräkkäisten lepopäivien määrä voi olla suurempi kuin maissa sijaitsevassa työpaikassa.

7)

Sisävesiliikenteen keskimääräiseen työaikaan sisältyy yleensä huomattava määrä työpaikkapäivystystä (mikä voi johtua esimerkiksi ennalta arvaamattomista odotusajoista suluilla tai vesikulkuneuvon lastaamisesta ja purkamisesta), joka voi osua myös yöaikaan. Sen vuoksi työajan päivittäiset ja viikoittaiset enimmäismäärät voivat olla suuremmat kuin direktiivissä 2003/88/EY vahvistetut enimmäismäärät.

8)

Samanaikaisesti on huomattava, että sisävesiliikenteen työrasitukseen vaikuttavat monet tekijät, kuten melu, tärinä ja työaikajärjestelyt. Rajoittamatta toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä 12 päivänä kesäkuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 83/391/ETY (2) säännösten soveltamista työntekijöiden suojelemiseksi säädetään vuosittaisista terveystarkastuksista sisävesiliikenteen erityisten työolosuhteiden huomioon ottamiseksi.

9)

Aluksilla suoritettavan yötyön asettamat lisävaatimukset olisi otettava huomioon työjärjestelyillä ja rajoittamalla sallittujen yötyötuntien määrää.

10)

Sisävesiliikenteessä työskentelee palkattujen työntekijöiden lisäksi myös itsenäisiä ammatinharjoittajia (3). Itsenäisen ammatinharjoittajan asema vahvistetaan kansallisen lainsäädännön perusteella.

11)

Matkustajaliikenteessä työ- ja elinolot poikkeavat muusta sisävesiliikenteestä ja oikeuttavat siten erityismääräyksiin. Tämän eurooppalaisen sisävesiliikenteen osa-alueen poikkeava sosiaalinen ympäristö, erilainen toiminta ja sen sesonkiluonne näkyvät erilaisissa työaikajärjestelyissä.

1.

Tämä sopimus koskee liikkuvassa työssä olevia työntekijöitä, jotka työskentelevät navigointitehtävissä (miehistö) tai muissa tehtävissä (aluksen henkilökunta) vesikulkuneuvossa, joka harjoittaa jonkin jäsenvaltion alueella kaupallista sisävesiliikennettä.

2.

Tässä sopimuksessa sisävesiliikenteen harjoittajia ei katsota työntekijöiksi myöskään silloin, kun he toimivat omassa yrityksessään työntekijän asemassa.

3.

Tämä sopimus ei rajoita sellaisten kansallisten ja kansainvälisten alusliikenteen turvallisuusmääräysten soveltamista, jotka koskevat liikkuvassa työssä olevia työntekijöitä ja 1 lausekkeen 2 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä.

4.

Mikäli tässä sopimuksessa ja kansallisissa tai kansainvälisissä alusliikenteen turvallisuusmääräyksissä esiintyy lepoaikoja koskevia eroja liikkuvassa työssä olevien työntekijöiden osalta, sovelletaan ensisijaisesti niitä määräyksiä, jotka suojelevat työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä paremmin.

5.

Liikkuvassa työssä oleviin työntekijöihin, jotka työskentelevät vesikulkuneuvossa, joka harjoittaa jonkin jäsenvaltion alueella muuta kuin kaupallista sisävesiliikennettä, ja joiden työehdoista määrätään työntekijä- ja työnantajajärjestöjen työehto- tai työmarkkinasopimuksilla, voidaan mainittujen työntekijä- ja työnantajajärjestöjen kuulemisen ja suostumuksen jälkeen soveltaa tätä sopimusta, mikäli tämän sopimuksen määräykset ovat työntekijöille suotuisampia.

a)

’vesikulkuneuvolla’ alusta tai uivaa kalustoa;

b)

’matkustaja-aluksella’ päiväristeilyalusta tai risteilyalusta, joka on suunniteltu ja varustettu kuljettamaan yli 12:ta matkustajaa;

c)

’työajalla’ aikaa, jona työntekijä työnantajan tai tämän edustajan pyynnöstä työskentelee vesikulkuneuvossa tai vesikulkuneuvon hyväksi, on työnantajan käytettävissä tai kutsuttavissa työhön (varallaoloaika);

d)

’lepoajalla’ ajanjaksoa, joka ei ole työaikaa. Tähän määritelmään sisältyy liikkuvassa vesikulkuneuvossa, paikallaan olevassa vesikulkuneuvossa sekä maissa vietetty lepoaika. Siihen eivät sisälly lyhyet tauot (enintään 15 minuuttia);

e)

’lepopäivällä’ keskeytymätöntä 24 tunnin lepoaikaa, jonka työntekijä viettää vapaasti valitsemassaan paikassa;

f)

’sisävesiliikenteen harjoittajalla’ henkilöä, joka harjoittaa sisävesiliikennettä elinkeinona muista riippumattomasti ja omaan laskuunsa;

g)

’työvuoroluettelolla’ luetteloa, josta käy ilmi työnantajan työntekijälle etukäteen ilmoittamat työ- ja lepopäivät;

h)

’yöajalla’ kello 23:n ja 6:n välistä aikaa;

i)

’yötyöntekijällä’

j)

’vuorotyöntekijällä’ työntekijää, joka osallistuu vuorotyöhön;

k)

’aluksen henkilökunnalla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/87/EY (4) liitteessä II olevan 1.01 artiklan määritelmän 103 mukaista henkilökuntaa;

l)

’liikkuvassa työssä olevalla työntekijällä’ työntekijää, joka kuuluu liikkuvaan henkilökuntaan sellaisessa yrityksessä, joka harjoittaa henkilö- tai tavaraliikennettä sisävesiliikenteessä. Tässä sopimuksessa olevilla viittauksilla työntekijöihin tarkoitetaan tällaisia työntekijöitä;

m)

’sesongilla’ 12 kuukauden sisällä enintään 9 peräkkäisen kuukauden ajanjaksoa, jonka aikana toiminta on sidoksissa tiettyihin vuodenaikoihin ulkoisista olosuhteista, kuten sääoloista tai matkailun kysynnästä, johtuen.

1.

Työaika perustuu periaatteessa kahdeksan tunnin työpäivään sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 lausekkeen määräysten soveltamista.

2.

Työaikaa voidaan pidentää 4 lausekkeen mukaisesti, kun keskimääräinen työaika viikossa ei ylitä 48:aa tuntia 12 kuukauden (viitejakso) ajanjakson aikana.

3.

Enimmäistyöaika viitejaksolla on 2 304 tuntia (laskentaperusteena on 52 viikkoa, joista vähennetään 4 viikon vähimmäisloma ja jotka kerrotaan 48 tunnilla). Myönnetyt palkallisen vuosiloman jaksot ja sairaslomajaksot eivät sisälly tähän tai ne eivät saa vaikuttaa keskiarvoa laskettaessa. Lisäksi vähennetään yleisistä vapaapäivistä johtuvat lepoaikaoikeudet.

4.

Viitejaksoa lyhyemmissä työsuhteissa sallittu enimmäistyöaika lasketaan suhteessa aikaan.

1.

Työaika ei saa olla enemmän kuin

2.

Jos työvuoroluettelon mukaan työpäiviä on enemmän kuin lepopäiviä, neljän kuukauden ajanjaksolla keskimääräinen viikoittainen työaika ei saa ylittää 72:ta tuntia.

1.

Peräkkäisiä työpäiviä saa olla enintään 31.

2.

Jos työvuoroluettelon mukaan työpäiviä on enintään sama määrä kuin lepopäiviä, peräkkäisten työpäivien jälkeen on myönnettävä sama määrä peräkkäisiä lepopäiviä. Peräkkäisten lepopäivien määrästä voidaan poiketa sillä edellytyksellä, että:

3.

Jos työvuoroluettelon mukaan työpäiviä on enemmän kuin lepopäiviä, määräytyy välittömästi peräkkäisten työpäivien jälkeen myönnettävien peräkkäisten lepopäivien vähimmäismäärä seuraavasti:

Osittaiset lepopäivät lisätään peräkkäisten lepopäivien vähimmäismäärää koskevaan laskelmaan, ja ne myönnetään vain kokonaisina päivinä.

1.

Työaika ei saa olla enemmän kuin

2.

Työntekijöille myönnetään 0,2 lepopäivää työpäivää kohti. Kunakin 31 päivän jaksona on tosiasiallisesti myönnettävä vähintään 2 lepopäivää. Muut lepopäivät myönnetään sopimuksen mukaan.

3.

Ottaen huomioon edellä oleva kohta ja 3 lausekkeen 4 kohta lepopäivät myönnetään ja 3 lausekkeessa tarkoitettua keskimääräistä 48 tunnin työaikaa noudatetaan työehtosopimusten tai työmarkkinaosapuolten välisten sopimusten mukaisesti tai tällaisten sopimusten puuttuessa kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

a)

10 tuntia 24 tunnin aikana, mistä vähintään 6 tuntia yhtäjaksoisesti ja

b)

84 tuntia seitsemän päivän aikana.

1.

Alle 18-vuotiaisiin työntekijöihin sovelletaan nuorten työntekijöiden suojelusta annetun neuvoston direktiivin 94/33/EY (5) säännöksiä.

2.

Poikkeustapauksissa jäsenvaltiot voivat kuitenkin lainsäädännössään ja määräyksissään antaa luvan yli 16-vuotiaiden nuorten, jotka eivät kansallisen lainsäädännön mukaan ole enää oppivelvollisia, työntekoon direktiivissä 94/33/EY kiellettynä yötyöaikana sillä edellytyksellä, että tehtävät liittyvät tunnustettuun koulutukseen liittyvän oppimistavoitteen saavuttamiseen ja nuorille annetaan korvaukseksi sopivasti vapaata eikä direktiivin 94/33/EY 1 artiklassa tarkoitettuja periaatteita aseteta kyseenalaisiksi.

1.

Työntekijöiden päivittäisistä työajoista tai heidän päivittäisistä lepoajoistaan on pidettävä kirjaa, jotta voidaan seurata 3, 4, 5, 6, 7, 9, 10, 11 ja 13 lausekkeessa esitettyjen määräysten noudattamista.

2.

Kirjanpitoa on säilytettävä aluksella vähintään viitejakson päättymiseen saakka.

3.

Työnantajan tai hänen edustajansa ja työntekijän on yhdessä tarkastettava ja vahvistettava edellä tarkoitetut tiedot sopivin väliajoin (viimeistään seuraavan kuukauden loppuun mennessä).

4.

Annettavat vähimmäistiedot ovat:

5.

Työntekijän on saatava itseensä liittyvistä vahvistetuista tiedoista jäljennös. Työntekijän on säilytettävä näitä jäljennöksiä yhden vuoden ajan.

1.

Aluksen päälliköllä tai hänen edustajallaan on oikeus vaatia työntekijää tekemään ne tarvittavat työtunnit, joita vesikulkuneuvon, vesikulkuneuvossa olevien ihmisten tai lastin välitön turvallisuus tai muiden hädässä olevien alusten tai ihmisten auttaminen edellyttää.

2.

Aluksen päällikkö tai hänen edustajansa voi 1 kohdan mukaisesti vaatia työntekijää tekemään ne työtunnit, joita tarvitaan kunnes tilanne on palautunut normaaliksi.

3.

Tilanteen palauduttua normaaliksi ja heti, kun se on toteutettavissa, aluksen päällikön on varmistettava, että aikataulun mukaisena lepoaikanaan työskennelleille työntekijöille myönnetään riittävä lepoaika.

1.

Kaikilla työntekijöillä on oikeus maksuttomaan vuotuiseen terveystarkastukseen. Lääkärintarkastuksissa on kiinnitettävä erityishuomiota sellaisiin oireisiin ja tiloihin, jotka saattavat johtua aluksella työskentelyyn liittyvistä 5 ja 6 lausekkeen mukaisista vuorokautisista vähimmäislepoajoista ja/tai vähimmäislepopäivistä.

2.

Yötyöntekijät, joilla on todettu terveyshaittoja, jotka liittyvät todistettavasti siihen, että he tekevät yötyötä, siirretään mahdollisuuksien mukaan heille soveltuvaan päivätyöhön.

3.

Maksuton terveystarkastus on toteutettava terveystietojen salassapitovelvollisuutta noudattaen.

4.

Maksuton terveystarkastus voidaan tehdä kansallisen terveydenhoitojärjestelmän piirissä.

1.

Yötyötä ja vuorotyötä tekevillä on oikeus turvallisuuden ja terveyden suojeluun heidän työnsä luonteen edellyttämällä tavalla.

2.

Yötyötä ja vuorotyötä tekevien turvallisuuden ja terveyden suojeluun ja ennalta ehkäisyyn liittyvät palvelut tai keinot ovat vastaavat kuin muille työntekijöille tarkoitetut ja niiden on oltava aina saatavilla.

a)

soveltaa tai ottaa käyttöön lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä tai

b)

edistää tai sallia sellaisten työehtosopimusten tai työmarkkinaosapuolten välisten sopimusten soveltaminen,