27.3.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 81/24

(1)

Syytetyn oikeus olla henkilökohtaisesti läsnä oikeudenkäynnissä sisältyy ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen 6 artiklassa määrättyyn oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevaan oikeuteen, sen mukaisesti kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on sitä tulkinnut. Tuomioistuin on myös todennut, ettei syytetyn oikeus olla henkilökohtaisesti läsnä oikeudenkäynnissä ole ehdoton oikeus ja että syytetty voi tietyin edellytyksin vapaasta tahdostaan, nimenomaisesti tai hiljaisella suostumuksella, mutta yksiselitteisesti luopua tästä oikeudestaan.

(2)

Puitepäätöksissä, joihin sisältyy lopullisten oikeudellisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaate, ei johdonmukaisesti säädetä erikseen päätöksistä, jotka on tehty sellaisen oikeudenkäynnin perusteella, jossa asianomainen henkilö ei ollut henkilökohtaisesti läsnä. Tämä epäjohdonmukaisuus voi vaikeuttaa oikeusalalla toimivien henkilöiden työtä ja haitata oikeudellista yhteistyötä.

(3)

Näissä puitepäätöksissä tarjotut ratkaisut eivät ole tyydyttäviä tapauksissa, joissa asianomaiselle henkilölle ei ole voitu ilmoittaa asian käsittelystä. Vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin tehdyn puitepäätöksen 2005/214/YOS (2), vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta menetetyksi tuomitsemista koskeviin päätöksiin tehdyn puitepäätöksen 2006/783/YOS (3), vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta rikosasioissa annettuihin tuomioihin, joissa määrätään vapausrangaistus tai vapauden menetyksen käsittävä toimenpide, niiden täytäntöön panemiseksi Euroopan unionissa tehdyn puitepäätöksen 2008/909/YOS (4) ja vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta tuomioihin ja valvontapäätöksiin valvontatoimenpiteiden ja vaihtoehtoisten seuraamusten valvomiseksi tehdyn puitepäätöksen 2008/947/YOS/ (5) mukaan täytäntöönpanoviranomaisella on mahdollisuus kieltäytyä tällaisten tuomioiden täytäntöönpanosta. Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä tehdyn puitepäätöksen 2002/584/YOS (6) mukaan täytäntöönpanoviranomaisella on mahdollisuus vaatia pidätysmääräyksen antaneelta viranomaiselta takuu, joka riittävällä tavalla takaa sen, että eurooppalaisen pidätysmääräyksen kohteena olevalla henkilöllä on mahdollisuus pyytää asian käsittelyä uudelleen pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa ja olla läsnä tuomiota annettaessa. Päätöksen tällaisen takuun riittävyydestä tekee täytäntöönpanoviranomainen, ja tästä syystä on vaikeaa tarkalleen tietää, milloin täytäntöönpanosta voidaan kieltäytyä.

(4)

Sen vuoksi on tarpeen säätää selkeistä ja yhteisistä perusteista, joilla voidaan jättää tunnustamatta päätöksiä, jotka on annettu sellaisen oikeudenkäynnin perusteella, jossa asianomainen henkilö ei ollut henkilökohtaisesti läsnä. Tämän puitepäätöksen tarkoituksena on tarkemmin määritellä tällaiset yhteiset perusteet, joilla täytäntöönpanoviranomainen voi panna päätöksen täytäntöön siitä huolimatta, että asianomainen henkilö ei ole läsnä oikeudenkäynnissä, kunnioittaen kuitenkin täysin tämän henkilön oikeutta puolustukseen. Tämän puitepäätöksen tarkoituksena ei ole säännellä muotoja ja menetelmiä, joita käytetään tämän puitepäätöksen mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi, mukaan lukien menettelyvaatimukset, vaan niistä säädetään jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä.

(5)

Nämä muutokset edellyttävät muutoksia voimassa oleviin puitepäätöksiin, joihin sisältyy lopullisten oikeudellisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaate. Uusien säännösten olisi tulevaisuudessa myös oltava tämän alan välineiden perustana.

(6)

Tämän muiden puitepäätösten muuttamisesta tehdyn puitepäätöksen säännöksissä säädetään, millä edellytyksillä päätöstä, joka on annettu sellaisen oikeudenkäynnin perusteella, jossa asianomainen henkilö ei ollut henkilökohtaisesti läsnä, ei pitäisi kieltäytyä tunnustamasta ja panemasta täytäntöön. Nämä edellytykset ovat vaihtoehtoisia; kun yksi edellytyksistä täyttyy, päätöksen tehnyt viranomainen antaa vakuutuksen siitä, että edellytykset on täytetty tai täytetään, täyttämällä eurooppalaisen pidätysmääräyksen tai muihin puitepäätöksiin liittyvän todistuksen tarvittavan kohdan, minkä pitäisi riittää päätöksen täytäntöönpanemiseksi vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen perusteella.

(7)

Päätöstä, joka on annettu sellaisen oikeudenkäynnin perusteella, jossa asianomainen henkilö ei ollut henkilökohtaisesti läsnä, ei pitäisi kieltäytyä tunnustamasta ja panemasta täytäntöön, jos hän joko oli saanut haasteen henkilökohtaisesti tiedoksi ja hänelle oli siten ilmoitettu päätökseen johtaneen oikeudenkäynnin ajankohdasta ja paikasta tai jos hän on muilla keinoin tosiasiallisesti saanut virallisen tiedon oikeudenkäynnin ajankohdasta ja paikasta siten, että voidaan kiistattomasti todeta, että hän oli tietoinen oikeudenkäynnistä. Tällöin oletetaan, että henkilö oli saanut kyseiset tiedot ”asianmukaiseen aikaan” eli riittävän ajoissa voidakseen osallistua oikeudenkäyntiin ja tosiasiallisesti käyttää oikeuttaan puolustukseen.

(8)

Syytetyn oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin taataan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä yleissopimuksessa, sen mukaisesti kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on sitä tulkinnut. Oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevaan oikeuteen sisältyy asianomaisen henkilön oikeus olla henkilökohtaisesti läsnä oikeudenkäynnissä. Jotta asianomainen henkilö voi käyttää hyväksi tätä oikeutta, hänen on oltava tietoinen oikeudenkäynnistä. Tämän puitepäätöksen perusteella henkilön tietoisuus oikeudenkäynnistä olisi varmistettava kussakin jäsenvaltiossa sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ja tässä yhteydessä on täytettävä yleissopimuksen vaatimukset. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti erityistä huomiota voitaisiin, silloin kun se on tarkoituksenmukaista, kiinnittää myös siihen, onko asianomainen henkilö pyrkinyt saamaan hänelle osoitettua tietoa, harkittaessa onko tapa, jolla tieto annetaan, riittävä varmistamaan henkilön tietoisuuden oikeudenkäynnistä.

(9)

Oikeudenkäynnin ajankohta voidaan käytännön syistä ilmoittaa alun perin useina mahdollisina päivämäärinä lyhyellä aikavälillä.

(10)

Päätöstä, joka on annettu sellaisen oikeudenkäynnin perusteella, jossa asianomainen henkilö ei ollut henkilökohtaisesti läsnä, ei pitäisi kieltäytyä tunnustamasta ja panemasta täytäntöön, jos oikeudenkäyntiavustaja on vastannut asianomaisen, oikeudenkäynnistä tietoisen henkilön puolustuksesta oikeudenkäynnissä tämän valtuuttamana ja varmistaen oikeudellisen avun asianmukaisuuden ja tehokkuuden. Tällöin sillä, oliko oikeudenkäyntiavustajan valinnut, nimennyt ja maksanut asianomainen henkilö vai oliko tämän oikeudenkäyntiavustajan nimennyt ja maksanut valtio, ei pitäisi olla merkitystä, ottaen huomioon, että asianomaisen henkilön oletetaan tietoisesti päättäneen, että häntä edustaa oikeudenkäyntiavustaja oikeudenkäynnissä sen sijaan, että hän olisi siinä itse henkilökohtaisesti läsnä. Oikeudenkäyntiavustajan nimeäminen ja siihen liittyvät kysymykset kuuluvat kansallisen lainsäädännön piiriin.

(11)

Yhteisissä ratkaisuissa, jotka koskevat asiaan liittyvien voimassa olevien puitepäätösten mukaisia tunnustamatta jättämisen perusteita, olisi otettava huomioon tilanteiden vaihtelevuus sen suhteen, miten asianomaiselle henkilölle ilmoitetaan hänen oikeudestaan uudelleenkäsittelyyn tai muutoksenhakuun. Tällaisen uudelleenkäsittelyn tai muutoksenhaun tarkoituksena on taata oikeus puolustukseen ja sille on ominaista se, että asianomaisella henkilöllä on oikeus olla läsnä, että asian ratkaisuperusteet tutkitaan uudelleen, mukaan lukien uudet todisteet, ja että käsittely saattaa johtaa alkuperäisen päätöksen kumoamiseen.

(12)

Oikeus uudelleenkäsittelyyn tai muutoksenhakuun olisi taattava, kun päätös on jo annettu tiedoksi, sekä eurooppalaisen pidätysmääräyksen tapauksessa, kun päätöstä ei ollut vielä annettu tiedoksi, mutta se annetaan viipymättä tiedoksi luovutuksen jälkeen. Jälkimmäisessä tapauksessa tarkoitetaan tilannetta, jossa viranomaiset ovat epäonnistuneet yrityksessään tavoittaa henkilöä erityisesti siitä syystä, että tämä on pyrkinyt pakoilemaan oikeutta.

(13)

Jos vapausrangaistuksen tai vapaudenmenetyksen käsittävän turvaamistoimenpiteen täytäntöönpanoa varten annetaan eurooppalainen pidätysmääräys ja asianomainen henkilö ei ole saanut virallista tietoa häntä koskevasta rikosoikeudellisesta menettelystä eikä tuomiota ole annettu hänelle tiedoksi, henkilön olisi saatava täytäntöönpanevassa jäsenvaltiossa esitetystä pyynnöstä jäljennös tuomiosta informaatiotarkoituksessa. Päätöksen antaneiden ja täytäntöönpanosta vastaavien oikeusviranomaisten olisi tarvittaessa neuvoteltava keskenään tarpeesta ja olemassa olevista mahdollisuuksista toimittaa henkilölle tuomion tai sen olennaisten osien käännös kyseisen henkilön ymmärtämällä kielellä. Tällaisen tuomion toimittamisen ei tulisi viivyttää luovuttamismenettelyä eikä viivyttää päätöstä eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöön panemisesta.

(14)

Tässä puitepäätöksessä ainoastaan määritellään tarkemmin tunnustamatta jättämisen perusteet niitä säädöksiä varten, jotka koskevat vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamista. Sen vuoksi esimerkiksi asian uudelleenkäsittelyä koskevaan oikeuteen liittyvien säännösten soveltamisala rajoitetaan yksinomaan tunnustamatta jättämisen perusteiden määrittelyyn. Niiden tarkoituksena ei ole yhdenmukaistaa kansallista lainsäädäntöä. Tällä puitepäätöksellä ei rajoiteta jäsenvaltioiden rikoslainsäädännön lähentämiseksi annettavien Euroopan unionin tulevien säädösten antamista tai soveltamista.

(15)

Perusteet tunnustamisesta kieltäytymiselle ovat harkinnanvaraisia. Siltä osin kuin kyse on näiden perusteiden saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä, jäsenvaltioiden harkintavaltaa rajoittaa kuitenkin erityisesti oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, ottaen samalla huomioon tämän puitepäätöksen yleisen tavoitteen parantaa henkilöiden prosessuaalisia oikeuksia ja helpottaa rikosasioissa tehtävää oikeudellista yhteistyötä,

1)

lisätään artikla seuraavasti:

”4 a artikla

Päätökset, jotka on annettu henkilön ollessa poissa oikeudenkäynnistä

1.   Täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen voi myös kieltäytyä panemasta täytäntöön eurooppalaista pidätysmääräystä, joka on annettu vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen täytäntöönpanoa varten, jos henkilö ei ollut henkilökohtaisesti läsnä päätökseen johtaneessa oikeudenkäynnissä, jollei eurooppalaisessa pidätysmääräyksessä todeta, että henkilö pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä tarkemmin määriteltyjen menettelyvaatimusten mukaisesti:

2.   Jos eurooppalainen pidätysmääräys annetaan vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen täytäntöönpanoa varten 1 kohdan d alakohdan edellytysten mukaisesti ja asianomainen henkilö ei ole aiemmin saanut virallista tietoa häntä koskevasta rikosoikeudellisesta menettelystä, hän voi siinä yhteydessä, kun hän saa tiedon eurooppalaisen pidätysmääräyksen sisällöstä, pyytää jäljennöksen tuomiosta ennen kuin hänet luovutetaan. Pidätysmääräyksen antaneen viranomaisen on toimitettava välittömästi saatuaan tiedon pyynnöstä etsitylle henkilölle jäljennös tuomiosta täytäntöönpanoviranomaisen välityksellä. Etsityn henkilön pyyntö ei saa viivyttää luovuttamismenettelyä eikä viivyttää päätöstä eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta. Tuomio toimitetaan asianomaiselle henkilölle ainoastaan informaatiotarkoituksessa; sitä ei saa pitää virallisena tuomion tiedoksi antamisena eikä uudelleenkäsittelypyyntöön tai muutoksenhakuun sovellettavaa määräaikaa saa laskea alkavaksi siitä.

3.   Jos henkilö luovutetaan 1 kohdan d alakohdan edellytysten nojalla ja hän on pyytänyt uudelleenkäsittelyä tai hakenut muutosta, tämän uudelleenkäsittelyä tai muutoksenhakua odottavan henkilön vapaudenmenetyksen laillisuus on tutkittava pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti joko säännöllisin väliajoin tai asianomaisen henkilön pyynnöstä, kunnes asian käsittely on saatu päätökseen. Tällaiseen uudelleenkäsittelyyn sisältyy erityisesti mahdollisuus vapaudenmenetyksen lykkäämiseen tai keskeyttämiseen. Uudelleenkäsittely tai muutoksenhaku on aloitettava asianmukaiseen aikaan luovutuksen jälkeen.”

2)

poistetaan 5 artiklan 1 kohta;

3)

korvataan liitteessä (”EUROOPPALAINEN PIDÄTYSMÄÄRÄYS”) oleva d kohta seuraavasti:

1)

Muutetaan 7 artiklan 2 kohta seuraavasti:

2)

Korvataan 7 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Täytäntöönpanovaltion toimivaltaisen viranomaisen on 1 kohdassa ja 2 kohdan c, g, i ja j alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, ennen kuin se tekee päätöksen olla tunnustamatta päätöstä ja panematta sitä täytäntöön joko kokonaan tai osittain, kuultava päätöksen tehneen valtion toimivaltaista viranomaista asianmukaisin keinoin ja tarvittaessa pyydettävä sitä toimittamaan tarvittavat tiedot viipymättä.”

3)

Korvataan 3 kohta liitteessä (”todistus”) olevassa h kohdassa seuraavasti:

1)

Korvataan 8 artiklan 2 kohdan e alakohta seuraavasti:

2)

Korvataan liitteessä (”todistus”) oleva j kohta seuraavasti:

1)

Korvataan 9 artiklan 1 kohdan f alakohta seuraavasti:

2)

Korvataan 1 kohta liitteessä I (”todistus”) olevassa j kohdassa seuraavasti:

1)

Korvataan 11 artiklan 1 kohdan h alakohta seuraavasti:

2)

Korvataan liitteessä I (”todistus”) oleva h kohta seuraavasti:

a)

missä määrin jäsenvaltiot ovat toteuttaneet tämän puitepäätöksen noudattamisen edellyttämät toimenpiteet; ja

b)

tämän puitepäätöksen soveltamista.