EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32004D0191

2004/191/EY: Neuvoston päätös, tehty 23 päivänä helmikuuta 2004, kolmansien maiden kansalaisia koskevien maastapoistamispäätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta annetun direktiivin 2001/40/EY soveltamisesta aiheutuvan taloudellisen epätasapainon korvaamista koskevista perusteista ja käytännön järjestelyistä

EUVL L 60, 27.2.2004, p. 55–57 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (CS, ET, LV, LT, HU, MT, PL, SK, SL, BG, RO, HR)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2004/191/oj

32004D0191

2004/191/EY: Neuvoston päätös, tehty 23 päivänä helmikuuta 2004, kolmansien maiden kansalaisia koskevien maastapoistamispäätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta annetun direktiivin 2001/40/EY soveltamisesta aiheutuvan taloudellisen epätasapainon korvaamista koskevista perusteista ja käytännön järjestelyistä

Virallinen lehti nro L 060 , 27/02/2004 s. 0055 - 0057


Neuvoston päätös,

tehty 23 päivänä helmikuuta 2004,

kolmansien maiden kansalaisia koskevien maastapoistamispäätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta annetun direktiivin 2001/40/EY soveltamisesta aiheutuvan taloudellisen epätasapainon korvaamista koskevista perusteista ja käytännön järjestelyistä

(2004/191/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 63 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Tampereella 15 ja 16 päivänä lokakuuta 1999 kokoontunut Eurooppa-neuvosto vakuutti olevansa halukas luomaan vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen. Tätä varten on tarpeen, että yhteisellä eurooppalaisella turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikalla pyritään sekä kolmansien maiden kansalaisten tasapuoliseen kohteluun että maahanmuuttovirtojen parempaan hallintaan. Eurooppa-neuvosto vahvisti nämä tavoitteet Laekenissa 14 ja 15 päivänä joulukuuta 2001 ja Sevillassa 21 ja 22 päivänä kesäkuuta 2002 pidetyissä kokouksissaan. Niissä korostettiin erityisesti tarvetta torjua laitonta maahanmuuttoa, mukaan luettuna sellaisten toimenpiteiden toteuttaminen, joilla edistetään jäsenvaltioissa laittomasti oleskelevien henkilöiden palauttamista.

(2) Direktiivin 2001/40/EY(1) soveltaminen voi johtaa taloudelliseen epätasapainoon silloin, kun maastapoistamispäätöstä ei voida toteuttaa päätöksen täytäntöön panevan jäsenvaltion pyrkimyksistä huolimatta asianomaisen kolmannen maan kansalaisen tai kolmannen osapuolen kustannuksella. Tämän vuoksi olisi otettava käyttöön asianmukaiset perusteet ja käytännön järjestelyt, jotka koskevat jäsenvaltioiden kahdenvälisiä korvauksia.

(3) Tämän päätöksen perusteella olisi myös vahvistettava Schengenin yleissopimuksen 24 artiklan määräysten täytäntöönpanon vaatimat perusteet ja käytännön järjestelyt.

(4) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa suunnitellun toiminnan tavoitetta eli niiden kustannusten jakamista, jotka aiheutuvat jäsenvaltioiden välisestä yhteistyöstä kolmansien maiden kansalaisten maastapoistamista koskevissa asioissa silloin, kun tämä liittyy maastapoistamispäätösten vastavuoroiseen tunnustamiseen, vaan se voidaan toiminnan vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(5) Tässä päätöksessä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa esitettyjä periaatteita. Tällä päätöksellä pyritään erityisesti varmistamaan ihmisarvon kunnioittaminen karkottamisen ja maastapoistamisen yhteydessä perusoikeuskirjan 1, 18 ja 19 artiklan mukaisesti.

(6) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen tekemiseen eikä se sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tämä päätös perustuu Schengenin säännöstöön Euroopan yhteisön perustamissopimuksen III osan IV osaston määräysten nojalla siltä osin kuin sitä sovelletaan kolmansien maiden kansalaisiin, jotka eivät täytä tai jotka eivät enää täytä lyhytaikaisen oleskelun edellytyksiä, joita sovelletaan jäsenvaltion alueella Schengenin säännöstön määräysten nojalla, Tanska päättää mainitun pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on tehnyt tämän päätöksen, saattaako se sen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(7) Islannin ja Norjan osalta tämä päätös merkitsee Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä, viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyssä sopimuksessa(2) tarkoitettua Schengenin säännöstön kehittämistä, siltä osin kuin sitä sovelletaan kolmansien maiden kansalaisiin, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä lyhytaikaisen oleskelun edellytyksiä, joita sovelletaan jäsenvaltion alueella Schengenin säännöstön niiden määräysten nojalla, jotka kuuluvat kyseisen sopimuksen tietyistä yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY(3) 1 artiklan C kohdassa tarkoitettuun alaan.

(8) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta tehdyn pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta on ilmoittanut haluavansa osallistua tämän päätöksen tekemiseen ja soveltamiseen. Päätös ei koske Yhdistynyttä kuningaskuntaa siltä osin kuin sillä pannaan täytäntöön myös Schengenin yleissopimuksen 24 artiklan määräyksiä direktiivin 2001/40/EY 7 artiklan mukaisesti.

(9) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti ja tämän vaikuttamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamiseen, Irlanti ei osallistu tämän päätöksen tekemiseen eikä soveltamiseen, eikä päätös sido sitä eikä päätöstä sovelleta siihen.

(10) Tämä päätös on vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muutoin siihen liittyvä säädös,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Tällä päätöksellä säädetään asianmukaisista perusteista ja käytännön järjestelyistä, jotka koskevat direktiivin 2001/40/EY soveltamisesta mahdollisesti aiheutuvan taloudellisen epätasapainon korvaamista silloin, kun maasta poistamista ei voida suorittaa asianomaisen kolmannen maan kansalaisen (tai kansalaisten) kustannuksella.

2 artikla

1. Päätöksen tehnyt jäsenvaltio korvaa täytäntöön panevalle jäsenvaltiolle direktiivin 2001/40/EY soveltamisesta mahdollisesti aiheutuvat kulut silloin, kun maasta poistamista ei voida suorittaa asianomaisen kolmannen maan kansalaisen (tai kansalaisten) kustannuksella.

Täytäntöön paneva jäsenvaltio toimittaa päätöksen tehneelle jäsenvaltiolle yleisiä tietoja maasta poistamista koskevien toimien suuntaa antavista kustannuksista.

2. Korvaus suoritetaan täytäntöön panevan jäsenvaltion pyynnöstä todellisten vähimmäiskustannusten perusteella seuraavia periaatteita noudattaen:

a) Matkakustannukset. Näihin sisältyvät lentolippujen todelliset kustannukset, joiden määrä vastaa enintään asianomaisesta lennosta täytäntöönpanoajankohtana veloitettavaa virallista IATA:n hintaa. Maitse tai meritse autolla, junalla tai laivalla tehtävien matkojen todellisista kustannuksista voidaan hakea korvausta vastaavanpituiselta välimatkalta täytäntöönpanoajankohtana veloitettavan toisen luokan juna- tai laivalipun perusteella.

b) Hallinnolliset kustannukset. Näihin sisältyvät viisumimaksuista ja matkustusasiakirjojen (kulkuluvat) myöntämisestä johtuvista maksuista aiheutuvat todelliset kustannukset.

c) Saattajien matkapäivärahat. Nämä määritetään sovellettavan kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti.

d) Saattajien majoituskustannukset. Näihin sisältyvät todelliset kustannukset, jotka aiheutuvat kyseisten henkilöiden oleskelusta kolmannen maan kauttakulkualueella ja mahdollisimman lyhyestä välttämättömästä oleskelusta palautettavan henkilön kotimaassa tehtävän täytäntöönpanon yhteydessä. Korvauksen saamiseksi saattajien määrä saa olla korkeintaan kaksi kutakin palautettavaa henkilöä kohti, paitsi jos täytäntöön panevan jäsenvaltion arvioinnin perusteella ja päätöksen tehneen jäsenvaltion suostumuksella todetaan, että tarvitaan useampia saattajia.

e) Palautettavan henkilön majoituskustannukset. Näihin sisältyvät todelliset kustannukset, jotka aiheutuvat palautettavan henkilön oleskelusta täytäntöön panevan jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisissa asianmukaisissa tiloissa. Kustannukset korvataan enintään kolmen kuukauden ajalta. Jos palautettavan henkilön oleskelu kestää yli kolme kuukautta, täytäntöön paneva jäsenvaltio ja päätöksen tehnyt jäsenvaltio sopivat lisäkustannuksista.

f) Sairauskulut. Näihin sisältyvät palautettavalle henkilölle ja saattajille hätätapauksissa annettavasta sairaanhoidosta aiheutuvat todelliset kustannukset, välttämättömät sairaalakulut mukaan luettuina.

Tarvittaessa täytäntöön paneva jäsenvaltio kuulee päätöksen tehnyttä jäsenvaltiota, ja ne sopivat tämän kohdan mukaiset kustannukset ylittävistä kustannuksista tai lisäkustannuksista.

3 artikla

1. Korvaushakemus tehdään kirjallisesti ja siihen liitetään korvattavat kustannukset todistavat asiakirjat.

2. Korvaushakemukset voivat koskea ainoastaan maastapoistamispäätöksiä, jotka on annettu sen jälkeen, kun tätä päätöstä on alettu noudattaa.

Korvausta ei voida hakea sellaisista täytäntöönpanotoimista, jotka koskevat maastapoistamispäätöksiä, joiden antamisesta on täytäntöönpanohetkellä kulunut yli neljä vuotta.

3. Korvaushakemus voidaan hylätä, jos sitä ei ole toimitettu vuoden kuluessa täytäntöönpanotoimen toteuttamisesta.

4. Jokainen jäsenvaltio perustaa tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi kansallisen yhteyspisteen ja välittää asiaankuuluvat tiedot muille jäsenvaltioille.

Täytäntöön panevan jäsenvaltion kansallinen yhteyspiste lähettää korvaushakemuksen päätöksen tehneen jäsenvaltion kansalliseen yhteyspisteeseen, joka ilmoittaa hakemuksen vastaanottamisesta täytäntöön panevan jäsenvaltion kansalliselle yhteyspisteelle.

5. Päätöksen tehneen jäsenvaltion kansallinen yhteyspiste ilmoittaa viimeistään kolmen kuukauden kuluttua täytäntöön panevan jäsenvaltion kansalliselle yhteyspisteelle hakemuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Ilmoitus on annettava kirjallisesti, ja hylkäämisen syyt on perusteltava.

6. Korvaukset maksetaan viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun päätöksen tehneen jäsenvaltion kansallinen yhteyspiste on hyväksynyt korvaushakemuksen.

7. Täytäntöön panevan jäsenvaltion ja päätöksen tehneen jäsenvaltion kansallisille yhteyspisteille ilmoitetaan maksujen suorittamisesta ja korvaushakemusten hylkäämisestä.

4 artikla

1. Tämän päätöksen ja direktiivin 2001/40/EY sujuvan täytäntöönpanon valvomiseksi kansalliset yhteyspisteet toimittavat säännöllisesti tietoja erityisesti direktiivin 2001/40/EY mukaisesti toteutettujen, tämän päätöksen mukaisesti korvattujen täytäntöönpanotoimien kokonaismäärästä sekä hylättyjen korvaushakemusten kokonaismäärästä ja hylkäysten perusteluista,

2. Näihin tietoihin voi sisältyä myös suosituksia tämän päätöksen perusteiden ja käytännön järjestelyiden parantamiseksi.

5 artikla

Tätä päätöstä noudatetaan sitä päivää seuraavasta päivästä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

6 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 23 päivänä helmikuuta 2004.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

B. Cowen

(1) EYVL L 149, 2.6.2001, s. 34.

(2) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

(3) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31.

Top